Etelä-Pohjanmaan SOTE

Etelä-Pohjanmaan SOTE Informaatiomateriaali 4.5.2016 Harri Jokiranta Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Projektinjohtaja http://www.seinajoki.fi/seinajoenkaupunki/etela-pohjanmaansote.html

SoTe uudistus

Sote-uudistuksen tavoitteet Kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia Järjestämisvastuu kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille. Palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja peruspalveluja vahvistetaan. Nykyaikaistetaan ohjausta ja toimintamalleja; asiakas-lähtöiset, vaikuttavat, kustannustehokkaat ja yhteen sovitetut palvelut. Kurotaan umpeen julkisen talouden 10 miljardin euron kestävyysvajetta noin 3 miljardia euroa. Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja lisätään ihmisten valinnanvapautta palveluissa. http://alueuudistus.fi/soteuudistus/tavoitteet

Maakuntavaalit kevät 2018?

Kevään 2016 aikataulua Helmikuu Lausuntoyhteenveto alueista Asiantuntijaryhmä aloittaa Muutosjohtaja hakuun Maaliskuu Valinnanvapaus ja rahoituksen yksinkertaistaminen - selvityshenkilöiden väliraportti Toimeenpanon resurssi Yhteenveto Ota kantaa kyselystä Huhtikuu HE - lausunnoille (sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Toukokuu Valtakunnallinen esittelytilaisuus ja ministerin aluekierros Valinnanvapaus ja rahoituksen yksinkertaistaminen- selvityshenkilöiden ehdotukset Kari Haavisto, STM / 23.2.2016

Koontaa 6.4.2016 linjauksesta (1) Muutos toteutuu 1.1.2019 alkaen. Valtio rahoittaa tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelut. maakuntaverosta jatkoselvitys, tällä vaalikaudella maakuntaveroa ei kuitenkaan toteuteta rahoitus toteutetaan muuttamalla ansiotuloverotusta niin, että kokonaisveroaste ei nouse 18 maakuntaa, joilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu, lisäksi viisi (5) yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalle. yhteistoimintasopimus, jonka maakuntavaltuustot hyväksyvät yhtäpitävin päätöksin

Koontaa 6.4.2016 linjauksesta (2) Henkilöstö siirtyy uusille toimijoille vanhoina työntekijöinä (liikkeenluovutus). Nykyisten lakisääteisten kuntayhtymien omaisuus ja velat siirtyvät näiden palvelujen osalta maakunnille. nykyiset kuntien tilat vuokrataan sote-palveluiden tarpeen mukaan Luodaan juridiset perusteet valinnanvapaudelle, jotta maahan voi syntyä aito monituottajamalli. Suomessa on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita sosiaali- ja terveyspalveluissa. ratkaistavana kysymys, millainen on se yhtiömalli (julkinen), jolla julkinen toimii valinnanvapauden toteuduttua (aidosti markkinoilla olevat palvelut)

Valinnanvapaus 1 Omatiimi -malli avaisi laajimman valinnanvapauden Jos omatiimi otettaisiin käyttöön, muut perustason palvelut olisivat laajan valinnanvapauden piirissä. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto olisivat vapaasti valittavia. Asiakas valitsisi jonkun omatiimin asiointipaikakseen, mutta voisi vaihtaa palvelujen tuottajan tietyin välein. Sosiaali- ja terveyskeskus ilman neuvoloita Omatiimiä suppeamman valinnanvapauden tarjoaisi malli, jossa väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus vastaisi nykyisten terveyskeskusten toimintaa lukuun ottamatta neuvolatoimintaa, kuntoutusta, suun terveydenhoitoa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa. Muut palvelut olisivat laajan valinnanvapauden piirissä. Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016

Valinnanvapaus 2 Monitoiminen keskus sisältäisi myös neuvolat Selvitysryhmän esittelemässä kolmannessa mallissa on monitoiminen sosiaali- ja terveyskeskus. Se hoitaisi myös äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä työterveyshuollon. Muut palvelut olisivat laajan valinnanvapauden piirissä. Integroitu keskus tuottaisi kaikki peruspalvelut Neljäs esitelty malli on integroitu sosiaali- ja terveyskeskus, joka tuottaisi kaikki perustason palvelut. Valinnanvapaus olisi tässä mallissa hyvin suppeaa. Käytännössä ainoa valittava asiointipaikka olisi sosiaali- ja terveyskeskus. Suun terveydenhuoltoa tulee selvityshenkilöiden mielestä kuitenkin tarkastella erikseen eli se mahdollisesti voisi olla tässäkin mallissa valinnanvapauden piirissä. Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016

Kuka tuottaa palvelut? Maakunta tuottaa palvelut itse tai yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Sen lisäksi se voi käyttää yksityisten yritysten, järjestöjen tai yhteisöjen tuottamia palveluja. Kunnat eivät ole enää palvelun tuottajia. Maakunnan pitää erottaa palvelujen järjestämisvastuu ja niiden tuotanto eri organisaatioihin ja eri johdon alaisuuteen. Kaikki asiakkaan valinnanvapauden piiriin kuuluvat ja markkinoilla olevan tuotannon kanssa kilpailevat julkiset palvelut yhtiöitetään. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa osa palveluista säilyy julkisena monopolina. Julkiset viranomaistehtävät kuten lasten huostaanottopäätökset jäävät maakunnan vastuulle eivätkä tule kilpailun piiriin. Kilpailluissa palveluissa julkisella ja yksityisellä tuotannolla tulee olla yhtäläiset toimintaedellytykset ja periaatteet. Valtakunnallisilla kilpailusäännöksillä voidaan estää tuotannon keskittyminen liian suurille yrityksille ja toisaalta turvata pienten paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua tuotantoon. Julkisen palvelun tuottajiksi voivat tulla ne toimijat, jotka täyttävät palveluille asetettavat valtakunnalliset yleiskriteerit.

Kokonaisreformi Kansalaisyhteiskunta (yhdistykset, järjestöt, omaehtoisuus, kansalaisvastuu, jne.) Tulevaisuuden kunta (työllisyys-, elinkeino-, asuntopolitiikka, kaavoitus, opetus, vapaa-aika, jne.) Kunnan tehtävien vähentäminen Maakuntahallinto uudistus Keskushallinnon uudistaminen SoTe uudistus

Maakunnan (järjestäjä) ja SoTe alueen (tuottaja) suhde Tukipalveluiden organisointi ja tuottaminen Tieto-tuotanto, tutkimus- ja kehittämistoiminta Uusi kunta ja SoTe Henkilöstö ilman tukipalveluja 8 000 (arvio) EPSHP kuntien SoTe nettomenot 2014 690 000 000

Etelä-Pohjanmaan SOTE toiminta 7.4.2016

Etelä-Pohjanmaan SOTE infotilaisuudet Seinäjoen kaupunginvaltuuston iltakoulu 12.1.2016 Kauhavan kaupunginvaltuuston iltakoulu 18.1.2016 Evijärven kunnanvaltuuston info 25.1.2016 (Matti Rekiaro) Seinäjoki SoTe karonkka 26.1.2016 Ilmajoen kunnanvaltuuston iltakoulu 1.2.2016 Lapua kunnanvaltuuston ja hallituksen info 8.2.2016 Kauhajoki info 11.2.2016 Alajärven kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2016 Teuvan kunnanvaltuuston info, Teuva 21.3.2016 Karijoen kunnan valtuuston info, Karijoki 22.3.2016 (Kari Nuuttila) JIK-alueen sote-seminaari, Jalasjärvi 6.4.2016 Alavuden kaupunginvaltuuston iltakoulu 7.4.2016 Kuortaneen kunnanvaltuuston info 15.6.2016 Eri toimijoiden johtoryhmien ja työyhteisöjen infotilaisuudet Taustayhteisöjen koulutus- ja infotilaisuudet

Etelä-Pohjanmaan SOTE - projekti Ohjausryhmä Poliittinen ohjaus ja päätöksenteko Työvaliokunta Strateginen ja toiminnallinen suunnittelu, asioiden valmistelu ohjausryhmälle Kuntajohtaja-foorum SoTe rakenteen ja kuntien toiminnan yhteensovittaminen Työseminaarit SoTe palvelu- ja toimintarakenteen valmistelu Kuntalaisinfot / seminaarit SoTe palvelu- ja toimintarakenteen jalkauttaminen Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa (EPL 2013-2014) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla - maakunnallinen selvitys (EPSHP 2012)

Projektisuunnitelma 2016-2018 (Tarkistetaan ohjausryhmän kokouksessa 20.5.2016) Tarkoitus laatia kustannustehokas, vaikuttava sekä asiakas- ja käyttäjä-/kuntalaislähtöinen Etelä-Pohjanmaan SoTe toimintamalli osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon reformia Tehtävät SoTe palvelujen organisointi hallinto-, johtamis- ohjausrakenteiden organisointi tukipalvelujen organisointi päätöksentekojärjestelmän mallinnus Resurssit / tarkennus Sohj 26.2.2016, 4 projektinjohtaja, sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija, asiantuntija-assistentti tarvittava tukipalvelu- ja asiantuntijaresurssi ostopalveluna työvaliokunnan työpanos projektin kustannukset jaetaan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien kesken asukasluvun suhteessa Aikataulu 1.11.2015 31.12.2018

Ohjausryhmä 26.2.2016, 4 Jatketaan EP-SOTE projektia 31.12.2018 saakka. Kevään 2015 aikana laaditaan tarkennettu projektisuunnitelma 31.12.2018 saakka. Toteutetaan työtilajärjestely 1.3.2016 31.12.2018. Lisäresurssin rekrytointi ajalle 1.3.2016 31.12.2018. EPSOTE muutettu talousarvio 1.3.2016 31.12.2016.

Ohjausryhmä Jokainen maakunnan kunta nimeää 2 (Seinäjoki 3) luottamushenkilöedustajaa sekä kunnan-/kaupunginjohtajan ohjausryhmään. Kuntajohtajilla on vain läsnäolo- ja puheoikeus. Etelä-Pohjanmaan liitto ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä nimeävät yhden (1) edustajan ohjausryhmään. Edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä nimeää kaksi (2) edustajaa ohjausryhmään. Edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö Aksila ja sosiaalialan osaamiskeskus Sonet Botnia nimeävät kumpikin yhden (1) asiantuntijajäsenen ohjausryhmään. Edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Henkilöstöjärjestöt nimeävät kolme (3) edustajaa ohjausryhmään. Edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Työvaliokunnan jäsenillä on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä nimeää keskuudestaan kolmihenkisen puheenjohtajiston, jossa on mandaatit Seinäjoen kaupungilla, maakunnan muilla kunnilla sekä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä.

Työvaliokunta Nykyisten yhteistoiminta-alueiden edustajat, Lapuan ja Seinäjoen sote-edustajat sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Eskoon sosiaalipalveluiden kuntayhtymän edustajat. Sosiaalialan edustus niiltä yhteistoiminta-alueilta, joilla sosiaalipalvelut eivät ole mukana kuntien yhteistoiminta-alueessa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäriedustus ja kunnallisen sosiaalityön edustus. Henkilöstöjärjestöjen, sote järjestöjen ja yrittäjärjestön edustus.

Työryhmät Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen (kevät 2016) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen (kevät 2016) Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen (kevät 2016) Digiloikka (kevät 2016) ICT (kevät 2016) Taustatieto (kevät 2016) Kiinteistöt-tila-talous (kevät 2016) Viestintä (2016) Laatu (kevät 2016) Hallintorakenne (kesä-syksy 2016) Henkilöstö (kesä-syksy 2016) Henkilöt: Vetovastuuhenkilöinä työvaliokunnan jäsenet Asiantuntijuus Alueellinen edustavuus / yhteistoiminta-alueet Periaatteet: matala kynnys peruspalvelut, kuntarajapinnat, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen verkostoitunut toiminta Hyödynnetään aikaisemmin SoTe projekteissa tehdyt selvitykset sekä alueella ja kansallisesti menossa olevat muut ao. toimintaan liittyvät selvityshankkeet ja toiminnat.

Etelä-Pohjanmaan SOTE valmistelu SoTe alueen strategia Ohjausryhmä, työseminaarit Kuntajohtajafoorum Valmistelevat työryhmät 5.2.2016 Työvaliokunta Varsinaiset työryhmät 31.12.2018 Palvelurakenteen alueratkaisut Palveluprosessit Henkilöstörakenneratkaisut Tila- ja kiinteistöratkaisut Hallintorakenneratkaisut Talousarvio 2019 SoTe järjestämislaki 1.1.2019 Väliaikaishallinto? Toimintamallin aiho 31.12.2016 Toimintamallin konkretisointi Muotoilu 2016 Rakentaminen 2017-2018

Palvelurakenteen väestönäkökulma

Kuntien sote-ulkoistamisiin ja investointeihin väliaikaisia rajoituksia Tarkoituksena on turvata sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet kustannussäästöjen saavuttamisesta sekä alueellisesti tarkoituksenmukainen palveluverkko, jossa palvelut on integroitu asiakaskeskeisesti. On tärkeää, että tulevat itsehallintoalueet voivat järjestää asukkaiden palvelut yhdenvertaisesti ja kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Rajoitusten tarkat yksityiskohdat selviävät valmistelun kuluessa. / / kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet ratkaisuja, joiden taustalla on pyrkimys betonoida oman kunnan alueelle nykyiset sotepalvelut tai kasvattaa oman kunnan palveluihin sidottuja voimavaroja. STM / VM määräaikainen laki (vuoden 2018 loppuun) eduskunnalle mahdollisimman pian. / / tarpeelliset säännökset oikeustoimien rajoittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö 5.2.2016, Tiedote 14/2016

Etelä-Pohjanmaan SOTE - muutos PALVELU- RAKENNE 18-5 Kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia Asiakas- ja käyttäjälähtöinen / kuntalaislähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas Etelä-Pohjanmaan SoTe toimintamalli

Päivystyksen kokonaisuus linjattiin Reformiministeriryhmä linjasi torstaina 4.2. hallitusohjelman ja hallituksen marraskuussa tekemien linjausten mukaisesti, että sairaalaverkkoa ja yhteispäivystyspalveluita uudistetaan. Vaativin erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan. Lähipalvelut turvattaisiin ja niitä tarjottaisiin jatkossa monin eri tavoin. Myös kiireellistä hoitoa saisi lähipalveluna esimerkiksi omasta terveyskeskuksesta. Kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita - vähintään noin kymmenen eri erikoisalan lääkärit ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset. Muut nykyiset keskussairaalat jatkaisivat ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhteispäivystystä. Sosiaali- ja terveysministeriö 5.2.2016, Tiedote 13/2016

Etelä-Pohjanmaa 2015-2040 VÄESTÖKASVU - laskeva - keskittyvä IKÄÄNTYMINEN - kiihtyvä HYVINVOINTI TERVEYS -?

Timo Aro 9.11.2015

Väestö tammikuu 2016

Väestömuutos 2010-2015

Väestömuutos 2010-2015

Timo Aro 4.4.2016

Väestökehitys 2015-2040 Etäisyys Seinäjoelta 75 Km 192 000 97% 50 Km 140 000 71% 25 Km 82 000 42% YKR 250-ruutuaineisto Väestömuutos (%) 2015-2040

Ikääntyminen 2014 2020 2030 2040 Suupohja 75 + 2 847 3 003 4 189 4 508 75 + % 12,3 13,3 18,9 20,9 Seinäjoki + Isokyrö 75 + 5 221 6 171 9 653 11 516 75 + % 7,9 8,7 12,6 14,3 Kaksi-neuvoinen 75 + 2 893 3 002 3 910 4 245 75 + % 12,7 13,6 18,5 20,7 JIK 75 + 3 712 3 834 5 497 5 960 75 + % 10,9 11,2 16,1 17,5 Lapua 75 + 1 500 1 591 2 207 2 458 75 + % 10,2 10,4 13,8 14,9 Kuusiokunnat 75 + 2 728 2876 3 940 4 249 75 + % 12,4 13,6 19,4 21,6 Järvi-Pohjanmaa 75 + 1 886 1 857 2 469 2 712 75 + % 12,2 12,6 17,6 20 EP yhteensä 75 + 20 787 22 334 31 865 35 648 75 + % 10,5 11,4 16 17,6

EP / 90+ osuus väestöstä ( ) 40,0 35,0 30,0 o/oo 25,0 20,0 15,0 Yhteensä Miehet Naiset 10,0 5,0 0,0 2015 2020 2025 2030 2035 2040

o/oo 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 90+ osuus ( ) kunnittain Kurikka Kauhava Isojoki Kuortane Vimpeli Alajärvi Jalasjärvi Kauhajoki Alavus Soini Evijärvi Karijoki Lappajärvi Teuva Ähtäri Isokyrö Lapua Ilmajoki Seinäjoki 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Seinäjoki Ilmajoki Lapua Isokyrö Evijärvi Soini Alavus Kauhajoki Jalasjärvi Alajärvi Vimpeli Kuortane Isojoki Kauhava Kurikka Ähtäri Lappajärvi Teuva Karijoki

Marja Jylhä 10.2.2016 / Tay WELLi seminaari

Marja Jylhä 10.2.2016 / Tay WELLi seminaari

Valinnanvapaus Palvelukeskusteluissa korostetaan usein valinnanvapauden merkitystä. Nuorempien, vähän palveluja tarvitsevien ja maksukykyisten ikäihmisten kannalta omien valintojen lisääntyminen on parannus ja erilaisten yritysten, järjestöjen ja projektien tarjoamat kotipalvelut, virkistyspalvelut, kerhot, harrastuspiirit ja senioritalot ovat oikea palvelujen valintamyymälä. Paljon apua tarvitsevan ja etenkin muistisairaan ihmisen on sen sijaan vaikea toimia rationaalisena asiakkaana palvelumarkkinoilla. Heille palvelujen moninaisuus näyttäytyy viidakkona, jossa suunnistamiseen ei ole minkäänlaista kompassia. Lähiomaisia ei läheskään kaikilla ole, eikä viranomainen tai virallinen edunvalvoja kykene paneutumaan yksittäisen, usein huonosti tuntemansa asiakkaan palvelujen yksityiskohtiin. Ruotsalaistutkimuksessa kaikista 77 vuotta täyttäneistä vain noin puolet ja hoidon piirissä olevista harvempi kuin joka kymmenes kykeni tekemään valintoja hoitopaikkansa suhteen. Tutkijoiden johtopäätös oli, että ne, jotka kykenevät itse valitsemaan, eivät palveluita tarvitse eivätkä kuntonsa puolesta ole niihin oikeutettuja (Meinow ym. 2011a, 2011b). Marja Jylhä, T&Y talous ja yhteiskunta 1 2015 45

Väestöllinen huoltosuhde 2040 (ennuste 2014)

Sairastavuus 2014 Sairastavuus / vakioitu (indeksi/100)

PTH avosairaanhoito 2014 lääkärissä käynnit / 1000 asukasta (koko maa 1026)

Pasi-Heikki Rannisto 10.2.2016 / Tay WELLi seminaari

Palvelurakenteen hahmottelua

Palvelurakenne Päivittäispalvelut; asiakkaan palvelun tarve on jatkuvaa, pitkäkestoista tai usein toistuvaa. Lähipalvelut; asiakas tarvitsee episodi-tyyppisesti, tiettyihin elämäntilanteisiin liittyen. Lähipalvelu tarvitsee päivittäispalvelua enemmän erityisosaamista. Keskitetyt palvelut (erityis-, erikoispalvelu); asiakas tarvitsee harvoin palvelua, ongelma on harvinainen tai asiakasryhmä on hyvin rajattu. Nämä palvelut vaativat erityisosaamista. Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa työryhmä 1 / 30.1.2014

Palvelujen kokonaisuus LÄHIYHTEISÖT, KANSALAIS- YHTEISKUNTA PÄIVITTÄISPALVELUT; esim. kotihoito, perhetyö, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto- ja neuvontapalvelut, kouluterveydenhuolto, laboratorionäytteenotto LIIKKUVAT PALVELUT LÄHIPALVELUT; esim. sosiaalityön neuvontaja ohjauspalvelut, äitiysneuvola ja perhesuunnittelu, yleislääkäreiden vastaanotto, akuutti osasto, röntgen, asumispalvelut, työterveyshuolto KOOTUT PALVELUT; esim. ympärivuorokautinen vaativa lääkäripäivystys, erikoissairaanhoito, sosiaalipäivystys, erityisosaamista vaativa sosiaalityö, vaativa erityishuoltopiirin toiminta, ympäristöterveydenhuolto SÄHKÖISET PALVELUT KUNTAPALVELUT; esim. koulu- ja sivistyspalvelut, maankäyttö, elinkeinopolitiikka, asuntopolitiikka, työllisyyspolitiikka, VALINNAN VAPAUS

Palvelurakenteen pitkospuita 2040 Palvelujen segmentointi / resurssien kohdentaminen Vaikuttavuus kustannustehokkuus - käyttäjäkokemus Kotona asumisen tukeminen päivittäispalveluilla Teknologian / digitalisaation hyödyntäminen Palvelutarpeen ennustaminen / kuntien vastuualueet Osallisuus / kansalaisyhteiskunnan toimivuus Palvelujen saavutettavuus / maantiede Osaamisen varmistaminen / kollegiaalinen koonti

Palvelurakennetriangeli nyt PÄIVITTÄIS- PALVELUT KOOTUT PALVELUT LÄHI- PALVELUT

Saavutettavuus 60 min - Seinäjoki 75 Km 192 000 97% 50 Km 140 000 71% 25 Km 82 000 42% YKR 250-ruutuaineisto Väestömuutos (%) 2015-2040

Digitalisaatio on välivaihe Digitalisaation eteneminen on väistämätöntä. Koko ihmiskunnan historia on jatkuvaa muutosta, ja tulee aina olemaan. (Yritysten) on hyvä ymmärtää, että tulevaisuudessa kun katselemme taaksepäin, digitalisaatio murroksena tulee näyttäytymään hyvin lyhyenä ajanjaksona historiaamme. Monet puhuvat jo nyt postdigitaalisesta yhteiskunnasta. Tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllä konservatiivisimpienkin arvioiden perusteella ainakin kehittyneet maat ovat täysin digitalisoituneet noin kymmenen vuoden kuluttua. https://www.valve.fi/digitalisaatio-on-välivaihe /24.11.2015

Palvelurakenneraami 2040 SoTe palvelut Kuntien palvelut PÄIVITTÄIS- PALVELUT Järjestöjen ja yhdistysten toiminta ja palvelut Yksityiset palvelut Avo- ja tuetut palvelut KOOTUT PALVELUT Liikkuvat palvelut tuovat asiantuntijan lähelle ja tukevat päivittäispalvelua Digitalisaatio ja sähköinen asiointi lisäävät omaehtoista ja suoraa asiointia Kotiin annettavien palvelujen osuus kasvaa

Kiitos!