Sisältö Työsuojelu ja turvallisuus 1. Työterveyshuolto 9 1.2. Laki nuorista työntekijöistä 9 1.3. Työturvallisuus 9 2. Henkilökohtaiset suojaimet 9 2.1. Suojainten käyttö 9 2.2. Henkilönsuojaimet 10 2.3. Työilman epäpuhtauksia 12 2.4. Hengityksen suojaimet 13 2.5. Suodattimet 13 2.6. Hiukkassuodattimen toiminta 14 2.7. Kaasut 14 2.8. Suojajalkineet 15 2.9. Käsien suojaimet 15 2.10. Putoamissuojaimet, suojavaljaat 15 3. Sähkön turvallinen käyttö 16 3.1. Sähköä kannattaa varoa 16 3.2. Sähkön turvallinen käyttö 16 3.3 Sähkölaitteiden tulipalot 17 3.4. Ihminen ja sähkövirta 18 3.5. Sähköisku 18 3.6. Onnettomuuksia 18 3.7. Valokaari-ilmiö 20 3.8. Ensiapu sähkötapaturmassa 20 4. Työkalujen työturvallisuutta 22 4.1. Turvallisuusajattelua 22 5 Työtelineet, tikapuut 25 5.1. Työteline 25 5.2. Työpukit 25 5.3. Nojatikkaat 26 5.4. A-tikkaath 26 5.5. Henkilönostimet 27 5.6. Tavaranostimet 27 Materiaaleja 6. Materiaalit yleisesti 30 6.1. Metallien yleisiä ominaisuuksia 30 6.2. Rauta 31 6.3. Erilaisia teräsjalosteita 31 6.4 Karkaisu yleisesti 31 6.5. Terästen kauppamuodot 32 6.6. Metalleja teräksen seostukseen 32 6.7. Valurauta 32 6.8. Korroosio 33 6.9. Metallipinnoitus 33 6.10. Maali metallipinnan suojana 33 7. Kuparimetallit 34 7.1. Kupari 34 7.2. Punametalli 34 7.3. Messinki 34 7.4. Pronssi 34 8. Kevytmetallit 34 8.1. Alumiini 34 8.2. Magnesium 34 9. Kumit ja muovit 35 9.1. Kumituotteita 35 9.2. Muovit 35 10. Muita materiaaleja 35 10.1. Hiilikuitu 35 10.2. Keraamiset materiaalit 35 10.3. Komposiitit 35 11. Voiteluaineet 36 11.1. Voiteluöljyt 36 11.2. Rasvat 36 11.3. Leikkuuöljy 36 12. Muuta 36 12.1. Laakerit 36 12.2. Kiilahihna 37 13. Putket 38 13.1. Saumattomat putket 38 13.2. Saumalliset putket 38 14. Rakennusmateriaaleja 39 14.1. Puu rakennusmateriaalina 39 14.2. Joitakin puutavaran nimikkeitä 39 15. Maalit 40 15.1. Maalin tehtävät 40 15.2. Maalauksen standardit 40 15.3. Maalin aineosia ja ominaisuuksia 40 15.4. Erilaisia maaleja 41 15.5. Maalauksen työvaiheita 41 15.6. Erilaisia maalausmenetelmiä 42 15.7. Siveltimiä ja maalausteloja 42 15.8. Välineiden puhdistus 43
Kiinnitys ja kannakointi 16. Kiinnitys 45 16.1. Mittaus ja vaa itus 45 16.2. Poraus ja piikkaus 45 16.3. Suorakiinnitystekniikka, naulaimet 46 16.4. Ruuvit ja tulpat 48 16.5. Putkien kannatus 51 Metallityöt 17. Yleistä 54 17.1. SI-mittayksikköjärjestelmä 54 17.2. Mittaustarkkuus, mittalaitteen valinta 54 17.3. Toleranssi ja toleranssin tarve 54 17.4. Mittausvirheet 54 17.5. Rullamitta 55 17.6. Mittaviivain 55 17.7. Työntömitta 55 17.8. Mikrometri 56 17.9. Mittakello 56 17.10. Tulkit 56 17.11. Metallityövälineet ja -työt 57 17.12. Piirroitus 57 17.13. Metallisahat ja sahaus 58 17.14. Hionta 59 17.15. Penkkihiomakoneen käyttö 59 17.16. Kulmahiomakoneet 60 17.17. Kulmahiomakoneen käyttö 60 17.18. Nauhahiomakone 61 17.19. Viilaus 61 17.20. Kierteen käyttö ja kierteen muotoja 62 17.21. Liitokset 63 17.22. Levytyöt 64 17.23. Käsisakset 64 17.24. Muotorautaleikkuri 64 17.25. Levyleikkuri 65 17.26. Nakertaja 65 17.27. Särmäyspuristin 65 17.28. Pyöristyskone 66 17.29. Vaotuskone 66 17.30. Pistehitsaus, vastushitsaus 67 17.31. Pop-niittaus 67 17.32. Lastuava työstö 68 17.33. Terämateriaaleja 68 17.34. Teräkulmat ja -pinnat 68 17.35. Poraus 68 17.36. Sorvaus yleisesti 72 17.37. Kappaleen pinnan karheus 73 17.38. Jyrsintä 74 Hitsaus ja juotto Yleistä 78 18.1. Hitsausmerkkien tarve 78 18.2. Kaasuhitsaus 79 18.3. Kaasuhitsauslaitteet toimintakunnossa 80 18.4. Työpaineen säätö ja liekin sytytys 81 18.5. Myötähitsaus 82 18.6. Vastahitsaus 82 18.7. Kaasuhitsausvirheet 82 18.8. Polttoleikkaus 83 18.9. Polttoleikkaustapoja 83 18.10. Työturvallisuus 85 18.11. Juottaminen 86 18.12. MIG/MAG-hitsaus 87 18.13. Lyhytkaarihitsaus 88 18.14. Kuumakaarihitsaus 89 18.15. Hitsauspistoolin etäisyys ja asento 89 18.16. Hitsausvirheitä 90 18.17. Työturvallisuus 91 18.18. TIG-hitsaus 92 18.19. Valokaaren sytyttäminen 93 18.20. Hitsaus ilman lisäainetta 94 18.21. Hitsaus lisäainelangan kanssa 94 18.22. Puikkohitsaus, metallikaarihitsaus 95 18.23. Hitsauspuikot 96 18.24. Hitsausvirheet 97 18.25. Plasmaleikkaus 98 18.26. Laser-leikkaus 98 18.27. Nestekaasua 99 Putket ja kanavat 19. Keskiraskas teräsputki 101 19.1. Putkenosat 101 20. Teräsputken työstäminen 102 20.1. Teräsputkien kiinnitys 102 20.2. Teräsputken katkaisu 102 20.3. Teräsputken jyrsintä 103 20.4. Teräsputken kierteitys 103 20.5. Teräsputken taipeet 104 20.6. Kierreliitoksen tiivistys 105 20.7. Putkipihdit ja niiden käyttö 105 21. Mapress-liitäntätekniikka 106 21.1. Työkalut 106
22. Kupariputket 106 22.1. Erilaisia putkia ja osia 106 22.2. CU-putkien katkaisu 107 22.3. Kupariputken kuumennus 107 22.4. Putken pään laajennus 108 22.5. Putken taivutus 108 22.6. Kupariputken haaroitus 108 22.7. Cu-putken juotokset 109 23. UNIPIPE komposiittiputki 112 24. Wirsbo-PEX -putket 113 24.1. Patteriputkitus 114 25. Uponor HTP -kiinteistöv. 114 25.1. Putkia ja osia 114 25.2. Asentaminen 115 26. Muhviton valurautaviemäri 115 26.1. Viettoviemäri 115 26.2. Viemäriputken liitin 115 27. Ilmastointikanavat ja osat 116 27.1. Kierresaumattu kanava ja osat 116 Energialähteet 28. Energia, hyvää ja pahaa 117 28.1. Energia ja ympäristöhaitat 117 28.2. Aurinko, elämän ylläpitäjä 118 28.3. Vesivoima 119 28.4. Tuuli 119 28.5. Vastapainevoimalaitos 121 28.6. Kaasuturbiini 121 28.7. Ydinvoima 122 28.8. Polttokenno 123 Kiinteistön lämmitys 29. Lämmityksen tarve 124 29.1. Sään vaikutuksia asumiseen 124 29.2. Vesikeskuslämmitys 124 29.3. Lattialämmitys 125 29.4. Kaukolämmitys 125 29.5. Sähkölämmitys 127 29.6. Kylmätekniikka 130 29.7. Lämpöpumppu 133 29.8. Aurinkolämmitys 134 Ilmastointi 30. Ilmanvaihto 136 31.1. Huoneilman sisältö 136 Lämmön säätö 31. Lämmönsäätöautomatiikka 138 31.1. Säätölaitteiden osat 138 32. Vesijohto ja viemäri 139 Hydrauliikka ja pneumatiikka 33. Yleistä 140 33.1. Hydraulinen tehonsiirto 140 33.2. Joitakin hydrauliikan peruskäsitteitä 141 33.3. Hydrauliikan etuja ja haittoja 141 33.4. Hydraulisen järjestelmän toiminta 142 33.5. Avoin hydraulinen järjestelmä 142 33.6. Suljettu hydraulinen järjestelmä 143
33.7. Pumput 144 33.8. Venttiilit 146 33.9. Sylinteri 148 33.10. Hydrauliset moottorit 148 33.11. Suodatin 150 33.12. Hydraulinesteen lämpeneminen 151 33.13. Paineakku 151 33.14. Hydrauliöljysäiliö, putket ja letkut 152 33.15. Pneumatiikka 154 33.16. Paineilmajärjestelmä 155 33.17. Erilaisia kompressoreja 156 33.18. Järjestelmän osia 158 33.19. Toimilaitteita ja toimimoottoreita 159 33.20 Paineilman käyttölaitteita 160 Sähkö ja talotekniikka 34. Sähkötekniikan perusteita 162 34.1. Sähkövirta ja atomit 162 34.2. Sähkövirta 162 34.3. Jännite 162 34.4. Teho 162 34.5. Työ 162 34.6. Resistanssi ja Ohmin laki 163 34.7. Sähkön vaikutukset 163 34.8. Sähköenergian tuotto ja jakelu 164 34.9. Maadoituksen tarkoitus 168 34.10. Kiinteistön sähköjärjestelmät 168 34.11. Sulakkeet 169 34.12. Sähkölaitteiden käyttöolot, tilaluokat 172 34.13. Suojaus sähköiskulta 172 34.14. Kiinteistön sähköpiirustukset 178 34.15. Kiinteistön sähköjohtoja 179 34.16. Kodin sähkölaitteet 183 34.17. Maallikon ja opastetun henkilön sähkötyöt kiinteistössä 187
Työturvallisuus 13 2.4. Hengityksen suojaimet Hengityssuojaimella estetään erilaisten epäpuhtauksien sisään hengitystä ja hapenpuutteen aiheuttamia vaurioita. Hengityssuojaimen valinta on tehtävä huolellisesti. On selvitettävä perusteellisesti kaikki ne haitalliset aineet, jotka hengityssuojainta edellyttävässä tilassa vaikuttavat. Apuna ovat suojainvalmistajien esitteet ja taulukot. Jos valintaan jää epävarmuutta, voidaan neuvoa kysyä turvatarvikeliikkeistä. Suodatinkokonaisuuden kasauksessa voi turvallisuutta maksimoida lisäämällä kokonaisuuteen valkealla väritunnuksella varustetun suodattimen. Se suodattaa bakteerit ja virukset, joita voi olla esimerkiksi viemärikaivoissa tai jätevesipuhdistamoissa. Alakuvassa on eräs tyypillinen työtilanne, jossa suojainta on käytettävä. Kuvassa hiotaan seinän tasoitteen epätasaisuuksia. Hengityssuojain voi rasittaa käyttäjäänsä erittäin paljon. Suojainvalinnassa onkin mietittävä taukoajat, elpymisajat, ja mahdollisuus käyttää moottoroitua puhallinsuojainta. Kertakäyösuojain, hiukkassuojain 2.5. Suodattimet, Scott Health & Safety Oy Hiukkassuodattimet suodattavat hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Kaasunsuodattimet suodattavat kaasuja ja höyryjä. Yhdistetyt suodattimet suojaavat sekä kaasuilta että hiukkasilta. Suodatinvalinnassa selvitetään seuraavia aioista. Onko happea ilmassa riittävästi (20 til-%). Mitä epäpuhtauksia ilmassa esiintyy? Mitkä ovat aineiden haittavaikutukset ihmiselimistöön? Mitkä ovat haitallisten aineiden pitoisuudet hengitysilmassa? Mitkä ovat haitallisten aineiden sallitut enimmäispitoisuusarvot? Suojain asetetaan kasvoille tiivisti ja hihnat kiristetään sopivan tiukalle. Parta voi aiheuttaa vuodon. Opettele hengittämään syvään ja rauhallisesti, jolloin rasitut vähiten ja suojain toimii tehokkaimmin. Suojaimen säilytyspaikan olisi hyvä olla ilmatiivis. Suojain säilytetään viileässä, kuivassa paikassa suojassa auringonvalolta ja öljyltä. Likaantunut kasvo-osa voidaan pestä saippualla ja haalealla vedellä. Suodatinta ei pestä. Puolinaamari Kertakäyttösuojain muotoillaan nenän kohdalta kasvoihin tiiviisti sopivaksi. Suojain suojaa pölyltä ja jotkut mallit myös hajuilta, mutta eivät kaasuilta. Tukkeutuneessa suojaimessa hengittäminen vaikeutuu ja suojain heitetään pois. Hiukkas-puolinaamarissa tukkeutuneen suodatinpatruunan tilalle vaihdetaan uusi. Kokonaamarissa suotimet valitaan käyttöolosuhteiden mukaan. Samanaikaisesti voi olla käytössä hiukkassuodin ja kaasunsuodin. Hengityksen tullessa raskaan tuntuiseksi, vaihdetaan hiukkassuodin. Kaasun hajun alkaessa tuntua, vaihdetaan kaasusuodatin. Jos joutuu käyttämään paineilmaa, on varmistettava, että se on sopivaa hengitettäväksi. Kokonaamarin kuva on vieressä. Yhdistetyt suodattimet pidättävät kaasuja ja höyryjä sekä hiukkasia. Yhdistetyissä suodattimissa ilma kulkee ensin hiukkassuodattimen ja sitten kaasunsuodattimen läpi. Hiukkassuodatin pidättää aerosolimaiset hiukkaset, kuten maalipisarat. Normaaleiden kompressorien tuottama paineilma voi sisältää öljyä ja on sopimatonta hengitettäväksi. Teknisten alojen perustyöt 13
Kiinnitys ja kannakointi 45 Kiinnitys ja kannakointi 16. Kiinnitys ja kannakointi on mittaamista, poraamista ja kannakkeiden asennusta. Nykytekniikan avulla voidaan tunnistaa betonin sisällä oleva betonirauta tai sähköjohto, eikä reikää porata siihen kohtaan. Kuva on vieressä. 16.1. Mittaus ja vaa itus Käytössä on tarkka laser-tekniikka. Mittausetäisyys voi olla 150 m ja mittatarkkuus 0,7 mm/10 m (Hilti). Vaa ituksessa rakennuksen varmuudella tunnetun nurkkapisteen korkeusasema siirretään rakennuksen muihin nurkkiin ja näin talo saadaan vaakasuoraan. Vaa ituksen kuva on alla. 0 1 6 1 &! - N Kuvassa mitataan lasermiarilla pituua huoneen nurkasta. Miarilla saadaan laskeua myös pinta-aloja. 16.2. Poraus ja piikkaus Rakentajan sähköisissä käsityökaluissa on siirtymää akkukoneisiin. Suuntaus on hyvä, koska siinä vähenee tai jopa poistuu sähkötapaturman vaara. Toisaalta isot ja tehokkaat koneet ovat edelleen 230 V verkkovirtakoneita. Kiviaineeseen porattaessa poran kovapalaterä pyörii ja terän päähän samaan aikaan annetaan pieniä iskuja. Betoniin ilman iskua kovapalaterällä poratessa terä kuumenee, sinistyy ja pehmenee pilalle. Iskuporakoneessa on mekaaninen hammastus iskujen tuottamiseksi. Poravasarassa on pieni paineilmakompressori, jonka tuottama paineilma lyö pienen männän avulla poran terän yläpäähän. Poravasaraa ei tarvitse paljonkaan painaa porauksen aikana. Poravasara on iskuporakonetta huomattavasti tehokkaampi reikien porauksessa. Isommilla koneilla voidaan myös piikata. Piikkauksessa voidaan betoniin tehdä talttamaisen tai kourumaisen terän avulla uraa putkia varten. Piikkausterä ei pyöri. Koneisiin voidaan yhdistää porauspölynimuri, jonka käyttö varsinkin saneerauskohteissa on suotavaa. Isoissa koneissa on myös turvalaite terän jumittumista vastaan. Jos terä jää porauksessa kiinni, turvalaite estää poran vääntämästä poraajan ranteita. Jos poraat reikää kaakelilaattaan, voit laittaa porauksen kohtaan vaikkapa palan maalarinteippiä. Terä pysyy helpommin paikallaan eikä luista sivuun. Lohkeamisen estämiseksi pitää reiän etäisyyden tiilen reunasta olla vähintään tulpan pituus. Poravasaran kuva on alla ja sen vieressä on järeä terä. 2 H= K I I O L O O @ A H= EJE Yläkuvassa on kovapalaterä, jota voidaan käyttää poravasaroissa. Iskuporakoneiden kovapalaterässä on yleensä lieriökanta. Poravasaroiden terän kanta voi olla uriteu, eikä se voi luistaa koneen istukassa pyörimisen aikana. Teknisten alojen perustyöt 45
Metallityöt 59 17.14. Hionnassa kappaleesta poistetaan ainetta hiomalaikan avulla. Työstä lähtee kipinäsuihku ja asentajalla on oltava ajantasalla oleva tulityökortti. Silmäsuojainten käyttö on ehdoton. Pitempiaikainen käyttö vaatii kuulosuojainten käyttöä ja joissakin tapauksissa myös hengityssuojain on tarpeellinen. Tavallisimpia hiomakoneita ovat penkkihiomakone, nauhahiomakone ja käsihiomakone. Lisäksi on vielä joukko erikoishiomakoneita. Hiomalaikka koostuu pelkistetysti sideaineesta ja kovista hiontajyväsistä. Hiomalaikan jyväsiä yhdistävän sideaineen määrä vaikuttaa laikan kovuuteen. Kovassa laikassa on paljon sideainetta ja hiomajyvät pysyvät kiinni kovallakin hiomapaineella. Kovalla laikalla hiotaan pehmeitä aineita. Laikan kovuus on sopiva silloin, kun hionnassa tylsynyt jyvä irtoaa itsestään, eikä laikka kuitenkaan kulu liian nopeasti. Hiomalaikka pysyy käytössä terävänä. Laikka on karkea. Karkeimman laikan merkintä on numero 10. Työpajoissa käytettävän laikan karkeus on noin 46. Pehmeässä laikassa hiomajyväset irtoavat pienellä hiomapaineella. Pehmeällä laikalla hiotaan kovia aineita. Laikka on hieno. Hienoimman laikan numero on 600. Erilaisia laikkatyyppejä 5 K H= = E = O A A I F A ED E = A = J = EI K = E = K = D E = A A I A A = F = = E = K = D E = A A D E = = E = Laikan merkintöjä Hiomalaikan kyljessä löytyy esimerkiksi laikan halkaisija x paksuus x reiän halkaisija, hioma-aine, karkeus, kovuus, rakenne ja sideaine. Lisäksi siellä on laikan suurin sallittu kehänopeus, m/s. Laikan ostoa voidaan pelkistää ostamalla sen kokoinen laikka, joka mahtuu koneen alkuperäisten suojainten sisään. Käyttötarkoitus ratkaisee sopivan karkeuden ja katkaisulaikan materiaali valitaan sen mukaan, katkaistaanko laikalla kiveä tai metallia. Hiomalaikan hioma-aineet A = alumiinioksidi on yleisin hioma-aine ja sitä käytetään esimerkiksi seos- ja pikaterästen hiontaan. C = piikarbidi on väriltään harmaata tai vihreää. Sillä hiotaan esimerkiksi valurautaa tai kovametallia. D = timantti. Sitä käytetään pääosin kovametallin hiontaan. 17.15. Penkkihiomakoneen käyttö Yleensä penkkihiomakoneen toisen pään laikka on karkea ja toisen hieno. Eron näkee silmällä tarkastelemalla. Hiontaan käytetään laikan ulkokehää, mutta myös sen reuna on käytettävissä. Kulunut, urittunut laikka oikaistaan timanttikärkisellä kunnostuspuikolla tai teroitinkehrällä. Hiomalaikan ja hiomatuen välinen rako ei saa olla suurempi kuin 2 mm, eikä laikan suojaimia saa irrottaa! Rouhintahionnassa kappaletta painetaan laikkaa vasten voimakkaammin kuin silityshionnassa. Poran terien hionnassa, teroituksessa terä ei saa kuumentua liikaa, koska se pehmenee. Hiomakoneen lähellä on yleensä vesiastia hiottavan kappaleen jäähdytystä varten. 0 E J= JK E 0 E J= F O Vieressä on penkkihiomakone ja yläkuvassa hiontatuen maksimietäisyys. Hiomakoneen käyö Teknisten alojen perustyöt 59
Putket ja kanavat 103 20.3. Teräsputken jyrsintä Putken pää jyrsitään aina leikkurin jäljiltä. Vain kuroutuma jyrsitään pois, koska se aiheuttaa vedelle ylimääräisiä virtausvastuksia. Jyrsintä painetaan kehon avulla putkeen kahvasta samanaikaisesti kiertäen. Jyrsimessä on räikkävarsi työtä helpottamassa. Kuvat ovat alla. Yläkuvissa on yksiteräinen putkileikkuri ja sen käyö. 20.4. Teräsputken kierteitys Kaksivartinen kiinteä putkikierresorkka Tässä putkikierresorkassa yhdessä kojeessa on kolme eri kierrekokoa: 3/8-1/2-3/4 tai 1/2-3/4-1. Kierrekoje laitetaan putkeen siinä oleva ohjainreikä edellä. Aloituksessa kojetta painetaan kämmenellä ja keholla varresta samalla kiertäen. Laitteen alkaessa vetää, käännetään molemmilla käsillä varsista. Putkikierteen pituus on kierreterien leveys. Kun kierteitys on valmis, kierresorkka pyöräytetään varresta aukipäin pyörimään. Varo pyörivää kierresorkkaa. Kierteityksessä käytetään öljyä. Kuva on vieressä. Yksivartisessa räikällisessä putkikierresorkkassa on jokaista kierrekokoa varten oma vaihdettava kierrepäänsä. Kun kojeen kierrepää vetää varresta kääntäen, painaen, kierre tehdään valmiiksi. Kojeen räikän ansiosta vartta ei tarvitse kiertää ympäri. Kierrepituus on terien leveyden mitta. Käytä öljyä kierteitykseen, muuten kierteen harjat saattavat murtua. Vieressä on iso sähköinen putkenkierteityskone. Koneilla tehdään putken katkaisu, jyrsintä ja kierteitys. Öljyä käytetään vain kierteitykseen. Putki kiristetään istukkaan ja työkalut valitaan toimintaan yksi kerrallaan. Kierteityksen alussa työkalukelkkaa syötetään putken päähän, kunnes koje alkaa vetää itse teräpakkaa putkeen. Varo jäämästä kiinni pyörivään putkeen. On myös olemassa sähkökäyöisiä käsikierresorkkia. Laite on periaaeessa kulmahiomakone, jonka laikan tilalle laitetaan kierteityspää. Jotkut koneet vaativat 16 A sulakekoon, joka löytyy pienkiinteistössä esimerkiksi pesukoneiden pistorasiasta. Teknisten alojen perustyöt 103
Hydrauliikka ja pneumatiikka 149 Hammaspyörämoottorit ovat pieniä, yksinkertaisia ja taloudellisia. Moottorit voivat pyöriä kumpaan suuntaan tahansa. Moottoreissakin on ulkopuolisia hammaspyörämoottoreita sekä sisäpuolisia hammaspyörämoottoreita. Ulkopuolinen hammaspyörämoottori on kopio ulkopuolisesta hammaspyöräpumpusta. Pumpun kotelossa on kaksi hammaspyörää, jotka ovat hammaskosketuksessa toistensa kanssa. Pumppuun virtaava paineöljy pakottaa rattaiden hampaat poispäin tuloaukosta, öljy pakottaa rattaat pyörimään. Toiseen rattaaseen yhdistetty akseli pyörittää haluttua laitetta. Öljy poistuu moottorista pienipaineisena säiliöön tai pumppuun. Kuva on edellisellä sivulla. Siipimoottori, lamellimoottori on allaolevassa kuvassa. Sisääntuleva paineöljy työntää siipiä edellään, pyörittää roottoria ja sen akselia. Siiven pinta-ala on sen leveys kerrottuna mitalla A tai B. Koska mitta B on mittaa A suurempi, siiven B pinta-ala on myös suurempi. Siipeen B vaikuttaa suurempi voima ja siksi roottori pyörii kuvan osoittamaan suuntaan. 2 = E A O I EI O K I ) * 4 JJ HE O K K EE K L = I EEF E Hydraulinen mäntämoottori on allaolevassa kuvassa. Moottori toimii siten, että paineöljy työntää mäntää viistoa levyä vasten. Levyn kalteva pintaa luistaa alta pois, pyörähtää hieman, ja näin saadaan aikaan pyörivä liike. 2 O HEL A L O A D K I A EJ= J O I E EJ 5 K H= = I E= = E J JJ HE Teknisten alojen perustyöt 149
164 34.8. Sähköenergian tuotto ja jakelu Sähkön tuotosta on kerrottu jo kohdassa Energialähteet. Sähköenergia toimitetaan Suomessa pienkuluttajille 230/400 V 50 Hz kolmivaiheisella vaihtojännitteellä. Teollisuuteen sähkö toimitetaan 20 kv tai 110 kv jännitteellä. Sähkön jakelussa käytetään suuria siirtojännitteitä pienentämään sähkön siirtohäviöitä. Käytettävät jännitteen suuruudet ovat yleensä 20 kilovoltista (kv) 400 kilovolttiin. 1 kv = 1000 V. Sähkö 2 EA EI EJA 7 # ` 8 ) + 8, + 2 EA EJA 7 ` 8 ) + # 8, + 5 K K H EJA 7 8 ) + # 8, + Viereisessä kuvassa on yhdistey sähkön ja kaukolämmön tuoo maakaasun avulla. Alakuvassa tuotetaan sähköä vesivoimalla. Allaolevaan kuvaan ei ole piirrey eroimia ja katkaisijoita, joilla muuntamoilta ja sähköasemilta voidaan katkaista linjoihin menevä jännite. Kuvissa on kolme vaihejohdinta (Live Conductor = L) L1, L2 ja L3. 8 A @ A F E J= ; L A I E= = I A EI J K K K J 5 D JK JJ / A A H= = JJ HE ) = L A I EF E J= 6 K H> EE E 1 K F K J E = J= L A H " 8 7 I D @ E E = L EK JJK = F E5 K A 8 = ED A E@ A L E A EJA " 8 8 = ED A EJA! 8 L = E K JJ= = = = = E J= D = I = L = ED A A L E = J= L A H E = F EJK K I L E = A I E # 7 I D @ E 8 " 8! # # 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E= = = = # " 8 8 8 = ED A E@ A L E A EJA 8! ) K A L A H 8 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E=! = = = 8 " 8 ) K A L A H 8 8 = ED A EJA $ " 8 L = E K JJ= = = = = E J= D = I = L = ED A A L E! 8 " 8! 2-2 O L I O J E " 8! 8 164! # 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E= # = = =! 8 8 8 = H A J EI O O @ A J6 7-5! 2-2 E@ D EEE K EJK L = F = D J A = EJK I A = E = = L = = = = I A I I = J= E JO A JJO A HH I J= 4 EL EJ= = JEJ= Teknisten alojen perustyöt