Liikunta tulevaisuuden sivistyskunnassa

Transkriptio

1 Liikunta tulevaisuuden sivistyskunnassa Miten alue- sekä maakuntauudistus muuttaa toimintaa / toimintamalleja? Sari Virta Ylitarkastaja

2 Miten liikuntatoiminta tulevaisuudessa sijoittuu kuntaorganisaatiossa? Miten uudistus muuttaa toimintaa/toimintamalleja?

3 Tulevaisuuden kunta Kyky asemoida ja innovoida liikunta ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen uudessa kunnassa. yhdyskuntasuunnittelu kaavoitus maapolitiikka puistot yleiset alueet liikenneväylät ympäristöterveys & sivistysala kumppanina

4 Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntaa Liikunnan asema tässä muutoksessa. Miten meidän kunnassa toimitaan?

5 Mitä uudistus muuttaa? Kunnan tehtävät, rooli ja asema muuttuvat Vaikuttaa rahoitukseen Uudistus haastaa kunnan tavat toimia Elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli korostuvat, osallisuus- ja yhteisörooli Ympäristörooli, kehittäjä- ja kumppanuusrooli Kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö, työnjako ja suhteet määriteltävä selkeästi yhteistyösuhteet maakuntaan Kunnan elinvoima ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta Kunnan ja kuntalaisten hyvinvointi luo elinvoimaa Kunnan hyvinvointirooli pysyy laaja-alaisena ja merkittävänä Sivistyssektorista tulee kunnan keskeisimpiä toimialoja

6 5 Kunnan vastuu Liikuntalaki (390/2015) Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja; Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttaminen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein.

7 Muutos - mitä, miten ja kenelle? Ikääntyneet, työikäiset, nuoret, lapset Hyväkuntoinen, aktiivinen asukas Huonokuntoinen, syrjäytynyt, passiivinen Hyvinvointi vähentää sote-palvelujen käyttöä Liikuntaneuvonta on tulevaisuudessa kunnan ja maakunnan yhdyspintatehtävä

8 Tuetaan liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna työryhmä (TEHYLI-työjaos) Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (Tehyli)- ohjausryhmän alaisuuteen perustettiin Tuetaan liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna työryhmä, jonka toimiaika oli tammikuu-huhtikuu Työryhmään kuuluivat: ylitarkastaja Sari Virta/OKM (pj) neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen/VM elintarvikeylitarkastaja Minna Huttunen/MMM asiantuntija Kati Hyvärinen/Liikennevirasto päällikkö Anneli Leivo/Metsähallitus liikuntajohtaja Niina Epäilys/Oulun kaupunki ylitarkastaja Mari Miettinen/OKM (sihteeri) 8

9 TEHYLI-työjaoksen tehtävät 1) Analysoida valtionhallinnon eri toimialojen terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan liittyvää ohjausta ja muodostaa ehdotus ohjauksen ja sen tavoitteiden yhdenmukaistamiseksi. 2) Luoda toimintamalli, jossa sovitaan saumattomien liikuntapalveluketjujen vastuujaosta sote- ja maakuntauudistuksessa. Toimintamallin tulee tukea valtakunnan tason, aluetason ja paikallistason toimijoita luomaan uudistuviin rakenteisiin sopivat toimintatavat. 3) Valmistella ehdotus tietoperusteisen päätöksenteon vahvistamiseksi kunnissa. Tavoitteena on, että päätöksenteko perustuu vahvaan tietopohjaan ja kerättyihin indikaattoritietoihin (mm. TEAviisari). Maakunnallisten ja kuntien hyte-työryhmien tulee käsitellä myös liikunnan kysymyksiä ja järjestöt tulee huomioida vahvasti. 9

10 Tehyli 2017: Liikuntaneuvonta 1/2 Keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintatapa, joka kohdistuu yksilöön Erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuville Vaiheittain etenevä ja tavoitteellinen prosessi, joka sisältää tarvittaessa useampia tapaamisia ja/tai yhteydenottoja ammattilaisen ja asiakkaan kesken Erityisesti hallinnonrajat ylittävää toimintaa (liikunta & sote) Tulevaisuudessa maakunnan ja sen alueen kuntien on neuvoteltava valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi keskeinen yhteinen tehtävä.

11 Tehyli 2017: Liikuntaneuvonta 2/2 Palveluketjun toimivuus edellyttää terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisten tiivistä yhteistyötä sekä paikallisten yhdistysten ja muiden harrastetoimintaa järjestävien tahojen toiminnan kehittämistä ja linkittämistä osaksi kunnallista palveluketjua. Tällä hetkellä ammattimainen liikuntaneuvonta toteutuu noin 100 kunnassa. Keskeistä kaikissa yhteistyömalleissa on sopia, miten asiakas ohjautuu liikuntaneuvontaan sekä missä muualla asiakaspisteitä on kuin sotepalveluissa.

12 Pienet kunnat - malli - Liikuntaneuvontatyötä kunnassa koordinoi ja vie eteenpäin työntekijä, jolle on nimetty kuntalaisten hyvinvoinnin koordinaatiovastuu. - Vastuun tulee olla yhdellä henkilöllä, ei ryhmällä. Vastuu voi olla kunnan koosta ja asukasmäärästä riippuen 0,25 htv tai 0,5 htv. - Kunnan hyvinvointikoordinaattorilla on vastinpari maakunnassa eli henkilö, jonka kanssa sovitaan työnjaosta ja toimintamallista kunnan ja maakunnan kesken. Liikuntaneuvonta on maakunnan sote-palvelujen vastuulla. - Kunta voi sopia liikuntaneuvontaan liittyvän liikunnan ohjauksen ja matalankynnyksen liikuntapalvelujen järjestämisen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tehyli-työjaos 2017

13 Keskisuuret kunnat - malli - Kuntaan on palkattu koordinaattori, joka vastaa kuntalaisten hyvinvoinnin koordinoimisesta. Toimi on kokopäiväinen ja sisältää koordinoinnin lisäksi myös käytännön liikuntaneuvonnan työtä ja ohjausta kunnan asukasmäärästä riippuen. - Hyvinvointikoordinaattorin toimenkuvaan voi sisältyä myös kunnan henkilöstön hyvinvointi ja liikuntaneuvonta sekä ohjaus. - Kunnan hyvinvointikoordinaattorilla on vastinpari maakunnassa eli henkilö, jonka kanssa sovitaan työnjaosta ja toimintamallista kunnan ja maakunnan kesken. Kunta ja maakunta sopivat, kummalla on päävastuu liikuntaneuvonnasta. - Kunta järjestää itse matalankynnyksen liikuntaryhmiä tai vastaavasti hoitaa niiden järjestämisen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Tehyli-työjaos 2017

14 Suuret kunnat - malli - Kuntaan on palkattu yksi tai useampia koordinaattoreita, jotka vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin koordinoimisesta ja kunnan omasta liikuntaneuvonnasta. - Yksi koordinaattori vastaa myös kunnan henkilöstön hyvinvoinnin koordinoimisesta. - Kunta voi järjestää itse liikuntaneuvontaa, matalankynnyksen liikuntapalveluja ja liikunnan ohjausta. Kunta voi tuottaa palveluja yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa. - Liikuntaneuvonnan pisteitä on helposti saavutettavissa, kuten kirjastoissa, uimahalleissa tai ostoskeskuksissa. Kunta vastaa liikuntaneuvonnasta. Maakunnan vastuulla on ohjata liikuntapalvelujen piiriin ns. suuren terveysriskin asiakkaat. Tehyli-työjaos 2017

15 Liikuntaneuvonta osana elintapaneuvontaa STM- linjaus & Tehyli-strategia: Lähtökohtana tulisi olla, että liikuntaneuvonta osana elintapaneuvontaa on terveydenhuollon ammattilaisen antamaa eli maakunnan sote-palveluiden vastuulla. Muuttuvassa tilanteessa olennaista on, että kunnan ja maakunnan edustajat pohtivat, mikä toimintamalli on luontevin ja paras sekä sopivat vastuunjaosta ja maakunta/kunta -vastinpareista. Liikunnan toimialan tulee kunnan puolella valvoa ja huolehtia tästä tehtävänjaosta muutostilanteessa. Jos kunnassa ei ole ollut liikuntaneuvontaa, nyt on mahdollisuus ottaa palvelu(ketju) käyttöön.

16 Kuntien liikuntatoimintaa koskevat keskeiset indikaattorit

17 LIIKUNNAN KUNTAINDIKAATTORIT Kuntalaiset 1. Suosituksen mukainen kestävyysliikunta- ja lihaskuntoharjoittelu (%) 2. Liikuntaa vapaa-ajallaan (4-5 krt/vko) riittävästi harrastavat (%) 3. Liikuntaa vapaa-ajallaan harrastamattomat (%) 4. Aktiivisesti liikunta- ja urheiluseuratoimintaan osallistuvat (%) (vähintään 1 krt/vko) Kunta 5. Liikunnan edistämisen kokonaistunnusluku kunnissa valtakunnan tasolla (0/100) 6. Liikunnan strateginen ja poikkihallinnollinen kehittäminen kunnassa (0/100) 7. Kuntien käyttömenot liikuntaan ( ) ja /asukas valtakunnallisesti ja kuntakohtaisesti 8. Kuntien investointimenot liikuntaan ( ) valtakunnallisesti 9. Kuntien liikuntatoimen henkilöstö yhteensä (htv:t)

18 Kansalaistoiminta LIIKUNNAN KUNTAINDIKAATTORIT 10. Kunnan jakamat rahalliset avustukset liikuntaseuroille ( ) valtakunnallisesti 11. Subventoitu tuki liikuntaseuroille ( ) 12. Liikuntaseurojen ja kunnan yhteiselin (%) kuntakohtaisesti Kohderyhmät 13. Eri väestöryhmien huomioiminen kunnan liikuntatoimen tavoitteissa 14. Alennukset tai maksuttomat liikuntapalvelut eri väestöryhmille (%) 15. Kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden seuranta eri väestöryhmittäin (%) 16. Kunnan tapa/malli/menetelmät seurata liikuntaan liittyviä asioita 17. Kuntalaisten tyytyväisyys liikuntapaikkoihin ja palveluihin seuranta (%) 18. Asukastyytyväisyys kunnan liikuntapaikkoihin ja palveluihin 19. Liikuntapalveluiden koettu riittävyys 20. Kuinka monella kunnalla on strategia liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi?

19 Indikaattoreiden tietolähteet THL: ATH-tutkimus, TEA-viisari, kouluterveyskysely Nuorten vapaa-aikatutkimus Tilastokeskus/kuntien talouden ja toiminnan tunnusluvut, Suomen Kuntaliitto Kuntien peruspalveluiden arviointi (AVI) MOVE-tutkimus Kuntien oma tiedonkeruu Muita?

20 Tavoite on piirtää kokonaiskartta Suomen kuntien liikunnan tilanteesta (tuloskortti) Myönnetyt avustukset Uimahallin peruskorjaus Maahanmuuttajien liikunta Terveyttä edistävän liikunnan hanke Kunta X Tea-viisari Liikunnan määrät Kunnan hyvinvointikertomus Eri ikäryhmien liikuntaaktiivisuuden tavoitteet ja toimenpiteet näkyvät liikuntapuolella toiminta- ja taloussuunnitelmassa (mm. työikäiset, lapset ja nuoret, ikäihmiset, erityisryhmät, maahanmuuttajat).

21 Kiitos! Liikunnan vastuualue 21 ylitarkastaja Sari Virta sähköposti: