9M209124 260(352) 10.10 10.10.1 Vaikutukset maisemaan Vaikutusmekanismi ja tarkastelualueen rajaus Kevitsan kaivosalue tulee muuttamaan maisemaa huomattavasti. Maisemavaikutuksiltaan merkittävimpiä tulevat olemaan sivukiven ja rikastushiekan läjitysalueet. Hankevaihtoehdosta riippuen sivukiven läjitysalueen maksimikorkeus saattaa nousta jopa ylemmäksi kuin alueen korkeimmat mäet ja vaarat. Maisemavaikutusten arvioinnissa on huomioitu muutokset maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaaliset vaikutukset ovat yksi maisemavaikutusten osajoukko. Kaivos voi aiheuttaa muutoksia maiseman hierarkiaan. Suuri louhos ja korkeat rakenteet saattavat luoda suuren kontrastin luonnonmaisemalle, jolloin ympäristön maamerkit, kuten tunturit ja vaarat, jäävät hierarkiassa alistettuun asemaan. Maisemaan liittyy myös ei-aineellisia tekijöitä: alueen historia, ihmisten kokemukset, toiveet, arvostukset ja asenteet vaikuttavat maiseman kokemiseen. Maisemavaikutuksen merkittävyyteen vaikuttaa vaikutuksen koko, laajuus ja kesto. Suorien maisemavaikutusten lisäksi hankkeilla voi olla epäsuoria vaikutuksia maisemakuvaan. Haitallisen maisemavaikutuksen merkittävyyttä voivat vähentää olemassa olevat maisemahäiriöt ja alueella jo valmiiksi esiintyvät muut häiriötekijät, kuten savu, melu tai haju (Weckman 2006). Maisemavaikutuksia on arvioitu kaivosrakennelmien ja läjitysalueiden arvioidun näkyvyyden laajuudessa noin 5-10 km etäisyydelle kaivosalueesta valtatielle Vt4 saakka (Kuva 10-21). Kuva 10-21. Maisemavaikutusten arvioinnissa käytetyt havaintopisteet.
261(352) 10.10.2 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät Maisemavaikutukset on arvioitu pääosin kartta- ja ilmakuvatarkasteluina kaivostoiminnan laajentamisen alustavan suunnitelma-aineiston mukaisena. Arvioinnissa on hyödynnetty aikaisemman YVA-menettelyn yhteydessä tehtyä arviointia soveltuvin osin sekä alueelta maastokäyntien yhteydessä saatua valokuvamateriaalia. Maisemavaikutuksia on havainnollistettu laatimalla hankealueesta 3D-malli Novapoint Virtual Map- ohjelmalla. Mallista on irrotettu eri puolilta lähiseutua havainnekuvia, joiden avulla voidaan hahmottaa, kuinka maisemakuva muuttuu lähi- ja kaukomaisemassa. Mallinnuksia on tehty lähinnä kaukomaisemassa näkyvien VE1 ja VE2- vaihtoehtojen osalta, koska VE0+ mukaiset rakenteet eivät merkittävästi kaukomaisemassa näy. Maisemavaikutusten arvioinnissa epävarmuudet liittyvät luonnonolosuhteiden (todellinen puustoisuus eri suunnissa ym.) lisäksi maiseman kokemiseen, joka on ihmisillä hyvin erilainen. Yleisesti kaivostoiminnan ja siihen liittyvien rakenteiden aiheuttama muutos maisemakuvassa koetaan lähtökohtaisesti kielteisenä mutta esim. Kevitsan tapauksessa SVA:n puitteissa saadun palautteen perusteella alueella koetaan, että kaivoksen pitääkin näkyä ympäristöönsä, jolloin esim. korkea ja näkyvä sivukivikasa on mieluummin myönteinen kuin kielteinen maisemavaikutus. Edellä esitetyn mukaisesti katsotaan, että paikallisten ihmisten pääsääntöinen mielipide on, että läjitysalue voi olla korkeampikin kuin läheinen Kevitsanvaara. Kuitenkin pidetään tärkeänä, että läjitysalue mukautuu ympäristöönsä, ts. läjitysalueen muotoilu on luonnonmukaista ja maisemointitoimet hoidetaan vaiheittain toiminnan edetessä, jolloin läjitysalue sulautuu ympäristöönsä paremmin. 10.10.3 Vaikutukset ja niiden merkittävyys 10.10.3.1 Rakennusvaihe ja VE0+ Rakennusvaiheessa lähimaisemaa muuttaa tiestön, rikastamon ja lämpölaitoksen rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen alueelle. Nollavaihtoehdon mukaisessa toiminnassa rikastushiekka-altaan toiminnan aikana korotettavat padot sekä vähitellen laajentuva ja korottuva sivukivikasa muuttavat luonnonmaisemaa. Alueen topografiasta ja muista luonnonolosuhteista johtuen rakenteiden näkyminen kaukomaisemassa on rajallista (vrt Kevitsan vaaran näkyminen valtatielle 4). Sivukiven läjitysalue saattaa osin näkyä Vajusen suuntaan sekä alueen pohjoispuolisille suoalueille mutta laajemmalti alueen maisemakuva ei muutu. Rikastushiekka-aluetta ei kaukomaisemassa voida havaita, välttämättä edes Saiveljärven suunnassa. 10.10.3.2 Vaihtoehto VE1 Vaihtoehdossa VE1 nykyluvan mukaista sivukivenläjitysaluetta edelleen laajennetaan ja korotetaan (kaivospiirin sisällä), enimmillään tasolle +310. Tällöin sivukivikasan näkyvyys luoteeseen Vajuselle lisääntyy. Edelleenkään valtatien 4 suunnassa sivukivikasaa tuskin voidaan havaita (Kuva 10-22). Vajusella ja altaan läheisyydessä kulkevalla Petkulantiellä sivukiven läjitysalue on havaittavissa, etenkin toiminnan loppuvaiheissa (Kuva 10-23, Kuva 10-24, Kuva 10-25). Laajennustoimien seurauksena sivukivikasan hallitsevuus maisemassa suhteessa luonnonmuodostumiin kasvaa niissä suunnissa, missä läjitysalue ylipäätään voidaan havaita. Malmin louhinnan vuosittainen määrä (7,5 tai 10 Mt/a) vaikuttaa sivukivikasan suuruuteen lähinnä korotusnopeuden suhteen. Sivuprofiililtaan sivukivialue on pitkänomainen ja laeltaan tasainen, minkä vuoksi se poikkeaa lähiympäristön luonnonmuodostumista, Kevitsasta ja Satovaarasta kaakkoispuolella sekä
262(352) matalammasta Iso Hanhilehdosta länsipuolella. Läjitysalueen muotoon voidaan tarvittaessa vaikuttaa toteutusvaiheessa tehtävän suunnittelun myötä. Sivukivikasan länsipuolinen vähäpuustoinen Sippiöaapa sekä Vajusen allas lisäävät alueen näkyvyyttä Petkulan paikallistien suuntaan. Mikäli sivukivikasa toiminnan loppuvaiheessa paikoin näkyisi valtatielle 4, alueen puustoisuus ja toiminnan lopettamisen jälkeinen maisemointi sekä nopeus, jolla valtatiellä liikutaan, vähentävät sivukivikasan häiritsevyyttä kaukomaisemassa. Sivukiven läjitysalue voitaisiin havaita lähinnä pohjoisen suunnasta ajettaessa, koska tällöin avautuu näkymä Vajukosken altaan yli ajosuuntaan. Kuva 10-22. Näkymä Valtatieltä 4 (Ylä-Postojoki) kaakkoon Vajukosken altaan yli kohti Kevitsaa. VE1 mukainen sivukiven läjitysalue (+310) tai sen laajennukset (VE2 SK1.2/1.3) eivät erotu etäisyyden vuoksi kaukomaisemassa. Kuva 10-23. Näkymä Vajusensaaresta itään kohti Kevitsaa. Sivukiven läjitysalue (VE1 +310, 470 Mt) sekä sivukiven läjitysalueen laajennus 1.2 (100 Mt). Laajennusalue ei merkittävästi näy kaukomaisemassa. Näkyvyys Vajuselle verrattain hyvä aukean Sippiöaavan ylitse. Petkulan asutus keskittyy Kitisen ja vt 4:n väliselle alueelle. Kitisen jokivarren puustoisuus sekä Iso Hanhilehdon matalahko muodostuma vähentävät sivukivikasan näkyvyyttä näillä alueilla. Samoin maastonmuodot ja jokivarren puusto estävät näkyvyyden etelämpänä vt 4:ltä Kersilön suunnasta tultaessa. Maastonmuodot (Venevaara, Souvaselkä) estävät sivukivikasan näkymisen etelään Moskuvaaran kylään. Idän ja koillisen puolella Natura-alueella kulkevalle
263(352) moottorikelkkareitille sivukivikasa näkyy esteettömästi Satojärven ja suon vuoksi. Alueella ei ole tätä reittiä lukuun ottamatta paljoa kulkijoita, joten tämän suunnan maisemamuutokselle ei ole suurta kokijamäärää. Paikallisille asukkaille sivukivikasa tulee näkymään lähinnä suon muussa virkistyskäytössä. Koillisesta päin Ison Joutsenlammen suunnasta (Kuva 10-26) katsottaessa sivukiven läjitysalue erottuu maisemassa vastaavasti kuin nollavaihtoehdossa. Kuva 10-24. Näkymä Vajusensaaresta itään kohti Kevitsaa. Sivukiven läjitysalue (VE1 +310, 470 Mt) sekä sivukiven läjitysalueen laajennus 1.2 (100 Mt) ja etualalla vaaleammalla rikastushiekan laajennusaluevaihtoehto RH1 (Sippiöaapa), yläpinta tasolla +224. Kuva 10-25. Näkymä Vajuselta (Petkulantie) itään kohti Kevitsaa. Metsän reunan yläpuolella pilkottaa sivukiven läjitysalue (VE1 +310, 470 Mt). Sivukiven läjitysalueen laajennus 1.2 ja 1.3 jäävät piiloon metsän taakse. Sivukiven läjitysalue näkyy kaukomaisemassa tässä suunnassa vasta toiminnan viimeisinä vuosina. Rikastushiekka-altaan laajennus/korotus ei näy kaukomaisemassa puustoisuuden vuoksi kuin etelän suuntaan, jossa on aavaa näkymää: suo, voimalinja-aukea ja Saiveljärvi. Pysyvää asutusta tällä suunnalla ei ole lähietäisyydellä. Maastonmuotojen vuoksi rikastushiekka-aluetta ei välttämättä suuremmin havaitse edes Saiveljärven rannoilta.
264(352) Kuva 10-26. Näkymä suoalueelta Joutsenlammen länsipuolelta kohti lounasta. Kuvassa näkyy sivukiven läjitysalue (VE1 +310, 470 Mt). Sivukiven läjitysalueen laajennuksia (VE2 SK1.1/1.2) ei erota tästä suunnasta vaan ne jäävät VE1 mukaisen sivukivikasan siluetin varjoon. 10.10.3.3 Vaihtoehto VE2 Pääosin maisemavaikutukset ovat vastaavia kuin vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehto VE2 poikkeaa VE1:stä siinä, että sivukiven läjitysaluetta on laajennettava edellistä vaihtoehtoa enemmän sekä rakennettava uusi rikastushiekka-allas. Pohjoisesta katsottaessa sivukiven läjitysalueen laajentaminen ei muuta merkittävästi maisemaa nykyluvan mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Lähimaisemassa suurin muutos kohdistuu SK 1.2:seen, jossa sivukivialue tulee lähelle poroerotuspaikkaa. Vajusen altaan suuntaan länsi-luoteeseen näkyvät vähäisessä määrin sivukivenläjitysvaihtoehdot SK 1.2 ja SK 1.3. Laajennusvaihtoehto SK 1.1 voi ulottua Natura-alueelle, mutta Joutsenlammen suunnasta katsottaessa maisemassa näkyy lähinnä VE0+/VE1 mukainen läjitysalue. Pääosin näkyvyys kaukomaisemassa on vastaava kuin vaihtoehdossa VE1. Toteutuvasta laajennusvaihtoehdosta riippuen uudeksi maisemaelementiksi voivat nousta rikastushiekan läjityksen laajennusalueet RH1 tai RH3, joista RH1:llä on suurempi maisemallinen vaikutus lännen suuntaan. Vajukoskelle ja Petkulan suuntaan rikastushiekka-altaat näkyvät huonosti puuston vuoksi. RH1 saattaa näkyä paikoin Vajukosken altaan suunnasta, johtuen aukeasta Sippiöaavasta. Mikäli VE2 mukainen rikastushiekan varastointi toteutettaisiin nykyisen kaivospiirin sisällä, tulisi nollavaihtoehdon mukaista rikastushiekka-aluetta korottaa tasolle +280. Maisema-analyysia varten mallinnettiin myös tällainen vaihtoehto. Näin korkea rikastushiekan läjitysalue saattaisi näkyä Vajukoskelle ja Saiveljärven eteläreunalle saakka (Kuva 10-27, Kuva 10-28). RH2 muuttaa maisemaa lähinnä Saiveljärven suuntaan aiheuttaen moottorikelkkailureitin siirron järven eteläpuolelle sekä todennäköisen voimajohdon ja sitä myöten johtoaukean siirtymisen. Suurin maisemallinen vaikutus kohdistuu Saiveljärveen ja sen lähiympäristöön. RH 4 vaihtoehto tulee peittämään alleen koko Saivaljärven ja RH5 koko Satojärven, jolloin paikallismaiseman sekä fyysinen että mentaalinen muutos on näissä vaihtoehdoissa suuri. RH4 voi näkyä kaakkoon Rimpiaavan suuntaan voimajohtokäytävän alueella, mutta näkymä sille on kapea. RH 5 jää Kevitsan ja Satovaaran väliseen laaksoon eikä näy puuston vuoksi kaukomaisemassa.
265(352) Kuva 10-27. Näkymä Vajukoskelta kaakkoon kohti Kevitsaa. Kuvassa näkyy punaisella korostettuna VE2 mukainen rikastushiekka-alue korotettuna tasolle +280 (mikäli kaikki rikastushiekka sijoitettaisiin nykyisen kaivospiirin sisälle). Tämä vaatisi noin 30 m korotusta VE0+ tilanteeseen verrattuna. VE0+ ja VE1 mukaiset rikastushiekan läjitysalueet eivät maaston topografian vuoksi erottune maisemassa. Lisäksi etualalla näkyy metsän lomasta vaihtoehtoinen (VE2) rikastushiekan läjitysalue RH3 yläpinta tasolla +228. Kuvassa ei ole esitettynä voimalaitoksen patorakennetta. Kuva 10-28. Näkymä Saiveljärven etelärannalta pohjoiseen. Kuvassa näkyy VE2 mukainen rikastushiekan läjitysalueen korotus (+280), mikäli kaikki rikastushiekka sijoitettaisiin nykyisen kaivospiirin sisälle. Tämä vaatisi noin 30 m korotusta VE0+ tilanteeseen verrattuna. VE0+ ja VE1 mukaiset rikastushiekan läjitysalueet eivät maaston topografian vuoksi erottune maisemassa. Kaikissa sivukivi- ja rikastushiekka-allasvaihtoehdoissa tapahtuu paikallinen muutos fyysisen, visuaalisen maiseman lisäksi ääni- ja hajumaisemassa sekä paikallisten asukkaiden ja alueen vakituisten virkistyskäyttäjien mielenmaisemassa, kun luonnontilainen suo/metsä/järvialue muuttuu toiseksi. Suurin mentaalinen maisemamuutos tapahtuu vaihtohdoissa RH4 ja RH5, sillä ne poistavat visuaalisesta maisemasta järven ja äänimaisemasta aallokon ja siellä vierailevien vesilintujen äänet. Mentaalisessa maisemassa suuri muutos tulisi myös olemaan Natura-alueen muuttuminen kaivostoimintaan. Rikastushiekka-altaiden ja sivukiviläjitysalueilla poistetun puuston, kasvillisuuden ja kaikonneen eläimistön äänet ja hajut ovat poissa niiden aktivikäytön aikana. Kaivoksen toiminnan lopettamisen jälkeenkään suo- tai järviluontoon kuuluvat maisemaelementit eivät palaa, metsäluonnon elementeillä paluu on mahdollinen. Sivukivikasa luo maisemaan uuden, pysyvän huippukohdan ja peittää/vaimentaa nykyisten huippukohtien merkitystä. Paikallisten asukkaiden ja muiden alueella vierailevien ihmisten kannalta suurin visuaalinen maisemavaikutus on Vajusen altaan suuntaan sekä nykyluvan mukaisen sivukivikasan korot-
266(352) tamisella että rikastushiekka-allasvaihtoehto RH1:llä. Mielenmaisemaan vaikuttanevat yhtä paljon tai vielä enemmän RH4 ja RH5. 10.10.3.4 Toiminnan lopetus Kaivoksen toiminnan päätyttyä viimeistellään sivukiven läjitysalueen ja rikastushiekkaaltaan/altaiden maisemointi. Maisemoinnin ja kasvillisuuden leviämisen myötä alueen keinotekoinen, rakennettu ilme alkaa vähitellen haalistua. Toisaalta läjitysalueiden fyysinen muotokieli paljastavat niiden alkuperän, ja alueet jäävät pysyvästi maiseman osatekijöiksi lähi- ja kaukomaisemassa. Kaivostoimintaan liittyneet, ylimääräiset rakennukset ja rakenteet tullaan purkamaan, jolloin maisemasta poistuu teollisuuteen viittavia elementtejä. Vähitellen myös avolouhos täyttyy pohja- ja pintavedestä uudeksi järveksi. 10.10.4 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Maiseman kannalta merkittävimpiä vaikutuksia aiheuttavat sivukiven ja rikastushiekan läjitysalueet. Maisemoinnissa on tärkeää luoda otolliset olosuhteet kasvillisuuden leviämiselle kyseisille alueille sekä muokata läjitysalueen ja patoaltaiden reunoja luonnollisempaan suuntaan teknisten ominaisuuksien niin salliessa. Kaukomaisemassa alueiden erottumista voidaan vähentää suunnittelemalla ja jaksottamalla maisemavaikutusalueen metsänhoidolliset toimenpiteet, välttämällä laajoja avohakkuita sekä jättämällä riittävä suojapuusto tienvarsiin. Lisäksi kaivostoiminnan loputtua tarpeettomaksi jääneet rakennukset ja rakenteet voidaan purkaa.
267(352) 10.11 Vaikutukset kaavoitukseen, maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin 10.11.1 Vaikutusmekanismi, tarkastelualueen rajaus 10.11.1.1 Kaavoitus Tarkastelualueena on maakuntakaavan mukainen kaivosaluevaraus ja sitä ympäröivät muut aluevaraukset sekä kaavamerkinnät. Tarkastelussa huomioidaan myös koko maakuntakaavaaluetta koskevat yleiset määräykset. Osayleiskaava-aluetta arvioidaan kaivosalueen läheisyydessä. Kaivosalueelle tulevat rakennukset rakennetaan suunnittelutarveratkaisun turvin, jolloin kaivoshankkeen rakennusluvat eivät edellytä asemakaavan laadintaa. Asemakaavan laatimistarvetta arvioidaan Petkulan kylässä, jossa kaivoshanke mahdollisesti aiheuttaa sellaista pysyvän rakentamisen tarvetta, joka edellyttää osayleiskaavan mukaan asemakaavan laadintaa. 10.11.1.2 Maankäyttö Kevitsan kaivokselle on myönnetty ympäristö- ja vesitalouslupa 5 Mt/a louhintamäärälle ja alueen rakennustyöt on aloitettu vuoden 2010 aikana. Alueen maankäyttö tulee olemaan joka tapauksessa kaivostoimintaa ja siihen läheisesti liittyvää teollisuuskäyttöä. Kaivosta ympäröivät alueet ovat pääosin rakentamatonta valtion maata ja maankäytöltään ne ovat metsätalouden ja poronhoidon käytössä. Kaivoksen toiminnan mahdollinen laajentaminen muuttaa laajimman hankevaihtoehdon toteutuessa ympäröivän alueen maankäyttöä teollisuustoiminnaksi kaivoksen läjitysalueiden laajentuessa. Kaivoshankkeen vaikutus kohdistuu myös lähialueen käyttöön virkistysalueena lähinnä metsästykseen, kalastukseen sekä marjojen ja sienien poimintaan. Kaivoksen toiminnan laajentaminen ei muuta toiminnan vaatimien putkilinjojen ja voimajohtojen eikä alueelle johtavien teiden sijoituspaikkoja tai laajuuksia. Näiden osalta maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset on tarkasteltu aikaisemman YVA-menettelyn ja ympäristöluvan yhteydessä. Tarkastelualue on rajattu kaivosalueeseen ja sen lähiympäristöön noin 10 km etäisyydelle. 10.11.1.3 Rakennettu ympäristö Kaivoshanke vaikuttaa rakennettuun ympäristöön suoraan siltä osin, kun rakennukset ja rakennelmat jäävät kaivostoiminnan alle. Vaikutukset kohdistuvat myös rakennuksiin, jotka ovat näkö- tai kuuloetäisyydellä louhoksesta, rikastamosta, läjitysalueista, padoista tai jotka voivat altistua louhinnasta johtuvalle tärinälle. Kevitsan kaivospiirin välittömässä läheisyydessä ei ole rakennuksia eikä rakenteita. Lähimmät rakennukset ovat Saiveljärven rannalla olevat loma-rakennukset noin 2 km päästä kaivospiirin rajalta ja noin 4,5 km louhosalueelta. Myös kaivospiirin länsipuolella on muutamia vapaa-ajan rakennuksia verrattain lähellä kaivospiiriä. Lähimmät vakituisesti asutut rakennukset sijaitsevat Petkulan kylässä Kitisen jokilaaksossa. Kevitsan kaivostoiminnan laajentaminen ei muuta maanpäällisten johtojen, voimajohdon tai siihen liittyvien rakenteiden eikä tiestön linjauksia myönnetyn ympäristöluvan mukaiseen
268(352) toimintaan verrattuna. Ainoastaan rikastushiekan läjitysaluevaihtoehdon RH2 osalta voi olla tarpeen siirtää olemassa olevaa voimajohtoa mahdollisen laajennuksen tieltä. Tarkastelualue on rajattu kaivosalueeseen ja sen lähiympäristöön noin 10 km etäisyydelle. 10.11.1.4 Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset arvot Kaivoshanke vaikuttaa muinaisjäännöksiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin suoraan siltä osin kun jäännökset jäävät kaivostoiminnan alle. Tarkastelualueeksi on rajattu kaivosalue ja sen lähiympäristö. 10.11.2 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät 10.11.2.1 Kaavoitus Kaavoituksen osalta on arvioitu hankkeen suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan ja osayleiskaavaan, mm. miten hanke edistää tai vaikeuttaa maakuntakaavan ja osayleiskaavan tavoitteiden toteuttamista. Lisäksi on arvioitu hankkeen mahdollisesti aiheuttamia kaavoitusja kaavamuutostarpeita sekä voimassa olevien kaavojen ajankohtaisuutta kaivoshankkeen osalta. Arviointiin liittyen on tarkistettu myös kaivoshankkeen suhde kunnan rakennusjärjestykseen ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Sodankylän kunnan antaman lausunnon mukaan kaivosalueelle tulevat rakennukset rakennetaan suunnittelutarveratkaisun turvin, jolloin kaivoshankkeen rakennusluvat eivät edellytä asemakaavan laadintaa. Asemakaavan laatimistarvetta on arvioitu Petkulan kylässä, jossa kaivoshanke mahdollisesti aiheuttaa sellaista pysyvän rakentamisen tarvetta, joka edellyttää osayleiskaavan mukaan asemakaavan laadintaa. 10.11.2.2 Maankäyttö Vaikutuksia maankäyttöön on arvioitu vertailemalla kaivoshankkeen toimintojen vaihtoehtoisia sijainteja suhteessa nykyiseen maankäyttöön. Arvioinnissa on huomioitu valtakunnalliset ja alueelliset alueiden käytön tavoitteet. 10.11.2.3 Rakennettu ympäristö Yksityisomistuksessa olevat kiinteistöt on varmistettu Maanmittauslaitokselta hankittujen kiinteistörekisteritietojen avulla. Alueen olemassa olevat rakennukset on inventoitu karttatarkastelulla ja olevan tiedon perusteella (sidosryhmävuorovaikutus YVA:n aikana). Kaivoshankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön on arvioitu vertailemalla kaivoshankkeen toimintojen vaihtoehtoisia sijainteja tunnettujen kiinteistöjen ja rakennusten sijainteihin. 10.11.2.4 Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset arvot Vaikutuksia muinaisjäännöksiin on arvioitu vertailemalla kaivoshankkeen toimintojen vaihtoehtoisia sijainteja tunnettujen muinaisjäännösten sijainteihin. Muinaisjäännösten paikallistamiseen ja luokitteluun liittyy useita epävarmuustekijöitä. Tähän YVA-hankkeeseen liittyen alueella on suoritettu lisätutkimuksia maastossa, mikä on tuonut uuttakin tietoa alueen muinaisjäännöksistä ja siten vähentää arvioinnin epävarmuutta.
269(352) 10.11.3 Vaikutukset ja niiden merkittävyys Kuvaan (Kuva 10-29) on koottu kaivostoiminnan eri vaihtoehdot yhdistettynä voimassa olevaan osayleiskaavaan, loma-asutukseen (vihreät pallot) sekä muinaismuistoihin (punaiset pallot). Kuva 10-29. Kooste kaavoituksen, maankäytön, rakennetun ympäristön ja kulttuuriperinnön yhteydestä kaivosvaihtoehtoihin. 10.11.3.1 Rakennusvaihe Kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuslupaa ei voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella rikastamon laajentamiseksi, vaan siihen tarvitaan suunnittelutarveratkaisu. Rakennustyöt tapahtuvat osayleiskaavassa kaivostoiminnalle varatulle alueella, eli toiminta on siltä osin kaavan mukaista. Petkulan kylään on (yleis)kaavoitettu uutta asuinrakentamista kaivoksen vuoksi. Mikäli asuinrakentaminen on odotettua suurempaa, tulee kunnan harkittavaksi asemakaavan laadinta alueelle rakennuslupakäytäntöjen yksinkertaistamiseksi.
270(352) Maankäyttö Kevitsan kaivoksen avaamista edeltävät mittavat maa-, vesi-, pohja-, tie- ja aluerakentamistyöt. Lisäksi alueelle rakennetaan suuria teollisuusrakennuksia kaivostoimintaa varten. Rakenteet joudutaan tekemään suurelta osin valmiiksi ennen tuotannon aloittamista ja rakentaminen keskittyy tuotannon aloittamista edeltävälle 1-2 vuoden ajanjaksolle. Tänä aikana alueen maankäyttö muuttuu vähitellen maa- ja metsätaloudesta kaivostoimintaan kaivospiirin alueella sekä alueilla, joille rakennetaan kaivoksen vaatimaa infrastruktuuria. Muutoin maankäyttö säilyy entisellään. Tuotannon laajentamisen vaatimat rakennustyöt ovat vähäisiä verrattuna nykyisen kaivoksen rakentamiseen. Näin ollen suurimmat muutokset alueen maankäytössä aiheutuvat nykyistä kaivosta rakennettaessa. Hankevaihtoehdon VE2 toteutuessa valitulla läjitysalueen laajennussuunnalla tapahtuisi merkittäviä muutoksia myös maankäytön suhteen. Teollisuusrakennusten alue, vesienjohtamiseen liittyvät putkilinjat ja järjestelyt, voimajohto, alueen tulotie ja muu tiestö tullaan rakentamaan kokonaisuudessaan jo myönnetyn luvan mukaisina, eikä laajennusrakentaminen tuo näihin olennaisia muutoksia. Rakennettu ympäristö Kaivospiirin alueella ei ole olevaa rakennuskantaa. Petkulan kylässä kaivoksen käynnistyminen voi käynnistää kylän täydennysrakentamisen. Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset arvot Kaivoksen lähivaikutusalueella ei ole merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä. Petkulan kylässä on paikallisesti merkittäviä Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen inventointikohteita, joihin kaivoshankkeella ei ole merkitystä. RH 1:n alueella sijaitsee suolla vanhoja latoja, ja samalla alueella saattaa sijaita metsätyöleirin jäänteet. Hankealueella on tehty kesällä 2010 täydentävä arkeologinen inventointi, jossa on tarkistettiin tunnetut muinaisjäännöskohteet sekä löydettiin kolme uutta kohdetta. Inventoinnissa ei löydetty Kevitsan laelta Kevitsan seitaa ja Ristikentän kalmisto osoittautui luonnonmuodostumaksi. Kaivoksen mahdollisella laajentamisella (VE2) ja siihen liittyvällä rakentamisella olisi muinaisjäännösten osalta vaikutusta lähinnä Saiveljärven muinaisjäännösten osalta, mikäli rikastushiekan läjitysvaihtoehto RH4 toteutuisi. Ne vaurioutuisivat/tuhoutuisivat mahdollisesti jo rakennusvaiheessa mutta viimeistään läjitystoiminnan alettua. Menetys olisi kuitenkin vähäinen, koska muinaisjäännösten rauhoitusluokka on alhainen (0 tai III). Kahden Saiveljärven koillispuolella sijaitsevan mahdollisen pyyntikuopan rauhoitusluokka on II, joten niitäkään ei voida pitää erityisen arvokkaina. Infrastruktuurin rakentamisessa on huomioitava tunnettujen muinaismuistojen sijainnit sekä ilmoitettava uusista löydöistä museoviranomaisille. 10.11.3.2 Vaihtoehto VE0+ Kaavoitus Kaivospiirin alue on osoitettu oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa kaivostoiminnoille, joten kaivostoiminta ja siihen liittyvä sivukiven kasaaminen on yleiskaavan mukaista toimintaa. Vaihtoehdon mukaiselle kaivostoiminnalle on olemassa suunnittelutarveratkaisu. Vaihtoehto on sekä osayleiskaavan että maakuntakaavan mukainen.
271(352) Petkulan kylään on (yleis)kaavoitettu uutta asuinrakentamista kaivoksen vuoksi. Mikäli asuinrakentaminen on odotettua suurempaa, tulee kunnan harkittavaksi asemakaavan laadinta alueelle rakennuslupakäytäntöjen yksinkertaistamiseksi. Maankäyttö Teollisuusrakennusten alue, vesienjohtamiseen liittyvät putkilinjat ja järjestelyt, voimajohto, alueen tulotie ja muu tiestö tullaan rakentamaan kokonaisuudessaan jo myönnetyn luvan mukaisina, samoin avolouhos 5 Mt malmin vuosilouhinnalla, sivukivialue, rikastushiekka-altaat, pintamaiden läjitysalueet sekä jätevesien käsittelyalueet. Tässä vaihtoehdossa toiminta rajoittuu kaivospiirin alueelle. Ympäristön virkistyskäyttöarvot (marjastus, metsästys, sienestys, samoilu, kalastus) laskevat kaivospiirin lähiympäristössä ja sen alapuolisessa vesistössä. Olemassa oleva moottorikelkkailureitti säilyy ennallaan. Lomaasutuksen mahdollisuudet heikkenevät erityisesti Kevitsaan johtavan tien varressa. Myös pääsy Kevitsan laelle vaikeutuu. Rakennettu ympäristö Ei vaikuta suoraan olevaan rakennuskantaan. Lisääntyvästä liikenteestä voi tulla tärinä-, pölyja meluvaikutuksia lähimpänä Kevitsaan johtavaa tietä oleviin rakennuksiin ja pihapiireihin. Kaivoksen avaaminen voi lisätä asuinrakentamista lähialueen kylissä, mutta suurin asuntokysyntä kohdistunee Sodankylän keskustaan. Voimassa oleva myönteinen suunnittelutarveratkaisu kaivoksen vaatimille rakennuksille ja rakenteille tarkoittaa myös sitä, että hanke on Sodankylän kunnan rakennusjärjestyksen mukainen. Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset arvot Kts. Rakennusvaihe Hankevaihtoehdolla VE0+ ei ole vaikutuksia tunnettuihin muinaisjäännöksiin tai kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Nykyisen kaivospiirin sisällä sijaitsee Iso Hanhilehdon pyyntikuoppa (rauhoitusluokka II) mutta kaivoksen rakentamisella tai toiminnalla ei ole siihen vaikutusta. Kevitsan seita, jonka tarkempi sijainti on uusimpienkin tutkimusten mukaan epävarma, sijaitsee kaivospiirin ulkopuolella. Näin ollen ei seidan sijaintialueelle aiheudu suoranaisia muutoksia (hakkuita tms) nykyiseen verrattuna. Koska itse seitaa ei enää voida fyysisesti havaita voitaneen kulttuurihistoriallisessa mielessä todeta, että oleellista on säilyttää seidan todennäköisin sijaintialue ja paikan henki nykyisellään. 10.11.3.3 Vaihtoehto VE1 Kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuslupaa ei voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella rikastamon rakentamiseksi, vaan siihen tarvitaan suunnittelutarveratkaisu. Rakennustyöt tapahtuvat osayleiskaavassa kaivostoiminnalle varatulla alueella kaavan mukaista toimintaa eli kaivosta varten. Kunta ei ole lausunnossaan ottanut kantaa kaivosalueen asemakaavoitustarpeeseen. Vaihtoehto on sekä osayleiskaavan että maakuntakaavan mukainen. Petkulan kylään on (yleis)kaavoitettu uutta asuinrakentamista kaivoksen vuoksi. Mikäli asuinrakentaminen on odotettua suurempaa, tulee kunnan harkittavaksi asemakaavan laadinta alueelle rakennuslupakäytäntöjen yksinkertaistamiseksi.
272(352) Maankäyttö Kts. VE 0+. Rakennettu ympäristö Kts. VE 0+. Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset arvot Kts. Rakennusvaihe ja VE 0+. Muinaisjäännösten ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta kaivoksen vuotuisella tuotantotasolla ei ole merkitystä. 10.11.3.4 Vaihtoehto VE2 Kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuslupaa rikastamon laajennukselle ei voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella rikastamon rakentamiseksi, vaan siihen tarvitaan suunnittelutarveratkaisu. Hankealue sijoittuu sivukivenläjitysaluevarauksia SK 1.1 ja SK 1.2 lukuun ottamatta kokonaan kaivostoimintaa varten tarkoitetulle alueelle (EO). Osa SK 1.1:stä on suojelualueella ja osa SK 1.2:sta on maa- ja metsätalousaluetta. Kunnan lausunnon mukaan nykyisten suunnitelmien ja voimassa olevan yleiskaavan suurpiirteisyyden vuoksi sivukivenläjitysaluevaraukset ovat yleiskaavan mukaisia. Sivukiven läjitysalueiden osalta on lisäksi todettava, että mahdollisesti toteutuva laajennusvaihtoehto ei välttämättä laajuudeltaan vastaa arvioitua aluevarausta. YVA-menettelyä varten aluevaraukset on esitetty erittäin konservatiivisesti. RH 4:n alueelle jää kaksi osayleiskaavan mukaista muinaismuistoa. Osayleiskaavan mukainen, olemassa oleva moottorikelkkareitti kulkee kaikkien rikastushiekkavaihtoehtojen alueella, joten valitun RH-vaihtoehdon ja kaivoksen läheisyydessä on mk-reitti linjattava uudestaan. Noin puolet RH 5:stä sijoittuu EO/sl-alueelle (nykyiselle Natura 2000-alue), jolla kaavan mukaan ei saa harjoittaa metsätaloutta tai muuta suojeluarvot vaarantavaa käyttöä, elleivät erillislakeihin perustuvat luvat siihen oikeuta. Vaihtoehto on siten yleiskaavan vastainen ja vaatisi yleiskaavamuutoksen. RH 5 on myös maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen ratkaisu. Natura-alueesta johtuen ko. alueella olisi kaavoitusmuutosten lisäksi toteutettava Natura-lainsäädännön mukaiset menettelyt, mikäli tälle alueelle haluttaisiin sijoittaa RH5 mukainen rikastushiekka-alue. Tien varressa (2 kpl) sekä Saiveljärven rannassa (2 kpl) olevat yksittäiset lomarakennuspaikat jäävät joko RH 1:n tai RH 4:n alle, mutta EO-alueella oleva loma-asutus on kaavan mukaisesti väistyvä toiminto alueella. Osayleiskaavan mukainen 220 kv:n olemassa oleva voimalinja kulkee RH 2, RH 3 ja RH 4 alueella. Rikastushiekka-altaiden rakentamisessa ja suunnittelussa on huomioitava linjan rakenteet ja huolto. RH 2:n, RH 3:n tai RH 4:n valinta vaatii todennäköisesti voimalinjan siirron. Kunta ei ole lausunnossaan ottanut kantaa kaivosalueen asemakaavoitustarpeeseen (liite 9). Petkulan kylään on (yleis)kaavoitettu uutta asuinrakentamista kaivoksen vuoksi. Mikäli asuinrakentaminen on odotettua suurempaa, tulee kunnan harkittavaksi asemakaavan laadinta alueelle rakennuslupakäytäntöjen yksinkertaistamiseksi.
273(352) Maankäyttö Kts. VE 0+. Loma-asutuksen mahdollisuudet heikkenevät kaivospiirin lähialueella sekä laajempien rikastushiekka-alueiden vuoksi että kaivoksen suuremman tuotannon vuoksi. Rikastushiekkavaihtoehdosta riippuen joko tienvarren tai Saivaljärven loma-asutus poistuu käytöstä ja voimalinjaa voidaan joutua siirtämään. Moottorikelkkareitti joudutaan linjaamaan uudestaan, sillä se kulkee kaikkien RH-vaihtoehtojen alueella. Sivukivialue 1.2 vaikeuttaisi pohjoispuolella n. 400 m etäisyydellä olevan poroerotuspaikan toimintaa. Vaikutuksia porotalouteen on tarkemmin arvioitu porotalousosiossa. Kaikkien läjitysaluelaajennusvaihtoehtojen osalta luonnontilaista aluetta muuttuisi teollisuustoiminnaksi. Rakennettu ympäristö Kts. VE 0+. Valitusta rikastushiekkavaihtoehdosta riippuen loma-asutus puretaan tien varresta (RH 1) tai Saivaljärven rannasta (RH 4). RH 1:n alueella sijaitsee suolla latoja, ja samalla alueella saattaa sijaita metsätyöleirin jäänteet. Muinaisjäännökset ja kulttuurihistorialliset arvot kts. Rakennusvaihe. Vaihtoehdoissa RH 1 ja RH 4 olevat muinaisjäänteet tuhoutuvat, mikäli kyseiset vaihtoehdot valitaan. Muinaisjäännökseen kajoaminen vaatii Muinaismuistolain mukaisen museoviranomaisen luvan. YVA-prosessiin liittyen hankealueella on suoritettu Museoviraston YVAohjelmalausunnossaan vaatimat arkeologiset inventoinnit. 10.11.3.5 Toiminnan lopetus Kaivostoiminnan loputtua alueella on edelleen mahdollista maa-ainesten otto. Tässä vaiheessa tulee harkittavaksi alueen tai sen osien kaavoittaminen maa- ja metsätalouskäyttöön. Ennallistamisen myötä alue palautuu hiljalleen metsätalouskäyttöön. Virkistyskäytön ja liikkumisen osalta alueella voi olla jatkossakin rajoituksia. Rikastamo ja muut kaivokseen liittyvät rakennukset todennäköisimmin puretaan, ellei korvaavaa teollista toimintaa löydy. Asutus lähikylissä vähenee kaivostoiminnan loppumisen myötä, jolloin kylissä jää asuinrakennuksia tyhjilleen tai muuttuu pysyvästä asumisesta lomaasutukseksi.. Purkutoimissa ja ennallistamisessa on huomioitava tunnettujen muinaismuistojen sijainnit sekä ilmoitettava uusista löydöistä museoviranomaisille. 10.11.4 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuslupaa ei voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella rikastamon laajentamiseksi, vaan siihen tarvitaan suunnittelutarveratkaisu tai alueelle tulee laatia asemakaava. Maankäytön osalta paikallisten asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuuksia lähialueilla voidaan tukea hyvin suunnitellulla ja toteutetulla maisemoinnilla ja siirtyvien reittien osalta hyvällä reittisuunnittelulla ja toteutuksella. Kevitsaan johtavan tien
274(352) asfaltoinnilla Petkulassa sekä nopeusrajoituksilla voidaan vähentää kaivoksen aiheuttaman liikenteen haittoja rakennetulle ympäristölle. 10.11.5 Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kuvattu liitteessä 10.
275(352) 10.12 Liikenteen vaikutukset 10.12.1 Vaikutusmekanismi ja tarkastelualueen rajaus Lisääntyvä liikennemäärä vaikuttaa viihtyvyyteen kuljetusreitin varrella sekä saattaa lisätä liikenteestä aiheutuvia onnettomuuksia. Liikenteen pakokaasupäästöjen vaikutukset arvioidaan ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten yhteydessä. Kaivoshankkeen liikennevaikutuksia arvioidaan pääosin Kevitsan kaivosalueen ja Sodankylän kunnan välisellä tieosuudella, kuntataajaman eteläpuolelle saakka. Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusten osalta huomioidaan karkeammalla tasolla matka kaivokselta Perämeren satamaan tai junaterminaaliin Kemijärven ja Rovaniemen välille. Suuremmilla teillä kaivoksen liikennemäärien osuus jää kokonaisliikennemääriin verrattaessa merkityksettömäksi. 10.12.2 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät Liikennemäärä- ja onnettomuustiedot nykytilanteessa on hankittu Lapin ELY:n tierekisteristä. Kaivoshankkeesta aiheutuva liikennemäärän lisäys on arvioitu tiedossa olevien raakaaineiden ja tuotteiden kuljetusmäärien ja arvioidun työvoiman tarpeen perusteella. Onnettomuustarkastelu on tehty tiehallinnon TARVA -ohjelman laskentaperiaatteita noudattaen. Liikenneturvallisuustilanne (Tarva tarkastelu) Tarkastelu on tehty viimeiseltä viideltä vuodelta henkilövahinko-onnettomuuksista: Valtatiellä Petkulan ja Sodankylän välillä on tapahtunut keskimäärin 0,8 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Tarvassa esitettyjen tietyyppikohtaisten keskimääräisten onnettomuusasteiden perusteella arvioiden tarkastelujaksoa vastaavalla osuudella tapahtuu keskimäärin 1,55 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Tarkastelujakson uskottavimmassa onnettomuusmääräarviossa otetaan huomioon tapahtuneet onnettomuudet ja laskennallinen keskimääräinen arvo, jolla kompensoidaan satunnaisvaihtelua onnettomuusmäärissä. Tämän mukaisesti laskien tarkastelujakson onnettomuusmääräarvio on 1,39 henkilövahinkoonnettomuutta /vuosi, eli hieman alhaisempi kuin tämäntyyppisillä teillä keskimäärin. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut 0,2 onnettomuutta/v. Ottaen huomioon keskimääräiset arvot arvio kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrästä on noin 0,14 onnettomuutta / vuosi. Eli kuolemaan johtavia onnettomuuksia on tarkastelualueella tapahtunut kyseisenä aikana hieman keskimääräistä enemmän. Tästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, että kyseinen tiejakso olisi erityisen onnettomuusaltis kuolemaan johtavien onnettomuuksien suhteen. Yksikin (usein sattumanvarainen) kuolemaan johtanut onnettomuus tarkastelujaksolla heilauttaa tyypillisesti keskiarvoa voimakkaasti. Epävarmuutta arviointiin aiheuttaa mm. se, että vaikka Tiehallinnon tietoon tulevat kaikki henkilövahinko-onnettomuudet (loukkaantumiset ja kuolemaan johtaneet), osa omaisuusvahinko-onnettomuuksissa, mm. poro-onnettomuudet, jäävät Tiehallinnon tilastoista puuttumaan. Lisäksi liikenneonnettomuuksien määrän arviointi perustuu keskiarvoihin ja muihin laskentaoletuksiin. Todellista onnettomuuskehitystä ei kyetä varmuudella ennustamaan. Tarkastelussa on laskennan yksinkertaistamiseksi oletettu, että kaikki ajoneuvoliikenne alueelle tapahtuu etelän suunnasta Sodankylän kautta. Raskaan liikenteen osalta tämä pitänee hyvin pitkälle paikkansa mutta kevyiden ajoneuvojen osalta liikennettä tullee vähäisessä määrin tapahtumaan myös pohjoisen suunnasta. Näin ollen Sodankylä-Petkula välin liikenneturvallisuus tulee konservatiivisesti arvioiduksi.
276(352) 10.12.3 Vaikutukset ja niiden merkittävyys Kevitsan kaivoksen on määrä toimia kolmessa työvuorossa. Tarkastelussa on oletettu, että kaivokselle järjestettäisiin myös työmatkakuljetus linja-autolla Sodankylästä (vastaavasti kuin Kittilän kaivoksella). Tarkastelut on tehty kolmelle hankevaihtoehdolle (VE0+, 1.1/2.1 ja 1.2/2.2), eli malmin louhinta ja jalostus tuotantotasoilla 5 Mt/a, 7,5 Mt/a ja 10 Mt/a. Vaihtoehtojen liikennetuotokset (tulo- ja paluumatka yhteensä) on arvioitu seuraaviksi: Kaivoksen laajentamiseen liittyvässä rakentamisvaiheessa liikennemäärä on suurempi kuin kaivoksen normaalin toiminnan aikana (nollavaihtoehto, nykyisen ympäristöluvan mukainen toiminta). Kokonaisliikenteen arvioidaan kuitenkin keskimäärin olevan vähäisempi tai korkeintaan samaa luokkaa, kuin VE2 mukaisessa toiminnassa, eli vaikutukset olisivat likimain sitä vastaavia. Rakennusvaiheessa liikenne voi hetkellisesti olla edellä arvioitua määrää suurempikin. Rakentamisvaihe on kuitenkin suhteellisen lyhytkestoinen. VE0+: kevyet ajoneuvot 140 automatkaa/vrk, raskaat ajoneuvot (kuorma- ja linja-autot) 32 automatkaa/vrk, yhteensä 172 automatkaa VE1.1 ja 2.1: kevyet ajoneuvot 176 automatkaa/vrk, raskaat ajoneuvot 44 automatkaa/vrk, yhteensä 220 automatkaa/vrk VE1.2 ja 2.2: kevyet ajoneuvot 210 automatkaa/vrk, raskaat ajoneuvot 58 automatkaa/vrk, yhteensä 268 automatkaa/vrk Toiminnan lopettamisvaiheessa purku- ja maisemointitoimista aiheutuu liikennettä, jonka suuruus kuitenkin arvioidaan vähäisemmäksi kuin varsinaisen toimintavaiheen aikaan. Mikäli työvuoroihin ei järjestetä linja-autokuljetuksia, on henkilöliikenteen määrä selvästi arvioitua suurempi, millä olisi myös vaikutusta liikenneturvallisuuteen alueella. Kevitsan kaivoksen toiminnan käynnistyttyä on arvioitavissa (Tiehallinnon TARVA menetelmä), että henkilövahinko-onnettomuuksia tapahtuu seuraavasti: VE0: Ennustettu henkilöonnettomuusmäärä on 1,53 onnettomuutta/v, jolloin lisäys on noin 10 % (0,145 onnettomuutta/v). Kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä kasvaa 0,015 onnettomuutta/vuosi. VE1.1 ja 2.1: Ennustettu henkilöonnettomuusmäärä on 1,57 onnettomuutta/v, jolloin lisäys on noin 13 % (0,184 onnettomuutta/v). Kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä kasvaa 0,019 onnettomuutta/vuosi. VE1.2 ja 2.2: Ennustettu henkilöonnettomuusmäärä on 1,61 onnettomuutta/v, jolloin lisäys on noin 16 % (0,225 onnettomuutta/v). Kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä kasvaa 0,023 onnettomuutta/vuosi. Sodankylän eteläpuolella liikennemäärien lisäys nykytilanteeseen nähden on valtatiellä 4 samaa luokkaa aina Kemijärven tien risteykseen saakka (Kantatie 82). Sodankylän ja em. tienristeyksen välillä kokonaisajoneuvomäärä on luokkaa 2 000 ajoneuvoa/vrk, raskaan liikenteen osalta noin 200 ajoneuvoa/vrk. Kantatie 82 liittymän jälkeen kokonaisliikennemäärä kasvaa tasolle 3 000 ajoneuvoa/vrk ja raskaan liikenteen määrä tasolle 300 ajoneuvoa/vrk. Rovaniemen kohdalla molempien luokkien liikennemäärät ovat selvästi suurempia mutta valtatiellä 4 Rovaniemen ja Kemin välillä kokonaisliikennemäärä on edelleen samaa suuruusluokkaa: noin 3 000 ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus on selvästi suurempi, luokkaa 400-500 ajoneuvoa/vrk. Kevitsan kaivoksesta eri hankevaihtoehdoilla aiheutuva kokonaisliikennemäärän lisäys on enintään muutamia prosentteja (< 3 %) valtatiellä 4, Rovaniemen seudulla vielä selvästi vä-
277(352) hemmän. Raskaan liikenteen osalta liikenteen kasvu olisi valtatiellä 4 selvästi suurempi. Ennen kantatien 82 risteystä: VE0+ noin 15 %, VE1.1 ja 2.1 noin 23 % ja VE1.2 ja 2.2 noin 30 %. Kantatien 82 risteyksen jälkeen: VE0+ noin 8 %, VE1.1 ja 2.1 noin 11 % ja VE1.2 ja 2.2 noin 15 %. Rovaniemen eteläpuolella kasvu olisi edelleen vähäisempää, kokonaisliikenteen osalta < 1 % ja raskaan liikenteen osalta 10 % kasvu ylittyisi vain paikoitellen VE1.2 ja 2.2 osalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että kokonaisliikenteen kasvu on verrattain vähäistä mutta raskaan liikenteen kasvu on huomattava, etenkin laajemmilla hankevaihtoehdoilla. Mikäli rikasteet kuljetettaisiin Kemijärvelle junaterminaaliin lastattavaksi, olisi liikennemäärän kasvu erittäin huomattava etenkin Sodankylän ja Pelkosenniemen välillä. Kyseinen tieosuus on myös porokolarien suhteen merkittävä alue (suuri onnettomuusriski). Sodankylän ja Pelkosenniemen välillä kokonaisliikennemäärä kasvaisi eri vaihtoehdoilla noin 7,5 15 %. Pelkosenniemen ja Kemijärven välillä lisäys olisi vastaavasti noin 3 6 %. Raskaan liikenteen kasvu olisi selvästi suurempi: välillä Sodankylä-Pelkosenniemi 100 200 % ja Pelkosenniemi-Kemijärvi 30 60 %. Vaikutukset liikennemääriin olisivat kaiken kaikkiaan huomattavasti suuremmat kuin Valtatie 4 reittivaihtoehdossa. Vaikutusarvioinnin yhteenveto on esitetty taulukossa (Taulukko 10-4). Taulukko 10-4. Kevitsan kaivoksesta aiheutuvat liikennemäärien lisäykset ja liikenneturvallisuusvaikutukset. Vuotuiset henkilövahinkoonnettomuudet Vuotuiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet Liikennemäärän lisäys % vuodessa Vt4 Petkula- Sodankylä (TARVA) Vastaavat tieosuudet Suomessa keskimäärin Laajennuksesta aiheutuva lisäys/a VE0+ VE1.1 ja 2.1 VE1.2 ja 2.2 1,39 1,55 0,145 0,184 0,225 0,2 0,14 0,015 0,019 0,023 Kokonaisliikenne/raskas liikenne kasvu-% VE0+ VE1.1 ja 2.1 VE1.2 ja 2.2 Sodankylä-Kt 82 1,5/15 2,2/22,5 3/30 Kt 82-Rovaniemi 1/7,5 1,5/11 2/15 Rovaniemi-Kemi <1/6 <1/9 <1/12 Sodankylä-P.niemi 7,5/100 11/150 15/200 P.niemi-Kemijärvi 3/30 4,5/45 6/60 Johtopäätökset Liikenteen määrän kasvaessa onnettomuusmäärät tulevat luonnollisesti hieman kasvamaan, mutta teiden onnettomuusasteet ovat jatkossakin keskimääräisellä tasolla, eikä kaivoshankkeesta näin ollen voida katsoa aiheutuvan merkittäviä liikenneturvallisuusriskejä alueen nykyiselle tieverkolle. 10.12.4 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Liikenteen määrän kasvaessa onnettomuusmäärät tulevat väistämättä hieman kasvamaan, mutta teiden onnettomuusasteet ovat jatkossakin keskimääräisellä tasolla. Liikenneturvallisuudessa oleellista on noudattaa annettuja nopeusrajoituksia ja asettaa ajonopeudet liikenneolosuhteiden mukaisiksi. Linja-autokuljetukset vähentäisivät selvästi syntyvää kokonaisliikennettä, millä olisi edullinen vaikutus liikenneturvallisuuteen.
278(352) 10.13 Meluvaikutukset 10.13.1 Vaikutusmekanismi ja tarkastelualueen rajaus Ääni on aaltoliikettä, joka tarvitsee väliaineen välittyäkseen eteenpäin. Ilmassa äänellä on nopeus, joka on riippuvainen ilman lämpötilasta. Eri väliaineissa ääniaalto kulkee eri nopeuksilla väliaineen ominaisuuksista riippuen. Normaali ympäristömelu sisältää useista kohteista peräisin olevaa yhtäaikaista ääntä, jossa äänen taajuudet ja aallonpituudet ovat jatkuvassa muutoksessa. Melu on subjektiivinen käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä, josta seuraa ihmisille haittaa ja jossa kuulijan omilla tuntemuksilla ja äänenerotuskyvyllä on ratkaiseva merkitys. Melua voidaan mitata sen fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Ympäristömelu koostuu ihmisen toiminnan aiheuttamasta melusta, joka vaihtelee ajan ja paikan mukaan. Äänen (melun) voimakkuutta mitataan käyttäen logaritmista desibeliasteikkoa (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle ilmassa) käytetään referenssipainetta 20 Pa ilmalle sekä 1 Pa muille aineille. Tällöin 1 Pa paineenmuutos ilmassa vastaa noin 94 db:ä. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin vaihtelevat myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus. Nämä tekijät on otettu huomioon äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin käytetty taajuuspainotus on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A-kirjaimella dimension perässä, esimerkiksi db(a). Melun ekvivalenttitaso (symboli Leq) tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, on hetkellisesti korkeammilla äänitasoilla suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen melutasoon. Teollisuusmelussa hetkellisvaihtelut ovat usein varsin lähellä myös ekvivalenttista arvoa, mikäli toiminnasta ei aiheudu impulssimaisia melutapahtumia. Kaivostoiminnassa syntyy melua useilla erilisillä toiminta-alueilla, joista se leviää ympäristöön. Melun leviämiseen vaikuttavat lähtömelutason lisäksi rakennukset ja muut esteet, maaston muodot sekä vesialueet ja muut heijastavat pinnat. Malmin louhinta, murskaus, jauhatus, rikastamon prosessilaitteet, pumppaamot, työkoneet ja muu liikenne aiheuttavat melupäästöjä. Teollisuusmelu on pääasiassa staattisten melulähteiden, kuten teollisuuslaitosten melua, mutta usein tähän luetaan myös koko teollisuusalueella olevien toimintojen melu, esimerkiksi trukit ja kuormaajat. Teollisuusmelussa on usein nk. kapeakaistaisia äänikomponentteja, joissa ääni keskittyy rajoitetulle taajuusalueelle. Kapeakaistaisten laitteiden käyttöääntä emittoituu usein puhaltimista ja pumpuista, joilla on tasainen pyörimisnopeus ja joiden läpi kulkeva aine emittoituu suoraan ympäröivään ulkoilmaan. Teollisuustoiminnassa esiintyy usein myös impulssimaista ääntä, jossa melu aiheutuu voimakkaista iskumaisista tapahtumista, kuten louhintaräjäytykset. Tieliikennemeluun vaikuttavat ajoneuvojen nopeus, liikennemäärä, raskaiden ajoneuvojen osuus sekä tien ominaisuudet. Melu on yleisesti luonteeltaan laajakaistaista tasaista huminaa, josta toisinaan voi erottaa yksittäisten ajoneuvojen ääniä. Liikennemäärän kaksinkertaistuminen nostaa melutasoa 3 db. Nopeustason nousu 50 km/h:sta 80 km/h:n lisää melua vastaavasti 4-5 db.
279(352) Meluvaikutuksia on tarkasteltu huomioiden seuraavassa esitetyt ympäristönsuojelulain ja - asetuksen ohjearvot: Meluntorjunnan keskeiset tavoitteet ja välineet on esitetty 1.3.2000 voimaan tulleissa ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen sekä luonnosuojeluun ja virkistyskäyttöön liittyvillä alueilla vastaavat A-painotetun keskiäänitason LAeq ohjearvot ovat 45 db(a) päivällä sekä 40 db(a) yöllä. Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 db. Oppilaitoksina palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 2 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Mainitut melutason ohjearvot on esitetty alla (Taulukko 10-5). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Taulukko 10-5. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Natura 2000 -alue/ Luonnonsuojelualue / Perinnemaisema Melun A-painotetu keskiäänitaso LAeq enintään Päivällä klo 7-22 yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läeisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 45-50 db 1) 2) 45 db 40 db 3) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneen 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumsitilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db Uusilla alueilla melutason yöohjearvo 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yö-ohjearvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 10.13.2 Arviointimenetelmät ja epävarmuustekijät Melun leviäminen kaivosalueen ja teiden ympäristöön on havainnollistettu käyttäen tietokoneavusteista melun leviämiseen käytettävää ohjelmistoa CadnaA 4.0, missä äänilähteestä lähtevä ääniaalto lasketaan digitaaliseen karttapohjaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Mallissa otetaan huomioon äänen geometrinen leviämisvaimentuminen, maaston korkeuserot, rakennukset ja muut heijastavat pinnat sekä maanpinnan ja ilmakehän melun vaimennusvaikutukset. Melulähteitä voidaan määritellä piste, viiva tai pintalähteiksi.
280(352) Melumallin leviämiskartta piirtää keskiäänitasokäyrät 5 db:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Melun leviämisen laskennassa on käytetty yhteispohjoismaista teollisuus- ja tieliikennemelumallia. Melun leviäminen on laskettu konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen). Mallinnuksen tuloksena saatuja melutasoja on verrattu edellä mainittuihin normeihin. Mitä kauempana ollaan melulähteestä, sen merkittävämmäksi käyvät vuotuisten säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutukset alueen todelliseen äänitasoon. Siten laskennan epävarmuus kasvaa kauemmaksi melulähteistä mentäessä. Melumallinnusten todenmukaisuus voidaan jatkossa varmistaa mittauksilla tarkkailuohjelman mukaisesti ja tarvittaessa tämän jälkeen kalilbroida tehtyä mallia. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti meluselvitys on tehty erikseen eri ympäristömelulähteille (liikennemelu ja teollisuusmelu) sekä erikseen päivä- ja yöajalle (klo 7.00-22.00 ja 22.00-7.00). 10.13.3 Vaikutukset ja niiden merkittävyys 10.13.3.1 Maantieliikenteen melu Kaivoksen toiminnasta aiheutuvan maantieliikenteen meluvaikutus on mallinnettu pohjoismaisen mallin avulla Kersilön kylän alueelle. Melumallinnus on jaettu kahteen vaihtoehtoon (VE0+ ja VE2), joissa otetaan huomioon nykyinen VT4:n ajoneuvomäärä sekä kaivoskuljetusten oletettu raskaan ja kevyen ajoneuvojen määrä. Kaivosliikenteen on oletettu jakautuvan likimain tasaisesti vuorokauden eri ajoille. Perusnopeutena on käytetty 80 km/h Kersilön kylän läpi ja 100 km/h kylän etelä- ja pohjoispuolella. Laskentavaihtoehdot on valittu, jotta nollavaihtoehto ja toiminnasta aiheutuva enimmäismelutaso tulevat huomioiduksi. Kersilön kylä valittiin laskentaan, koska ko. alueella sijaitsee verrattain paljon asutusta tien välittömässä läheisyydessä. Meluvaikutukset ovat tätä vastaavia muuallakin Valtatie 4:n varrella. Taajamien, kuten Sodankylä, alueella vaikutukset ovat luonnollisesti vähäisempiä alhaisemmista ajonopeuksista johtuen. Mallinnuksen mukaan VE0+ vaihtoehdossa päiväajan klo 07-22 50 db(a):n keskiäänitason meluvyöhyke leviää noin 65 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta tien molemmin puolin 80 km/h nopeusalueella ja 55 db(a):n vyöhyke noin 38 m:n päähän. Vastaavasti VE2 vaihtoehdossa päiväajan klo 07-22 50 db(a) keskiäänitason meluvyöhyke leviää noin 69 metrin etäisyydelle, joten kasvua on noin + 4 m. Yöajan melun kasvu on laskennan mukaan suurempaa johtuen VT 4:n liikenteen jakautumisesta. Taulukossa (Taulukko 10-6) on esitetty meluvyöhykkeet päivä- ja yöaikaan VT4:n keskilinjasta, laskettuna 80 km/h nopeusalueelle. Lisäksi kuvassa (Kuva 10-30) on esitetty mallinnusten tulokset vastaaville ajoille. Taulukko 10-6. Maantienkuljetusten vaikutus meluvyöhykkeiden laajuuteen tien keskilinjasta. 50 db(a) 55 db(a) VE0+ klo 07-22 65m 38m VE0+ klo 22-07 27m 12m VE2 klo 07-22 69m 40m VE2 klo 22-07 35m 16m Erotus klo 07-22 + 4 m + 2 m Erotus klo 22-07 + 8 m + 4 m