ÄITIYDEN JA VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN PÄIHDETYÖSSÄ Ku eihän ihminen, joka on doupeissa, ni eihän se oo täällä sillä tavalla, ei se tunneside kuiteskaan olis terve Laura Hannu Opinnäytetyöesitys 27.4.2010
OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT: * Oma kiinnostukseni aiheeseen vahvistui Esmiinassa työskentelyn myötä * Laurea- ammattikorkeakoulu, Tikkurilan yksikkö on aloittanut yhteisen hankkeen Helsingin ensikodin, avopalveluyksikkö Esmiinan kanssa syksyllä 2008 * Tämä opinnäytetyö on ensimmäinen asiakkaiden ajatuksia päihdeperhekuntoutuksesta tutkiva työ Esmiinan historiassa
TUTKIMUSONGELMA: * Miten äidit kokevat heidän päihteiden käyttönsä vaikuttavan äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteen kehittymiseen? * Miten äidit kokevat Esmiinan tarjoaman kuntoutuksen hyödyttävän äidin ja lapsen vuorovaikutussuhdetta?
TUTKIELMAN TEOREETTINEN VIITEKEHYS: * Varhaisen vuorovaikutuksen teoria * Kiintymyssuhdeteoria * Raskaus ja äitiys * Päihdeäitiyden erityiskysymykset; päihteiden vaikutus raskauteen, äitiyteen sekä lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymiseen, lapsen asema päihdeperheessä * Päihdeperheiden avokuntoutus Helsingin Ensikoti Ry:n Avopalveluyksikkö Esmiinassa
TUTKIELMAN AIKATAULU JA TOTEUTUS: * Toukokuu 2008 joulukuu 2009 * Tutkielman luonne: kvalitatiivinen * Aineistonkeruumenetelmä: puolistrukturoitu teemahaastattelu, viisi haastattelua * Analyysimenetelmä: sisällönanalyysi
TEEMAHAASTATTELURUNKO: * TAUSTAKYSYMYKSET: ikä, lapsilukumäärä, päihteidenkäyttöhistoria, kuntoutusaika * ÄITIYS- JA PÄIHDETEEMA: päihteet r- aikana ja lapsen syntymän jälkeen? Päihteiden vaikutus vv- suhteeseen? Äitiyden kokemukset riippuvuuden eri vaiheissa, äitiyden muuttuminen Esmiinan myötä? Suhde lapseen muuttunut? * KUNTOUTUSTEEMA: äidin ja lapsen osallistuminen toimintoihin? Mitä tukea saatu, mistä ollut apua? Mikä motivoi käymään? Elämäntilanne ilman Esmiinaa?
TAUSTATIETOJA HAASTATELTAVISTA: * Äitien ikäjakauma: 25-44 v. * Lasten iät: 1-2,5 v. * Avoliitto: 1, avioliitto: 1, yksinhuoltaja: 2, yhteishuoltajuus: 1 * Kuntoutusaika: n. vuodesta lähes kolmeen vuoteen * Päihteidenkäyttöhistoria: alkoholi n.15v. -> kannabis, amfetamiini pääpäihteenä neljällä äidillä ja sekakäyttöä (heroiini, buprenorfiini, ekstaasi), yhdellä äidillä päihteenä alkoholi ja lääkkeet Itseasias ihan huumeita käytin, amfetamiinia, ekstaasia, subua, kaikenlaista
TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: * Taustatekijöinä päihdeongelmalle lapsuuden perheen vaikutus, ystäväpiiri ja mielenterveysongelmat * Äidit tuomitsivat päihteet täysin sekä raskauden aikana että lasten aikana Mut sit siin loppuvaiheessa soitin niinku ite sossuun ja sanoin, et tunnen niinku olevani semmonen kemiallinen tehdas, ku mä oon raskaana, et tää on ihan kauheeta, et nyt täytyy tehä jotain * Korvaushoitoon pääsyä kuvattiin lottovoittona * Syyllisyys tekemästään pahasta teosta ja tekoja seurannut pelon tunne
* Syyllisyyden tunteet olleet mittaamattoman ankaria jokaisella Mä opettelin sitä anteeks antamista ittelleni 10 vuotta. Mut ei sitä tajunnu, elämän pitää vaan opettaa. Mulle se opetti tosi kylmällä kädellä * Raskausaikana ja vauvan synnyttyä pelko vauvan kehityksestä ja terveydentilasta Mä kannoin syyllisyyttä koko raskausajan, et mis vaihees uskallan kertoo kenellekään, et kuka saa tietää, et mä oon käyttäny huumeita et mul oli hirveetä salailuu koko raskausaika ja sen jälkeenkin, se ei ollu yhtään kivaa. Et sit joutu samaan aikaan kauheesti sitä syyllisyyttä pitkin öitä miettii, et teki itestänsä ihan hullun
Mul oli aluks se pelko tai siis on mul vielki, et jos mä jotain kerron, ni (xx) vietäis multa heti pois. Et se pitää mua sillee varpaillaan * Omista tuntemuksista, saadusta tiedosta ym. huolimatta tullut retkahdus -> syyllistyminen lisääntyi ristiriitaa Hirveet morkkikset seuraavana aamuna, ku menin hakee lasta hoidosta. Ne kestää monta päivää ja itken kotona, et mitä mä taas tein, tulee todella kova syyllisyys ja hävettää hirveesti * Realistinen asenne: voi retkahtaa, mutta kuntoutus voi jatkua sen jälkeen -> uusi yritys
MITÄ ESMIINA MERKITSEE ÄIDEILLE? * Päihderiippuvuus hyväksyttävä ja tunnistettava ennen kuin kuntoutuminen voi alkaa, tähän on mennyt joillain ensimmäinen vuosi aikaa -> Esmiinaan sitoutuminen ollut vaikeaa Mul ei ollu aluks yhtään motivaatioo käydä täällä. Mua ahdisti tulla tänne, ahdisti tulla ryhmiin. Mä en tullu kenenkään työntekijän kanssa toimeen ja mun mielestä tää oli aivan turhaa. Mä sanoin monesti, et mä haluun lopettaa * Esmiinan merkitys koettu niin, että sen ollessa äidille tärkeä ja lapsen ollessa äidilleen ensisijainen, on sen positiivisen arvon oltava lapsellekin huomattava Et (xx) on ykkösasia, siks tää Esmiinassa käynti on tärkee. Kyl se on se lapsen etu kaikist eniten
* Kuitenkin oman motivaation merkitys lopulta tärkein kuntoutuksessa Et ku (xx) oli siel lastenkodis, ni sit mä rupesin ymmärtämään, et nyt oli viimenen pisara ja sit mul vasta tuli se oma tahto. Sitä ennen olin vaan ajatellu, et kuhan (xx) voi hyvin, mut nyt vasta oon itteni takii selvin päin * Koettu myös pakkona, kuntoutus on LStoimenpide Mul on se pakko lastensuojelusta, mut ei se enää tunnu pakolta, tulla tänne
* Esmiina on iso osa jokaisen haastateltavan- lähes kokonaan viranomaisista koostuvaa - verkostoa, sukulais- ja ystävyyssuhteet vähäisiä tai puuttuvat kokonaan Ei mul kaveripiiriä oo. No, on lastensuojelun sossu, perhetyö, A- klinikka ja Esmiina * Toiveena saada uusia sosiaalisia kontakteja -> ystäviä äideille ja lapsille Täl hetkel vaikuttaa toi ehkä, ku (xx) voi leikkiä täällä, ku muutenhan se ei muitten lasten kans leiki silleen hirveesti
* Merkityksellisintä kaikille äitiyttä, vanhemmuutta ja päihteettömyyttä koskevat yksilökeskustelut lähityöntekijän kanssa * Erityisesti tärkeää tt:ltä saatu kannustus,motivointi, luottamuksen tuntu Mä saan sitä palautetta täältä, mikä on niinku hyvä ja niinku tsemppausta, et joo, kyl se merkitsee tosi paljon * Painotettiin tt :n henk. koht. piirteitä ja tapaa työskennellä motivaattorina Mut kyl henkilökohtaset on parhaita, ku voi olla ihan avoin ja voi tuoda kaikki tunteet. Sitten saa parhaan avun, ku voi olla ihan rehellinen ja voi luottaa, et ne asiat jää tähän. Ja sit se, et mä voin soittaa aina ku mä haluun
* Saa olla oma itsensä, myöntää heikkoutensa ja olla hiljaa * Esmiinan joustavuus <-> kontrolli: edetään tilanteen mukaan * Vertaistuki muilta äideiltä, sosiaalinen verkosto rakennettava uudelleen Se on niinku kaikki, muutkin äidit jaksaa aina tsempata toisiaan. Ja sit saattaa joku tulla ja sanoo, et tarviiks sä jotain apua vaik ei olis sanonu mitään. Onks joku hätänä tai jotain? * Mieluisia ja tärkeitä kaikki Esmiinan toiminnot, kuten yhteinen ruokailu, toiminnallisuus, retket, juhlat Ne kaikki asiat, mitä tääl tehdään tai puhutaan, kaikki ne auttaa siihen päihteettömyyteen
* Ulkopuolinen apu välttämätöntä pitkässä päihdehistoriassa Totta kai se on päivänselvää, et tarvii tukea. Sitä kusettaa niinku itteensä tosi paljon, jos sanoo, et pärjää ilman avohoitoo. Et kyl sen verran pitää olla järkee silläki, joka yrittää pitkän laitoshoidon jälkeen selvitä lapsen kans kotona. Et jos joku väittää mun kuullen, et pärjää yksin, ni mä kyl sanon sille tosi suoraan, et ootsä noin hölmö, älä valehtele ittelles. Et voiks joku olla noin idiootti?
* Päihteetön äitiys ja vanhemmuus elämässä merkittävintä tällä hetkellä Äitiys on paljon helpompaa et silloin ku aikasemmin lasten kans käytti, se oli sillee mitä sattuu. Mut siis oli ihanaa tuntea se äitiys, ku oli raitis äiti. Kasvatan hänet nyt sillä osaamisella, mitä nyt voi osatakki, kun ei oo sitä päihdettä mukana. Tietää, mitä se äitiys minussa on. Se juova äiti, sil on hirveen ristiriitaiset tunteet, vaikka se rakastaa lapsiaan, se ei pysty antaa mitä se haluis, koska päihteet on kokoajan siinä mukana, melkein tärkeempii ku se lapsi
LAPSEN NÄKÖKULMA KUNTOUTUKSESSA: * Äitiyteen vaikuttavat päihteetön aika, äidin ikä, ympäristön paineet, viranomaispelko, * Äidin päihteiden käyttö vaikuttaa lapseen heti sekä pidemmällä aikavälillä: pelokas, vihainen, aggressiivinen, välttelevä, pettynyt, masentunut, surullinen, turvaton Se kiukutteli, eikä kattonu silmiin ollenkaan. Se ei syöny, ei uskonu mua missään - se näytti kuinka todella pettyny se on, miten mä kehtaan lähtee ja jättää sen yksin. Mä näin sen saman niin monta kertaa, miten se vaikuttaa. Se oli tosi vihanen ja kerta kerran jälkeen vihasempi
* Vrk- rytmin puuttuminen, epäsään. tavat, itseensä käpertyminen/ jatkuva biletys * Äideille lapsen hyvinvointi ensisijassa konkreettista huolenpitoa Et äiti saattaa just jättää syöttämättä lapsen ja unohtaa päiväunet tai sit pitää lasta jatkuvasti sängyssä nukkumassa * Päihteissä ei jaksa, halua, osaa olla lapsen kanssa-> riippuvuus menee kaiken edelle Se varmaan olis vaan, ku mä oisin vihanen siinä tai jotenki ärtyny. Et lapsi kärsis tosi paljon ja itekki varmaan kärsis, ku näkis mitä tekee itelleen ja lapselleen
* Hyvä vuorovaikutus: hellyyden antaminen ja rakkauden osoituksia lapselle, säännöllinen elämänrytmi arjessa, laulaminen, leikkiminen ja keskustelu lapsen kanssa * Syy- seuraussuhteen ymmärrys vasta jälkikäteen * Äideille tukea, apua, kannustusta, kaikkeen lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvään -> arjen tilanteet puhuttavat Hirveen paljon saa oppia ja neuvoa ja saa sitä palautetta, mikä on niinku hyvä. Et sitten saa neuvoo semmoses, mitä ei itte huomaa, ku ulkopuolinen usein näkee sitten paremmin, ni sit toinen huomauttaa, se on tosi kallisarvoista
* Mallitus ja ohjaus kädestä pitäen videointi, lapsen äänenä oleminen * Systemaattinen ohjaus vastavuoroiseen kontaktiin ja toimintaan lapsen kanssa Ku alus must oli hassuu niinku puhuu (xx), ku se oli niin pieni ja kaikki vaan sano, et juttele sille vaan. Mut mä oon hirveen ujo, enkä mä sille (xx) kehtaa puhuu mitään. Mut sit pikkuhiljaa kun ni sille saatto jutella. Sit just semmosia, et paljon kerrottu, et miten lasta pitää huomioida, et jos poistuu huoneesta, ni kertoo sen lapselle, eikä vaan häivy, niinku mä oon saattanu tehä
* Äideille tärkeää, että lapsi viihtyy ja luottaa työntekijöihin, saa leikkiseuraa * Käynti Esmiinassa äidin ja lapsen yhteinen hetki * Musiikkiterapia äideille tärkein, molempien näkökulmasta -> vuorovaikutusta tukeva elementti No se musteri, ku mä nään, et (xx) nauttii niin siitä, ni mäkin nautin * Tt:n havainnot lapsen kehityksestä äideille tärkeitä * Luottamuksen ansaitseminen korostui
* Jos käyttäisin vielä päihteitä? Niin no, sit mä oisin varmaan katuojassa tai haudassa, mä oon ihan varma * Jos en olisi päätynyt Esmiinaan.? Pari kuukautta oisin ehkä selvinny ja sit ois lapsi lähteny huostaan. Kukaanhan ei oo kotona kattomassa sua, mitä teet, sä voit vaik narkata koko ajan, ku ei oo mitään valvontaa, se menee äkkiä alamäkeen siellä * Kuntoutus Esmiinassa koettiin omaan arkeen kuuluvaksi, kaikilla tarkoitus jatkaa kunnes lapsi täyttää 3v.
TUTKIMUSEETTISET ONGELMAT: * Eettinen kestävyys <-> todenperäinen kuvaus * Aiheen arkaluontoisuus * Haastattelutilanteen rakentaminen luottamukselliseksi, kiitoslahja * Vastaajien anonymiteetin säilyminen * Kaksoisroolini opiskelijana / työntekijänä * Terapiakeskustelu -> rajaaminen * Yleisen diskurssin negatiivinen sävy kirjallisuudessa, mediassa ym. * Taustojen ymmärrys -> objektiivisuuden vaikeus * Lyhyt tutkimushistoria Suomessa
TUTKIELMAN LUOTETTAVUUS: * Monipuolinen teoria * Eettisen problematiikan huomioiminen * Koehaastattelut * Empirian suuri painoarvo työn sisällössä, suorat sitaatit puhuvat myös puolestaan * Aiheen arkaluontoisuus -> rehellisyys? * Äidit eri- ikäisiä, erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet * Otos pieni: 5 äitiä -> ei voida yleistää päihdeäitiyteen yleensä
AMMATILLINEN NÄKÖKULMA: * Aiheen ajankohtaisuus (LS- laki uudistus 2008 ja STMtyöryhmän raportti 2009) * Tutkimustulokset korostavat julk. sektorin ja järjestöjen yhteistyön tarvetta * Päihdeäidit maan alle? * Teorian yhdistyminen reaaliaikaiseen empiriaan antaa loistavan näköalapaikan ymmärtää paremmin syy- seuraus-suhteita * Inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti laaja, sukupolvien saatossakin kauaskantoinen asia äitien infrastruktuurista * Kasvu jatkuvan reflektoinnin avulla * Työelämälähtöisyys Mikään ei ehkä ole sitä, miltä se ensin näyttää