RAHOITUSINNOVAATIOT KUNTIEN TEKNISELLÄ SEKTORILLA KUPERA-hankkeen workshop-raportti Tampere 12.5.2010 Pekka Valkama & Pentti Siitonen & Ulriika Leponiemi & Olavi Kallio & Ari-Veikko Anttiroiko Tampere 2010
2 Rahoitusinnovaatio-workshop KUPERA-hanke on Teknillisen korkeakoulun (TKK), Tampereen yliopiston ja ns. KEHTO-konsortioon kuuluvien maamme suurimpien kaupunkien elokuussa 2009 käynnistämä mittava tutkimus- ja kehityshanke, jossa analysoidaan ja kehitetään innovatiivisia toimintamalleja kaupunkien teknisen sektorin toiminnan uudistamiseksi. Hanke toteutetaan 2009-2011 ja sen päärahoittaja on Tekes. Hankkeen pääteemoja ovat rahoitus-, omistajuus- ja tuotantoinnovaatiot ja niiden soveltaminen teknisen sektorin palvelujen järjestämiseen. Lisäksi hankkeessa käsitellään yleisenä viitekehyksenä luovaa kaupunkikehittämistä. KUPERA-hankkeen yhtenä toimintamuotona on pienryhmätyöskentely, jonka avulla pyritään jalostamaan näkemystä ja tietämystä hankkeen keskeisistä teemoista. Yksi näistä teemoista on rahoitusinnovaatiot, joita käsiteltiin KUPERAhankkeen tutkimusosiosta vastaavan Tampereen yliopiston tutkimustiimin järjestämässä seminaarissa 12. toukokuuta 2010 Tampereella. Workshopin suunnittelusta on vastannut TaY:n hankeosion johtaja Ari-Veikko Anttiroiko. Itse tilaisuuden aamupäivän puheenjohtajana toimi tutkimusjohtaja Pekka Valkama ja iltapäivän pienryhmätyöskentelyn vetäjänä lehtori (emeritus) Pentti Siitonen. Workshopin järjestelyistä vastasi hankkeen tutkimusamanuenssi Ulriika Leponiemi. Rahoitusinnovaatioita koskevan workshopin aamupäivä koostui teemaan liittyvistä esitelmistä ja iltapäivä KUPERA-kaupunkien edustajien pienryhmätyöskentelystä. Tilaisuuden kansainvälisenä vieraana oli professori Stephen J. Bailey Glasgow Caledonian Universitystä (Iso-Britannia). Muut esitelmöitsijät olivat Tampereen yliopiston rahoituksen, kunnallistalouden ja yhdyskuntatekniikan asiantuntijoita. Tähän raporttiin on koottu tilaisuuden keskeinen anti.
3 Osallistujat Workshopin aamupäivä oli Tampereen yliopistossa järjestetty kaikille avoin luentopainotteinen kokonaisuus. Iltapäivä oli lähtökohtaisesti varattu KUPERAkaupunkien edustajien pienryhmätyöskentelyyn. Workshopin osanottajat on koottu alla olevaan taulukkoon. 1 Kallio Olavi TAY Dosentti 2 Leponiemi Ulriika TAY Tutkimusassistentti 3 Siitonen Pentti TAY Lehtori (emeritus) 4 Valkama Pekka TAY Tutkimusjohtaja 5 Haahtela Tero BIT Projektipäällikkö 6 Malinen Pekka BIT Tutkimusjohtaja 7 Bailey Stephen Glasgow Caledonia Professori University (UK) 8 Kankaanpää Jari TAY Yliassistentti 9 Oulasvirta Lasse TAY Professori 10 Anttila Martti Rovaniemen Apulaiskaupunginjohtaja kaupunki 11 Dahlberg Eija-Liisa Hämeenlinnan Tilaajapäällikkö kaupunki 12 Holopainen Jorma Mikkelin kaupunki Tekninen johtaja 13 Kämppi Marika Suomen Kuntaliitto Yhdyskuntatekniikan asiantuntija 14 Leinonkoski Heli Jyväskylän kaupunki Hallinto- ja talousjohtaja 15 Saloranta Päivi Hämeenlinnan Tilaajajohtaja kaupunki 16 Ström Kari Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupungininsinööri 17 Vehkaoja Heikki Vaasan Talotoimi - Toimitilajohtaja liikelaitos 18 Väisänen Maini Mikkelin kaupunki Yhdyskuntatekniikan päällikkö 19 Pietilä Pekka TTY 20 Laaksamo Veli-Pekka Lempäälän kunta 21 Oikarinen Arto 22 Huisko- Annukka Orimattilan kaupunki Talouspäällikkö Moilanen 23 Laurila Hannu TAY Professori 24 Myllymäki Sirpa TAY 25 Mänttäri Pietu TAY
4 Ohjelma RAHOITUSINNOVAATIOT KUNTIEN TEKNISELLÄ SEKTORILLA Puheenjohtaja: Tutkimusjohtaja Pekka Valkama, TAY 9.15 Kahvitarjoilu 9:30 Tutkimusjohtaja Pekka Valkama Innovatiiviset rahoitusmuodot: kokonaiskuvan hahmottelua 10:15 Professori Stephen J. Bailey, Glasgow Caledonian University, Iso- Britannia Innovations in funding public sector infrastructure 11:15 Tauko 11:30 Professori Lasse Oulasvirta Julkiset rahoitusjärjestelmät ja rahoitusmuodot: esimerkkinä kunnan vesihuolto 12:00 Yliassistentti Jari Kankaanpää Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12:30 Lehtori (emeritus) Pentti Siitonen Maapolitiikka rahoituskeinona 12:45 Dosentti Olavi Kallio Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous 13:00 Lounastauko WORKSHOP Puheenjohtaja: Pentti Siitonen, lehtori (emeritus) 14:00 Iltapäivän avaus 14:10 Kuntien edustajien näkemyksiä rahoitusinnovaatioiden soveltamismahdollisuuksista ja yleisöluentojen kommentointia - Sovitut kommentoinnit aamupäivän luentojen perusteella Maini Väisänen, Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Heikki Vehkaoja, Vaasan Talotoimi-liikelaitoksen toimitilajohtaja
5 - Yleiskeskustelu 14:45 Rahoitusinnovaatioiden soveltamismahdollisuudet eri toimialoilla Mitä voitaisiin soveltaa / kehitellä, jatkotutkimustarpeet? Kiinnostavat rahoitus-caset eri toimialoilla Miten rahoituksessa on onnistuttu, mitä uusia avauksia? - Yleiskeskustelu 15:40 Yhteenveto Esitelmät Workshopin pääteemana oli kokonaiskuvan rakentaminen rahoitusinnovaatioista ja niiden soveltamismahdollisuuksista kuntien teknisellä sektorilla edellä esitellyn ohjelman mukaisesti. Esitelmöitsijöiden ppt-esitykset on saatavissa verkosta KunFo-portaalin osoitteesta: http://www.kuntatekniikka.fi/web/page.aspx?pageid=167035. Keskustelu Workshopin iltapäivän keskustelussa käytiin kartoittavaa ja yleisiä puitteita hahmottavaa keskustelua. Rahoituskysymykset ovat teknisen sektorin osalta monimuotoisia sikäli, että varsinaiset toimialan rahoituskysymykset ratkaistaan lähtökohtaisesti kaupunkien taloushallinnossa ja osin toimialan erityiskysymyksiä koskevassa päätöksenteossa (esim. nettobudjetointi). Kuitenkin rahoitusraamien niukentuessa rahoitukseen voidaan ottaa myös toimialaspesifi näkökulma, jotta teknisen sektorin eri rahoitus- ja resurssointivaihtoehdot saadaan näkyväksi osaksi kuntataloutta ja toimialan ratkaisuja koskevaa keskustelua. Keskustelussa nostettiinkin esiin kysymyksiä, jotka liittyvät yleisesti koko teknisen sektorin resurssoinnin lähtökohtiin ja järjestelyvaraan, minkä ohella käytiin läpi
myös keskeisimpiä teknisen sektorin rahoituskeinoja. Käsitellyistä teemoista muodostunutta kokonaisuutta on havainnollistettu seuraavassa kuviossa. 6 Yksityinen rahoitus 1 Rahoitusmarkkinat Kunta Rahoitus 2 Laaja prosessinäkökulma Kehittämispoliittiset resurssit 5 Sisäiset vuokrat Tekninen toimi 3 4 Kehittämisresurssit Investointien vaikutukset Kaupungin sisäiset taloussuhteet resurssina 6 PPP-hankkeet Yritykset resurssina 10 7 Yhteishankkeet ja -rahoitus Maan arvonnousu 8 9 Yhdyskuntamaksu Maksut - porrastus Käyttäjät resurssina (käyttömaksut) Yhdyskuntatalous Teknisen sektorin palvelut Yhdyskuntatalouden kehitys resurssina Käyttäjät Kuvio 1. Teknisen sektorin rahoituskeinoja. Keskustelussa nousi esiin seuraavia kiinnostavia ja tärkeiksi koettuja asioita (numerot viittaavat yllä esitetyssä kuviossa käytettyihin numeroihin):
7 1) Usein sanotaan, että yksityinen rahoitus on kalliimpaa kuin julkisen toimijan itsensä hankkima lainarahoitus. Tätä perustellaan siten, että koska julkinen viranomainen (kaupunki tai valtio) ei voi mennä konkurssiin, se voi lainata rahaa markkinoilta pienemmällä korolla. Monessa tapauksessa näin varmaan onkin. Meillä on kuitenkin tuoreena esimerkkinä Kreikan rahoitusongelmat, jotka näkyivät siten, että Kreikan valtion lainakorko nousi suhteellisen lyhyessä ajassa poikkeuksellisen korkeaksi. Samaan aikaan monet kreikkalaiset yksityisen sektorin toimijat saivat rahoitusta todennäköisesti pienemmällä korolla. Kreikan esimerkistä huolimatta rahoituksen hintaa koskeva näkemys on painava, ja se on otettava vakavasti silloin, kun hanketta ollaan toteuttamassa normaalien rahoitusmarkkinoiden vallitessa. Rahoituksen hinta on kuitenkin vain yksi ulottuvuus, jolla yksityisrahoitusmallien edullisuutta ja soveltuvuutta pitää arvioida. Muita ulottuvuuksia ovat esimerkiksi osaaminen ja aikataulukysymykset. Yksityinen sektori voi tuoda julkiseen investointihankkeeseen sellaista osaamista, jota tilaavalla kaupungilla itsellään ei ole. Toiseksi yksityinen sektori voi olla parempi aikataulujen pitämisessä, tai ainakin se voidaan velvoittaa pitämään sovitut rakennusaikataulut sanktioiden uhalla. 2) Prosessinäkökulmaa ja myös tietoperustaa tulisi vahvistaa teknisen sektorin kehittämisessä. Yksittäiset toimialat ja tehtävät tulisi nähdä osana laajempia prosesseja. Prosessien ja hankkeiden läpinäkyvyys, kokonaisvaltaisuus sekä funktionaalinen organisointi tulisi ottaa entistä paremmin huomioon. Haittana on muun muassa se, että ei ole olemassa ilmaisukykyisiä ja luotettavia lukuja suunnittelun pohjaksi. Prosesseissa tulisi huomioida myös asiakkaan näkökulma. Tällä saralla on vielä runsaasti kehittämispotentiaalia. Paitsi kunnan sisällä, myös kuntien välistä vertaisarviointia tai benchmarkkausta tulisi tehostaa. Kaikilla on käytössä omat, erilaiset tietojärjestelmät. Jos ohjausjärjestelmät olisivat yhtenäiset, saataisiin vertailukelpoista tietoa.
8 3) Riittävät kehittämisresurssit muodostavat sikäli kriittisen tekijän, että niiden niukkuuden vuoksi kaupungeissa ei päästä aina kaikkein edullisimpiin ratkaisuihin. Tästä esimerkkinä mainittiin kiinteistöjalostus, jolla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti kiinteistöstä saatavaan myyntituloon. Kiinteistönjalostus voidaan nähdä kunnan rahoituskeinona, mutta kuuluuko se itse asiassa kunnan toimialaan? Suomessa lainsäädäntö ei sitä estä, toisin kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa se on kiellettyä. Kiinteistöjen myynti koskee meillä Suomessa joka tapauksessa useita, erityisesti kuntaliitoksia tehneitä kuntia, joissa toimintojen keskittyessä kiinteistöjä vapautuu uuteen käyttöön tai myyntiin. 4) Rahoitustilanne vaihtelee kunnittain. Joissain kunnissa tilanne on vielä tällä hetkellä kohtuullinen, kun taas toisissa kunnissa investointeja on jouduttu siirtämään useilla vuosilla heikon rahatilanteen vuoksi. Tehtävien investointien vaikutukset nykyisyyteen ja tulevaisuuteen tulisi huomioida investointeja suunniteltaessa. 5) Sisäisten vuokrien tasot ja elementit (pääomavuokra tai ylläpitovuokra) ovat vielä hyvin kirjavia kuntakentällä. Laskentajärjestelmiä ja -teoriaakin tulisi edelleen kehittää. 6) PPP-mallit (tilahankkeet) kaipaavat edelleen analyysiä siitä, miten hankkeissa todella on onnistuttu ja mitä on saavutettu. 7) Teknisen sektorin omat rahoitusmahdollisuudet ovat lopulta suhteellisen rajallisia. Tarvitaan kokonaisvaltaisia rahoitusratkaisuja. Kaupungeissa esiintyy vielä osittaisoptimointia, jolla on kokonaisuuden kannalta haitallisia vaikutuksia. Julkisen ja yksityisen rahan mahdollisuudet herättävät kuntakentällä edelleen kiinnostusta. Yhteistyön ja yhteisrahoituksen mahdollisuuksia on olemassa ja niiden käyttöä tulisi kokeilla kokemusten kartuttamiseksi. Maksuhalukkuutta
9 löytyy varsinkin silloin, kun molemmat osapuolet hyötyvät hankkeesta. Tästä esimerkkinä mainittiin Mikkelissä yhteistyössä yrittäjien kanssa järjestetyt jouluvalot ja katulämmitys. 8) Kunnallistekniikkamaksu tai yhdyskuntamaksu? Onko kaupunkien mahdollista kehittää yleisluonteinen yhdyskuntamaksu, jolla voitaisiin kattaa yleiset yhdyskuntarakenteen suunnittelusta ja rakentamisesta aiheutuvat kustannukset? 9) Kiinnostusta herättävät erilaiset mahdollisuudet maksujen porrastamiseen tai jyvittämiseen eritasoisiksi käytön tms. perusteen mukaan. Teknisiä palveluja (investoinnit ja käyttötalous) tulee enenevässä määrin rahoittaa käyttömaksuilla. Periaatteessa sen, joka hyötyy palveluista, tulee niistä maksaa. Lisäksi maksun suuruus olisi mahdollisuuksien mukaan porrastettava ja suhteutettava käyttäjän saamaan hyötyyn (mitä suurempi hyöty, sitä isompi maksu). Toisaalta teknisten palvelujen maksut voisi porrastaa kunnalle syntyneiden kustannusten mukaan. Tällöin esim. yhdyskuntatekniikan palvelumaksut voisivat olla korkeampia harvaan asutuilla haja-asutusalueilla kuin tiheään asutuilla keskusalueilla. Tätä voisi noudattaa esimerkiksi vesihuollossa, jossa verkostokustannukset yhtä liittymää kohti ovat harvaan asutulla alueella selvästi korkeammat kuin keskusalueilla. Maksujen porrastus aiheuttamisperiaatteen mukaisesti on kunnallispoliittinen kysymys. Uutta asutusta tulisi ohjata keskuksiin, ei niiden ulkopuolelle. Tähän liittyy kaupungin asiakkaiden ja siis kuntalaisten roolin ja vastuun selkeyttäminen eri alueilla. Tästä esimerkkinä mainittakoon sähköisen asioinnin mahdollisuudet. Tavoitteena on, että sekä asiakas että palvelun tuottaja voisi säästää sekä rahaa että aikaa.
10 Maksurahoitusteeman yhteydessä usein nousee esiin kysymys siitä, pitäisikö teknisen sektorin maksutulot ohjata nimenomaan yhdyskuntatekniikan palveluiden rahoitukseen sen sijaan, että ne tuloutetaan yleiskatteisesti kunnan kassaan, josta rahoitetaan mm. sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluja, jotka ovat neuvotteluasemaltaan teknistä sektoria vahvempia. 10) Maan arvonnousun leikkaaminen tai käyttöön saaminen on ollut jo pitkään kaupunkikehittäjiä ja tutkijoita puhuttanut teema (toteutus esim. kaavoitussopimusten kautta). Mahdollisuuksia on tuskin täysimääräisesti hyödynnetty ja keinoihin liittyen tarvitaan tietojen vaihtoa ja tutkimusta. Kasvavilla kaupunkiseuduilla maan arvonnousulla on suuri taloudellinen merkitys. Jo muutamat esimerkkialueet saattavat kuntakohtaisesti vastata suuruusluokaltaan jopa yhden tuloveroprosentin määrää. Vaikka niitä ei täysimääräisesti pystytäkään saamaan kaupungeille, tällä alueella on joka tapauksessa mahdollisuuksia, joita voitaisiin realisoida erityisesti kasvukeskuksissa. Koska yksityisten rooli tonttikaupassa näyttää olevan yleisesti varsin merkittävä, kuntien kannattaa kiinnittää huomiota arvonmuutoksen tuoman taloudellisen hyödyn jakautumaan. Maapolitiikassa saattaa tässä mielessä olla terävöittämisen mahdollisuuksia. Brittiläisessä kontekstissa näyttää siltä, että lainsäädännössä on aktiivisesti haettu/tuettu erilaisia malleja ja mahdollisuuksia arvonnousun saamiseen yhdyskuntarakentamisen käyttöön. Maapolitiikka nähdään kuntakentällä kiinnostavana. Miten maan arvon nousua voidaan mitata?