Miten ja miksi linnusto kaupunkilaistuu? Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto
Lintujen kaupunkilaistuminen: määrittelyä Kaupunkilaistuminen prosessina Miksi linnut kaupunkilaistuvat?
Mitä on kaupunkilaistuminen? Kaupunkilaistuneen lajin yksilöt pesivät tai vierailevat säännöllisesti kaupunkiympäristöissä (Mauersberger 1971) Yleislajit: peippo, talitiainen, västäräkki Erikoistuneet kaupunkilajit: varpunen, kesykyyhky, mustaleppälintu Mikä on kaupunki? - ei yleisesti hyväksyttyä määritelmää (Suomi vs. Japani)
Kaupunkilaistuminen ja vuodenajat Pesimäkausi kaupunkipesijät ruokavieraat - ei jyrkkää rajaa (lokit) Talvilinnusto - kaupungeissa tavataan talvisin lajeja, jotka eivät niissä yleensä pesi tai vieraile pesimäkaudella punatulkku, kana- ja varpushaukka
Kaupunkilaistumiseen vaikuttavat tekijät SOPEUMAT UUTEEN YMPÄRISTÖÖN yksilöiden käyttäytymisen muutokset (heikentynyt muuttovietti, elinympäristön- valinta, tottuminen ihmiseen) sosiaalisen käyttäytymisen muutokset lisääntymisen muutokset (ajoitus, pesyekoko, pesyemäärä) kuolevuustekijöiden ja ikärakenteen muutokset EDELLYTYKSET käyttäytymisen joustavuus (elinympäristön- ja ravinnonvalinta) hyvä oppimiskyky (tottuminen ihmiseen) joustava ravinnonvalinta hyvä leviämiskyky KAUPUNKIYMPÄRISTÖN OMINAISUUDET laaja elinympäristökirjo ihmisen ja liikenteen jatkuva läsnäolo edullinen pienilmasto (lämpösaarekkeet) runsaasti ravintoa (ruokinta, biojäte) vähän petoja vähän kilpailijoita pesäpaikat rakennetussa ympäristössä (pöntöt ym.) (Klausnitzer 1988 ym.)
Muuttuva kaupunkilinnusto
Muuttuva kaupunkilinnusto
Kaupunkiluonto on osin monimuotoistunut Ainakin 16 lintulajia asettui Turun rakennettuihin ympäristöihin 1951-2005 (osa ekologisia tulokkaita) Mahdollisia syitä: kaupungin kasvu uudet kaupunkiympäristöt fys. ja kem. ympäristö lajien vuorovaikutukset ihmisten luontoasenteet
Turun kaupunkialueen lintutulokkaita 1951-2005 telkkä (1990-luku) sepelkyyhky (1991) kanadanhanhi (1975) luhtakerttunen (1964) fasaani (1962) viitakerttunen (1961) meriharakka (1997 urb.) pensassirkkalintu (1953) harmaalokki (1987 urb.) harakka (1952) kalalokki (1993 urb.) punavarpunen (1952) selkälokki (1999 urb.) pikkuvarpunen (1986) turkinkyyhky (1971) nokkavarpunen (1975)
Kaupunkilaistuminen prosessina: varis Turussa
Kaupunkilaistuminen voi myös keskeytyä Turun pikkutikkainvaasio 2003-2004 2003: tammikuussa ruokinnalla Puistomäessä, pesintä Tuomiokirkkopuistossa (H. Eklund), rummutusta Urheilupuistossa 2004: ei pesälöytöjä, mutta soidinhavaintoja useasta paikasta Aurajoen eteläpuolella (mm. Itäharju, Vartiovuori, Samppalinna, Urheilupuisto, Martti, Uittamo) 2005: vain yksi keväthavainto kaupungista
Kaupunkilaistuminen voi edetä useana aaltona Helsingin satakielet 1856-n. 1890 (Mehtälä & Vuorisalo 2010)
Miksi linnut kaupunkilaistuvat?
Elinympäristö muuttuu edullisemmaksi
Elinympäristö muuttuu edullisemmaksi Fysikaalisen ja kemiallisen ympäristön muutokset - ilmastonmuutos, melu, ympäristön pilaantuminen Lajien vuorovaikutukset
Elinympäristö muuttuu edullisemmaksi Ihminen ekologisena tekijänä - ihmisen aiheuttamat elinympäristömuutokset - vaino tai joidenkin lajien suosinta (lintujen talviruokinta) (Kuva: BirdLife Suomi)
Elinympäristö muuttuu edullisemmaksi Lintuja voidaan auttaa kaupunkisuunnittelulla
Luontoasenteiden muutos
Ennen sotia kaupunkiin eksyneille linnuille kävi usein huonosti Eläwän ukkometson saiwat muutamat miehet eilen kiinni Kaleniuksen talon pihalla Wenäjän kirkkokadun warrella. Ukkoparka näytti joutuneen myrskyn käsiin ja wäsyneen. Miehet saiwat metsosta myydessään 3 mk. Uusi Aura 10.10.1901
Luontoasenteiden muutos En stor bärguf mätande nära 5 fot mellan wingspetsarne, råkade i går på kwällen förirra sig hit till hufwudstaden, hwareft den flog sig ned på Unionsgatan nära Salutorget och efter starkt motstånd omsider dödades af fabrikanten B. E. Färlander. - Folkswännen no. 49, 28.2.1888
Miksi varis on kaupunkilaistunut? Jätetuotanto ei selitä tyydyttävästi:
Miksi varis on kaupunkilaistunut? Variksen olisi pitänyt kaupunkilaistua eläinsuojien ollessa vielä runsaita:
Miksi varis on kaupunkilaistunut? Munienkeruu ja pesien hävitys kaupungeissa lähes loppuneet. => variksen on sallittu kaupunkilaistua
Kaupunkiluonnon uhkatekijöitä Kaupunkirakenteen tiivistyminen (täydennysrakentaminen) Liikenteen kasvu Eläinten levittämiin tauteihin liittyvät pelot (luopuminen talviruokinnasta?) Kielteinen suhtautuminen hallittuun hoitamattomuuteen
Lopuksi Kaupunkilinnusto on viimeisten sadan vuoden aikana rikastunut Kaupunkieläimiin kohdistuva välitön vaino on merkittävästi vähentynyt Kaupunkiluonnon tulevaisuus riippuu asenteiden ohella mm. kaupunkirakentamisen painotuksista Jääkö kaupunkiluonnolle tilaa?
Tutkittavaa riittää Uudet kaupunkilajit? Ekologisten olosuhteiden muutoksen vaikutus kaupunkilintuihin (ilmastonmuutos) Mistä johtuu lintujen kaupunkilaistumisen samanaikaisuus laajoilla alueilla maantieteellisistä ja kulttuurisista eroista huolimatta? Mistä johtuu lintujen kaupunkilaistumisen eriaikaisuus alueiden välillä olosuhteiden näennäisestä samanlaisuudesta huolimatta?