Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa

10.6.2016 Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa Paula Ala-Kotila, Terttu Vainio Julkinen

Raportin nimi Kiinteistöpalvelujen vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Kiinteistötyönantajat ry Pia Gramen Projektin nimi Kiinteistöpalvelut PL 218 00181 Helsinki Projektin numero/lyhytnimi VTT-V-109351-15 Tiivistelmä Kiinteistötyönantajat ry:lle on laadittu keväällä 2016 kalvoaineisto, joka asemoi tilastotietojen avulla toimialan ympäröivään yhteiskuntaan sekä kertoo toiminnan volyymin ja työllistävyyden. Haastattelujen perusteella on muodostettu kuva toimialan muutoksista. Ne johtuvat toisaalta toimintaympäristön ja asiakkaiden taholta kumpuavista odotuksista, toisaalta alan itsensä sisältä, kun otetaan käyttöön uusia teknologioita ja toimintatapoja. Tämä yhteenveto on laadittu kalvojen tueksi ja kertoo kalvoja perusteellisemmin kiinteistöpalvelualan ajankohtaisista teemoista. Kalvoaineisto on tässä raportissa liitteenä. Kalvot on järjestetty kolmeen teemaan 1. Toimintaympäristö 2. Kiinteistöpalvelut 3. Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus Kalvot on laadittu Kiinteistötyönantajat ry:n, Elinkeinopoliittisen valiokunnan ja liiton toimitusjohtaja Pia Gramenin ohjauksessa. VTT:n tutkijat Paula Ala-Kotila ja Terttu Vainio ovat tuottaneet aineiston sekä tehneet siihen oleellisena osana kuuluneet haastattelut keväällä 2016. Tampereella 10.6.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Paula Ala-Kotila VTT:n yhteystiedot VTT Oy PL 1000 02044 VTT Jakelu (asiakkaat ja VTT) Kiinteistötyönantajat ry Tekijät VTT arkisto Terttu Vainio Jari Shemeikka

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1. Toimintaympäristö... 2 1.1 Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi... 2 1.2 Suomen kansallisvarallisuus... 2 2. Kiinteistöpalvelut... 3 2.1 Monipuolinen kiinteistöpalveluala... 3 2.2 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset... 4 2.3 Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys... 5 2.4 Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrä kehitys... 6 2.5 Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa... 7 3. Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus... 8 3.1 Trendit... 8 3.2 Tilat tuotannon tekijänä... 8 3.3 Palvelevat tilat... 9 3.4 Tilojen käyttäjät... 9 3.5 Kiinteistöjen digiloikka... 10 3.6 Työtä toimivan yhteiskunnan hyväksi... 10 3.7 Haasteita ja vastauksia... 11 Haastattelut... 12 Liite: Kalvot 1

1. Toimintaympäristö 1.1 Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi Kiinteistöpalveluala linkittyy rakennettuun ympäristöön ja sitä kautta osaksi kiinteistö- ja rakentamisalaa. Olennaisen osan siitä muodostaa kiinteistöjen ylläpito. Muut toimialat rakentavat ja tuottavat asuin-, työpaikka- ja vapaa-ajan tilat ja rakennukset sekä niiden sisäolosuhteet, liikenneverkon, erilaiset ympäristörakenteet sekä vesihuoltoverkon ja energianhuoltoverkon. Toiminta kytkeytyy globaaliin talouteen yritysten omistuksen ja pääoman virtojen välityksellä. Kiinteistö- ja rakentamisalan arvo 1 oli vuonna 2015 noin lähes 42 miljardia euroa. Se muodostui: 2015 Kiinteistöjen ylläpito (sis. vuosikorjaukset) 17.0 mrd. (41%) Korjausrakentaminen (pl. vuosikorjaukset) 8.2 mrd. (19%) Infrarakentaminen 6.3 mrd. (15%) Muu uudistalorakentaminen 5.7 mrd. (14%) Asuntorakentaminen 4.7 mrd. (11%) Kira-alan arvo on laskettu lopputuotteiden kautta. Lopputuotteisiin kumuloituvat kaikki prosessissa syntyvät kustannukset olivat ne sitten työtä, tarvikkeita, tuotekehitystä tai veroluonteisia maksuja. Lopputuotteiden arvoon ei lasketa välillistä verotusta. Julkisuudessa esitetään vuoden 2015 korjausrakentamisen arvona 12.2 mrd., johon päädytään, kun 8.2 miljardiin lisätään kiinteistöjen ylläpitoon sisältyvät 4 miljardin euron vuosikorjaukset. Kiinteistöjen hyvällä ylläpidolla voidaan säästää sekä vuosikorjausten että muiden korjausten kustannuksia. 1.2 Suomen kansallisvarallisuus Rakentamalla syntyy uusia rakennuksia, väyliä ja verkostoja. Tämä uudistuotanto korvaa poistumaa ja kasvattaa korkeasuhdanteessa varallisuutta. Lamavuosina uudistuotanto ei riitä edes poistuman korvaamiseen. Vuonna 2015 kansallisvarallisuuden arvo (nettopääoma) oli noin 660 miljardia euroa 2. 2015 Asuinrakennukset 210 mrd. (32%) Muut rakennukset 145 mrd. (22%) Maat, metsät ja luonnonvarat 90 mrd. (14%) Muu rakennettu ympäristö 75 mrd. (11%) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet, ohjelmistot 75 mrd. (11%) Infrarakenteet 65 mrd. (10%) Rakennusten osuus kansallisvarallisuudesta on yli puolet. Kiinteistöpalvelualan yrityksiltä ostetaan palveluita, joiden avulla rakennukset pysyvät toimintakunnossa, tuottavina ja säilyttävät arvonsa. 1 Rakentamisen arvo: Rakennusteollisuus RT Kiinteistöjen ylläpidon arvo: VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen KYKI tilasto sekä KYKI tilaston lähtötiedot 2 Kansallisvarallisuus: VTT ja Tilastokeskuksen kansatalouden pääomatilasto 2

2. Kiinteistöpalvelut 2.1 Monipuolinen kiinteistöpalveluala Kiinteistöpalvelut jaetaan kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluihin sekä toimitila- ja käyttäjäpalveluihin 3. Kuva 1. Kiinteistöpalvelujen käsitteet. Kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluja ovat energiahallintapalvelut, tekniset palvelut, kiinteistöhuolto, jätehuolto, siivouspalvelut ja ulkoalueiden hoito. Toimitila- ja käyttäjäpalvelut vaihtelevat vuokra- tai palvelusopimuksen määritelmien mukaan. Toimitilapalveluja ovat muun muassa vartiointi ja viherpalvelut. Käyttäjäpalveluita ovat aula-, vahtimestari- ja turvapalvelut, puhdistus- ja siivouspalvelut, viherkasvien hankinta ja hoito, puhelin-, pito- ja kokouspalvelut, sekä postitus ym. muut tukipalvelut. Toimitila- ja käyttäjäpalveluiden tarkoituksena on luoda tilojen käyttäjille edellytykset harjoittaa toimintaansa kiinteistössä, kun taas hoito- ja ylläpitopalveluiden on tarkoitus säilyttää kiinteistön kunto, arvo, ominaisuudet ja olosuhteet halutulla tasolla. 3 Kiinteistö- ja rakennusalan keskeinen sanasto 3

Oheinen kuva havainnollistaa kiinteistöpalvelualan heterogeenisyyden. Useiden rakennetun ympäristön toimialojen rajapintojen vuoksi ammatillisen ja myös korkeakouluosaamisen kehittämiseen liittyy haasteita. Kuva 2. Katkoviivan sisällä on rakennettuun ympäristöön kuuluvia, kiinteistöpalvelualan osaamistarpeiden näkökulmasta keskeisiä osa-alueita. Katkoviivan ulkopuolella on muita toimialan osaamistarpeiden kannalta kiinnostavia rajapinta-aloja. 2.2 Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset Kansantalouden tasolla koko kiinteistökannan ylläpidon kustannukset 4 muodostuivat vuonna 2015 seuraavista eristä: 2015 (milj. ) Ulkoalueiden hoito 780 Kiinteistönhuolto 1 240 Siivous 2 690 Lämmitys 4 650 Sähkö ja kaasu 1 470 Vesi- ja jätevesi 710 Jätehuolto 410 Vuosikorjaukset 3 920 Hallinto 870 Muut hoitokulut 280 Yhteensä 17 000 Ylläpidon kustannuksissa ovat mukana kiinteistönpidon kustannusindeksin (Kyki) mukaiset erät. Ylläpidon yksikkökustannukset kerrosalaa kohti ( /m 2 ) on tuotettu seitsemälle talotyypille. Koska talotyyppejä on 15, kahdeksan talotyypin kustannuserät on lasketettu lähinnä sopivan talotyypin menekkien avulla. Kiinteistöjen ylläpidon yksikkökustannuksilla on kerrottu suoraan rakennuskannan kerrosala ja saatu tulokseksi kiinteistöjen ylläpidon kustannukset. Näin laskien tarkastellaan lopputuotoksen määrää ottamatta kantaa siihen, hoidetaanko kiinteistöjen ylläpito omana, erillisenä tehtävänä vai osana ydintoimintaa. 4 Kiinteistöjen ylläpito: VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen KYKI tilasto sekä KYKI tilaston lähtötiedot Rakennuskannan määrä: Tilastokeskuksen Rakennukset ja kesämökit -tilasto 4

Siivouspalveluille, kiinteistöhuollon palveluille ja ulkoalueiden hoidolle on esitetty myös huomattavasti matalampia arvoja 5. 2014 (milj. ) Ulkoalueiden hoito 510 Kiinteistönhuolto 1 900 Siivous 1 600 Syy matalampiin arvoihin on kapeamassa sisällössä. Esimerkiksi siivouksesta on jätetty pois kotitalouksien siivous, erillisten pientalojen (rivitalot) siivous, teollisuuskoneiden ja laitteiden siivous, rakentamiseen liittyvä rakennusaikainen siivous ja loppusiivous tai liikennevälineiden (laivat, bussit, junat) siivous. Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen 6 mukaan siivous- ja kiinteistöhuoltopalveluja tuotti 6150 yritystä. Alle 10 henkilön yritykset työllistävät ja tuottavat liikevaihdosta noin 20 prosenttia. Markkinoita hallitsevat kymmenen suurta yritystä, joiden henkilöstö- ja liikevaihto-osuudet ovat 45-50 prosentin luokkaa. Yritykset Liikevaihto Henkilöstö lkm milj. lkm Kiinteistöhuolto 2013 2 815 856 12 470 (TOL 8110) 2014 2 837 828 11 754 Kiinteistöjen siivous 2013 3 380 1 870 37 718 (TOL 8121) 2014 3 312 1 893 36 503 Karkeasti laskien kiinteistöhuoltoyritysten markkinaosuus olisi 70 % potentiaalisista markkinoista ja siivousalan yritysten 80 % potentiaalista markkinoista. Markkinaosuus on laskettu vertaamalla yritystilaston liikevaihtoa kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon vastaaviin kustannuseriin. 2.3 Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys Kun työllistävyys lasketaan panos-tuotosteorian 7 mukaisesti ottamalla huomioon sekä toimialalla työllistyvät että toimialalle välttämättömiä tuotteita ja palveluja tuottavat toimialat lukien mukaan yritykset ja julkinen sektori, kertyy kiinteistöjen ylläpidosta henkilötyövuosia yhteensä 186 000. Työllistävyys suhteessa miljoonan euron tuotokseen vaihtelee tehtävittäin. Eniten työllistävä tehtävä on siivous, jossa miljoonan euron tuotokseen tarvitaan 20 henkilötyövuotta välittömästi ja 3 henkilötyövuotta välillisesti. Kiinteistöpalvelujen perusammateissa 8 työskentelevien työntekijöiden määrä on noin 85 000 (siivoojat ja siivousesimiehet 58 000 ja kiinteistöhuollon työntekijät 27 000). Työntekijöinä osa-aikaiset työntekijät lasketaan henkilöinä, mutta heidän työpanoksensa yhdistetään henkilötyövuosiksi. Yhden henkilötyövuoden voi tuottaa useampi osa-aikainen työntekijä. Yksityisen kiinteistöpalvelualan työntekijämäärä nousee noin 90 000 henkilöön, kun otetaan huomioon myös toimihenkilöt. Näistä 75-80 prosenttia (reilut 65 000 henkilöä) on töissä Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyrityksissä. 5 Lith: Kiinteistöala Suomen kansantaloudessa 6 Tilastokeskus: Rakenne- ja tilinpäätöstilasto; Yritysrekisteri 7 VTT:n laskentamalli ja Tilastokeskuksen panos-tuotostilasto 8 Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 5

Välitön työllisyys HTV Välillinen työllisyys HTV Välitön työllisyys HTV/milj. Välillinen työllisyys HTV/milj. Ulkoalueiden hoito 6 800 3 800 9 5 Kiinteistöhuolto 16 500 7 600 13 6 Siivous 52 600 7 900 20 3 Edelliset yhteensä (HTV) 75 900 19 300 17 5 Lämpö 7 200 7 200 2 2 Sähkö ja kaasu 1 500 1 500 1 1 Vesi- ja jätevesi 3 600 1 200 5 2 Jätehuolto 900 900 2 2 Vuosikorjaukset 28 800 21 600 7 6 Hallinto 10 800 1 000 13 7 Muut hoitokulut 3 700 1 800 12 1 Yhteensä (HTV) 132 000 54 000 8 3 2.4 Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrä kehitys Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kasvanut huomattavasti enemmän kuin ylläpidetyn kiinteistökannan pinta-ala. 1990-luvun alussa kiinteistöpalvelualan yrityksissä oli työntekijöitä noin 35 000. Vuoteen 2014 määrä oli 2,5 kertaistunut lähes 85 000:een. Orgaanista kasvua huomattavasti suurempi merkitys on ollut yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakennemuutoksilla, joiden yhteydessä kiinteistöpalvelut on ulkoistettu niihin erikoistuneille yrityksille. Osa työllisyyden lisäyksestä yksityisellä alalla on johtunut osaaikatyövoiman ja muun tilapäistyövoiman määrän kasvusta etenkin siivouksessa. Julkisen talouden ongelmat ja yritysten toiminnan tehostamiskuurit ovat aika-ajoin taittaneet kiinteistöalan yritysten yli 20 vuotta jatkuneen kasvun. 6

2.5 Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa Oheinen taulukko on yhteenveto kiinteistöjen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. 2015 Bruttokansantuote käyvin hinnoin, milj. 207 220 Kiinteistöjen ylläpito, milj. 17 000 Kiinteistöjen ylläpito / BKT 8.2 % Kiinteistöpalvelut, milj. 4 710 Kiinteistöpalvelut / BKT 2.3 % Kiinteistöjen arvo, milj. 356 400 Kiinteistöjen ylläpito / kiinteistöjen arvo 5 % Työllinen työvoima, 1000 HTV 2 490 Kiinteistöjen ylläpidon kokonaistyöllistävyys, 1000 HTV 186 Kiinteistöjen ylläpidon osuus 7.5 % Kiinteistöpalveluyritysten työvoima välitön, 1000 HTV 76 Kiinteistöpalvelujen osuus 3.1 % 7

3. Kiinteistöpalvelujen haasteet ja vaikuttavuus 3.1 Trendit Yhteenveto kiinteistöpalvelujen asiakkaiden ja tuottajien haastatteluista muodostui oheinen kuva tämän päivän trendeistä. Kuva 3. Nuolet vasemmalta kertovat kiinteistön hoito- ja ylläpitopalvelujen tuottamisen toimintaympäristön muutoksista. Nuolet oikealle kertovat keinoista, joilla muutoksiin vastataan. Kolmion kärjet kertovat työkaluista 3.2 Tilat tuotannon tekijänä Toimintaympäristön muutokset heijastuvat nopeasti työn tekemiseen. Tämän hetkinen murros ja muutostahti vaativat yrityksiltä nopeaa reagoimista. Taloudellinen tilanne pakottaa toimintatapojen muuttamiseen. Tilojen ja työympäristöjen odotetaan tukevan paremmin työn tekemistä. Nykyiset tilat eivät yleensä ole muunneltavissa, joten yritysten on hakeuduttava sopivampiin tiloihin. Tulevaisuudessa tilojen olisi oltava muunneltavissa ja sovitettavissa erilaiseen käyttöön ilman rakenteellisia korjauksia. Lisäksi: Eri firmojen tilojen yhteiskäyttö lisääntyy Yhteisiin tiloihin satsataan enemmän Kiertävillä työpisteillä tilankäyttö tehostuu Etätyöt ja liikkuvuus lisääntyvät Teknologia lisääntyy työn tekemisessä 8

Muutosten vaikutukset siivoukseen: Siivous sovitettava asiakkaan töiden lomaan (työtilat) tai vapaisiin hetkiin (neuvotteluhuoneet) Yhteiskäyttöisissä työpisteissä tavaramäärä vähenee, työpisteet pysyvät siistimpinä ja siivoaminen helpottuu Toisaalta, kaikki nykyisin käytössä olevat siivouskoneet eivät ehkä mahdu kalusteiden lomaan Yhteiskäyttöisissä työpisteissä on korkeammat hygieniavaatimukset (mm. näppäimistön desinfiointi) Yhteisöllisten tilojen käytössä ihminen käyttää tilaa eri tavalla kuin omaansa 3.3 Palvelevat tilat Oppimisympäristöjen kirjo kasvaa sitä mukaan, kun fokus yksittäisen palasen oppimisesta siirtyy kokonaisuuksien oppimiseen. Osallistava oppimiskulttuuri tehostaa tilankäyttöä, mutta edellyttää muunneltavia tiloja. Luokkien sijaan tarvitaan pienempiä, oppimiseen soveltuvia tiloja. Kustannuksen sijaan tila on resurssi, joka tukee tilassa tapahtuvaa toimintaa. Kiivas muutostahti työ- ja oppimisympäristöjen nykyvaatimuksissa synnyttää vaikeuden hahmottaa tulevaisuudessa hyödyllisiä ominaisuuksia. Yhteistilojen määrä kasvaa myös kauppakeskuksissa. Strateginen tavoite on tehdä niistä urbaaneja kohtauspaikkoja ja palvelukeskuksia. Kauppojen lisäksi saman katon alta löytyvät monet muut yksityiset ja julkiset palvelut (kuten Kela, Verotoimisto, kaupat, terveyspalvelut). Käyttäjiä toivotaan tiloihin 24/7. Muutosten vaikutukset kiinteistöpalveluihin: Enemmän ja edistyneempää kiinteistönpidon teknologiaa, mm. aukioloaikojen tai työaikojen tullessa merkityksettömäksi, kellonaikoihin sidotusta lämpötilojen ja ilmanvaihdon ohjauksesta on siirryttävä dynaamiseen ohjaukseen ja tulevaisuudessa oppiviin järjestelmiin Enemmän yhteisiä ja erityyppisiä tiloja hoidettavana Asiakkaan tarpeisiin sovitetut, joustavat kiinteistöpalvelut ja niihin sovitetut työjärjestelyt 3.4 Tilojen käyttäjät Tilojen käyttäjien vaatimukset ovat kasvaneet ja käyttäjät ovat tietoisia, vaativia, joustavia, ekologisesti valveutuneita ja tottuneita hyödyntämään palveluita. On syntynyt myös uusi käyttäjäryhmä, joka on valmis maksamaan myös ekstra-palveluista. Tämän tyyppisiä palveluita ovat muun muassa kiinteistöstä löytyvät pesulapalvelut, autohuollot ja tasokkaampi kahvi. Tilojen käyttäjien vaatimukset pakottavat kiinteistöpalvelut kehittämään omia palveluitaan tarvetta vastaavaksi. Muutokset koskevat myös kiinteistöpalvelualalle kasvavaa henkilöstöä. Vaaditaan joustavuutta ja ollaan valmiita pätkätöihin. On haaste saada nämä nuoret aikuiset sitoutumaan työpaikkoihinsa ja motivoida heidät kehittämään itseään alan ja yrityksen sisällä. 9

3.5 Kiinteistöjen digiloikka Digitaalisuus muuttaa tilojen käyttäjien toimintoja ja sen kautta tiloja ja kiinteistöjä. Kiinteistöt tulevat olemaan niin sanottuja älykiinteistöjä, joissa on digitaalisuuden kautta syntyneitä oppivia järjestelmiä kuten esimerkiksi ennakoiva ilmanvaihto. Nämä sensorein varustetut kiinteistöt tuottavat paljon informaatiota, jonka mukaan kiinteistöä on mahdollista hoitaa tehokkaammin, esimerkiksi muuttamalla rutiininomaiset, päivä-, viikko- tai vuosiaikataulun tehtävät tarpeen mukaan tehtäväksi. Kiinteistöjen vaativaa tekniikkaa on muun muassa: Valaistuksen ohjaus, LED järjestelmien ohjaus Ilmanvaihdon ja sisäolosuhteiden ohjaus Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus Hybridijärjestelmien toiminnan ohjaus Kiinteistöjen ja yhdyskuntajärjestelmien City Platform (IoT) Virtuaalipalvelut (esim. virtuaaliaulapalvelu). Digitaalisuuden kehitystä vauhdittaa tarve vähentää työtä säästöjen toivossa. Robotiikka tulee avuksi moniin kiinteistöpalvelunalan töihin. Toistaiseksi kustannukset siitä ovat vielä liian suuret, mutta seuraavien viiden vuoden aikana kehitys on tässäkin merkittävää. Pintamateriaalit kehittyvät niin, että ikkunoiden pesu tulee tarpeettomaksi ja lattioiden likaantuminen vähenee. Samaan aikaan pinnat tuottavat informaatiota järjestelmiin. Osa digiloikkaa on kiinteistöjen integroituminen entistä tiiviimmin energia-, tieto- ja muihin yhdyskuntajärjestelmiin. Kiinteistöjen ja järjestelmien integroimisella pyritään hallitsemaan rakennettua ympäristöä (asset management) sekä siinä tapahtuvaa toimintaa (liikkuminen, energianhuolto, tiedonkulku, ym.). Tavoitteena on fiksusti toimiva kaupunki (smart city), joka on viihtyisä ja tehokas. 3.6 Työtä toimivan yhteiskunnan hyväksi Suomessa ikääntyminen on ongelma, jonka paikkaamiseen tarvitaan työvoimaa myös muualta. Erityisesti ulkomaalaistaustaisten siivoojien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa entisestään. Kiinteistöjen hoito- ja ylläpitoyritykset tekevät nykyisin paljon töitä ulkomaalaistaustaisten työelämään sopeuttamisen ja koulutuksen saralla. Tämä vaatii työnjohtajilta paljon resursseja ja erityisosaamista. Kiinteistöpalvelualan ja erityisesti siivouksen houkuttelevuudesta taistellaan jatkuvasti ja myös suomalaisia pitäisi saada lisää alalle. Tällä hetkellä hakijoita on vähän niin alalle kuin alan koulutukseenkin. Vähäisen kiinnostuksen vuoksi koulut vähentävät aloituspaikkoja. Siivoustyön arvostusta tulisikin saada nostettua lisäämällä tietoisuutta siitä, mitä työ pitää sisällään sekä muokkaamalla työnkuvaa. Alalla tarvitaan moniosaajia, joiden koulutuksessa kiinteistöpalvelualan eri osaamisia yhdistellään (IFS= Integrated Facilities Services). Tähän haasteeseen tulisi koulutuksen vastata. Kiinteistöpalveluala pyrkii lisäämään houkuttelevuuttaan panostamalla työn ohella kouluttamiseen sekä mahdollisuuksiin edetä työssä. Yhteiskunnallista vastuuta olisi mahdollista kasvattaa kohdentamalla toimenpiteitä ja rekrykampanjoita niihin nuoriin, jotka hakevat vielä omaa alaansa. Kiinteistöpalvelualalla osallistutaan aktiivisesti ilmastotavoitteiden toteuttamiseen käyttämällä esimerkiksi ekotehokkuusmittarointia siivouksessa. Mittaroitavia asioita ovat muun muassa 10

joutsenmerkittyjen aineiden osuus kaikista aineista, vedenkulutus, roskapussien määrä ja koneiden sähkönkulutus. Omissa toimitiloissa on otettu käyttöön energiaa säästävää teknologiaa, kuten LED-valaistus Läsnäolotunnistus Aikaohjaukset Ilmanvaihdon säädöt Ison tekijän muodostaa autojen käyttö kiinteistöpalveluissa, mistä syystä ekoautot (sähköautot; maakaasuautot) tekevät tuloaan. Erityisesti kunnissa, joissa sisäilmaongelmien merkitys on suuri, painotetaan kiinteistönhoidon ja ylläpidon merkitystä ennakoivissa töissä. Vaikkakaan sisäilmaongelmia ei lähitulevaisuudessa ole vielä ratkottu, on kehitystä kuitenkin tapahtunut ja osataan enemmän. Jatkossa kiinteistönhoidon ja ylläpidon merkitys kasvaa entisestään ja alan osaamisen on oltava myös laadukkaampaa. 3.7 Haasteita ja vastauksia Tämänhetkinen murros ja muutostahti aiheuttavat haasteita kiinteistöpalveluille(kuva 4). Kiinteistöpalveluiden asiakkaiden on vaikea hahmottaa toimintaansa pidemmällä tähtäimellä ja tulevaisuudessa kiinteistöiltä vaadittavien ominaisuuksien määrittäminen hankaloituu. Varmaa on ainoastaan muutosten väistämättömyys ja niihin on reagoitava myös kiinteistöpalveluissa. On myös mietittävä, mitä positiivista se voi tuoda tullessaan. Kuva 4. Kiinteistöpalvelujen keskeisimpiä haasteita ja työkaluja niiden selättämiseen. Suuria haasteita tällä hetkellä on alan yhteiskunnan vakava työllisyys- ja taloudellinen tilanne. Taloudelliset resurssit ajavat tilanteeseen, jossa etsitään tiukempia ja halvempia ratkaisuja. 11

Kunnossapidosta säästetään yhä enemmän, vaikka korjausvelka on jo nyt suuri erityisesti kunnissa ja kaupungeissa. Suuntaus on vaarallinen ja kunnossapitoa tuleekin lisätä suunnan muuttamiseksi. Nämä nähdään ongelmina, mutta myös kannustimina kiinteistöpalvelujen kehittämiselle. Digitalisaation uskotaan tuovan alalle sensoreita, robotteja ja muuta teknologiaa hoitamaan osan töistä. Kaiken kaikkiaan on kysymys kiinteistöjen, työn tekemisen sekä elämäntapojen vauhdikkaasta kehittymisestä, johon myös kiinteistönpalveluiden on pystyttävä vastaamaan. Koulutus, osaamisen yhdistely, digitaalisesti tuotetut palvelut ja työnohjaus sekä kokonaan uudet palvelut vastaavat niihin haasteisiin, mitkä on ratkottavissa. Haastattelut ISS Sari Äijälä, Projektijohtaja, Strategiset projektit, Palvelut COOR Johan Mild, Toimitusjohtaja Lassila &Tikanoja Jaana Mulari, Liiketoimintajohtaja SYK Mervi Huhtelin, Johtava asiantuntija, konseptikehitys TECHNOPOLIS Katja Valtonen, Service manager, Services&facility CITYCON Mari Laaksonen, Kaupallinen johtaja IISALMEN KAUPUNKI Kari Nissinen, Tilakeskuksen johtaja VTT Oy Pia Katajisto, Kiinteistökoordinaattori 12

Kiinteistöpalveluiden vaikuttavuus ja rooli yhteiskunnassa - sisältö Toimintaympäristö Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi Suomen kansallisvarallisuus Kiinteistöpalvelut Monipuolinen kiinteistöpalveluala Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrän kehitys Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa Kiinteistöpalvelujen haasteet / vaikuttavuus Tilat tuotannontekijänä Palvelevat tilat Tilojen käyttäjät Kiinteistöjen digiloikka Työtä toimivan yhteiskunnan puolesta Haasteita ja vastauksia 11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 1 Kiinteistö- ja rakentamisalan volyymi vuonna 2015 42 miljardia euroa 11.5.2016 Lähde: VTT; Rakennusteollisuus Copyright Kiinteistötyönantajat 2

Suomen kansallisvarallisuus vuonna 2015 noin 660 miljardia euroa 11.5.2016 Lähde: VTT; Tilastokeskus Copyright Kiinteistötyönantajat rt 3 Monipuolinen kiinteistöpalveluala (Kuva sisältää vain osan alan tehtäväkentästä eikä ole mittakaavassa ) 11.5.2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 2014 4

Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset vuonna 2015 noin 17 miljardia euroa 1000 30 % 11.5.2016 Lähde: VTT Copyright Kiinteistötyönantajat ry 5 Kiinteistöjen ylläpidon työllistävyys vuonna 2015 186 000 henkilötyövuotta HTV 11.5.2016 50% Copyright Kiinteistötyönantajat ry Lähde: VTT 6

Kiinteistöjen ylläpidon työllisten määrän kehitys 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kiinteistöjen ylläpidon työlliset 2000=100 Rakennusten määrä 2000=100 2000 2003 2006 2009 2012 2015 11.5.2016 Lähde: VTT; Tilastokeskus Copyright Kiinteistötyönantajat ry 7 Kiinteistöjen ylläpito kansantaloudessa ~ 8 % bruttokansantuotteesta ~ 7,5 % työllisistä ~ 5,5 % kiinteistöjen arvosta 11.5.2016 Lähde: VTT; Tilastokeskus Copyright Kiinteistötyönantajat ry 8

Tilat tuotannon tekijänä Toimintaympäristön muutokset heijastuvat nopeasti työn tekemiseen Etätyöt ja liikkuvuus lisääntyvät Yhdessä tekeminen lisääntyy Tilat ovat monikäyttöisiä o Siivous on sovitettava asiakkaan töiden lomaan tai vapaisiin hetkiin niin työtiloissa kuin neuvotteluhuoneissakin o Työpisteiden pienempi tavaramäärä helpottaa siivoamista o Perinteisillä siivouskoneilla ei välttämättä mahdu kalusteiden lomaan 11.5.2016 Lähde: Haastattelut 2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 9 Palvelevat tilat Oppilaista aktiivisiksi osallistujiksi ja kuuntelijoista tiedonhakijoiksi Kauppakeskuksista urbaaneiksi kohtauspaikoiksi ja 24/7 palvelukeskuksiksi o Käyttöön mukautuvaa edistyneempää kiinteistön ylläpidon teknologiaa o Enemmän yhteisiä ja erityyppisiä tiloja hoidettavana o Asiakkaan tarpeisiin mukautetut joustavat kiinteistöpalvelut sekä niihin sovitetut työjärjestelyt 11.5.2016 Lähde: Haastattelut 2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 10

Tilojen käyttäjät ovat Tiedostavia, vaativia ja joustavia Ekologisesti valveutuneita Tottuneita hyödyntämään palveluja Epäsäännöllisesti työpaikalla Kuluttavat vähemmän paperia Pitävät yhteiset työpisteensä siistimpinä Yhteiskäyttöpisteissä korkeammat hygieniavaatimukset Kiinteistöjen digiloikka Vaativaa tekniikkaa ja useita järjestelmiä Valaistuksen ohjaus, LED-järjestelmien ohjaus Ilmanvaihdon ja sisäolosuhteiden ohjaus Lämmityksen ja jäähdytyksen ohjaus Hybridijärjestelmät Kiinteistöjen ja yhdyskuntajärjestelmien alustat mahdollistavat Uutta palvelukysyntää Uusia osaamisprofiileja Uusia osaamiskombinaatioita

Työtä toimivan yhteiskunnan puolesta Kiinteistöpalveluala työllistää kaikenikäisiä: niin nuoria, maahanmuuttajia kuin alan vaihtajiakin o Osallistuminen ilmastotavoitteiden toteuttamiseen o Työnjohdon rooli ulkomaalaistaustaisten työelämään sopeuttamis- ja koulutusprosessissa o Aktiivisuuden lisääminen syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kohtaan o Panostus työn ohella kouluttautumiseen ja etenemismahdollisuudet 11.5.2016 Lähde: Haastattelut 2016 Copyright Kiinteistötyönantajat ry 13 Haasteita ja vastauksia Kohteiden yksikkökoko pienenee Talouden tila ja rakennemuutokset Kiinteistöjärjestelmien monimutkaistuminen Työn tekemisen ajat, paikat ja mallit Koulutus Osaamisten yhdistely Digitaalisesti tuotetut palvelut ja työnohjaus Palvelun tarpeen ja tuotannon sovitus Perinteinen ja uudenlainen osaaminen Uudet asiakastarpeet