Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistus 2016-2019 Valmistelusuunnitelma Esivalmistelu 9/2016 6/2017 29.12.2016
Valmistelusuunnitelma 1 Sisältö 1. Tausta... 2 2. Tavoitteet... 3 3. Edellytykset... 3 4. Valmistelun vaiheet ja tehtävät... 3 4.1. Esivalmistelu... 4 4.2. Väliaikainen hallinto... 4 4.3. Käynnistäminen... 5 5. Organisaatio... 5 5.1. Poliittinen ohjausryhmä... 6 5.2. Johtoryhmä... 6 5.3. Viestintäryhmä... 6 5.4. Asiantuntijaryhmät... 6 5.4.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijatyöryhmät... 7 5.4.2. Maakuntapalveluiden asiantuntijatyöryhmät... 8 5.4.3. Resursseja ja kyvykkyyksiä valmistelevat asiantuntijaryhmät... 9 6. Esivalmistelun vaiheet ja aikataulu... 10 7. Viestintä... 10 8. Resurssit... 11
Valmistelusuunnitelma 2 1. Tausta Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja julkisten palveluiden uudistuksia, joita Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien suomalaisten palveluja. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, ohjaus ja verotus muuttuvat. Lisäksi asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen edellyttää, että julkisten palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eriytetään. Julkiset palvelut ja hallinto kootaan kolmelle tasolle. Valtion ja kuntien rinnalle perustetaan 18 maakuntaa. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja useat alueelliset tehtävät siirtyvät uusille maakunnille 1.1.2019. Uudistus koskettaa kuntia, kuntien yhteistoiminta-alueita, sairaanhoitopiirejä, erityishuoltopiirejä, pelastuslaitoksia, maakunnan liittoja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, TE-toimistoja ja aluehallintovirastoja. Kuntien ja maakuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi vaikutuksia on myös valtion tehtäviin. Kunnan, maakunnan ja valtion tehtävät Kunta Osaaminen ja sivistys Paikallinen elinkeinopolitiikka Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika Nuorisotoimi Maankäyttö ja rakentaminen Paikallinen osallistaminen Maakunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ohjaus ja maakuntakaavoitus Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen Maatilojen lomituspalvelut Identiteetin ja kulttuurin edistäminen Valtio Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät Yleinen edunvalvonta Keski-Suomessa uudistus koskettaa noin 10 000 työntekijää, jokaista 275 000 keskisuomalaista palveluiden käyttäjänä ja suurta joukkoa yrityksiä ja yhdistyksiä palveluiden tuottajana. Uuden maakunnan vuosibudjetti on noin 1 mrd euroa. Sipilän hallituksen 21.12.2016 julkaiseman lakiluonnoksen mukaan maakunnan kokoonpano muuttuu, kun Kuhmoisten kunta siirtyy Keski-Suomesta Pirkanmaan maakuntaan. Keski-Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja maakuntauudistus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. Pyrkimyksenä on rakentaa palvelukokonaisuuksia, joissa ennakkoluulottomasti hyödynnetään uusia toimintatapoja asiakkaiden ja koko maakunnan hyödyksi.
Valmistelusuunnitelma 3 2. Tavoitteet Sote- ja maakuntauudistuksen kansallisiksi tavoitteiksi on asetettu: hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus paranevat asiakas saa palvelut tarpeidensa mukaisesti asiakas saa laajemman vapauden valita palveluntarjoajan palvelut ja hallinto järjestetään taloudellisemmin asukkaat vaikuttavat suoraan oman maakuntansa päätöksentekoon. 3. Edellytykset Sote- ja maakuntauudistuksen lähtökohtana ovat Sipilän hallituksen 29.6.2016 julkaisemat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki sekä maakuntien rahoituslaki. Maakuntalaki luo edellytykset maakunnan itsehallinnolle sekä maakunnan asukkaiden ja palveluiden käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksille. Maakuntalailla säädetään maakunnan hallinnon ja talouden järjestämisestä sekä toiminnan johtamisesta (vrt. kuntalaki). Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan tulee järjestää asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuolto. Voimaanpanolailla säädetään mm. henkilöstön ja omaisuuden siirtymisestä maakuntiin sekä maakuntien väliaikaishallinnosta ennen vuoden 2019 alussa käynnistyvää toimintaa. Lakikokonaisuuteen sisältyvät myös esitykset rahoituksesta, verotuksesta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, viranhaltijan asemasta ja työehtosopimuksista, vaaleista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ym. Asiakkaan valinnanvapautta koskevan lakiesityksen hallitus julkaisi 21.12.2016. Valmisteilla on useita eri tehtäväkokonaisuuksia koskevia ns. substanssilakeja. 4. Valmistelun vaiheet ja tehtävät Valtionvarainministeriö pyysi toukokuussa 2016 maakuntien liittoja käynnistämään uusien maakuntien esivalmistelun yhdessä eri organisaatioiden johdon ja aiemmin aloitetun sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen valmistelijoiden kanssa. Keski-Suomessa esivalmistelun käynnistämistilaisuus oli 28.6.2016. Valmistelu etenee koko Suomessa kolmessa vaiheessa. Jokaisella vaiheella on omat tehtävät, jotka perustuvat aiemman vaiheen työhön. Tähtäimenä on uuden maakunnan varsinainen toimintakausi, joka alkaa 1.1.2019. Valtionvarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet tiekartan maakuntien valmistelun tueksi. Keski-Suomessa eri vaiheiden tehtävät on jäsennelty tiekartan mukaisesti:
Valmistelusuunnitelma 4 4.1. Esivalmistelu Esivalmisteluvaihe tarkoittaa vapaaehtoisessa yhteistyössä tehtävää karkean tason suunnittelua ennen yksityiskohtaista valmistelua. Vaihe kestää sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon 1.7.2017 saakka. Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytykset tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle sekä maakunnan toiminnan käynnistämiselle. Esivalmistelun tuotoksena on alustava suunnitelma Keski-Suomen maakunnan palvelukokonaisuuksista, palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista. Tärkeänä perustana on Keski-Suomessa useiden vuosien ajan tehty valmistelutyö, jossa on rakennettu uusia toimintatapoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi. SOTE2020 -hanke ja Uusi sairaala -hanke ovat luoneet hyvän pohjan suunnitella tarkemmin uutta palvelutuotantomallia Keski-Suomeen. Esivalmistelun aikana selvitetään myös tukipalveluiden järjestämistapoja. Tukipalveluita ovat esim. tiedontuotanto, ICT-palvelut, toimitilat, talous- ja henkilöstöhallinto. Esivalmistelussa otetaan huomioon kansalliset linjaukset tukipalveluita koskevista valtakunnallisista palvelukeskuksista. ICT-palveluissa huolehditaan yhteentoimivuudesta ja valtakunnallisesti yhtenäisten ratkaisujen ja yhtenäisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisesta. Pääosa esivalmistelun käytännön työstä tehdään 12 asiantuntijatyöryhmässä. Ryhmissä työskentelee yhteensä noin 230 asiantuntijaa. 4.2. Väliaikainen hallinto Valmisteluvastuu siirtyy 1.7.2017 alkaen väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä on tehdä esivalmisteluun pohjautuva tarkempi suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta. Toimielin voi tehdä väliaikaisia päätöksiä uutta maakuntaa koskien. Asiantuntijaryhmien työ jatkuu väliaikaisen hallinnon ajan keväällä 2017 sovittavalla tavalla.
Valmistelusuunnitelma 5 Valmistelutoimielimen perustamisesta, tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolaissa. Toimielimen kokoonpanosta sopivat ne organisaatiot, joita uudistus koskee. Asettamisesta päättää Keski-Suomen liitto. Sopimusneuvottelut käynnistetään helmikuussa 2017. Pyrkimyksenä on sopia kokoonpanon periaatteet ennen huhtikuun kuntavaaleja, jolloin valmistelutoimielimen ja sen rinnalla toimivan poliittisen ohjauksen henkilövalinnat voitaisiin tehdä mahdollisimman nopeasti väliaikaishallinnon alkaessa. Jos osapuolet eivät pysty sopimaan kokoonpanosta elokuun 2017 loppuun mennessä, toimielimen asettaa valtioneuvosto valtionvarainministeriön esityksestä. 4.3. Käynnistäminen Käynnistämisvaihe alkaa maaliskuussa 2018, kun suorilla vaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa. Maakuntavaltuusto ja sen asettama hallitus voivat tehdä ensimmäiset sitovat päätökset uuden maakunnan käynnistämisestä, palvelukokonaisuuksista sekä palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta 1.1.2019 alkaen. Maakuntavaltuusto ja hallitus tulevat tekemään merkittäviä linjauksia vuosina 2018 ja 2019. Maakuntavaltuusto ja hallitus päättävät esimerkiksi, millä siirtymäaikataululla palveluiden tuotanto siirtyy yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden tai julkisten yhtiöiden hoidettavaksi. Käynnistämisvaiheen aikana kaikissa organisaatioissa, joita uudistus koskee, valmistaudutaan henkilöstön ja omaisuuden siirtoihin. 5. Organisaatio Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu poliittinen ohjausryhmä, johtoryhmä ja 12 asiantuntijaryhmää. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevia keskustelufoorumeja kuten kunnanjohtajakokoukset ja tulevaisuusfoorumi. SOTE-työvaliokunta ja perusturvajohtajista muodostuva palvelutuotantotyöryhmä huolehtivat sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelun yhteensovittamisesta.
Valmistelusuunnitelma 6 5.1. Poliittinen ohjausryhmä Poliittisen ohjausryhmän tehtävänä on ohjata sote- ja maakuntauudistusta yhtenä kokonaisuutena tuoda maakuntatason poliittinen näkemys esivalmistelun tueksi vastata siitä, että valmistelu etenee Keski-Suomessa tavoitteellisesti ja aikataulussa osallistua maakunnan edunvalvontaan suhteessa kansallisiin linjauksiin. Ohjausryhmässä ovat edustettuina kaikki Keski-Suomen kunnat poliittiset voimasuhteet ja tasa-arvo huomioiden. Ohjausryhmässä on 25 jäsentä: Jyväskylän kaupungista kolme jäsentä ja yksi jäsen jokaisesta muusta kunnasta. Puheenjohtajana toimii Satu Koskinen (kesk) Karstulasta. Varapuheenjohtajia ovat Rolf Nyholm (sdp) Äänekoskelta ja Maarit Heikkinen (kok) Laukaalta. Kokouksiin osallistuu läsnäolo- ja puheoikeudella virka- ja toimihenkilöitä niistä organisaatioista, joita uudistus koskee. Ohjausryhmä nimettiin 16.8.2016. Esivalmisteluvaiheen poliittinen ohjaus perustuu yhteistyöhön, vuoropuheluun ja yhteisymmärrykseen. Jokainen organisaatio päättää omaa toimintaansa koskevista asioista. Yhteistä, lakiin perustuvaa toimielintä ei vielä ole. Ohjausryhmän jäsenet 5.2. Johtoryhmä Johtoryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset ohjausryhmän linjattavaksi ohjata asiantuntijaryhmien työtä vastata uudistuksen operatiivisesta johtamisesta osallistua, seurata ja vaikuttaa valtakunnan tason valmisteluun. Ohjausryhmässä on ovat edustettuina Keski-Suomen kunnat, ELY-keskus, maakunnan liitto, TE-toimisto ja työntekijäjärjestöt. Puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Tapani Mattila, joka toimii myös Keski-Suomen muutosjohtajana. Johtoryhmän jäsenet 5.3. Viestintäryhmä Viestintäryhmän tehtävänä on tukea, koordinoida ja välittää viestiä kaikkiin organisaatioihin, joita muutos koskee. Viestintäryhmä auttaa huolehtimaan valmisteluvaiheen viestinnästä avoimesti, nopeasti, ymmärrettävästi ja monta eri kanavaa hyödyntäen. Viestintäryhmän jäsenet 5.4. Asiantuntijaryhmät Poliittinen ohjausryhmä on perustanut 12 asiantuntijaryhmää uudistuksen valmistelua varten. Työryhmien tehtävänä on yhteen sovittaa laissa määrätyt tehtävät uudeksi palvelukokonaisuudeksi asiantuntijatyöryhmän tehtäväalueelta tarkastella palveluita ja niiden uudistamista asiakkaiden, talouden, vaikuttavuuden ja henkilöstön näkökulmista määritellä palveluprosessit asiakaslähtöisesti huomioida palveluiden järjestämisen ja tuottamisen näkökulmat
Valmistelusuunnitelma 7 tehdä työsuunnitelma, jonka pohjana on yhteinen kokonaisvalmistelun aikataulu. Työryhmät on koottu kunkin alan asiantuntijoista maantieteellinen kattavuus huomioiden. Kunnat, henkilöstöjärjestöt ja elinkeinojärjestöt ovat nimenneet omat edustajansa. Myös järjestökentän edustus on useimmissa ryhmissä. Puheenjohtaja vastaa ryhmän työn etenemisestä. Työryhmien ajantasaiset kokoonpanot löytyvät http://www.ks2019.fi/tyoryhmat-ja-muistiot/asiantuntijatyoryhmat/ Ryhmien sisältöä, työnjakoa tai kokoonpanoa voidaan tarvittaessa muuttaa. Ryhmiltä edellytetään asiakkaiden ja henkilöstön kehittämisideoiden ja palautteiden kokoamista esim. asiakasja henkilöstöraatien muodossa. Organisaatiorakenteen tai johtamisjärjestelmän pohtimista ei alkuvaiheessa tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen työryhmää lukuun ottamatta. Asiantuntijatyöryhmien ja palvelukokonaisuuksien yhdyspintoja tarkastellaan valmistelun edetessä. Tärkeitä yhteistyösuhteita (kuten kunta-maakunta, yritykset-järjestöt-maakunta) tarkastellaan kevään aikana myös useissa työpajoissa sekä osana meneillään olevia kehittämishankkeita. 5.4.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijatyöryhmät Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta valmistelee kolme asiantuntijaryhmää ja kaksi valmistelua yhteen sovittavaa ryhmää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valmistelusta vastaa kuntien virkamiehistä koostuva sote-työvaliokunta. Työvaliokunta kokoaa, ohjaa ja valvoo alaistensa työryhmien työtä sekä vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen viestinnästä. Työvaliokunnan puheenjohtaja on Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Palvelutuotantotyöryhmä jatkaa Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomallin ja organisaation valmistelua Keski-Suomessa. Palvelutuotantotyöryhmän tehtävänä on laatia ehdotus Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomallista, organisaatiosta ja johtamisjärjestelmästä niin, että palvelutuotantomalli ja organisaatio voidaan ottaa käyttöön vuoden 2019 alusta. Palvelutuotantotyöryhmässä on edustajat kaikista Keski-Suomen kunnista, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä ja seututerveyskeskuksesta. Palvelutuotantotyöryhmän puheenjohtaja on Jyväskylän kaupungin perusturvan toimialajohtaja Kati Kallimo. Palvelutuotantotyöryhmän alla toimii kolme alatyöryhmää: sote-palveluiden järjestäminen maakunnan palvelulaitos valinnanvapauden piiriin kuuluva palvelutuotanto Sote-palveluiden järjestäminen Työryhmän tehtävänä on valmistella maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ohjaavia strategisia linjauksia, määritellä järjestettäviä palveluja ja järjestäjäorganisaatiota poliittista päätöksentekoa varten. Työryhmä laatii ehdotuksen Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategiasta sekä laatii palvelulupauksen. Lisäksi ryhmä valmistelee ehdotuksen järjestämisorganisaatiosta ja sen vaatimista resursseista. Laadittavassa strategiassa tehdään ehdotus Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden visiosta, tehtävistä, ja työtä ohjaavista arvoista. Työ perustuu toimintaympäristön, väestön, talouden ja nykyisten palveluiden analysointiin. Analyysin pohjalta laaditaan tavoitteet ja linjaukset palveluiden järjestämiselle sekä tuotannon järjestelyille. Samalla huomioidaan mm. se, miten asukkaat voivat jatkossa vaikuttaa palveluihin ja osallistua niiden kehittämiseen.
Valmistelusuunnitelma 8 Palveluiden järjestämisen osalta keskitytään siihen, millaisia palveluita tulevaisuudessa keskisuomalaisille asukkaille järjestetään. Käytännön työtä ohjaamaan tehdään ehdotukset maakunnan yhtenäisistä palveluiden myöntämiskriteereistä, asiakasmaksuista ja toimintaohjeista. Maakunnan palvelulaitos Työryhmä selvittää, millaisia palveluita eri asiakasryhmät Keski-Suomessa tulevaisuudessa tarvitsevat. Selvitettävänä ovat mm. nykyiset perhepalvelut (esim. äitiyshuolto ja synnytykset, lasten somaattinen erikoissairaanhoito, lasten psykiatria, nuorisopsykiatria, lastensuojelu, vammaispalvelut jne.) sekä ikäihmisten palvelut (mm. vanhuspalvelukeskus, kotihoidon palvelut, kuntoutusyksiköt ja monimuotoiset asumispalvelut). Sairaanhoitopalveluiden osalta pohditaan mm. aikuisten mielenterveysasiakkaiden sekä erilaisten riippuvuuksien hoitoa. Lisäksi käydään läpi hammas- ja suusairauksien hoitoa, sairaalapalveluita, vuodeosastopalveluita, päivystyspalveluita, toimenpide- ja leikkaustoimintaa, kotisairaalatoimintaa sekä kuntoutuspalveluita. Selvitettäviä tukipalveluita ovat mm. callcenter -keskus, hoitotarvikejakelu, infektioiden torjunta, laboratoriopalvelut. Palveluille laaditaan asiakaslähtöiset kriteerit, joihin tuleva palvelutuotanto sitoutuu kaikilla tasoilla. Erityistä huomiota valmistelutyössä kiinnitetään vaativan erikoissairaanhoidon hallintaan, vanhusten hoitoon, mielenterveysja päihdepalveluiden nykyistä tehokkaampaan tuottamiseen sekä vahvaan perusterveydenhuoltoon. Valinnanvapauden piiriin kuuluva palvelutuotanto Työryhmän tehtävänä on selvittää ja valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden vapaan valinnan piirissä olevien palveluiden markkina- ja toimintaympäristö yhtiöittämisen taloudellinen mallinnus toiminnan optimointi (sisältää case-selvityksen avosairaanhoidosta) Työryhmä selvittää lisäksi Keski-Suomen kuntien nykyiset ostopalvelusopimukset, palvelusetelit ja muut palveluostot. Ryhmä hyödyntää Jyväskylän valinnanvapauskokeilun tietoa, kokemuksia ja tuloksia. Jyväskylässä kokeillaan avosairaanhoidon ja sosiaaliohjauksen ja neuvonnan palveluiden valinnanvapautta. 5.4.2. Maakuntapalveluiden asiantuntijatyöryhmät Maakuntauudistuksen valmistelua varten on koottu viisi asiantuntijaryhmää. Niiden tehtäväkokonaisuudet ovat seuraavat: Aluekehitys ja strateginen suunnittelu aluekehittämisviranomaisen tehtävät, elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen ja liikunnan edistäminen maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet Kasvupalvelut aluekehittämisviranomaisen tehtävät, koulutus ja osaamisen kehittäminen yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen ja tuottaminen kotoutumisen edistäminen yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen
Valmistelusuunnitelma 9 kulttuuriympäristön hoito liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinta, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen Maaseutu maatalous ja maaseudun kehittäminen maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta kalatalous ja vesitalous maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen ympäristöterveydenhuolto: tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut alkoholihallinto Turvallisuus ja varautuminen pelastustoimi yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen 5.4.3. Resursseja ja kyvykkyyksiä valmistelevat asiantuntijaryhmät Sote- ja maakuntauudistuksen yhteistä valmistelua varten on koottu neljä asiantuntijaryhmää. Niiden tehtäväkokonaisuudet ovat seuraavat: Talous, kiinteistöt ja tukipalvelut talous ja taloushallinto siirtyvät kiinteistöt ja irtain omaisuus vuokra-, leasing- ja palvelusopimukset hankinnat, niiden volyymit ja tukipalvelut uudistuksen talousvaikutukset kunnille tukipalveluiden järjestäminen ICT-työryhmä tietohallinnon ja tietojärjestelmäkehityksen tavoitetilan ja kokonaislinjan määrittely etenemissuunnitelman laatiminen Henkilöstötyöryhmä henkilöstösiirtoja koskevat periaatteet ministeriön linjausten mukaisesti toimenpiteiden valmistelu ja ohjaus Tutkimus, koulutus ja kehittäminen maakunnan johtamisen ja strategiatyön tuki maakunnan ja sen palveluiden tuottajien tutkimus, koulutus, kehittäminen ja tulevaisuuden ennakointi
Valmistelusuunnitelma 10 yhteensovitus sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen linjauksiin Pohjois-Savon yhteistoiminta-alueella kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuki yhteistyö kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa osaamistarpeen arviointi ja ammatillisen osaamisen kehittäminen yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. 6. Esivalmistelun vaiheet ja aikataulu Esivalmisteluvaihe on alkanut elokuussa 2016 ja se päättyy kesäkuun lopussa 2017. Poliittisen ohjausryhmän ja johtoryhmän työtä varten on laadittu tarkempi aikataulu. 7. Viestintä Valmisteluvaiheen viestinnän periaatteet ovat avoimuus, nopeus, ymmärrettävyys ja monikanavaisuus. Valmisteluaineistot ovat lähtökohtaisesti julkisia. Osallisuus syntyy siitä, että asioista kerrotaan ennakoiden ja kiinnostuneet pääsevät tuomaan esille omia näkemyksiään esim. sähköisillä alustoilla. Viestinnässä kerrotaan uudistuksen hyödyistä ja eduista, mutta myös vaikeista ja erimielisyyttä aiheuttavista asioista. Esivalmisteluvaiheen ydinviestit ovat: Keski-Suomi on ihmisen mittainen maakunta, jossa yhteenkuuluvuus rakentuu erilaisuudesta. Keski-Suomen uuden maakunnan palvelut suunnitellaan yhdessä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja maakuntauudistus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena. Valmistelu tehdään omana työnä ja siinä hyödynnetään koko maakunnan asiantuntemus.
Valmistelusuunnitelma 11 Viestinnästä vastaa viestintäryhmä, joka on laatinut viestintäsuunnitelman. Viestintäsuunnitelmassa kuvataan viestinnän periaatteet, kohderyhmät, toimintatavat ja jakelukanavat. Tärkeimpiä viestintäkanavavia ovat uudistuksen verkkosivusto www.ks2019.fi, henkilöstölle kohdennettu uutiskirje, mediatiedotteet ja organisaatioiden sisäinen viestintä. 8. Resurssit Uudistuksen valmistelun henkilöstöresurssit ovat: muutosjohtaja, maakuntajohtaja Tapani Mattila, Keski-Suomen liitto (oman toimen ohella) sote-vastuuvalmistelija, kehittämisjohtaja Silja Ässämäki, Jyväskylän kaupunki (oman toimen ohella) projektipäällikkö Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto (kokoaikainen projektitehtävä) Viestinnästä vastaavat: viestintäsuunnittelija Virpi Heikkinen, Keski-Suomen liitto (50% työaika 1.1.2017 alkaen) ja hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen Jyväskylän kaupungilta (oman toimen ohella). Kukin organisaatio vastaa omista palkkakustannuksistaan. Jokainen organisaatio osoittaa tarvittavan henkilötyöpanoksen asiantuntijaryhmiin oman harkintansa mukaisesti. Sote-työryhmien asiantuntijapalveluiden hankintaa ja muita ulkoisia kuluja varten on varattu 176 000 euroa. Kustannuksista vastaavat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja kunnat yhdessä. Keski-Suomen liitto on varautunut kattamaan maakuntauudistuksen ryhmien kuluja enintään 38 000 eurolla ja viestinnän kuluja enintään 25 000 eurolla. Uudistuksen valmistelua tukee kansallisesti: muutosjohtajien ja sote-vastuuvalmistelijoiden verkostot muutosakatemia valmistelun tiekartta valtakunnallinen viestintäsuunnitelma, esittelyaineistot ja graafiset ohjeet KT Kuntatyönantajien ja ELY-keskusten KEHA-keskuksen ohjeet.