Kulttuuriympäristöpalvelut SASTAMALAN KAUPUNKI ASEMAKATU 11, ULVION TALO RAKENNUSINVENTOINTI 26.10.2016
Kulttuuriympäristöpalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 1.1 Asemakatu rakennettuna ympäristönä vuonna 2016... 3 2 Historia... 7 2.1 Asemakadun ja Pappilan alueen historiaa... 7 2.2 Ulvion talon historiaa... 14 3 Inventoidut rakennukset ja pihapiiri... 16 3.1 Asuinrakennus: julkisivut... 18 3.2 Asuinrakennus: sisätilat... 21 3.3 Talousrakennus... 23 4 Yhteenveto ja kulttuurihistorialliset arvot... 24 4.1 Ulvion talo Tyrvään pitäjässä ja Asemakadun varrella... 24 4.2 Kulttuurihistorialliset arvot... 26 4.3 Suositukset... 27 Lähteet: Raportin valokuvat: Jari Heiskanen, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016. Historialliset valokuvat ja mainokset : Sastamalan seudun museon arkisto
Kulttuuriympäristöpalvelut
Kulttuuriympäristöpalvelut 1 (28) 1 Johdanto Sastamalan Asemakadulla sijaitsevan ns. Ulvion talon ja tontin inventointi on tehty Sastamalan kaupungin tilauksesta tontin asemakaavamuutosta varten. Kaavamuutos koskee Ulvion tonttia (8-10-1), sen pohjoispuolelle sijoittuvaa, nykyisin rakentamatonta tonttia ja seuraavaa teollisuusrakennuksen tonttia. Asemakaavamuutoksessa Ulvion tontti ja kaksi muuta tonttia muutetaan kerrostalotonteiksi. Tavoitteena on lisätä Vammalan asemaseudun asuntotuotantoa ja ns. pendelöintiliikennettä. Tämä raportti on laadittu Ulvion tontin kaavamuutoksen taustaselvitykseksi. Työssä on kartoitettu Ulvion tontin rakennuskanta ja arvioitu sen kulttuurihistoriallisista merkitystä. Inventoinnin ja raportin on laatinut Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n Jari Heiskanen. Maastotyöt tehtiin 5.10. ja 21.10.2016. Inventoitu tontti Sastamalan kaupunkirakenteessa Pohjakartta MML2016. Ulvion tontilla on 1900-luvun alkupuolella rakennettu asuinrakennus ja talousrakennus sekä 1980-luvulla rakennettu puutarhamyymälä. Tontilla on harjoitettu pienteollisuus-, kauppa- tai yritystoimintaa yli sadan vuoden ajan. Nykyisin tontilla toimii puutarhaliike ja asuinrakennuksessa on vuokralaisia. Tontti ja rakennukset ovat yksityisessä omistuksessa. Inventoinnissa on huomioitu tontti rakennuksineen sekä sen laajempi rakennettu ympäristö. Ulvion taloa on peilattu sen rooliin ja näkyvyyteen koko katumaisemassa ja taajamassa. Lähdeaineistona on käytetty maastokäyntejä, aikaisempia inventointeja, historiallisia karttoja, kirjallisuutta ja Sastamalan seudun museon aineistoja.
Kulttuuriympäristöpalvelut 2 (28) Aikaisemmat inventoinnit: Ulvion talo vuoden 2004 inventoinnissa Ulvion talo on mainittu yhtenä kohteena vuonna 2004 Vammalan keskustan yleiskaavan taustaksi laaditussa rakennusinventoinnissa. Selvityksen teki Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö kaupungin tilauksesta. Maastotyöt ja raportoinnin teki rakennustutkija Jari Heiskanen. Ulvion rakennukset luokiteltiin tällöin luokkaan 2, mikä viittaa kohteen säilyttämistarpeeseen. Luokittelu oli kolmiosainen; luokka 1 edustaa hyvin säilynyttä, merkittävää rakennuskokonaisuutta, joka tulee säilyttää. Luokkaan 2 on sijoitettu merkittävät kohteet, jossa säilyttäminen kohdistuu lähinnä keskeisiin rakennuksiin. Ulvion tapauksessa alkuperäinen kokonaisuus oli supistunut vesitehtaan purkamisen ja puutarhaliikkeen rakentamisen seurauksena, jolloin sen luokitukseksi tuli 2. Toimenpidesuosituksessa suositellaan alkuperäisten osien, asuinrakennuksen ja talousrakennuksen, säilyttämistä. Tämä inventointi päivittää tiedot, täsmentää kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja ja tuo esiin rakennuksen huomioitavat ominaispiirteet. Inventointi ja lähteet Ulvion talon asemakaavatason inventoinnissa on rakennusten lisäksi tarkasteltu niiden liittymistä paikkakunnan historiaan ja lähiympäristöön. Kadun, ympäristön ja rakennuksen historia on esitelty kappaleessa 2. Rakennuksen inventointikuvaus on kappaleessa 3. Rakennuksen kulttuuriympäristön arvot ja toimenpidesuositukset löytyvät kappaleesta 4. Rakennuksen alkuperäisiä piirustuksia ei ole säilynyt. Työssä katsottiin kohteen vanhimmat kaavapiirustukset sekä historialliset yleiskartat. Historiakirjojen ohella työssä on käytetty hyväksi aikaisemmin tehtyjä inventointeja sekä Sastamalan seudun museon ja kirjaston kotiseutukokoelman aineistoja.
Kulttuuriympäristöpalvelut 3 (28) 1.1 Asemakatu rakennettuna ympäristönä vuonna 2016 Inventoitu tontti ja rakennus sijaitsevat Sastamalan kaupunkitaajaman vanhoihin pääväyliin kuuluvan Asemakadun varrella. Asemakadun alku, aina Tyrvään/Vammalan rautatieasemalle saakka, muodosti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Tyrvään pitäjän hallinnon, palveluiden ja yritystoiminnan pääkadun, joka yhdistyi Vammaskosken sillan kautta Vammalan kauppalaan. Vammalan kauppala erotettiin Tyrvään pitäjästä 1907. Asemakatu, Tyrvään rautatieasema ja sen ympäristö liitettiin Vammalan kauppalaan 1955. Ulvion talo rakennettiin alkujaan Tyrvään pappilalta vuokratulle tontille 1900-luvun alkupuolella. Punainen rengas = Ulvion talo. Kiilamainen, kolme tonttia käsittävä kortteli sijoittuu Asemakadun ja Varikonkadun risteykseen. Vammalan rautatieasema ja vaneritehdas näkyvät kartan vasemmassa laidassa. Vanhat asemakylät, Nälkälä ja Raivio näkyvät asema-alueen pohjois- ja länsipuolella. Pohjakartta MML 2016. Vammaskosken siltaa ja Vammalan rautatieasemaa yhdistävän Asemakadun varrella on hyvin eri-ikäistä ja -tyyppistä rakennuskantaa. Rakentamattomien, kasvillisuuden peittämien tonttien ohella rakennettua katukuvaa leimaavat 1930- ja 1950-luvuilla sekä 1960-1980-luvuilla rakennetut 1-3-kerroksiset liike- ja asuintalot sekä yksittäiset kerrostalot. 1980-luvun laman jälkeisinä vuosina rakennettiin muutamia rivitaloja ja yksi liikerakennus. Rakentaminen elpyi 2000-luvulla, mistä todisteena kadun alkupäähän, Vammaskosken rantaan, rakennettu kerrostaloalue. Katumaisema on ajallisten kerrostumineen, puistoalueineen ja metsittyneine tontteineen rakenteellisesti epäyhtenäinen, rikkonainen ja väljä. Kadun vanhinta kerrostumaa edustanut puurakentaminen on suurelta osin väistynyt. Vanhan asemakylän, Raivion, rakennuksia on purettu, katuvarren tontit ovat metsittyneet tai niihin on rakennettu rivitaloja. Vanhempaa liikerakentamista edustavat rautatieaseman päässä Kino Tyrvään liike- ja asuinrakennus, Shellin ja Gulfin huoltamorakennukset 1930- ja 1940-luvuilta sekä kauppa- ja asuinrakennus 1950-luvulta.
Kulttuuriympäristöpalvelut 4 (28) Kunnallisia palveluita edustavat Ulvion vieressä sijaitsevat Uosson terveystalo 1930-luvulta sekä kauempana katulinjasta Tyrvään pappilan 1890-luvun kivinavettaan 1950-luvulla perustettu Sastamalan seudun museo. Asemakadun varrella, pienen puiston takana, ovat Nuupalan kylän kantatalo ja Tyrvään pitäjän kunnantalona toiminut Jaatsi 1890-luvulta. Kadun alkupäähän valmistui puistoalueelle Vammalan kirjasto 1990-luvulla(?). Vanhan pääkadun rakennettuna päätepisteenä ovat 1900-luvun vaihteessa rakennettu rautatieasema, sitä vastapäätä Liekorannan kestikievari ja majatalo sekä vaneritehdas. Aseman jälkeen tiemaisemassa aukeavat entisen Vaunusuon peltovainiot ja Nuupalan kylän kantatalot ja kansakoulu. Ajallisesti katumaiseman painopiste rakennuksineen ja katuparkkeineen on 1960-luvun jälkeiseen aikaan sijoittuva. Tämän autoistumisen ajan liikerakennukset ja kerrostalot on vedetty irti katulinjasta ja välialueisiin on sijoitettu parkkipaikkoja tai vihervyöhyke. Tiiviimmin katulinjaan sijoittuvat 1940-luvulla tai aikaisemmin rakennetut Ulvion talo, Kino Tyrvää ja Uosson terveystalo. Kadun rakennusten julkisivumateriaalien kirjo on laaja. Rakennus- ja julkisivumateriaaleina on käytetty poltettua tiiltä, rappausta, julkisivulevyä ja erilaisia elementtejä. Pappilan navetta on luonnonkiveä, pienempää mittakaavaa ja puurakentamista edustavat rautatieasema, Liekorannan kestikievari, Gulfin entinen huoltamo ja Ulvion talo. Tyylillinen vaihtelu on suurta, kadun varrella on 1900-luvun vaihteen kertaustyylejä, 1930- ja 1950-lukujen modernismia, 1960-luvun virtaviivaisia liikerakennuksia, 1970-luvun elementtirakennuksia ja 1980-luvun postmodernismia edustavia rakennuksia. Katumaisema on pitkästä rakennusajasta johtuen epäyhtenäinen ja kadun varrella on myös rakentamattomia tontteja.
Kulttuuriympäristöpalvelut 5 (28) Ulvion talon rakennukset ja lähiympäristö Ulvion tontti ja rakennukset: 1 asuinrakennus, 2 talousrakennus 3 puutarhamyymälä, 4 kaivo. Lähiympäristön muodostavat uudistuvaa, kerrostalovaltaistuvaa taajamarakentamista edustavat 1930-, 1960-, 1970- ja 1980-luvun liike- ja asuinrakennukset. Kauppalaa ja taajamaa edeltävää aikaa edustaa pappilan entinen kivinavetta, joka jää 1970-luvulla rakennetun Jaatsintien varteen. Vanhempaa pienasutusta on lisäksi Ulvion luoteispuolella olevan tyhjän tontin pohjoiskulmalla. Pohjakartta MML2016. Kuva: Oikealla 1900-luvun alkua edustava Ulvion talo, vasemmalla 1960-luvun jälkeisen ajan liike-ja asuinrakennuksia parkkialueineen. Kuva on otettu Ulvion eteläpuolelta, Asemakadun ja Jaatsinkadun risteyksestä.
Kulttuuriympäristöpalvelut 6 (28) Asemakadun kerrostumia Ulvion talon ympäristössä, 1960-, 1900-, 1980- ja 1930/50-luvut Asemakadun 1950-, 1980- ja 1960-lukua. Asemakadun 1940-, 1960-, 1970- ja 1980-lukua, vasemmalla näkyvä entinen Kino Tyrvään liikerakennus valmistui 1941 ja sen irti katutilasta vedetty asuinsiipi 1963.
Kulttuuriympäristöpalvelut 7 (28) 2 Historia 2.1 Asemakadun ja Pappilan alueen historiaa Kokemäenjoen rantoja seuraava historiallinen Laidetie yhdisti Ylä- ja Ala-Satakuntaa jo keskiajalla. Rautaveden pohjoisrannalla kulkenut tie ylitti vesistön Vammaskoskella ja siirtyi kulkemaan Kokemäenjoenvesistön eteläpuolella. Vanha tielinja näkyy edelleen Sastamalankadun linjauksessa. Tietä ja vesistöä seurasi vanhojen ryhmäkylien ketju. Tiemaisemaan liittyivät Vammaskosken tuntumassa mm. Tyrvään vanha ja 1800-luvun lopulta alkaen uusi pappila. Koskiosuudet olivat arvokkaita kalastuksen ja myllyjen vuoksi. Tyrväällä Vammaskosken pohjoispuoli kuului oman kylän muodostavalle Tyrvään pappilalle. Vammaskosken pohjoisrannalla yleisestä tiestä erkani viimeistään 1700-luvulla Kiikkaan ja Vaunusuon latvoille vienyt paikallistie, jonka pohjalta muodostui nykyinen Asemakatu rautatien valmistumisen jälkeen. Vaunutienä tai Tyrvään takatienä tunnettu tie oli 1800-luvulla varsin huonokuntoinen. Tielinja poikkesi osin nykyisestä, ja siinä oli vielä 1700-luvulla suuri mutka vaneritehtaan paikalla sijainneeseen Nuupalan ryhmäkylään. Kylän siirryttyä ylemmäksi 1800-luvulla, isojaon jälkeen ja rautatien valmistuttua, tielinja, nykyinen Asemakatu sai nykyisen linjauksensa. Tämän vanhan paikallistien merkitys vahvistui 1890-luvulla, kun rautatie ja Tyrvään asema linjattiin ja rakennettiin Nuupalan kylän maille. Rautatieasema ja tie vetivät puoleensa teollisuutta ja asutusta, jotka keskittyivät Nuupalan kylän puolelle sen isäntien myydessä tontteja aseman ympäristöstä. Aseman pohjoispuolella, omatekoisen ruutukaavan jo 1900-luvun alkupuolella saanut asemakylä, sai nimen Nälkälä ja radan eteläpuoli Raivio. Asemakadun alkupään maat kuuluivat Pappilan maihin, joiden rakentamisessa pappilalla ei ollut mitään kiirettä. Pappilan maiden ja Asemakadun alkupään rakentaminen siirtyikin pitkälle 1900-luvun alkupuolelle ja toteutui hitaasti vasta kaavoituksen alkaessa Tyrvään pitäjässä 1930- luvulla. Pappilan maille rakentui yksittäisiä rakennuksia Asemakadun ja vanhan maantien varteen. Vielä 1930-luvulla tielinja tunnettiin Aseman tienä, nykyinen nimi vakiintui toisen maailmansodan jälkeen, kun Tyrvään aseman ympäristön asutus- ja teollisuusalueet liitettiin Tyrväästä Vammalan kauppalaan. Aseman nimeksi vaihtui tällöin Vammala. Vasemmalla ote 1840-luvun pitäjänkartasta. Karttaa on päivitetty 1890-luvulla, ja siihen on lisätty mm. Porin rata ja Tyrvään asema. Vanhat tielinjat, kaksoisviivalla merkitty Laidetie ja katkoviivalla Kiikkaan vievä maantie näkyvät hyvin kartalla. Vaunutien vanha linjaus, eli aseman jälkeen näkyvä suuri mutka Nuupalan vanhaan kylään, on vielä näkyvissä. Lähde: Pitäjänkartta 1840/1890-l, digitaaliarkisto, KA.
Kulttuuriympäristöpalvelut 8 (28) Senaatinkartta 1908 Punainen rengas= Ulvion talo. Ulvion talon paikkeille on merkitty rakennuksia jo v. 1908 kartassa. Kartan perusteella Ulvion talo olisi Liekorannan kestikievarin, rautatieaseman, Raivion työväenasutusalueen, pappilan ja Jaatsin ohella ensimmäisiä rakennuksia Asemakadun varrella. 1800-luvulla rakennetut pappila ja Jaatsi edustavat vanhaa maatalousaikaa ja niiden talot ovat kauempana tielinjasta. Vammalan kauppalan pääteiksi muodostuivat vanhat maantiet, koillisesta tuleva ja Vammaskosken ylittänyt vanha Laidetie ja Liekoveden pohjoisrantaa seurannut Vaunutie, Äetsään ja Kiikkaan johtanut tielinja, joka oikaistiin 1800-luvun lopulla Asemakaduksi. Näiden risteyksen tuntumaan, pappilalta vuokratulle tontille rakennettiin Ulvion talo 1900-luvun alkuvuosina. Asemakadun varsi oli tällöin vielä rakentamaton. Yhtenäisemmän taajamarakentamisen piirteitä näkyy jo tulevan kauppalan puolella sekä aseman ympäristössä. Kauppa keskittyi varsin pienialaiseen Vammalan kauppalaan ja teollisuus Tyrvään pitäjän puolelle, jossa rautatie, asema ja vesistö muodostivat hyvät lähtökohdat teollistumiselle. Karttalähde: Senaatinkartasto 1908, KA.
Kulttuuriympäristöpalvelut 9 (28) Pitäjänkartta, 1940-luku Punainen rengas= Ulvion talo. 1930- tai 1940-luvun yleispiirteiseen pitäjänkarttaan Ulvion taloa ei ole merkitty. Katkoviivalla merkittyine kylärajoineen kartta antaa kuitenkin hyvän kuvan pappilan maiden hitaasta rakentamisesta. Rakentaminen keskittyi Nuupalaan ja kauppalan puolelle. Pappilan alueelle syntyi asutusta ja liikerakentamista lähinnä vanhan tien varteen. 1940-luvulla Nuupalan puoli, Nälkälä ja Asemakatuun rajautuva Raivio, oli jo tiheästi ja hyvin järjestyneesti rakennettu, ja asutus rajautui tiukasti pappilan rajaan. Aseman ympäristöön syntyi sahan ja tiilitehtaan lisäksi runsaasti pienteollisuutta, jota myös Liekorannan Limonaditehdas /Ulvion vesitehdas edustivat. Nykyiset suuryksiköt, kumitehdas, vaneritehdas ja asevarikko aloittivat aseman ympäristössä 1940- ja 1950-luvulla. Asemakadun eteläpuolella olivat Tyrvään pitäjän keskeiset hallintorakennukset, Jaatsin kantataloon sijoitettu kunnantalo ja pappila. Uusia, nykypäiviin säilyneitä palveluita ja rakennuksia kartan valmistumisen aikaan edustivat Uosson terveystalo (1938/1949,1952) ja Kino Tyrvää (1941) sekä Shellin huoltoasema (1934). Gulfin huoltamoksi suunniteltu pieni rakennus valmistui Liekorannan viereen, mutta ei koskaan toiminut huoltoasemana. Aseman lähelle sijoittui mm. osuuskauppa, mutta se on myöhemmin purettu.
Kulttuuriympäristöpalvelut 10 (28) Pappilan maiden rakennussuunnitelma 1936 Ote Tyrvään pappilan rakennusjärjestyksestä v. 1936. Suunnitelmassa Ulvion kortteli oli nro 7 ja sen tontti 1. Ulvion talon nykyinen kortteli- ja tonttijako on vuodelta 1936. Ainoastaan tontin luoteissivua rajaava Kaivokatu on nykyisin kevyen liikenteen väylä. Asemakaavoitusta varten laaditussa suunnitelmassa näkyvät Ulvion 1900-luvun alkupuolella rakennetut rakennukset, asuinrakennus katulinjassa ja tontin perällä oleva vinkkelirakennus, joka menee osin rakennusrajan ulkopuolelle. Tonttien väliin jätettiin kaupunkimaiseen tapaan paloturvallisuussyistä rakentamaton vyöhyke, palokuja. Suunnitelmassa Pappilan omakotialueen päätieksi suunniteltiin uusi, vanhasta risteyksestä alkava ja suunnitelmassa Pappilan kaduksi nimetty tielinjaus (nyk. Varikonkatu), jonka varrelle omakotitalokorttelit, leikkikenttä, koulu ja rukoushuone sijoitettiin. Korttelirakenne on pääosin toteutunut, joskin päätepisteeksi tien mutkaan/risteykseen suunniteltua rukoushuonetta ei rakennettu. Muutoksia suunnitelmaan tehtiin 1940-luvulla ja sotien jälkeen suunnitelmiin tuli myös suurempia asuin- ja liikerakennuksia. Vuoden 1936 suunnitelma ei huomioinut edes risteyksen julkista rakentamista edustavaa terveystaloa, joka valmistui 1938 Lähde: Tyrvään pappilan omakotialueen rakennussuunnitelma 1936, Sastamalan kaupungin arkisto.
Kulttuuriympäristöpalvelut 11 (28) Peruskartta 1961 Kartta: Peruskartta 1961. Asemakadun varsi rakentui varsin hitaasti, erityisesti eteläsivu säilyi pitkään rakentamattomana. Myös pappilan alueella oli Asemankadun takana runsaasti tyhjiä tontteja. Kadun eteläpuolella, Liekorannan ranta-alueella, näkyy vielä vanha maatalousmaisemaa pieninä peltoina. Sotien jälkeisen teollistumisen tuomaa mittakaavan muutosta edustavat aseman tuntumaan sijoittuneet vaneritehdas, kumitehdas ja asevarikko.
Kulttuuriympäristöpalvelut 12 (28) Peruskartta 1979 Mittakaavaltaan suurempaa ja tiilirakentamista kadun varressa edustavat toisen maailmansodan vaiheilla rakennetut Uosson terveystalo, Kino Tyrvää ja kaupparakennus. Katukuva ja -tila muuttuivat 1960- ja 1970-luvulla nopeasti, kun uudentyyppiset liike- ja asuinrakennukset sekä kerrostalot valmistuivat tien varteen ja ympäristöön. Asemakadun ja uuden Jaatsinkadun väliin rakentui tällöin pieni kerrostaloalue. Kirkon muuttuneesta tilantarpeesta kertoo navetan viereen rakennettu seurakuntatalo. Ulvion talon takana oleva, Pappilankadun varteen jäävä tontti oli edelleen rakentamaton. Kartta: Peruskartta v. 1979.
Kulttuuriympäristöpalvelut 13 (28) Peruskartta 2016 Rakentaminen väheni 1980-luvun lopulla Suomen joutuessa lamaan. Myös Ulvion tontin rakennuskannan uudistaminen kaatui laman vaikutuksiin. Asemakadun alkupään puistoalueelle valmistui Sastamalan pääkirjasto 1988. Laman jälkeen rakentaminen elpyi vuosituhannen vaihteessa, ja 2000-luvulla valmistui uusi kerrostaloalue pappilan ja Asemakadun väliselle alueelle.
Kulttuuriympäristöpalvelut 14 (28) 2.2 Ulvion talon historiaa Rautatien ja Tyrvään aseman (1895) rakentaminen sekä kauppalan perustaminen (1907) Vammaskosken maisemaan vetivät puoleensa asutusta, teollisuutta ja taloudellista toimintaa. Alueen kehitys oli alkanut jo 1850-luvulla, kun Tyrvään pitäjän uusi kirkko rakennettiin kosken partaalle ja sen ympärille alkoi muodostua uusi kirkonkylä. Uuteen kauppalaan ja erityisesti aseman ympäristöön, Nuupalan kylän maille, perustettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella saha, pienteollisuutta, vaneritehdas, kumitehdas ja armeijan varikko. Ulvion talona tunnetun tontin rakennusten rakennuttajaa ei tunneta. Ulvion omistukseen rakennukset tulivat 1922. Uusi aika uudisti elinkeinot ja maiseman. Käsityöläinen ja tunnettuun sorvarisukuun kuulunut sorvari Herman Ullven tuli Kiikasta Tyrväälle 1900-luvun vaihteessa, kun perinteisten rukkien kysyntä väheni teollisten kankaiden ja lankojen vallatessa markkinoita. Sorvaus jatkui, mutta Herman Ullvenista tuli kievarinpitäjä, ja jonkin alan kuluttua, limonaditehtailija. Herman Ullven piti vuosina 1901-1906 Nuupalan kestikievaria, jolle hän rakennutti uuden rakennuksen lähelle rautatieasemaa. 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Herman perusti Liekorannan limonaditehtaan. Uuden tehtaan laitteet hankittiin kunnallisen kieltolain ja painostuksen vuoksi konkurssiin ajaantuneelta Tyrvään panimolta. Ullvenin poika Uuno Ullvèn jatkoi työtä perustamalla Ullvénin vesitehtaan 1920-luvun alkupuolella. Uunon vesitehdas aloitti osoitteessa Asemakatu 11, josta Uuno osti oman muistelun mukaan asuinrakennuksen. Rakennukseen kuului jo tällöin kauppatila. Siitä tuli hänen vaimon muotiliikkeen ensimmäinen toimitila. Uuno ja Bertta Ullvèn, suomensivat sukunimensä 1930-luvulla Ulvioksi. Tehtaan nimi vaihtui Ulvion vesitehtaaksi, ja se toimi tontilla olleessa piharakennuksessa 1920-luvulta 1950-luvulle. Muistitiedon mukaan vesi saatiin aluksi pappilan kaivosta ilman korvausta. Myöhemmin vesimaksujen neuvottelu johti suuren kaivon rakentamiseen Ulvion tontille. Uunon vaimo, Bertta, oli aloittanut hattujen tekemisen kotonaan ja varsinainen Bertan muotiliike perustettiin 1924. Bertta Ulvion muotiliike siirtyi kauppalaan Puistokadun varrelle vuonna 1938, lähemmäksi kauppalan rouvia. Kuva: Ulvion talo mahdollisesti 1930- ja 1950-lukujen välisellä ajalla. Asemakatu on vielä päällystämätön ja Ulvion talossa on peltikatto. Väritys on vaalea ja listoitus aavistuksen tummempi. Lähde: Sastamalan seudun museo. Uuno Ulvio jatkoi aktiivista yritystoimintaa aina 1970-luvulle saakka. Vesitehtaan jälkeen piharakennuksessa valmistettiin savikiekkoja ja siellä toimi yleinen mankeli. Ulvioiden aikana asemakadun tontilla oli myös kioski ja omenatarha. Myöhemmin Ulvion talon kauppaosassa on toiminut mm. divari. Bertta lopetti paikkakunnalla hyvin tunnetuksi tulleen Bertan muotiliikkeen vuonna 1959. Muotiliikkeen pitämistä jatkoi Puistokadulla aina vuoteen 2005 saakka Raija Mäkinen (Muotiliike Raija Mäkinen).
Kulttuuriympäristöpalvelut 15 (28) Ulvioiden jälkeen tontin omisti 1970-luvulta alkaen kuorma-autoilija Lauri Uusitalo, joka säilytti kuorma-autoa vesitehtaan osassa. Nykyiselle omistajalle tontti siirtyi 1988. Hänen suunnitelmissaan oli rakennusten purkaminen ja uuden liikerakennuksen rakennuttaminen tontille. Nykyinen kevytrakenteinen puutarhaliike oli tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi ennen varsinaisen kukkakaupan ja muita liiketiloja sisältävän rakennuksen valmistumista. Suunnitelma jäi kuitenkin piirustusten asteelle, kun 1980-luvun lama alkoi. Nykyinen puutarhaliike rakennettiin Ulvion omenatarhan ja vesitehtaan paikalle. Kuvat: Vesitehtaan mainos vuodelta 1921 ja muotiliikkeen vuodelta 1924. Lähde: Tyrvään sanomat, Sastamalan seudun museon arkisto.
Kulttuuriympäristöpalvelut 16 (28) 3 Inventoidut rakennukset ja pihapiiri 1 asuin- ja kaupparakennus (n. 1900-1930), 2 talousrakennus (1900-l alkup.) 3 puutarhaliike (1988) 4 kaivo (1920/30-l?) Vasemmalla Ulvion tontti v. 1936 pappilan rakennussuunnitelmakartassa. Asuinrakennus on tällöin rakennettu nykymittaansa, ja talousrakennuksessa näkyy etelään suuntautunut siipi, jossa toimi vesitehdas. Karttaan on ilmeisesti merkitty myös pihan kaivo ympyrällä. Ulvion talon kiilamainen tontti, rek. 790-8-10-1, sijoittuu Asemakadun alkupäähän. Keltaiseksi maalattu asuinrakennus on kadun suuntaisesti tontin eteläsivulla. Pohjoisreunalla pihaa rajaa punaiseksi maalattu talousrakennus. Kokonaisuus on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Kaakkoiskulmalla pihaa rajaa puutarhamyymälä, joka valmistui 1988. Asuinrakennusta suojaa kadun suunnassa orapihlaja-aita, joka rajaa myös asuinrakennukseen kuuluneen kauppaosan sisäänkäyntiä. Asuinrakennuksen katuseinustalla on hevoskastanja, luoteiskulmalla pihlaja ja pihan puolella tammi ja vaahtera. Puutarhaliikkeen edustalla on kolme 1900-luvun lopun taajamarakentamisessa yleistynyttä pylväshaapaa. Pihaan kuului aikaisemmin kaakkoiskulmalla ollut omenatarha, joka kaadettiin puutarhamyymälän tieltä. Aikaisemmasta omenatarhasta on säilynyt yksinäinen omenapuu puutarhaliikkeen länsisivulla.
Kulttuuriympäristöpalvelut 17 (28) Rakennukset Asuinrakennus pihan puolelta, taustalla näkyy pappilan navetta. Talousrakennus pihan puolelta Taimitori Asemakadun puolelta. Kevytrakenteinen, väliaikaiseksi aiottu rakennus käsittää oikealla näkyvän seinällisen tilan ja siihen liittyvät katokset.
Kulttuuriympäristöpalvelut 18 (28) 3.1 Asuinrakennus: julkisivut Ulvion talossa, n. 17 x 8 m., on lounaispäässä, sekä rakennuksessa että kuistissa, yhtenäinen, lohkotuista kivistä tehty kivijalka, kaakkoispäädyssä rakennus on lohkottujen nurkkakivien varassa. Muistitiedon mukaan, rakennus on rakennettu kahdessa, ehkä kolmessa vaiheessa 1900-luvun alkupuolella. Vanhempi osa on hirsirunkoinen, kaakkoispää kauppatiloineen on nuorempi ja rankarakenteinen. Nuorempi osa on mahdollisesti 1920-luvulta. Rakennuksessa on 1900-luvun alkupuolelle tyypillinen uusrenessanssia edustava vuoraus, jossa seinäpinta on paneloitu kolmiosaisesti, pysty-vaaka-pystysuuntaisella paneelilla. Paneeli on keskikentässä keilapontattua ja alhaalla ja ylhäällä helmiponttipaneelia. Paneeli ja nurkka- ja välilistat on maalattu keltaiseksi. Ikkunoiden vuorilaudat ovat valkoiset. Kuva: Rakennuksen länsikulma Ikkunat ovat vanhat, 6-ruutuiset, vinttikerroksessa on käytetty 9-ruutuisia ikkunoita. Lasi on pääosin vanhaa, puhallettua tai vedettyä. Rakennuksen kaakkoispäässä kauppakäyttö näkyy eteläkulmaan sijoittuvassa sisäänkäynnissä, jota reunustavat kookkaat, jugend-jakoon viittaavat ikkunat. Kuva: päädyn ikkuna, lasi, helat ja saranat ovat 1900-luvun alun tyyppiä. Yksi ruutu on tehty avattavaksi, se on nk. terveysikkuna. Rakennuksessa ja kuistissa on avoräystäät, satulakatto on katettu betonitiilellä. Vanhin kate on päre, jota on nähtävissä vielä vinttitiloissa. Vanhan valokuvan mukaan päreen päälle laitettiin ensin peltikate ja ilmeisesti sotien jälkeen nykyinen betonitiili.
Kulttuuriympäristöpalvelut 19 (28) Kuva: Rakennuksen pihanpuoleiset sisäänkäynnit. Alkuperäinen umpikuisti ja vasemmalla pienen katoksen suojaama toinen sisäänkäynti, joka on todennäköisesti rakennettu 1900-luvun puolivälin vaiheilla. Betonista valetut portaat, putkikaiteet, metallikatos, tiilikate ja pihan liuskekivet ovat sotien jälkeisiä muutoksia, jotka istuvat hyvin rakennuksen asuun. Rakennus on kokonaisuutena säilyttänyt hyvin 1900-luvun alkupuolelle tyypilliset julkisivumateriaalit, jäsentelyn ja ikkunat. Nuoremmat, vanhempaan hyvin istuvat detaljit ja rakennusosat ovat pääosin 1950-luvulta, jolloin rakennus todennäköisesti sai nykyisen yksivärisen ylimaalauksen. Kattomateriaali, portaat, kaiteet ja pihakiveys eli betonikattotiilet, betoniportaat, rautaputkikaiteet, metallikate ja portaiden liuskekiveys edustavat sotien jälkeistä kerrostumaa. Alkuperäisen tai vastaavan värityksen palauttaminen toisi esiin paremmin julkisivun rikkaan listoihin ja panelointeihin perustuvan jäsentelyn. Julkisivupanelointi voi olla peräisin 1920-luvulta, jolloin väritys on voinut olla vaalea, eikä niin vahva ja monivärinen kuin 1800-luvun lopun uusrenessanssirakennuksissa. Vanha valokuva viittaa tähän vaaleaan versioon. Näkyviä vaurioita Rakennus, kivijalka ja kattoharja ovat silmämääräisesti katsottuna suorassa ja hyvässä kunnossa. Vuoraus on pieniä vaurioita luukunottamatta ehjä, joskin maali on useista paikoista hilseillyt ja puu harmaantunut. Selkeitä lahovaurioita on kaakkoispään ulkoverhouksen alaosassa sekä sisäpihalla pienemmän sisäänkäynnin kohdalla alimmissa hirsissä. Jälkimmäisessä vaurion on todennäköisesti aiheuttanut sisäänkäynnin katos, jossa räystään kaato on ollut seinän puolelle, joko tukkeutumisen tai jonkun muun syyn vuoksi. Ikkunat ovat pääosin ehjät, joskin huoltomaalauksen tarpeessa. Kuva: Hirsirungon lahovaurioita nuoremman sisäänkäynnin porrastasanteen alapuolella.
Kulttuuriympäristöpalvelut 20 (28) Ulvion talon katujulkisivua, etualalla kauppatilan sisäänkäynti. Kauppa- ja yksityisempi asuinpääty on rajattu julkisivun istutuksilla. Kaupan sisäänkäyntiä korostaa katujulkisivun poikkipääty, jossa on tympanonkoriste. Siihen kuulunut harjasalko on poistettu. Rakennuksen pääty, kauppaosa ja sen vinttihuone on rakennettu ilmeisesti 1920-luvulla, viimeistään ennen vuotta 1936. Kaupan sisäänkäynnin kookkaat, puitejaoltaan poikkeavat ikkunat on todennäköisesti siirretty vanhemmasta rakennuksesta.
Kulttuuriympäristöpalvelut 21 (28) 3.2 Asuinrakennus: sisätilat Sisätilat on nykyisin jaettu kahdeksi asunnoksi, joilla ovat omat sisäänkäynnit pihan puolella. Molemmissa asunnoissa on kaksi huonetta ja keittiö sekä ylhäällä vinttihuone. Vintillä on asuinhuoneiden välissä kylmää varastotilaa. Kuva: Suuntaa antava käsivarapiirros Ulvion talon alakerrasta. Ei mittatarkka.
Kulttuuriympäristöpalvelut 22 (28) Kaakkoispään asuintila/entinen kauppatila Asunnossa on nykyisin kaksi huonetta ja keittiö sekä käynti vintillä olevaan huoneeseen. Tiloissa on säilynyt vanhasta sisustuksesta kaksi pönttöuunia, kaakeli/rautahella sekä yläkertaan vievä portaikko ja peiliovia. Huonejakoa on 1970- luvulla muokattu, mm. kauppatilasta on erotettu pieni makuuhuone. Kaupan sisäänkäynti on sisätiloissa peitetty. Myös toiseen asuntoon johtava ovi on suljettu. Vasemmalla kiinteän sisutuksen osia, kaksi pönttöuunia, peiliovi ja vintin portaikko. Oikealla keittiön kaakeli/rautahella. Portaikon vieressä oleva peiliovi on suljettu toiselta puolelta kiintokaapeilla. Luoteispään asuintilat Asunto käsittää kaksi huonetta ja keittiön. Eteisestä on kulku vintille, jossa on kesähuone aulatiloineen. Sisätiloissa on säilynyt kaakeliuuni, eteisen peiliovet ja vintinportaat kaiteineen. Seinät ja vinttitilat on levytetty lastulevyllä 1970-luvulla. Kuvat: Vasemmalla olohuoneen kaakeliuuni ja vasikallinen peiliovi, oikealla eteisen vintinportaat.
Kulttuuriympäristöpalvelut 23 (28) 3.3 Talousrakennus Talousrakennus on rakennettu matalien nurkkakivien päälle. Rakennuksen länsipäädyssä on hirsirakenteinen osa, jossa oli talon sauna. Muuten rankorakenteisessa rakennuksessa oli talli- ja varastotilaa sekä ulkohuone. Peltikattoisen rakennuksen etelään suuntautuvassa siivessä oli aikaisemmin Ulvion vesitehdas. Siipiosa purettiin 1988 puutarhaliikkeen tieltä. Punaiseksi maalattu talousrakennus on säilyttänyt perinteisen asun, ovet ja ikkunat ovat pääosin alkuperäisiä. Itäpäädyn aukon liukuovi on myöhempi lisäys.
Kulttuuriympäristöpalvelut 24 (28) 4 Yhteenveto ja kulttuurihistorialliset arvot 4.1 Ulvion talo Tyrvään pitäjässä ja Asemakadun varrella Tyrvään maatalouspitäjän vanhan keskustan, kirkonkylän, muodosti suuri Kallialan ryhmäkylä, jonka tuntumassa oli jo keskiajalta alkaen Pyhän Olavin kirkko ja pappila. Liikenteen solmukohdan, merkittävän mylly- ja kalakosken muodosti kirkosta länteen sijaitseva Vammaskoski, jonka pohjoisranta kuului Tyrvään pappilalle. Kosken ja sillan kautta kulki jo keskiajalla Ylä- ja Ala-Satakuntaa yhdistänyt yleinen maantie, Laidetie. Kosken tuntumassa maantiestä erkani viimeistään 1700-luvulla vanha kylätie ja paikallistie Nuupalan kylään ja edelleen Kiikkaan ns. Vaunutie. Vammaskosken ympäristöstä alkoi kehittyä Tyrvään uusi kirkonkylä 1850-luvulta alkaen, jolloin uusi kirkko kohosi kosken etelärannalle ja hieman myöhemmin uusi pappila pohjoisrannalle. Pitäjän uuden keskustan kehitystä vauhditti 1895 rakennettu Porin rata, johon kuuluva asema rakennettiin läheisen Nuupalan kylän puolelle. Kosken eteläpuoli erotettiin Vammalan kauppalaksi Tyrväästä 1907. Perinteinen maatalousmaisema alkoi muuttua kaupan, teollisuuden ja liikenteen maisemaksi. Kauppa keskittyi Vammalan kauppalaan ja teollisuus Tyrvään puolelle, rautatien ja aseman ympäristöön. Nuupalaan rakentuivat ilman kaavoitusta, joskin hyvin järjestäytyneeseen muotoon, Nälkälän ja Raivion asemakylät. Rautatieasemaa, Vammaskoskea, vanhaa maantietä ja kauppalaa yhdistämään rakentui Asemakatu. Vanhaan kylätiehen osin pohjautuneesta aseman tiestä kehittyi Tyrvään pitäjän pääkatu 1900-luvun alkupuolella. Asemakadun varrelle keskittyy rakennuksia, jotka edustavat kunnan ja rakentamisen historian eri vaiheita. Kauppalaa ja asemaa edeltänyttä agraariaikaa edustavat ajan mahtitalot, 1800-luvun lopun pappila ja kunnantalona toiminut Jaatsin kantatalo. Uutta aikaa, Tyrvään rautatieaseman tuomaa muutosta edustavat 1900-luvun vaihteessa rakennetut Ulvion talo sekä Liekorannan kestikievari/majatalo. Kadun varrella 1930-luvun uudistuvaa yhteiskuntaa ja rakentamista kuvaavat hyvin Uosson terveystalo, Shellin ja Gulfin huoltamot sekä Kino-Tyrvää. Sotien jälkeen nopea elintason nousu toi 1960-luvulla leveän katutilan, parkkipaikat, katulinjasta irti olevat virtaviivaiset liike- ja asuinrakennukset, elementtikerrostalot sekä teolliset rakennusmateriaalit. 1970-luvun jälkeen yleinen perinteiden palaaminen näkyi historiallisina lainoina ja punatiilenä. Puurakentaminen on väistynyt katutilasta 1930-luvulta alkaen. Vanhan tielinjan varteen 1900-luvun alkupuolella Herman Ullvènin ja hänen poikansa Uuno Ulvion toimesta rakennettu asuin- ja kauppatalo talousrakennuksineen edustaa vanhan Tyrvään asemakylän ja alkavan kauppalan rakennuskantaa. Tontin pienteollisuus- ja kauppakäyttö alkoi jo 1900-luvun alkupuolella. Asuinrakennuksen rakennustyyppi ja uusrenessanssia edustava vuoraus edustavat selkeästi varhaista, Sastamalassa vähemmän säilynyttä kauppala / taajamarakentamista. Ulvion talon nykyinen kortteli- ja tonttijako näkyy pappilan ensimmäisessä, vuonna 1936 laaditussa kaavasuunnitelmassa. Pappilan alue oli ensimmäisiä kaavoitettuja alueita Tyrvään pitäjässä. Pappilan alue suunniteltiin omakotialueeksi, joskin kerrostalojen rakentaminen pääkadun varrelle mahdollistui varsin pian.
Kulttuuriympäristöpalvelut 25 (28) Ulvion talolla on maisemallista ja historiallista merkitystä Tyrvään vanhan pääkadun varrella. Vammalan vuoden 1918 sotatapahtumissa tapahtunut tuhoutumisen ja sotien jälkeisen nopean kasvun ja uudistumisen vuoksi vanhempi, maatalousaikainen tai kauppalan alkuvaiheen puurakentaminen on käynyt harvinaiseksi taajama-alueilla. Taajaman historiallisiin pääväyliin kuuluvan Asemakadun varrella vanhempaa, tai yleensä puurakentamista, edustavat asemarakennuksen lisäksi enää Liekorannan majatalo, Gulfin huoltamoksi tarkoitettu pieni rakennus ja Ulvion asuinrakennus. Rakennuksista majatalon ulkoasu on 1980-luvulta. Ulvion tontilla on toiminut ennen nykyistä puutarhaliikettä useita yrityksiä, mm. Ulvion vesitehdas (1920-1950), savikiekkotehdas, mankeli, hattukauppa ja kioski, jotka henkilöhistoriallisesti liittyvät Ulvion sukuun. Vesitehtaan osa talousrakennuksesta purettiin 1980-luvulla. Asuinrakennuksessa näkyy edelleen Uuno Ulvion (1896-1988) puolison Bertta Ulvion (1896-1984) vesitehtaan kanssa samaan aikaan aloittaman hattukaupan/muotiliikkeen sisäänkäynti. Tyrvään asema veti puoleensa ja synnytti monenlaista teollisuutta. Suurten kumi- ja vaneritehtaan sekä asevarikon ohella Tyrvään puolelle syntyi pienteollisuutta ja kauppoja, josta Ulvion vesitehtaan asuin- ja kaupparakennus on hyvä esimerkki 1900-luvun alun rakentamisesta yhdyskunnan entisen pääkadun varrella.
Kulttuuriympäristöpalvelut 26 (28) 4.2 Kulttuurihistorialliset arvot Ulvion talo, Tyrvään pitäjän pääkatu, historialliset kerrostumat: Asemakatu oli Tyrvään pitäjän pääkatu 1900-luvun alkupuolelta 1950-luvulle. Sen keskeinen ominaisuus ja kulttuurihistoriallinen arvo ovat sen eri-ikäiset kerrostumat, jotka monipuolisesti edustavat eri aikakausien rakentamista, materiaaleja ja mittakaavaa pitäjän ja taajaman pääkadun varrella. Kadun varrella on nähtävissä maatalouden, hallinnon, kaupan ja liikenteen rakennuksia ja ympäristöjä 1890-luvulta aina nykypäivään saakka. Ulvion talo, Asemakadun ja kauppalan 1900-luvun alku: Ulvion 1900-luvun alun pihapiiri rakennuksineen on sekä historiallisesti että rakennushistoriallisesti merkittävä aikakauden tyypillisenä pihapiirinä, jossa alkuperäiset ominaispiirteet ovat säilyneet hyvin. Asuin- ja kauppatiloja sisältävällä rakennuksella on vahvoja maisemallisia ja historiallisia arvoja osana Asemakadun rakennushistoriaa. Rakennukset muodostavat yhdessä pappilan navetan, kunnantalona toimineen Jaatsin, Tyrvään asemarakennuksen ja Liekorannan kievarin kanssa vanhan Tyrvään pitäjän pääkadun vanhimman, 1900-luvun vaihteen rakennuskerrostuman. Kauppalan tuhoutuminen v. 1918 tapahtumissa ja sotien jälkeisen voimakkaan kasvun vuoksi Ulvion talo kuuluu koko taajaman vanhimpaan, Tyrvään asemakylän ja alkavan kauppalan ensimmäiseen rakennuskerrostumaan. Rakennukset ja tontti ovat edelleen osa kolmiomaista korttelia, joka suunniteltiin Tyrvään kaavoituksen alkua edustavassa pappilan rakennussuunnitelmassa vuodelta 1936. Ulvion talo, rakennustyyppi: Ulvion julkisivuiltaan uusrenessanssia edustava talo on tyypillinen 1900-luvun alkupuolen uudistuvan kirkonkylän asuin- ja kauppatiloja sisältävä rakennus. Edustava rakennus kertoo nousevasta keskiluokasta ja poikkeaa selkeästi ajan maatalousrakentamisesta. Rakennus on säilyttänyt hyvin julkisivunsa ominaispiirteet ja materiaalit, sisätiloissa ovat säilynyt mm. vintin portaikot, kaakeliluuni, pönttöuunit ja sisäovia. Ulvion talo, kauppa-, teollisuus- ja henkilöhistoriaa: Rakennukseen liittyy merkittävää paikallista henkilöhistoriaa, sen pitkäaikaiset omistajat Uuno ja Bertta Ulvio olivat vuosikymmeniä paikkakunnalla tunnettuja henkilöitä ja yrittäjiä, Uuno vesitehtailijana ja Bertta hattu- ja muotiliikkeen omistajana. Vaikka vesitehtaan osa on purettu 1980-luvulla, on rakennuksilla historiallista merkitystä.
Kulttuuriympäristöpalvelut 27 (28) 4.3 Suositukset Asuinrakennuksen ja talousrakennuksen säilyminen osana katukuvaa olisi hyvä turvata rakennuskohtaisilla merkinnöillä. Pihan rakenne, jossa vastakkaiset asuinja talousrakennus rajaavat tonttia ja pihaa, tulisi säilyttää. Asuinrakennuksen kaavaselostuksessa tulisi huomioida rakennuksen julkisivujen 1900-luvun alkupuolelle ominaiset ja säilytettävät piirteet: uusrenessanssin julkisivujäsentely, panelointi, listoitus sekä umpikuisti, 6- ja 9-ruutuiset ikkunat sekä kaupan ikkunat ja sisäänkäynti. Vanhat julkisivumateriaalit tulisi säilyttää ja kunnostaa. Tontin kasvillisuuden, asuinrakennusta ympäröivän puuston karsiminen toisi rakennuksen paremmin esiin katukuvassa ja parantaisi rakennuksen säilymistä mm. vähentämällä lehtien kertymistä katolle ja räystäskouruihin. Kasvillisuuden kaupan julkisivua rajaava elementti tulisi pyrkiä säilyttämään.
Kulttuuriympäristöpalvelut 28 (28) Lähteet: Inventoinnit ja selvitykset: Jari Heiskanen, Vammalan keskustan osayleiskaava-alueen rakennusinventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2004 Kirjalliset lähteet: Sastamalan historia 1860-1920, Ulvio, Kievarinpoika muistelee, Tampere 1975 Uuno Ulvion leikekansio, Sastamalan kirjaston kotiseutukokoelma Kartat, piirustukset ja valokuvat: Tyrvään pitäjänkartta 1840-/1890-l, KA Senaatinkartta 1908, digitaaliarkisto, KA Pappilan rakennussuunnitelma 1936, laajennussuunnitelma 1942, laajennus ja muutossuunnitelma 1952 Vammalan kaupungin arkisto Peruskartat 1961, 1979, 1988, Vanhatpainetutkartat.fi, MML2016 Pohjakartta, MML2016 Sastamalan seudun museon arkisto Ulvion talon valokuva, s. 14 Uuno Ulvion haastattelu 1986 Informantit: omistaja Juhani Riutta, haastattelut 5.10. ja 21.10.2016