Liikkuuko Pieksämäki? Liikuntasuunnitteluprojekti

Samankaltaiset tiedostot
IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

ASUKASKYSELYIDEN TULOKSET

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

LAPPEENRANNAN LIIKKUMISOHJELMA Asukaskyselyn (2018) päätulokset

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Liikuntatoimen suuntaviivat liikuntapaikoille ja toiminnalle

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI?

Urhes liikuntasuunnittelu Mäntytie 12 B Helsinki Y-tunnus: xxxxxxx-xxx

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? PIEKSÄMÄKELÄISEN LIIKUNTAKULTTUURIN NYKYTILA LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? PIEKSÄMÄKELÄISEN LIIKUNTAKULTTUURIN NYKYTILA

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

KehO2O2O. Pieksämäen kaupungin Liikuntatoimen kehittämisohjelma

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Laatua liikuntaneuvontaan

Liikunnan kehittämissuunnitelma Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Mai-Brit Salo

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 288. Vastaajien määrä: 288

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Lajiliittojen aikuisliikunnan itsearviointikysely - Yhteenveto. Ulla Nykänen, Matleena Livson, Satu Ålgars

Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Liikunta tulevaisuuden sivistyskunnassa

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Seuratuki-info Valtakunnallinen Sinettiseuraseminaari

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Liikunta tulevaisuuden sivistyskunnassa

Monialainen yhteistyö

Suomalaisen liikuntapolitiikan aallonharjat ja -pohjat tutkitun tiedon valossa

NURMIJÄRVEN LIIKUNTASEURAKYSELY Tulokset

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? LIIKUNTASEUROJEN TOIMINTAEDELLYTYKSET LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? LIIKUNTASEUROJEN TOIMINTAEDELLYTYKSET

Espoo Active City Liikuntapalvelut

KOONTI JÄRJESTETYSTÄ KUMPPANUUSFOORUMISTA

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

Tehtäväalue: Hyvinvointi LIITE 1

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Lähiliikuntaolosuhteet Jyväskylässä. Viherseminaari Jyväskylä Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIIKKUMATTOMUUDEN TORJUNTAAN LIIKKUUKO PIEKSÄMÄKI? TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIIKKUMATTOMUUDEN TORJUNTAAN

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi klo 10.00

SITOUTUMINEN. Liikunnan edistämisen tavoitteet toiminta ja taloussuunnitelmassa

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Sivistyslautakunta halusi Kohtaan 6.4. lisättävän Kajoon lähiliikuntapaikkojen toiminnan suunnittelu vuoden 2015 aikana.

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

LIIKUNNAN KUNTAKUMPPANUUDEN PAINOPISTEITA KUNTIEN TOIMIJOIDEN MÄÄRITTÄMÄNÄ

Nummelan Palloseura ja Vihdin kunta yhdessä rakentamassa aktiivisten ihmisten Vihtiä. Timo Tuomi kehittämispäällikkö Nummelan Palloseura

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta) Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi...

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille?

RAJATTOMASTI LIIKUNTAA TURUN SEUDULLA

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Transkriptio:

Liikkuuko Pieksämäki? Liikuntasuunnitteluprojekti [20.10.2016]- Antti Nousiainen

Liikuntalaki Liikuntalaki 390/2015 5 Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Projektin idea Projektin päämääränä on kehittää Pieksämäen liikuntapalveluita edistämään entistä paremmin kuntalaistensa liikkumista. Projekti perustuu analyyttiseen tiedonhankintaan ja kuntalaislähtöiseen suunnitteluun. Kuntalaisten liikuntatottumuksia ja mielipiteitä kartoitetaan kyselytutkimuksin ja haastatteluin. Näin pieksämäkeläiset pääsevät vaikuttamaan siihen, miten liikuntapalveluita tulevaisuudessa kehitetään.

Miksi projekti toteutettiin? Tiedon tarpeellisuus yleisesti Tietoa Pieksämäen liikuntapalveluista ei ole koskaan kerätty systemaattisesti ja analysoitu (paikallinen tieto!) Liikuntapalvelut, liikuntapaikat, käyttäjät, tuottajaorganisaatiot, inaktiivit Talous Liikuntatoimen käyttömenojen kasvu pysähtynyt à Menoleikkaukset à Informaatio-ohjaus Palvelun hinta Referenssikohde

Projektin vaiheet Tietotarpeen tunnistaminen Palveluntuottajan etsintä Suunnittelu Palvelusopimus Aloitusseminaari (lokakuu 2015) Tiedottaminen medialle, kuntaorganisaatiolle, seuroille, liikunta-alan toimijoille ja kuntalaisille Väliraportointi (helmikuu 2016) Väliseminaari Suunnittelutyö 6 kk:n aikana töiden aloittamisesta Suunnitteluasiakirjat painovalmiina ja taitettuina Tulosten julkistus verkkosivuilla Päätösseminaari (alkuvuosi 2017) Loppuraportin julkistaminen, sis. hoitoliikunta-aineisto Massatapahtuman yhteydessä Vaikuttavuusarviointi projektin jälkeen 1. arviointi vuosi projektin jälkeen: virkamiesten haastattelut ja raportointi 2. arviointi 4 vuotta projektin jälkeen: sidosryhmähaastattelut ja raportointi 3. arviointi 8 vuotta projektin jälkeen: kuntalaiskysely, seurakysely ja raportointi

Tiedonhankinta Nykytila-analyysi Kuntalaiskysely Varhaiskasv., koululaiset (5.lk,8.lk, 2.vk), työikäiset (e-lomake), seniorit (paperilomake) Tyytyväisyys paikkoihin ja palveluihin Kehityskohteet Tulevaisuuden haasteet Seurakysely ja seurahaastattelut (ryhmähaast.) Nykyinen ja suunniteltu toiminta Toimintaedellytykset Liikuntapaikkatarpeet Maksupolitiikka, seurojen taloudellinen tila, toiveet avustamiseen Yhteistyö kaupungin ja muiden seurojen kanssa Muut kyselytutkimukset Valitut väestöryhmät: hoitoliikunta-asiakkaat Sidosryhmähaastattelut (puolistrukturoitu, yksilöhaast.) Sisäiset: keskushallinto, sote, tekninen, sivistys, nuoriso, kulttuuri, valtuutetut Ylimmät toimialojen virkahenkilöt, poliitt. ryhmien pj:t, kv ja kh pj:t, liikunnan intressiryhmien edustajat (liikunnanopettajat) Ulkoiset: yhdistykset, urheiluseurat, liikuntayritykset

Tiedonhankinta Asiakirja-analyysi Yleiskaava, kaavoituskatsaus, kevyenliikenteen verkostokuvaus Asuntotuotanto-ohjelma Kaupunkistrategia Kaupungin hyvinvointikertomus, vanhustyön strategia, lanuhyvinvointisuunnitelma, elinkeinostrategia Kaupungin ta ja liikuntatoimen 4 viimeisintä ta-käyttösuunnitelmaa Sivistys- ja liikuntatoimen strategiat ja suunnitelma

Lasten ja nuorten tulokset Taustamuuttujien vaikutus liikuntasuositusten toteutumiseen Vanhemman koulutus Perheen tulot Aktiiviset ulkoleikit lapsella viikossa 7,7 tuntia Ruutuaika lapsella viikossa 6,9 tuntia Ohjattu liikuntatoiminta viikossa 1,1 tuntia Pieksämäkeläisen lapsen liikuntapaikat Kotipiha päivittäin 61% Leikkipaikat viikoittain 71% Läli-paikat 25% viikoittain Ulkokentät 22% viikoittain Liikuntahallit 37% viikoittain Liikuntamahdollisuuksia vähintään melko paljon Alakoululaisille 88% Yläkoululaisille 64% 3-6-vuotiaille 62% Alle 3-vuotiaille 39%

Lasten ja nuorten tulokset Mitä uusia palveluja lapsille? Temppuliikunta 68% (akrobatia, break dance, telinevoimistelu) Mitä uusia paikkoja lapsille? Nykyisten leikkipuistojen kunnostaminen 82% Lisää läli-paikkoja 52% Luontopolkuja 51% Missä ryhmissä koululaiset harrastavat liikuntaa? Omatoimisesti yksin 68% Omatoimisesti kavereiden tai perheen kanssa 63% Urheiluseurassa 43% Koulun kerhossa 13% Suosituimmat lajit pojilla pallopelit ja frisbeegolf Suosituimmat lajit tytöillä lenkkeily (kävellen, juosten ja pyörällä) sekä ratsastus Myöhäisnuoruudessa suosituin laji sekä tytöillä että pojilla kuntosali Liikuntaa rajoittavat eniten Kiinnostavien harrastusten puute Kalleus Ajanpuute

Lasten ja nuorten tulokset Mistä saatu tieto saavuttaa parhaiten? Koulu 40% Some 29% Kotiin jaettu esite 27% Nettisivut 13% Paikallislehti 9%

Aikuisten tulokset (18-64v, eniten 26-40v) Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen 70%:lla toteutuu kaikilta osin (kestävyysliikunta ja lihaskunto) Valtakunnan keskiarvo 11% Työmatkaliikunta Kolmasosa kulkee 0-1 km pituisen työmatka moottoriajoneuvolla Puolet kulkee 2-3 km pituisen työmatka moottoriajoneuvolla Missä ryhmissä liikuntaan? Omatoimisesti yksin 87% Urheiluseurassa 15% Seutuopistossa 17% Mikä rajoittaa liikkumista? Sisäiset: Laiskuus, väsymys ja ajanpuute Ulkoiset: Sopivan harrastuksen tai paikan puute

Aikuisten tulokset Tyytyväisyys Pieksämäen liikuntaedellytyksiin Yli 90% erittäin tai melko tyytyväisiä kaupungin, yksityisten ja urheiluseurojen tarjontaan Tyytyväisyys liikuntapaikkoihin Maaselän läli-alue tai tekonurmi vs. kivituhkakentät Mitä uusia palveluja aikuisille? Liikuntaa työpaikoille Vapaita salivuoroja Liikuntaneuvontaa Mistä saatu tieto saavuttaa parhaiten? Ilmaisjakelulehti 50% Kotiin jaettava esite 48% Some 44% Nettisivut 33% Paikallislehti 24%

Ikääntyneiden tulokset (65v+) Terveysliikuntasuositusten toteutuminen 54-60% toteutuu kaikilta osin Valtakunnallinen keskiarvo 5% Missä ryhmissä liikutaan? Omatoimisesti yksin 78% Seutuopistossa 47% Omatoimisesti ystävien tai perheen kanssa 33% Liikkumista rajoittaa Sisäiset: terveydelliset syyt, laiskuus Ulkoiset: liikuntapaikkojen aukioloajat, esteellisyys ja etäisyys Mikä ajankohta paras ohjattuun toimintaan osallistumiselle? Arkisin puoliltapäivin 78% Arkiaamut 63% Arki-iltapäivät 42% Viikonloppupäivät 27% Arki-illat 16%

Ikääntyneiden tulokset Tyytyväisyys liikuntapalveluihin Vähintään melko tyytyväisiä kaupungin ja yksityisten tarjontaan 97%, urheiluseurojen tarjontaan 92% Suosituin laji kävelylenkkeily Mitä uusia palveluja ikääntyneille? Tasapainoryhmät Yleisliikuntaryhmät Vesiliikuntaryhmät Mitä uusia paikkoja ikääntyneille? Senioriliikuntatila Lähiliikuntapaikka ulos Lähiliikuntapaikka sisälle Uh-kuntosalin laajennus Mistä saatu tieto tavoittaa parhaiten? Ilmaisjakelulehti 86% Kotiin jaettava esite 68% Paikallislehti 65% Nettisivut 29% Some 7%

Haasteet tulosten mukaan Varhaiskasvatusikäiset Fyysinen aktiivisuus liian vähäistä jo päiväkoti-ikäisillä Liikkuva koulu -mallin Vain neljäsosa liikkuu suosituksen mukaisesti muutaman laajentaminen päivänä viikossa Viitteet sosio-ekonomisten tekijöiden vaikutuksesta lapsen fyysiseen aktiivisuuteen Liikuntahoito -mallin Opiskelijoiden ja toisen asteen tutkinnon suorittaneiden sekä pienituloisten perhekunnissa fyysinen aktiivisuus keskimääräistä vähäisempää laajentaminen Alle kouluikäisten liikuntaolosuhteet Lähiympäristö ok, mutta rakennettua ympäristöä kaivataan lisää (sisätilat ja -Lähiliikuntaohjelman palvelut, leikkipuistojen kunnostaminen) jatkaminen -Open gym -idean laajentaminen

Haasteet tulosten mukaan Koululaiset Alakouluikäisten tyttöjen liikunnallinen passiivisuus Liikkuva koulu Kolmasosa ei käytännössä harrasta liikuntaa Fyysisen aktiivisuuden raju väheneminen yläkoulun ja toisen asteen Harrasteliikunta -malli aikana Lisäksi drop out Sopivaksi koetun liikuntamuodon tai paikan puuttuminen Hiekanpään yläasteikäisillä ja toisen asteen opiskelijoilla lähiliikuntainvestoinnit

Haasteet tulosten mukaan Työikäiset Liikuntahoito - Edustavan otoksen saaminen, kaikkien väestöryhmien asiakkuudet tavoittaminen Autoilu lyhyillä työmatkoilla Liikuntahoito Työterveys Työnantajien puutteelliset toimen työyhteisöliikunnassa -yhteistyö Henkilökohtaisten syiden aiheuttamat rajoitteet liikkumiseen Väsymys, kiinnostuksen puute, kiire Liikuntapaikkojen laatutason nostaminen Kevyenliikenteen väylät, hallit, luontopolut Enemmän ohjausta ja neuvontaa Enemmän vapaita vuoroja saleihin Liikuntapaikkojen laatutyön jatkaminen Liikuntahoito Open gym

Haasteet tulosten mukaan Ikääntyneet Edustavan otoksen saaminen, kaikkien väestöryhmien tavoittaminen Lähiliikuntaohjelman Liikuntapaikkojen saavutettavuus jatkaminen ja laajentaminen Senioriliikuntapaikan puute Hiekanpään liikuntainvestoinnit Ryhmäliikunnan riittämätön tarjonta Seutuopiston ryhmät usein täynnä Tiedotus ei tavoita parhaalla mahdollisella tavalla

Seurakysely Vastaajaseuroja 19 (53%) Kysely + haastattelut Haastatteluissa 26 seuran edustajat (teemahaastattelut) Arvio seuran toiminnan tasosta Hyvä 37% Kiitettävä 21% Tyydyttävä 26% Toiveet avustusten painopisteiksi Lasten ja nuorten toiminta 37% Vuorojen maksuttomuus 20% Aikuisten toiminta 16% Toimitilakompensaatio 12% Tapahtumat 10%

Seurakysely Ennuste seuran taloudesta tulevaisuudessa Pysyy ennallaan 56% Heikkenee hieman 28% Paranee hieman 17% Seuran toimintaedellytykset Hyvät tai erittäin hyvät 89% Tärkeimmät liikuntapaikat seuroille Kevyenliikenteen väylät 89% Liikuntasalit 79% Ulkoilureitit ja -tiet 62% Kuntosalit 61% Loput erikoissuorituspaikkoja

Seurakysely Liikuntatoimen tarpeellisuus seuran kannalta Yhteistyö seurojen kanssa 100% Liikuntapaikkojen kunnossapito 95% Seurojen taloudellinen tukeminen 95% Seurojen toiminnasta tiedottaminen 95% Miten kaupunki hoitanut tehtävänsä liikuntapaikkojen osalta? Muuten hyvin mutta tyytymättömyyttä liikuntahallien ja -salien kohdalla Miten kaupunki hoitanut tehtävänsä liikuntapalvelujen osalta? Yhteistyötä seurojen kanssa toivotaan enemmän (EOS 37%) Mikä uusi liikuntapaikka tulisi rakentaa seuraavaksi? Keilahalli (7) Monitoimihalli tai liikuntahalli (6) Mikä liikuntapaikka tulisi saneerata seuraavaksi? Urheilutalo (8) Joku muu (8) Seuran ja kaupungin välinen yhteistyö Hyvä 67% Tyydyttävä 28%

Seurakysely Seurojen mahdollisuudet yhteistyöhön kaupungin kanssa Liikuntatapahtumat 78% Terveysliikunnan edistäminen 65% Liikuntapaikkojen suunnittelu 61% Ikääntyneiden liikunnan järjestäminen 59% Liikuntapaikkojen valvonta ja ylläpito 47% Lasten kerhotoiminta 33% Liikuntapaikkojen rakentamisen rahoittaminen 12% Millainen seurojen välinen yhteistyö kiinnostaa? Päättäjiin vaikuttaminen 63% Yhteinen koulutus 58% Tapahtumien järjestäminen 53% Yhteinen palvelujen järjestäminen 42% Yhteisleirit 21% Yhteinen kilpailutoiminta 11%

Seuratoiminnan haasteet Seuratoimijoiden puute Toiminnan merkityksellistäminen Harrastajien väheneminen Yhteistyö ja monilajitoiminta Liikuntahallien laadun parantaminen Hiekanpään halli-investointi Seurojen ja kaupungin välinen yhteistyö Seurojen välinen yhteistyö