Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013

Transkriptio

1 Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 03 Tampereen kaupunki/ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry./pekka Rintamäki

2 . Johdanto Iidesjärven vesi- ja rantalinnusto on laskettu viimeksi vuonna 0 (Rintamäki 0), mutta alueen metsä-, pensaikko- ja avomaalinnustosta ei ole aikaisempaa kattavaa laskentaselvitystä. Iidesjärvelle perustettavan luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman taustatiedoksi olikin perusteltua laskea myös muu linnusto. Tämä jo senkin vuoksi, että alueen kasvillisuus ja sen pesimälinnusto ovat paljolti sidoksissa Iidesjärveen. Vesi- ja rantavyöhykkeen ja rakennetun osan väliin jäävän alueen linnuston inventointi antaa kokonaiskuvan Iidesjärven alueen linnustosta. Aineisto ja menetelmät Selvitysalue rajautuu (ks. kartta.) olennaisilta osiltaan rakennettuun ympäristöön seuraavasti: etelässä rantavyöhykkeen ja laskenta- alueen raja on Nekalantie, lännessä Lokintaival, pohjoisessa Iidesranta ja idässä Vuohensillankatu ja Hervannan valtaväylä. Laskennoissa ei huomioitu em. liikenneväylien ja Iidesjärven väliin jääviä asutusalueita. Laskennat tehtiin seuraavasti: 8.5. klo (+4-+9 C, 8/8, tyyntä) (+ C, 8/8, heikkoa vesisadetta) (+0 C, 8/8, tyyntä) (+4-+8 C, 4/8, tyyntä) 9.5. klo (+9-+5 C, 0/8, tyyntä) 9.6. klo (+-+7 C, /8, heikko W-tuuli). Varhain aamulla tehdyt laskennat lopetettiin, jos sääolosuhteiden takia lintujen lauluaktiivisuus selvästi heikkeni. Ajankohdat valittiin siten, että mahdollisimman monista lajeista saatiin kattava kuva. Laskennat tehtiin jalan kiertäen Iidesjärvi ympäri. Laskentaohjeistuksen (Koskimies ja Väisänen 988) mukaisesti pääosa aineistosta kertyi laulavista reviirilinnuista. Myös muut havainnot merkittiin ylös, mikäli ne viittasivat pesintään alueella. Ylilentäviä lintuja ei huomioitu eikä myöskään lintuja, jotka havaittiin pihoissa tai kerrostalojen piha-alueella. Luonnollisesti pesähavainnot tai pesän lähellä varoittelevat linnut kirjattiin erikseen. Varsinaisen laskenta-alueen linnuston lisäksi havainnoitiin myös vesi- ja rantalinnustoa (erityisesti naurulokki). Nämä, kuten myös muutkin huomionarvoiset havainnot on tallennettu BirdLife Suomen Tiira -havaintojen keruujärjestelmään. Järjestelmästä kerättiin myös muiden tekemiä havaintoja koskien erityisesti yöaktiivisia laulajia ja harvalukuisempia lajeja. Erityistä huomiota kiinnitettiin uhanalaisluokituksessa (00) listattuihin lajeihin kuin myös lintudirektiivi- ja vastuulajeihin. Ne on merkitty taulukkoon. ja tekstiin erikseen. Iidesjärven eteläpuolella on n. 5 enemmän tai vähemmän epämääräistä, huonokuntoista, pääasiassa pikkulinnuille (tiaiset ja kirjosieppo) soveltuvaa pönttöä. Itä- ja pohjoispuolella vastaavia pönttöjä oli n. 5 ja ne olivat hyväkuntoisia.

3 3. Tulokset ja lajikohtainen tarkastelu Alueella tavattiin 37 lajia, jotka pesivät tai elinympäristö on sovelias pesintään. Yhteensä havaittiin lähes 00 yksilöä tai paria. Lukumäärä lienee maksimiarvio, vaikka eri laskentakerroilla samalla tai hyvin lähekkäisillä paikoilla tavatut yksilöt tulkittiin samaksi. Lähes kaikkien havaintopisteiden merkitsemiseen kartalle on perusteena se, että Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa tiedetään eri lintulajien lintujen elinpaikat. Viisi tavallisinta lajia olivat pajulintu, sinitiainen, peippo, talitiainen ja lehtokerttu. Erityislajeista uhanalaisuusluokituksessa (00) silmälläpidettäväksi luokiteltuja havaittiin punavarpunen, niittykirvinen ja sirittäjä, lintudirektiivilajeista (lintudirektiivi (79/409/ETY) pikkulepinkäinen ja vastuulajeista (iso osa Euroopan kannasta pesii Suomessa) leppälintu. Kartat lajien esiintymispaikoista ja taulukko lajeista on esitetty raportin lopussa. Lajit Fasaani Phasianus colchicus (kartta.) Havaintojen perusteella kolme reviiriä: maansiirtopaikan (Nekalan kaatopaikan) itäpuolella yksi, entisessä Hevoshaassa yksi ja itäpäässä yksi. Itäpäässä havaittiin myös naaras. Käki Cuculus canorus (kartta.) Yllättävä havainto. Mahdollisesti muutolla levähtänyt käki kukkui 8.5. Vuohenojan Puhoonlahden rinteessä. Käpytikka Dendrocopos major (kartta 3.) Muutaman havainnon perusteella harvalukuinen (- paria) pesimälaji. Pikkutikka Dendrocopos minor (kartta 3.) Laskentojen ja Tiira -järjestelmästä poimittujen havaintojen perusteella pikkutikka viihtyy erittäin hyvin Iidesjärven ympärysmetsiköissä. Kartassa on esitetty havainnot Pikkutikka on liikkuva ja ilman pesälöytöjä parimäärän arviointi on hankalaa. Soveliasta elinpiiriä on Iidesjärven eteläpuolella (Hevoshaan ja lintutornin välinen metsäalue), itäpään koivuvaltaiset metsät ja myös Palvaaniemen länsi- ja pohjoispuolen metsäalue. Aikaisemmin silmällä pidettäväksi luokitellun pikkutikan kanta katsotaan nykyisin elinvoimaiseksi, mutta kannan suuruuteen voivat vaikuttaa esim. ankarat talvet. Pikkutikkoja pesii Iidesjärven vaikutusalueella -3 paria. Pikkutikka on liikkuva ja se hankaloittaa pesivän kannan arviointia. Niittykirvinen Anthus pratensis (kartta 4.) 3

4 Silmälläpidettäväksi arvioitu laji. Soidintava yksilö kuultiin Huringin vuokraviljelyllä peltopalueella. Niittykirvinen havaittiin samalla paikalla myös 0, joten sillä voi olla vakituinen reviiri. Pikkutikan elinympäristöä. Laji vaatii pesimäpuikseen lahoavia lehtipuita. Pekka Rintamäki 4

5 Koiras pikkutikka pesällä. Harri Laurila Västäräkki Motacilla alba (kartta 5.) Viihtyy Iidesjärven rannoilla. Liikkuva ja parimäärän arviointi siksi hankalaa. Vähintään kuusi paria pesii järven vaikutuspiirissä. Punarinta Erithacus rubecula (kartta 6.) Otaksuttua runsaslukuisempi. Yksi kuusi ja sen latvanipukka näyttää riittävän lajin viihtymiselle, koska soveliaita onkaloisia maatöyräitä ja puunjuurakoita on Iidesjärvellä riittävästi. Satakieli Luscinia luscinia (kartta 7.) Satakieli viihtyy Iidesjärven rantametsissä. Laskennoissa pyrittiin huomioimaan yksilöiden siirtymisen mahdollisuus. Sen perusteella eri laulavia koiraita laskettiin kymmenen. Viime vuosina satakieliä on havaittu Iidesjärvellä vastaavia määriä. Leppälintu Phoenicurus phoenicurus (kartta 4.) Yksi havainto lähellä lintutornia laulavasta koiraasta. Iidesjärven metsiköt eivät ole soveliasta elinympäristöä lajille. Pensastasku Saxicola rubetra (kartta.) Koirasyksilö havaittiin lintutornin edustalla. Potentiaalisesti voi pesiä Iidesjärven itäpään pensaikkoalueella, missä laji on aiemmin pesinyt. 5

6 66Räkättirastas Turdus pilaris (kartta 9.) Runsaslukuinen pesijä. Lajilla on tapana pesiä löyhissä yhdyskunnissa. Kartan perusteella varikset ( pesärosvot ) eivät mielellään hakeudu pesimään räkättirastaiden seuraan. Punakylkirastas Turdus iliacus (kartta 6.) Melko tavallinen ja kuuluva laji. Luultavasti vähintään viisi paria pesii koivuvaltaisissa metsiköissä ja myös kulttuuriympäristöjen reunamilla. Mustarastas Turdus merula (kartta 6.) Harvalukuinen pesimälaji. Kaksi paria. Lehtokerttu Sylvia borin (kartta 0.) Lehtokerttu on yksi tavallisimmasta Iidesjärven loppukevään ja alkukesän saapujista. Osa laulavista linnuista voi olla muuttavia tai samoja yksilöitä. Mutta joka tapauksessa laji viihtyy Iidesjärven lehtipuuvaltaisissa rantametsiköissä. Lehtokerttu. Harri Laurila Mustapääkerttu Sylvia atricapilla (kartta 0.) Hieman vaateliaampi kuin sukulaisensa lehtokerttu. Iidesjärven rantametsien reviirien tulkinta 4-5 paria. 6

7 Pensaskerttu Sylvia communis (Kartta 0.) Esiintyy harvakseltaan Iidesjärven pensaikkoisilla biotoopeilla. Hernekerttu Sylvia curruca (kartta 0.) Vain yksi havainto Palvaanniemestä. Iidesjärven metsät ja pensaikot eivät ole hernekertulle otollisinta biotooppia. Pensassirkkalintu Locustella naevia Yhtään pensassirkkalintua ei vuonna 03 havaittu. Tavallisesti lajia on havaittu - lähes vuosittain. Viitasirkkalintu Locustella fluviatilis (kartta 7.) Ilahduttavasti yksilö länsipään lahden pohjukan pensaikossa.ainakin Pirkanmaalla havaittiin 03 noin 50 viitasirkkalintua, mikä on poikkeuksellisen paljon. Vuosina viitasirkkalintu on tavattu Iidesjärvellä vain kerran, vuonna 0. Luhtakerttunen Acrocephalus palustris (kartta 7.) Kahdella paikalla. Normaali esiintyminen. Viitakerttunen Acrocephalus dumetorum (kartta 7.) Otollisen sään (toukokuun jälkipuoliskolta alkaen) vuoksi koko Pirkanmaalla vuonna 03 huomattavan runsas. Iidesjärvellä viisi laulavaa koirasta. Kultarinta Hippolais icterina (kartta 7.) Nekalan kaatopaikan lounaispuolella koiras 4.5. Ei havaittu pesimäaikana. Iidesjärvellä satunnaislaji. Pajulintu Phylloscopus trochilus (kartta.) Alueen runsaslukuisin laji sinitiaisen ja peipon ohella. Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix (kartta 4.) Nekalan kaatopaikan lounaispuolella koiras, mutta havaittiin vain kerran.5., jolloin lajin muuttokausi kesken. Ei pesi alueella. Tiltaltti Phylloscopus collybita Ei pesi alueella ja tavataan vain muuttoaikana. Harmaasieppo Muscicapa striata (kartta 5.) Kolme pesintään viittaavaa havaintoa. Laji jää laskennoissa vaatimattoman lauluntapaisen vuoksi monasti huomaamatta. 7

8 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca (kartta 5.) Yksi tavallisimmista lajeista. Pesii pöntöissä ja pikkutikkojen koloissa. Osa havaituista yksilöistä pesinee asutusalueella etenkin Iidesjärven länsipäässä. Talitiainen Parus major (kartta.) Vain laulavat yksilöt huomioitu ja päällekkäisiä havaintoja on poissuljettu. Tiaisten tapaan pesimäaikaankin liikkuvia ja osa ei pesi varsinaisella laskenta-alueella vaan lähistön asutuksen puutarhojen pöntöissä. Sinitiainen Parus caeruleus (kartta.) Kuten talitiainen, mutta tuntuu olevan vieläkin liikkuvaisempi ja sen vuoksi talitiaista havaittavampi. Iidesjärven ruovikot ovat sinitiaiselle suostuisia ravinnon hankinnalle. Pussitiainen Remiz pendulinus Yllättävä havainto (.6.03) värirengastetusta naaraasta lintutornin edessä. Värirenkaiden perusteella lintu on rengastettu Espoon Laajalahdella. Laji on hyvin harvinainen pesimälaji Suomessa ja satunnaisvieras Pirkanmaalla. Laji on tavattu Iidesjärvellä myös vuonna 000, jolloin koiras rakensi pesää Nekalan kaatopaikan reunametsikköön. Naarasta ei havaittu.. Puukiipijä Certhia familiaris (kartta.) Palvaanniemessä yksi ravintoa etsivä yksilö. Voi pesiä alueella. Pikkulepinkäinen Lanius collurio (kartta 4.) Koiras havaittiin lintutornin edustalla 5.5. Ei pesine alueella. Harakka Pica pica (kartta 8.) Viisi pesintää järven eri puolilla. Naakka Corvus monedula Ylilentäviä naakkoja havaittiin useasti, mutta eivät pesi alueella. Varis Corvus cornix (kartta 8.) Viisi pesintähavaintoa. Kartan perusteella näyttävät välttelevän pesintää räkättirastaiden läheisyydessä (vrt. yllä harakka). Variksen pesärosvouksesta saatiin suora näyttö (ks. kuva). 8

9 Varis Iidesjärvellä naurulokin muna nokassaan. Olavi Autio Kottarainen Sturnus vulgaris (kartta 9.) Kaksi varmaa pesintää luonnonkoloissa. Pikkuvarpunen Passer montanus (kartta 9.) Kaksi pesintää pöntöissä asutuksen lähellä. Iidesjärveä ympäröivillä asutusalueilla äänien perusteella runsaampi kuin varpunen. Peippo Fringilla coelebs (kartta.) Käytännössä toiseksi runsain pesimälaji Iidesjärven rantametsiköissä. Hemppo Acanthis cannabina Hemppo oli aikaisemmin melko tavallinen muuton aikainen vierailija ja todennäköisesti myös pesimälaji Iidesjärven lähiympäristössä. Laskennoissa lajia tarkattiin erityisesti, mutta ei havaittu. Myöskään Tiira -havaintojärjestelmään ei ollut ilmoitettu yhtään hemppoa Iidesjärveltä ja lähiympäristöstä. Tikli Carduelis carduelis (kartta.) Kolmella paikalla laulava koiras. Yhdestä kahteen paria voi pesiä laskenta-alueella korkeissa koivuissa, kartanon kuusiaidassa tai männyissä. 9

10 Viherpeippo Carduelis chloris (kartta 5.) Pesii Iidesjärven ympäristössä, mutta suurin osa ilmeisesti asutuksen pensasaidoissa tai istutetuissa kuusissa. Punavarpunen Carpodacus erythrinus (kartta 4.) Havaittiin kuudella paikalla laulava koiras, mutta todennäköisesti pesii vain yksi-kaksi paria Iidesjärven itäpään pensoittuneella alueella. Naurulokki Larus ridibundus (kartta 3.) Naurulokkeja aloitti pesintää n. 30 paria, mutta poikastuotto jäi heikoksi ja sitä on pohdittu aiemmin (Rintamäki 0). Naurulokin heikkoon poikastuottoon tuskin ovat syynä ainoastaan varislinnut. Todennäköisimpiä ovat kettu, supikoira ja minkki. Riistakameroilla asiaan saataisiin selkoa. Naurulokin pesiä oli myös lähistöllä: 7 pesää Viinikassa Kuokkamaantien ja Lempääläntien risteyksessä olevan Wurthin katolla, samoin 4 kalatiiran pesää lähellä Iidesjärveä. Kalatiiroja pesii myös Hatanpään sairaalan sisäänkäynnin kattotasanteella ja Metso Mineralsin hallien kattotasanteilla ja ne käyvät sieltä käsin Iidesjärvellä kalastelemassa. Myös lapintiira on pesinyt ensi kertaa Pirkanmaalla 0 todennäköisesti jossain kalatiirojen kattopopulaatioissa, koska Iidesjärvellä nähtiin myöhemmin kesällä emo kahden lentopoikasen kanssa. Myös kesällä 03 järvellä kierteli lapintiirapoikue (mm vanhaa ja nuorta). 0

11 Taulukko. Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 03. Havaintopaikko Kartta Laji ja Huomioita n:o Pajulintu 43 Sinitiainen 38 Havaintopaikkoja, ks. teksti Peippo 33 Talitiainen Lehtokerttu, ks. teksti 0 Räkättirastas pesä 6 Pesintähavainnot 9 Kirjosieppo 3 5 Pikkutikka Havaintopaikkoja, ks. teksti 3 Punarinta 6 Satakieli 0, ks. teksti 7 Viherpeippo 9 5 Västäräkki 8 Havaintopaikkoja 5 Fasaani 7 Havaintopaikkoja, ks. teksti Punakylkirastas 7 6 Pensaskerttu 7 0 Mustapääkerttu 6, ks. teksti 9, ks. teksti. Punavarpunen 6 Silmälläpidettävä 4 Viitakerttunen 5 7 Varis pesä 5 Pesälöydöt 8 Harakka pesä 5 Pesälöydöt 8 Harmaasieppo 3 Havaintopaikkoja 5 Tikli 3 Käpytikka Havaintopaikkoja 3 Mustarastas 6 Luhtakerttunen 7 Kottarainen pesä Pesälöydöt 9 Pikkuvarpunen pesä Pesälöydöt 9 Käki Laulava koiras Niittykirvinen Laulava koiras. Silmälläpidettävä laji. 4 Leppälintu Laulava koiras. Vastuulaji. 4 Pensastasku Koiras Hernekerttu Laulava koiras 0 Viitasirkkalintu Laulava koiras 7 Kultarinta Laulava koiras 7 Sirittäjä Laulava koiras. Silmälläpidettävä laji. 4 Puukiipijä Havaintopaikka Pikkulepinkäinen Koiras. Lintudirektiivilaji. 4 Lajeja 37 Yhteensä 95

12 havaintoja

13 3

14 4

15 5

16 6

17 7

18 Kirjallisuus Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. - Helsingin yliopiston eläinmuseo.. painos 988, 44 ss. Rintamäki, P. 0: Tampereen Iidesjärven linnustoselvitys 0. - Raportti. Rampereen kaupunki, 8 ss. 8