HAUSJÄRVI PIHONKAARRE

Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä 01.08.2016 Viite 1510022847 HAUSJÄRVI PIHONKAARRE

HAUSJÄRVI PIHONKAARRE Päivämäärä 01.08.2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Sanni Valtonen (vh), Sami Vainio (katu) ja Essi Auvinen (geosuunnittelu) Marko Loikkanen Ilkka Taipale Viite 1510022847 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ Yleistä 1 Yleistä 1 Rakennuttaja 1 Suunnittelija 1 Rakennuskohde 1 Rakennuskohteen mittaukset 1 Rakennuskohteen maaperätutkimukset ja maaperäkuvaus 1 Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: 2 Rakennustyön yleinen laatutaso 2 Rakennuskohteen selvitykset 2 Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma 2 Katselmukset 3 Luvat 3 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet 3 Työturvallisuus 3 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 4 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus 4 11111 Poistettava kasvillisuus 4 11111.3 Kasvillisuuden poistaminen 4 11113 Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet 4 11113.3 Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen 4 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 4 11212 Siirrettävät rakenteet 4 11212.3 Rakenteiden siirtäminen 4 11213 Suojattavat rakenteet 4 11213.1 Rakenteiden suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen, yleistä 4 11400 Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet 4 11410 Poistettavat pintamaat 4 11410.3 Pintamaiden poistaminen 4 13300 Arinarakenteet 4 13340 Teräslevyarina 4 14000 POHJARAKENTEET 5 14200 Suojaukset ja eristykset 5 14210 Roudaneristykset 5 14220 Lämmöneristykset 5 14300 Kuivatusrakenteet 5 14311 Salaojat 5 14311.1 Salaojien materiaalit 5 14311.3 Salaojien asentaminen 5 14330 Avo-ojat ja uomat 5 14330.3 Avo-ojien ja-uomien tekeminen 5 14340 Rummut 5 14340.2 Rumpujen alusta 5 14340.3 Rumpujen tekeminen 5 16000 MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT 6 16100 Maaleikkaukset 6

16110 Maaleikkaukset, erittelemätön 6 16110.1 Maaleikkaukset materiaalit 6 16110.3 Maaleikkauksen tekeminen 6 16200 Maakaivannot 6 16210 Putki- ja johtokaivantojen tekeminen 6 16212 Kaapelikaivannot 7 16212.3 Kaapelikaivantojen tekeminen 7 16300 Kaivannon tukirakenteet 7 16310 Elementtituet 7 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTTÖTYÖT 7 18100 Penkereet 7 18140 Kevennetyt penkereet 7 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja rakenteet 7 18300 Kaivantojen täytöt 7 18310 Asennusalustat 8 18310.1 Asennusalustojen materiaalit 8 18310.2 Asennusalustojen alusta 8 18130.3 Asennusalustojen tekeminen 8 18130.4 Valmis asennusalusta 8 18320 Alkutäytöt 8 18320.1 Alkutäyttöjen materiaalit 8 18320.2 Alkutäyttöjen alusta 8 18320.3 Alkutäyttöjen tekeminen 8 18320.3.2 Salaojan ympärystäytöt 8 18320.4 Valmis alkutäyttö 9 18320.1.4 Salaojien ympärystäytöt 9 18320.1.5 Kaapeleiden alkutäytöt 9 18330 Lopputäytöt 9 18330.1 Lopputäyttöjen materiaalit 9 18330.3 Lopputäytön tekeminen 9 18330.4 Valmis lopputäyttö 9 18370 Johtokaivantojen virtaussulut 10 21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT 10 21100 Suodatinrakenteet 10 21120 Suodatinkankaat 10 21120.1 Suodatinkankaiden materiaalit 10 21120.3 Suodatinkankaiden asentaminen 10 21200 Jakavat kerrokset, eristys ja välikerrokset 10 21210 Jakavat kerrokset 10 21210.2 Jakavan kerroksen alusta 10 21210.3 Jakavan kerroksen tekeminen 10 21310.4 Valmis jakava kerros 10 21300 Kantavat kerrokset 11 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 11 21310.1 Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalit 11 21310.2 Sitomattoman kantavan kerroksen alusta 11 21310.3 Sitomattoman kantavan kerroksen tekeminen 11 21310.4 Valmis sitomattoman kantava kerros 11 21400 Päällysteet ja pintarakenteet 11 21410 Asfalttipäällysteet 11 21410.1 Asfalttipäällysteiden materiaalit 11 21410.3 Asfalttipäällysteen tekeminen 11 21410.4 Valmis asfalttipäällyste 11 21450 Sitomattomat kulutuskerrokset 11 21450.1 Sitomattoman kulutuskerroksen materiaali 11 21450.3 Sitomattoman kulutuskerroksen tekeminen 11 21450.4 Valmis sitomaton kulutuskerros 11 21500 Siirtymärakenteet 11 21510 Siirtymäkiilat 11

23000 KASVILLISUUSRAKENTEET 12 23100 Kasvualustat ja katteet 12 23111 Tuotteistetut kasvualustat 12 23111.1 Kasvualustojen materiaalit 12 23111.2 Kasvualustojen alustat 12 23111.3 Kasvualustojen tekeminen 12 23111.4 Valmis kasvualusta 12 23200 Nurmi- ja niittyverhoukset 12 23211 Kylvönurmikot 12 23211.1 Nurmikoiden materiaalit 12 23211.2 Nurmikoiden alusta 12 23211.3 Nurmikoiden tekeminen 12 23211.4 Valmis nurmikko ja maisemanurmi 12 31000 VESIHUOLTO 13 31100 Jätevesiviemärit 13 31100.1 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket 13 31100.1.1 Jätevesiviemäriputket 13 31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot 13 31100.1.4 Muut materiaalit ja tarvikkeet 13 31100.2 Jätevesiviemärin asennusalusta 13 31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen 13 31100.3.1 Jätevesiviemäriputken asentaminen 13 31100.3.1.2 Asentaminen 13 31100.4 Valmis jätevesiviemäri 13 31100.4.1 Valmis jätevesiviemäri, yleistä 13 31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 14 31100.5.1.3 Paineviemärin tiiviyden toteaminen 14 31100.3.6 Jätevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen 14 31200 Hulevesiviemärit 14 31200.1 Hulevesiviemärin materiaalit 14 31200.1.1 Hulevesiviemäriputket 14 31200.1.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä putket 14 31100.2 Hulevesiviemärin asennusalusta 14 31100.3 Hulevesiviemärin rakentaminen 14 31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 15 31300 Vesijohdot 15 31300.1 Vesijohtoputkistot 15 31300.1.9 Vesijohtoputkien kulmatuet 15 31300.1.10Vesijohtolinjan laitteet 15 31300.1.10.1 Sulkuventtiilit 15 31300.1.10.4 Muut tarvikkeet 16 31300.3 Vesijohdon rakentaminen 16 31300.3.1.2 Liitosten tekeminen 16 31300.3.1.3 Vesijohdon huuhtelu 16 31300.3.6 Vesijohtoputken suojarakenteen rakentaminen 16 31300.3.7 Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen 16 31300.4 Valmis vesijohtorakenne 17 31300.5 Kelpoisuuden osoittaminen 17 33000 SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT 17 33600 Valaistusrakenteet 17

YLEISTÄ Yleistä Tämä työkohtainen työselostus täydentää InfraRYL 2010, Osa 1 (maa-, pohja-, ja kalliorakenteet) ja InfraRYL 2006, Osa 2 (järjestelmät ja täydentävät rakenteet) yleisiä laatuvaatimuksia. Rakennuttaja Hausjärven kunta Keskustie 2-4 12100 Oitti Yhteyshenkilö: Paavo Vuori paavo.vuori@hausjärvi.fi puh. 019 758 6500 Suunnittelija Ramboll Niemenkatu 73 15140 Lahti Yhteyshenkilöt: Marko Loikkanen (vesihuolto), Ilkka Taipale (kadut) puh. 020 755 611 Rakennuskohde Rakennuskohde sijaitsee Hausjärven kunnan Tuomelassa Monninlinjan varressa. Kohdetta ympäröi omakotitaloalueet sekä päiväkoti. Monninlinjaa pääsee mm. Hyvinkäälle ja Riihimäelle tien 2850 kautta. Tämä työkohtainen työselostus käsittää Pihonkaarteen kaava-alueen katujen, vesihuollon sekä alueen ulkopuolisen vesihuollon runkolinjan rakennustyöt. Vesihuollon runkolinja liittyy Pihonkaarteen asemakaava-alueen suunniteltuun vesijohtoon sekä hulevesi- ja jätevesiviemärin kokoojakaivoihin. Kaava-alueen ulkopuolella runkolinja liitetään rakennettuun vesijohtoon ja pumppaamon tulokaivoon Huoltotiellä. Asemakaava-alueen vesihuoltoliitetään Monninlinjan suuntaiseen vesihuoltolinjaan Monninlinjan ja Pihonkaarteen liittymässä. Rakennuskohteen mittaukset Rakennuskohteen pohja- ja kaavakartta on saatu Hausjärven kunnalta. Maastomalli ja kairauspisteiden sijainti sekä korkeustaso on mitattu maastossa GPS:llä ja takymetrillä. Suuriosa kaava-alueen peltoalueesta on suunniteltu maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston avulla. Mittaukset on suoritettu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmänä on N2000. Mittaukset on tehnyt Ramboll. Rakennuskohteen maaperätutkimukset ja maaperäkuvaus Rakennuskohteen maaperätutkimukset on tehnyt Ramboll. Tutkimukset suoritettiin tuokokuussa 2016. Kohteessa tehtiin 25 painokairausta ja mitattiin vesipinta viidestä tutkimuspisteestä. Häiriintyneitä maanäytteitä otettiin yhteensä 20 kpl. Kaikista näytteistä määritettiin vesipitoisuus, seitsemästä näytteestä tehtiin rakeisuusmääritys ja 13 näytteestä määritettiin maalaji silmävaraisesti. Tutkimustulokset on esitetty tämän suunnitelman pituusleikkauksissa ja maanäytteiden laboratoriotutkimustulokset liitteessä 3. Kaava-alueella 0,2 m paksun humuskerroksen alapuolella on 0,4 1,2 m paksu löyhä savinen silttikerros. Löyhä silttikerros on paikoitellen hiekkainen. Löyhän kerroksen alapuolella on savinen / silttinen hiekkakerros, joka vaihtelee tiiveydeltään löyhästä tiiviiseen. Savinen / hiekkainen silttikerros on löyhintä alueen luoteisosassa. Tiiveimmillään kerros on koillisosassa. Kaksi kairausta ulotettiin kovaan pohjaan. Näiden tutkimusten perusteella kerroksen paksuus on 5,9 14,8 m. Hiekkaisen silttikerroksen alapuolella havaittiin ohut, 0,2 0,5 m paksu moreenikerros ennen kairausten päättymistä kiveen, lohkareeseen tai kallioon. 1

Vesihuollon runkolinjalla plv 0-240 ohuen, 0,2 m paksun humuskerroksen alapuolella on 0,6 1,2 m paksu löyhä savi-/silttikerros. Silttikerroksen alapuolella on maaperä on hiekkaa / hiekkaista silttiä. Kerros on pääasiassa tiiveydeltään keskitiivistä / tiivistä. Plv 240 325 humuskerroksen alla on 3,0 m paksu savi-/silttikerros. Kerroksen alapuolella on 4,2 m paksu löyhä hiekka- / hiekkainen silttikerros, joka rajautuu alapinnastaan moreenikerrokseen. Plv 325 757 humuskerroksen alapuolella on savi-/ savinen silttikerros. Paaluvälin alkuosassa on 3,0 5,4 m syvyydellä pehmeä savikerros. Muilta osin kerros on kovaa. Runkolinjalla kairaukset päätettiin 6,0 9,3 m määräsyvyyteen. Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: tätä työkohtaista työselostusta Rambollin laatimia suunnitelma-asiakirjoja InfraRYL 2010, Osa 1 (maa-, pohja-, ja kalliorakenteet) InfraRYL 2006, Osa 2 (järjestelmät ja täydentävät rakenteet) InfraRYL 2015, rakennusosa- ja hankenimikkeistö, määrämittausohje Rakennustietosäätiön julkaisemia RT- ja RYL-kortteja Pohjarakennusohjeet, RIL 121-2004 Putkikaivanto-ohje RIL 194 1992 Kaivanto-ohje RIL 263-2014 Kapeat kaivannot, Työsuojeluhallitus Betoniputkinormit 2001, Suomen Betonitieto Oy Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL 77-2013 Muoviputkistandardit (SFS) Muoviputkissa tulee olla Nordic Poly Mark tuotemerkki Rakennustuotteet pitää olla CE-merkittyjä koskien myös kiviaineksia. CE-merkintä ei koske seuraavia muoviputkituotteita: o - kiinteistöviemärit o - maahan asennetut viemärit o - maahan asennetut ja maanpäälliset paineputket o - talotekniset käyttö- ja lämmitysvesiputket putkivalmistajien ja laitteiden toimittajien asennus- ym. ohjeita paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. Rakennuskohteen selvitykset Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta. Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma Urakoitsijan tulee esittää tutustuttuaan kohteeseen ehdotus: - rakennusjärjestykseksi - kuvaus käytettävistä menetelmistä 2

- työn aikainen liikenteenohjaus - laadunvalvonnasta - aikataulu rakennushankkeen eri työvaiheille Katselmukset Ennen rakennustöiden aloittamista pidetään rakennuspaikalla katselmus. Katselmuksessa käydään lävitse yksityiskohtaisesti maanomistajien erityisvaatimukset. Katselmuksessa käsiteltävistä asioista laaditaan pöytäkirja. Tarvittaessa rakenteet kuvataan ja kuvat liitetään laadittavaan pöytäkirjaan, josta rakenteiden kunto ennen rakennustyötä voidaan tarkastaa myöhemmin. Katselmuksessa tulee olla mukana maanomistajan lisäksi urakoitsijan ja rakennuttajan edustaja. Katselmusasiakirjoissa todetaan mm: rakennusalue yksityiskohtaisesti kunnostettavat ja koskemattomaksi jäävät maastokohdat väliaikaisten teiden ja rakennelmien paikat suojaustoimet yms. siirrettäväksi tulevat rakenteet Kun rakennustyö on päättynyt ja viimeistelytyöt työalueella on tehty, on urakoitsijan tarkastettava alue rakennuttajan edustajan kanssa. Urakoitsijan on saatava maanomistajilta kirjallinen hyväksyntä tehdyistä töistä. Luvat Johtolinjan rakentamiseen varataan 10 m leveä työalue (peltoalueilla 15 m leveä), pois lukien alueet, joilla työaluetta rajoittavat tiealue, pihat, aidat tai vastaavat rakenteet. Tarvittavat luvat maanomistajilta hankkii rakennuttaja. Maanomistajien kanssa tehtyjen sopimusten erityisvaatimukset käydään läpi katselmuksissa. Työalueen ulkopuolisille varasto- ym. alueille ja yksityisteiden työmaaliikenteen käytölle hankkii luvat urakoitsija. Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Johtolinjan rakennustöissä joudutaan työskentelemään tiealueilla ja niiden läheisyydessä. Urakoitsijan on laadittava työkohteittain liikennejärjestelysuunnitelma ja hyväksytettävä se etukäteen tieviranomaisella. Suunnitelmassa on esitettävä mm. käytettävät nopeusrajoitukset, räjäytystöiden sijainti sekä liikennejärjestelyistä vastaavan henkilön yhteystiedot. Liikennejärjestelyistä vastaavan henkilön on oltava tieturva 2 suorittanut ja muiden tiealueella työskentelevien on oltava tieturva 1 suorittaneita. Liikenteen käyttämälle ajoradalle ei saa kasata maata eikä sillä saa säilyttää rakennusaineita tai muuta liikennettä haittaavia tarvikkeita. Vesihuoltolinjan laitteet sijoitetaan siten, etteivät ne aiheuta haittaa tieliikenteelle eivätkä liikenneturvallisuudelle. Siirrettäessä liikennemerkkejä on varmistuttava niiden näkyvyydestä liikennealueella. Työn aikana on noudatettava viranomaisten antamia liikennemääräyksiä ja työalue on varustettava asianmukaisilla varoitusmerkeillä ja merkkivaloilla sekä tarpeellisilla suojalaitteilla niin, ettei työstä aiheudu haittaa liikenteelle tai liikenneturvallisuudelle. Osa vesihuoltolinjoista sijoittuu kiinteistöille johtaville teille. Työnaikainen liikennöinti kiinteistöille on suunniteltava ja sovittava osapuolten kesken. Työturvallisuus Rakennustyössä on noudatettava rakennustyön turvallisuudesta annettua Valtioneuvoston asetusta (205/2009) rakennustyön turvallisuudesta sekä Työturvallisuuslakia 23.8.2002/738 sekä urakkaohjelman liitteenä olevaa turvallisuusasiakirjaa. 3

11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus 11111 Poistettava kasvillisuus 11111.3 Kasvillisuuden poistaminen Suunnitelman toteuttamiseksi jätepuu poistetaan ja kuljetetaan yleisesti hyväksytylle vastaanottoalueelle. Työalueelta poistettavan puuston kaadosta ja käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa. 11113 Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet 11113.3 Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen Rakennuskohteen ulkopuolella oleva puusto ja kasvillisuus on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Puusto on suojattava rakennustyön aikana siten, että maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Puusto ja kasvillisuus suojataan InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti. 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 11212 Siirrettävät rakenteet 11212.3 Rakenteiden siirtäminen Mikäli sähkö- ja tietoliikennekaapeleita joudutaan siirtämään, siirretään ne omistajatahon ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti. 11213 Suojattavat rakenteet 11213.1 Rakenteiden suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen, yleistä Tehtäessä kaivutöitä säilytettävien johtojen, putkien ja kaapeleiden sivulla tai alapuolella johdot, putket ja kaapelit tuetaan siten, että ne eivät pääse haitallisesti liikkumaan rakennustyön aikana. Rakennettujen putkien, johtojen, laitteiden ja rakenteiden läheisyydessä kaivetaan kunkin putken omistajan ohjeiden ja turvaetäisyyksien edellyttämällä tavalla. Maassa olevan johdon ja putken päällä on oltava vähintään johdon ja putken peitesyvyyttä vastaava suojakerros työmaaliikennettä varten. 11400 Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet 11410 Poistettavat pintamaat 11410.3 Pintamaiden poistaminen Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät ennen rakentamista. Pintamaat poistetaan vain niin laajalta alueelta kuin työn toteuttamisen kannalta on välttämätöntä. Poistettua pintamaata tulee säilyttää alueella se määrä, joka kuluu kasvualustojen rakentamiseen. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan yleisesti hyväksytylle maanvastaanottoalueelle urakoitsijan toimesta sisältyen rakennusurakkaan. 13300 Arinarakenteet 13340 Teräslevyarina Kaivannon pohjalle asennetaan InfraRYL mukainen teräslevyarina, joka koostuu poimutetusta teräslevystä ja putkien asennusalustasta. Teräslevyarinan käyttöalue on esitetty suunnitelmapiirustuksessa 1510025613.201. Arina tehdään myös kaivojen alle. Teräslevyarina tehdään standardin SFS-EN 10147 mukaisesta teräslajista. Profiilin vakionimellispaksuus on 0,7 mm. Poimulevynä käytetään suoraa tai reunoiltaan ylöstaivutettua levyä. Teräslevyn päälle tehdään 150 mm paksuinen asennusalusta. 4

14000 POHJARAKENTEET 14200 Suojaukset ja eristykset 14210 Roudaneristykset 14220 Lämmöneristykset Kaivantoihin asennetaan suunnitelma-asiakirjojen ja InfraRYL 2010 ohjeiden mukainen lämpöeriste. Lämpöeristeenä käytetään 100 mm paksua suulakepuristettua polystyreenimuovilevyä, esim. Finnfoam. Lämpöeristeen lujuusluokka on katurakenteen alla 400 kpa. Lämpöeristeen käyttöalue on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Katualueen levyeristys 100 mm tehdään limittämällä kaksi 50 mm paksuista levyä tai käyttämällä reunoista pontattavaa 100 mm levyä. Eristys tulee suojata tarvittaessa riittävästi ja lopputäyttö tehdä siten ettei rakennettu lämpöeristys vaurioidu. Kaivojen kohdalla eriste on muotoiltava kaivon ympärillä ja rako on tiivistettävä polyuretaanivaahdolla. Runkolinjojen lämpöeristeen pituus, leveys, paksuus ja paikat on osoitettu suunnitelmapiirustuksissa. Lisäksi viemärit ja vesijohto eristetään aina peitesyvyyden ollessa metsä- ja peltoalueilla < 1,70 m (maaperä savea tai silttiä) tai < 1,90 m (maaperä hiekkaa tai moreenia). Tie- ja liikennealueilla viemäri ja vesijohto eristetään peitesyvyyden ollessa < 2,0 m. Myös tonttihaarat lämpöeristetään, jos peitesyvyysvaatimus ei täyty. 14300 Kuivatusrakenteet 14311 Salaojat 14311.1 Salaojien materiaalit Salaojana käytetään pituusjäykkää SN8-luokan muoviputkea Ø 110. Salaojat ympäröidään salaojasoralla sekä suodatinkankaalla N3. Salaojan purkuputkena käytetään umpinaista SN8-luokan muoviputkea Ø 110. 14311.3 Salaojien asentaminen Salaojien sijainnit tarkistetaan rakennustyön yhteydessä. Salaojat liitetään salaojakaivoihin tai jälkiliittymäsatuloilla hulevesikaivoihin. Salaojat asennetaan InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti. 14330 Avo-ojat ja uomat 14330.3 Avo-ojien ja-uomien tekeminen Työn aikana työalueelle kerääntyvä vesi johdetaan avo-ojilla nykyisiin laskuojiin. Laskuojat verhoillaan kiviverhouksella suunnitelmien mukaisesti Laskuojien kunnosta on huolehdittava koko rakennustyön ajan. Uudet avo-ojat rakennetaan asemapiirustusten mukaisesti ja nykyisten ojien perkauksiin on varauduttava. Hulevesiviemärin 450M purkupiste ojaan eroosiosuojataan noin viiden metrin matkalta luonnonkiviheitokkeella noin 100-150. Eroosiosuojauksen paksuus on noin 300 mm ja alle asennetaan suodatinkangas N3. Hulevesikaivon S73 läheisyydessä oleva ottoputki sijoitetaan samalla luonnonkiviheitokkeelle verhoiltuun halkaisijaltaan noin 2 metrin painanteeseen. 14340 Rummut 14340.2 Rumpujen alusta Rummut perustetaan kohdan 18310 asennusalustat mukaisen asennusalustan ja InfraRYL kohdan 13310 mukaisesti 300 mm paksun kiviainesarinan varaan. 14340.3 Rumpujen tekeminen Rummut rakennetaan suunnitelmien mukaan Æ 315 mm muoviputkesta (SN8) InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti. Rumpujen koot ja korkeudet on esitetty asemapiirustuksessa. Alueen 5

asutusta rakennettaessa on tonttiliittymät varustettava rummuilla, jotta liittymiin ei tule hulevesiä padottavia rakenteita. 16000 MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT 16100 Maaleikkaukset 16110 Maaleikkaukset, erittelemätön 16110.1 Maaleikkaukset materiaalit 16110.3 Maaleikkauksen tekeminen Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Maanleikkaustyöt tehdään piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen ja huomioiden rakennekerroksen vaatima tila ja työvarat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota pohjan tasaukseen ja kaltevuuteen, ettei pohjamaahan jää vettä kerääviä painanteita. Pohjamaa on pääasiassa silttiä ja hiekkaista silttiä, jolloin maaleikkauksissa ja kaivannoissa pohjamaan ja täyttökerrosten väliin asennetaan aina suodatinkangas N3. Kaivumassat kuljetetaan yleisesti hyväksytylle maanvastaanottoalueelle. 16200 Maakaivannot Johtokaivannon maatöissä noudatetaan tuoreimman Infra RYL:n määräyksiä ja Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisuja RIL 77-2013 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket ja RIL 263-2014 "Kaivanto-ohje. Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus kaivannon sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Tukiseinien liikkumattomuutta ja kaivantojen luiskien pysyvyyttä on seurattava huolellisesti työn aikana. Mikäli siirtymiä tapahtuu tai luiskan pysyvyyttä on syytä epäillä, on työ välittömästi keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Vesihuollon runkolinjan kaivannossa on otettava erityisesti huomioon, että pelloilla tms. paikoilla turve, multa jne. poistetaan ja sijoitetaan niin, että ne voidaan asettaa päällimmäisiksi kaivantoa jälleen täytettäessä. Salaojitetuilla peltoalueilla rakennettava vesihuoltolinja tulee paikoitellen katkaisemaan salaojat. Katkaistut tai vioittuneet salaojat tulee korjata. Korjausmenetelmä valitaan kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan ottaen huomioon salaojan merkityksen, materiaalin ja koon. Salaojitetuilla peltoalueilla salaojat kaivetaan ensin esiin niitä vahingoittamatta, jonka jälkeen ne katkaistaan. Salaojien korjaukset valokuvataan ja rakennuttajan ja maanomistajan edustajat tarkastavat korjaukset. Korjauksia ei saa peittää ennen tarkastusta. Katkaistut salaojat korjataan ja tiivistetään. 16210 Putki- ja johtokaivantojen tekeminen Kaivannon pohja tasataan ja kivet poistetaan ennen asennusalustan ja alkutäytön rakentamista. Kaivannon pohjalla mahdollisesti olevat vesi, lumi ja jää poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Talvikautena kaivannon pohja suojataan jäätymiseltä. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL2010, kuvissa 16210:K1-K4. Kaivantoihin tehdään tarvittaessa tarvittavat levennykset kaivojen ja muiden laitteiden kohdalla. Kaivantojen rakentamisessa käytetään pituusleikkauksissa ja tässä selostuksessa määriteltyjä luiskakaltevuuksia ja tuentoja. Kaava-alueella ennen putkijohtokaivantojen tekemistä tehdään kevennyskaivu rakennekerrosten alapinnan tasolle tai 2,0 m putkijohtokaivannon alimman kaivutason yläpuolelle. Leikkaus ulotetaan 4,0 m etäisyydelle vesihuoltokaivannon luiskan yläreunasta. Tällöin vesihuoltokaivannot voidaan luiskata kaltevuuteen 1:2. Vaihtoehtoisesti käytetään tuentaelementtiä. Kaivumaita ei saa läjittää kaivantojen reunoille ja koneella työskennellään kaivannon päästä. Putkien asennukset ja kaivantojen täytöt tehdään välittömästi kaivutöiden valmistuttua, eikä kaivantoja pidetä auki tarpeettoman pitkiä aikoja. 6

Kaivannot pidetään tarvittaessa kuivana kaivantojen sisäpuolelta eroosiosuojatuista pumppauskuopista pumppaamalla. Osa vesihuoltolinjojen kaivannoista ulottuu suunnitteluaikana mitattujen pohjavesipintojen alapuolelle. Kaivumaita voidaan käyttää putkikaivantojen lopputäytöissä liikennealueiden ulkopuolella, vieritäytöissä ja maisemoinnissa. 16212 Kaapelikaivannot 16212.1 Kaapelikaivantojen materiaalit Kaapeleiden ja putkitusten alkutäytön, välitäytön ja suojatäytön materiaalina käytetään tiivistettyä 0/16 mm hiekkaa, jonka rakeisuuskäyrä on 18320:K2 (InfraRYL 2010) mukainen. 16212.1 Kaapelikaivantojen alusta Asennusalustana käytetään tiivistettyä 0/16 mm hiekkaa. Asennusalustan paksuus on 100 mm. 16212.3 Kaapelikaivantojen tekeminen Kaapelikaivannon maatöissä noudatetaan Infra RYL 2010 määräyksiä sekä kaapelin omistajan antamia vaatimuksia. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL 2010, kuvassa 16212:K1. 16300 Kaivannon tukirakenteet Kaivannon tuennalla varmistetaan putkien turvallinen asentaminen ja estetään kaivannon seinämien sortuminen ja maa-ainesten putoaminen. Pituusleikkauksissa on esitetty kaivannon luiskien kaltevuudet ja kaivantojen tuettavat osuudet. Mikäli urakoitsija haluaa rakentaa tuennat vaihtoehtoisella tavalla, tulee urakoitsijan toimittaa tuentasuunnitelma mitoituslaskelmineen tiedoksi rakennuttajalle ennen tuentatyöhön ryhtymistä. 16310 Elementtituet Elementtitukia käytettäessä kaivu voidaan tehdään luiskattuna 2:1 tai jyrkempänä lähelle lopullista kaivusyvyyttä, jonka jälkeen elementtituki asennetaan kaivantoon. Luiskatun kaivannon ja elementtien välinen tila täytetään välittömästi lopputäyttöön soveltuvalla maalla (talviolosuhteissa salaojasepelillä). Savisen maaperän kohdalla loppukaivu, alin 0,2 0,5 metriä tehdään elementtien sisäpuolelta samalla elementtiä alaspäin painaen. Kaivannossa ei saa työskennellä ennen kuin elementit on asennettu paikalleen. 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTTÖTYÖT 18100 Penkereet 18140 Kevennetyt penkereet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja rakenteet Vesihuollon runkolinjalle paaluvälille 335-385 rakennetaan suojapenger vaahtolasilla kevenettynä. Vaahtolasikerros sijoitetaan XPS-levyn päälle. Yläpintaan asennetaan suodatinkangas N3. Vaahtolasikevennyksen kerrospaksuus toteutetaan seuraavasti: - Täyttösuojakerroksen paksuus 0,4 m vaahtolasia 0,6 m - Täyttösuojakerroksen paksuus 0,3 m vaahtolasia 0,4 m - Täyttösuojakerroksen paksuus 0,2 m vaahtolasia 0,3 m Vaahtolasikerroksen päälle on sijoitettava 0,3 m paksuinen pintamaakerros. 18300 Kaivantojen täytöt Lähtökohtaisesti täyttötöiden tekemistä tulee välttää talviolosuhteissa. Mikäli täyttötöitä joudutaan talvella tekemään, tulee noudattaa seuraavaa ohjeistusta. 7

Lämpötilan laskiessa alle 0 tulee täyttötyöt tehdä erityistä huolellisuutta noudattaen. Täyttömateriaali ei saa sisältää lunta, jäätä, jäätyneitä maakokkareita tai materiaaleja. Materiaalin tulisi olla mahdollisimman kuivaa. Materiaalia ei saa levittää jäätyneelle, lumiselle tai jäiselle alustalle, vaan ko. alusta puhdistetaan huolellisesti, sulatetaan tai leikataan mieluummin pois juuri ennen täyttöä. Mikäli maata joudutaan sulattamaan keinotekoisesti, tulee sulatettu alue tiivistää huolellisesti. Täyttötyön tulee seurata välittömästi kaivua ja rakenteiden asentamista. Materiaali tiivistetään välittömästi levityksen jälkeen ja uusi kerros levitetään heti tiivistetyn kerroksen päälle. Talvityönä tehtävissä täytöissä edellytetään käytettäväksi 30 60 % ohuempia, kerralla tehtäviä kerroksia kuin kesäaikana tehtäessä. Täytön tiiviyttä tulee tarkkailla useilla tiiveyskokeilla. 18310 Asennusalustat 18310.1 Asennusalustojen materiaalit Putkilinjalle rakennetaan asennusalusta (h = 150 mm). Asennusalustan materiaalina käytettävän luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta kuitenkin siten, että putkille DN <200 suurin sallittu raekoko on 20 mm. Murskeen käyttö on sallittu putkien DN>100 asennusalustaan ja murskeen suurin sallittu raekoko on 16 mm. 18310.2 Asennusalustojen alusta Suoraan pohjamaan päälle tehtävän asennusalustan alle asennetaan leikkauspintaan käyttöluokan N3 suodatinkangas. 18130.3 Asennusalustojen tekeminen Mikäli perusmaa on liikennealueiden ulkopuolella asennusalustan materiaaliksi sopivaa, ei erillistä asennusalustaa ja alkutäyttöä tällöin tarvita PEH- putkilla, joiden paineluokka on ³PN 10. Perusmaa voi tällöin olla rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa, hiekka- tai soramoreenia, savea tai silttiä. PVC- ja PP- putkille rakennetaan myös liikennealueiden ulkopuolella asennusalusta. Perustettaessa putki suoraan tasatun pohjamaan varaan on kaivutyö tehtävä huolellisesti liikakaivua välttäen siten, että asennuspohjasta tulee riittävän tasainen. Asennusalustan tulee ulottua myös kulmatukien, venttiilikaivojen yms. alle. Asennusalustojen asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2015 ohjeiden mukaisesti. 18130.4 Valmis asennusalusta Tiiviysvaatimus on 90 % parannetun Proctor-kokeen arvosta. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 %. 18320 Alkutäytöt 18320.1 Alkutäyttöjen materiaalit Alkutäyttö tehdään InfraRYL luvun 18320 mukaisesti. Liikennealueella alkutäyttö tehdään hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää asennusalustan materiaalille esitetyt vaatimukset. Liikennöitävän alueen ulkopuolella alkutäyttö voidaan tehdä hiekasta, sorasta, murskeesta tai moreenista, joiden raekoko ei ylitä asennusalustalle asetettuja enimmäisarvoja. 18320.2 Alkutäyttöjen alusta 18320.3 Alkutäyttöjen tekeminen Alkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäyttö tehdään ja tiivistetään aina kerroksittain. Ensimmäisen alkutäyttökerroksen paksuus on tiivistettynä enintään puolet putken läpimitasta silloin, kun putken sisähalkaisija on enintään 600 mm. Ensimmäisen tiivistyskerroksen jälkeen alkutäyttö tiivistetään 200 300 mm vaakasuorina kerroksina samanaikaisesti putken molemmilta puolilla. Putken päällä olevaa maakerrosta voidaan tiivistää koneellisesti vasta kun maakerros on vähintään 300 mm paksu. 18320.3.2 Salaojan ympärystäytöt Salaojan ympärystäyttönä käytetään salaojasoraa, jonka rakeisuuskäyrä on kuvan 18320:K5 (InfraRYL 2010) mukainen. 8

18320.4 Valmis alkutäyttö Alkutäytön tiiviysvaatimus on 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 92 %. 18320.1.4 Salaojien ympärystäytöt Salaojan ympärystäyttönä käytetään salaojasoraa, jonka rakeisuuskäyrä on kuvan 18320:K1 (InfraRYL 2006) mukainen. 18320.1.5 Kaapeleiden alkutäytöt Kaapeleiden ja putkitusten alkutäytön materiaalina käytetään hiekkaa, jonka rakeisuuskäyrä on 18320:K2 (InfraRYL 2006) mukainen. 18330 Lopputäytöt 18330.1 Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua materiaalia. Viheralueilla ja vastaavilla lopputäytöt voidaan tehdä kaivumaista. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö tehdään sijainnin mukaan pengermateriaalista tai ympärillä olevan rakennekerroksen materiaalista. Vesihuollon runkolinjan 18330.3 Lopputäytön tekeminen Liikennealueilla lopputäyttö tiivistetään huolellisesti ja sen yläpintaan tehdään entistä vastaavat rakennekerrokset, päällyste ja tiivistys. Muilla kuin liikennealueilla lopputäytön yläpinnan on oltava vähintään 100 mm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Vesihuollon runkolinjalla liikennealueilla tienalituskaivantojen täyttö tehdään siirtymäkiilarakennetta käyttäen, siirtymäkiilan syvyys 1,5 m ja kaltevuus 1:5. Putkikulmien kohdalla lopputäyttö tiivistetään maanpintaan saakka myös liikennealueen ulkopuolella. Tiivistettävän osuuden tulee ulottua vähintään 3 m kulmatukien molemmille puolille putken suunnassa. Tiiveysvaatimus on 90 % parannetun Proctor- kokeen arvosta. Lopputäyttö tehdään kaivojen, palopostien ja sulkuventtiilien sivuilla vähintään 0,4 metrin päähän niiden ulkopinnasta. Lopputäytön asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2015 ohjeiden mukaisesti. 18330.4 Valmis lopputäyttö Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan jolloin lopputäytön tiiviysvaatimus on 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 % (parannettu Proctorkoe). Erityisesti on huolehdittava siitä, että ojat ja rummut puhdistetaan niihin mahdollisesti työaikana joutuneesta maasta ja että pengerretyn kaivannon taakse ei jää alueita, joihin tulva- ja sadevesi patoutuu. Johtolinjan sijaitessa pengerluiskassa on varmistauduttava kaivannon pinnan riittävästä vahvistuksesta veden virtauseroosiota vastaan. Kaikki työalueet viimeistellään siten, että ne ovat alkuperäistä vastaavassa ja sopimusten mukaisessa kunnossa. Talvitöinä tehdyissä töissä tulee lopulliset viimeistelytyöt suorittaa routakauden jälkeen. Peltoalueilla ylimmäksi kerrokseksi tulee johtolinjalta kuorittu ruokamulta. Talvityöt Lähtökohtaisesti täyttötöiden tekemistä tulee välttää talviolosuhteissa. Mikäli täyttötöitä joudutaan talvella tekemään, tulee noudattaa seuraavaa ohjeistusta. Lämpötilan laskiessa alle 0 tulee täyttötyöt tehdä erityistä huolellisuutta noudattaen. Täyttömateriaali ei saa sisältää lunta, jäätä, jäätyneitä maakokkareita tai materiaaleja. Materiaalin tulisi olla mahdollisimman kuivaa. 9

Materiaalia ei saa levittää jäätyneelle, lumiselle tai jäiselle alustalle, vaan ko. alusta puhdistetaan huolellisesti, sulatetaan tai leikataan mieluummin pois juuri ennen täyttöä. Mikäli maata joudutaan sulattamaan keinotekoisesti, tulee sulatettu alue tiivistää huolellisesti. Täyttötyön tulee seurata välittömästi kaivua ja rakenteiden asentamista. Materiaali tiivistetään välittömästi levityksen jälkeen ja uusi kerros levitetään heti tiivistetyn kerroksen päälle. Talvityönä tehtävissä täytöissä edellytetään käytettäväksi 30 60 % ohuempia, kerralla tehtäviä kerroksia kuin kesäaikana tehtäessä. Täytön tiiviyttä tulee tarkkailla useilla tiiveyskokeilla. 18370 Johtokaivantojen virtaussulut Kaivantojen virtaussulut (ns.savisulut) toimivat veden liikettä pidättävänä rakenteena ja niitä tarvitaan silloin, kun kaivannossa käytettävien rakennekerrosten vedenläpäisykyky on parempi kuin ympäröivässä maaperässä. Samalla estetään häiriintyneen maa-aineksen kulkeutuminen kaivannon pituussuunnassa. Pihonkujalle asennetaan virtaussulut 50 m välein. Pihonkujan vesihuoltolinjojen kaivantoihin tulee rakentaa pituussuunnassa 0,5 metrin pituiset virtaussulut, jotka ulottuvat kaivannon pohjalta vähintään alkutäytön yläpinnan korkeuteen. Virtaussulku siirretään mikäli suunnitelmissa esitetty sijainti osuu muhvin kohdalle. Virtaussulut voidaan rakentaa joko alueelta kaivetusta savesta tai vaihtoehtoisesti bentoniittimattorakenteena. Tiiviyden tulee vastata alkutäytön tiiviysvaatimusta. Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 2010 mukaiset. 21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT 21100 Suodatinrakenteet 21120 Suodatinkankaat 21120.1 Suodatinkankaiden materiaalit Suodatinkankaan käyttöluokka tulee olla käytettävien materiaalien ja pohjamaan laadun mukainen, katualueilla vähintään N3. Materiaalilla tulee olla CE- merkintä. 21120.3 Suodatinkankaiden asentaminen Ennen rakennekerrosten tekemistä, asennetaan leikkauspintaan suodatinkangas. Suodatinkangas asennetaan "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti. 21200 Jakavat kerrokset, eristys ja välikerrokset 21210 Jakavat kerrokset 21210.1 Jakavan kerroksen materiaalit Katujen sekä jalankulku ja pyöräily väylän jakavat kerrokset rakennetaan kalliomurskeesta 0/90 mm, jonka rakeisuusohjealue on esitetty taulukossa 21210:T3, InfraRYL2010. 21210.2 Jakavan kerroksen alusta Ennen kerroksen rakentamista varmistetaan alle jäävän kerroksen taso leveys ja pinnan muoto. 21210.3 Jakavan kerroksen tekeminen Jakava kerros tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti. 21310.4 Valmis jakava kerros Jakavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 90 %. Jakavan kerroksen sallitut poikkeamat ja tiiviysvaatimukset on esitetty taulukoissa (21210:T4 ja 21210:T5, InfraRYL2010). 10

21300 Kantavat kerrokset 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 21310.1 Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalit Katujen sekä jalankulku ja pyöräily väylän kantavat kerrokset rakennetaan kalliomurskeesta 0/32 mm ja 0/56 mm tyyppipoikkileikkausten sekä asemapiirustuksen mukaisesti. 21310.2 Sitomattoman kantavan kerroksen alusta Ennen sitomattoman kantavan kerroksen rakentamista varmistetaan sen alustan taso, leveys ja pinnan muoto. 21310.3 Sitomattoman kantavan kerroksen tekeminen Sitomaton kantava kerros tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti. 21310.4 Valmis sitomattoman kantava kerros Kantavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 90 %. Kantavan kerroksen sallitut poikkeamat on esitetty taulukossa (21310:T4, InfraRYL2010). 21400 Päällysteet ja pintarakenteet 21410 Asfalttipäällysteet 21410.1 Asfalttipäällysteiden materiaalit Ajoratojen kulutuskerros tehdään asfalttibetonista AB16, kerroksen paksuus 50 mm. Kadut päällystetään asemapiirustuksen mukaisesti. Alueen pohjamaan kantavuus on 35 MN/m 2 ja asfalttipintojen kantavuusvaatimus 250 MN/m 2, joka vastaa katuluokkaa 4. 21410.3 Asfalttipäällysteen tekeminen Asfalttipäällyste tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti. 21410.4 Valmis asfalttipäällyste Asfalttipäällysteen laadunvalvonta tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti. 21450 Sitomattomat kulutuskerrokset 21450.1 Sitomattoman kulutuskerroksen materiaali Pihonkujan ja Savupirtintien päällyste rakennetaan kalliomurskeesta 0/8 mm, kerroksen paksuus 50 mm. Jalankulku- ja pyöräilyväylä päällystetään kivituhkalla 0/6 mm, kerroksen paksuus 50 mm. Kadut ja jalankulku- ja pyöräilyväylä päällystetään asemapiirustuksen mukaisesti. Alueen pohjamaan kantavuus on 35 MN/m 2 ja sitomattomien kulutuskerrosten kantavuusvaatimus 200 MN/m 2. 21450.3 Sitomattoman kulutuskerroksen tekeminen Sitomaton kulutuskerros tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti. 21450.4 Valmis sitomaton kulutuskerros Sitomattoman kulutuskerroksen laadunvalvonta tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti. 21500 Siirtymärakenteet 21510 Siirtymäkiilat Siirtymäkiila (pitkittäinen ja/tai poikittainen) rakennetaan uuden katurakenteen liittyessä nykyiseen katurakenteeseen ja alusrakenteen muutoskohtiin sekä muihin InfraRYL2010:ssa mainittuihin kohtiin InfraRYL2010 ohjeiden mukaisesti. Siirtymäkiilan sijainti tarkistetaan työmaalla maasto olosuhteiden mukaiseksi siten, että kiilan syvin kohta tehdään alusrakenteen vaihtumiskohtaan. 11

Siirtymäkiilan syvyys on 1,6 m ja kaltevuus Pihonkaarteellaa 1:10 ja muilla kaduilla 1:5. Siirtymäkiilan rakentamiseen käytetään jakavan kerroksen materiaalia. Kadun alla oleviin putkijohtokaivatoihin rakennetaan poikittaiset siirtymäkiilat InfraRYL:n mukaan. Siirtymäkiila ulotetaan roudantunkeumasyvyydeltä 1,5 m rakennekerrosten alapintaan. 23000 KASVILLISUUSRAKENTEET 23100 Kasvualustat ja katteet 23111 Tuotteistetut kasvualustat 23111.1 Kasvualustojen materiaalit Kasvualustamateriaalina käytetään hyväksytyn tarkastuslaitoksen rekisterissä olevan kasvualustavalmistajan toimittamaa materiaalia. Kasvualustan materiaalina voidaan käyttää myös alueelta saatavaa peltomultaa, mikäli se täyttää kasvualustoille asetetut vaatimukset. Kasvityyppi Nurmikko A3 Kasvualusta ja paksuus 150 mm humusmaata, karkeilla alustoilla lisäksi 200 mm perusmaata 23111.2 Kasvualustataulukko Kasvualustan tulee täyttää Viherympäristöliiton suositukset kasvualustaohjearvoiksi, VRT'11 Taulukko 23111:T1 Kasvualustan suositeltavat ravinnepitoisuudet. Kasvualustan rakeisuuskäyrä on VRT'11 kuvien 23111:K1 23111:K4 mukainen. 23111.2 Kasvualustojen alustat Kaivupohja on muodoltaan ja tasaisuudeltaan sellainen, että siinä ei ole yleiskaltevuudesta poikkeavia, yksittäisiä, vettä kerääviä painanteita sekä istutuksia varten tehdyt kuopat ovat suunnitelman mukaiset. 23111.3 Kasvualustojen tekeminen Nurmikoiden kasvualustojen tekeminen ja laadunvalvonta tehdään VRT'11 ohjeiden mukaisesti. Vettä läpäisevällä hyvin karkealla alustalla, kuten louheella, soralla tai soramoreenilla, alimmaksi kerrokseksi karkean alustan päälle levitetään vettä pidättävä kerros esimerkiksi savesta tai moreenista. Lopullinen pinta noudattaa suunniteltuja korkeuksia. 23111.4 Valmis kasvualusta Tekniset vaatimukset VRT'11 mukaiset. 23200 Nurmi- ja niittyverhoukset Tekniset vaatimukset VRT'11 mukaiset. 23211 Kylvönurmikot VRT'11 Taulukko 23211:T1 Siemenseosten käyttöluokat. 23211.1 Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. 23211.2 Nurmikoiden alusta Kasvualustan pinnassa ei saa olla painanteita. 23211.3 Nurmikoiden tekeminen Katu- ja puistoalueille kylvetään nurmi A3. Nurmikon siemeniä kylvetään 2,0 kg aarille. 23211.4 Valmis nurmikko ja maisemanurmi Laadunvalvonta tehdään InfraRYL2010 -ohjeiden mukaisesti tilaajan toimesta. 12

31000 VESIHUOLTO 31100 Jätevesiviemärit 31100.1 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket 31100.1.1 Jätevesiviemäriputket Jätevesiviemärit rakennetaan suunnitelmien mukaisesti Æ 110 mm, Æ 160 mm, Æ 200 mm ja Æ 315 mm muoviputkesta, materiaali PP, SN 8. Putkissa oltava Nordic Poly Mark setrifioinnin todentava merkintä. 31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot Jätevesiviemärin tarkastuskaivoina käytetään Æ 560/500 mm massiivimuovikaivoja, seinämävahvuudeltaan 12,3 /17,3 mm, materiaali PEH- muovia. Pohjan tulee olla massiivinen, johon liittymät tehdään poraamalla. Kaivonkansina käytetään umpikansia, joiden kuormituskestävyys on 40tn (400kN). Kaivoissa on teleskooppikansistot. 31100.1.4 Muut materiaalit ja tarvikkeet Suunnitelmapiirustusten osoittamiin kohtiin asennetaan sulkuventtiileiksi maahan asennettavat valurautaiset kumiluistiventtiilit. Venttiilit asennetaan laippaliitoksella. Venttiilit varustetaan teleskooppisella karanjatkolla ja suojaputkella Æ 110 M. Peltoalueilla venttiilit suojataan betonikartiorenkaalla 800/600 ja valurautakansistolla 250 kn. Betonikartio asennetaan asennushiekkakerroksen 150 mm ja betonitukirenkaan päälle. Liikennealueilla venttiili varustetaan valurautaisella venttiilihatulla. Venttiilien sijainti merkitään merkkikilvellä, joka asennetaan maahan lyötyyn n. 2,2 m pituiseen U65-profiiliin tai vastaavaan. 31100.2 Jätevesiviemärin asennusalusta Ennen asennusalustan asentamista asennetaan leikkauspintaan suodatinkangas käyttöluokaltaan N3. Jätevesiviemärin asennusalusta tehdään kohdan 18310 mukaisesti. 31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemärit rakennetaan suunnitelmien mukaan ja ne liittyy nykyiseen jätevesiviemäriin asemapiirustuksen osoittamissa paikoissa. Liitosten toteuttamisen edellyttämät ohipumppaukset ja väliaikaiset tulppaukset tehdään. 31100.3.1 Jätevesiviemäriputken asentaminen 31100.3.1.2 Asentaminen Asennustyön aikana putkia ja kaivoja on käsiteltävä huolellisesti valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. PEH- putkien liitokset käyttäen hitsaus- ja laippaliitosta. Laippaliitoksessa käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja pultteja ja muttereita. Tonttihaarat tulpataan vesitiiviiksi ja niiden sijainti merkitään maastoon pystylaudoilla. Jäteveden tonttihaarojen kaltevuus on 1,0%. 31100.4 Valmis jätevesiviemäri 31100.4.1 Valmis jätevesiviemäri, yleistä Valmiille viettoviemärille ja paineviemärille sallitaan vaakatasossa ± 100 mm poikkeama suunnitellusta sijainnista, edellyttäen ettei se haittaa rakenteen toimivuutta tai johtohaarojen rakentamista. 13

Kaivot on asennettu pystysuoraan, poikkeama saa olla enintään 10 mm 1 metrin matkalla. Kaivojen sijainnissa vaakatasossa sallitaan enintään ± 100 mm:n poikkeama ja pituussuunnassa sallitaan ± 300 mm:n poikkeama, kun kaivoon ei ole tiedossa liittymiä. Kaivojen kannet on asennettu valmiin rakenteen kaltevuuteen sekä niiden korkeusasema on taulukon 31200:T8 mukainen. Viemäri ja paineviemäri huuhdellaan painevesihuuteluna. Urakoitsija ottaa maanalaisten johtojen risteys- ja liitoskohdista, pumppaamoista ja laitekaivoista 3 kpl valokuvia / kohde. Kuvat luovutetaan sähköisessä muodossa rakennuttajalle ennen työn vastaanottamista. 31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Valmiin putken vaatimustenmukaisuus todetaan InfraRYL 2006 ja 2010 mukaisesti. Valmiista jätevesiviemäristä tehdään tarkemittaus Hausjärven tarkemittausohjeen mukaisesti. Valmiille jätevesiviemärille tehdään TV-kuvaus. 31100.5.1.3 Paineviemärin tiiviyden toteaminen Paineviemärin tiiviyden toteamisessa noudatetaan InfraRYL:in ohjeita. Paineviemäreille tehdään tiiviyskoe standardin SFS 3115 mukaisesti vesipainekokeena huuhtelun jälkeen. Standardista poiketen koe tehdään kaivannon täyttämisen jälkeen. Kokeesta laaditaan pöytäkirja. Tiiviyskoe tehdään lopputäytön tekemisen jälkeen sopivina johto-osina, joiden ei tulisi olla 500 m pitempiä. 31100.3.6 Jätevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen Suojaputkien sijainnit on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Jätevesiviemärin Ø 315 mm suojaputkena käytetään Æ 406,3x6,3 mm teräs- tai muovisuojaputkea. Suojaputken materiaali on terästä St 37.00 tai muovia SN 8. Jätevesiviemäri tuetaan suojaputken sisäpintaan keskittämisrenkailla, keskittämisrenkaiden väli 1,6 metriä. Rakentamisessa noudatetaan InfraRYL 2010 ja - 2006 ohjeita. 31200 Hulevesiviemärit 31200.1 Hulevesiviemärin materiaalit 31200.1.1 Hulevesiviemäriputket Hulevesiviemäreinä käytetään Æ 110 mm, Æ 200 mm, Æ 250 mm, Ø 315 mm ja Ø 450/400 mm SN8-luokan muoviputkia. Hulevesiviemärit ovat standardin SFS-EN 1401 mukaisia SN8 PPputkia. Huleveden purku ja ottoputkien päät varustetaan eläinläpällä sekä verhoillaan kenttäkiveyksellä 100-150 mm. Kenttäkiveykseen asennetaan suodatinkangas (N3) sekä asennusalusta InfraRYL mukaisesti. Kenttäkiveyksen laajuus on esitetty asemapiirustuksessa. Hulevesiputkissa oltava Nordic Poly Mark setrifioinnin todentava merkintä. 31200.1.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä putket Kaava-alueella tarkastus- ja hulevesikaivoina käytetään Æ 560/500 mm teleskooppi massiivimuovikaivoja, seinämävahvuudeltaan 12,3 /17,3 mm, materiaali PEH- muovia. Hulevesikaivot varustetaan 300 l sakkapesällä ja 40 tn (400kN) kansistolla. Kaivokohtaiset tiedot on esitetty kaivokorteissa. 31100.2 Hulevesiviemärin asennusalusta Ennen asennusalustan rakentamista asennetaan leikkauspintaan suodatinkangas käyttöluokaltaan N3. Hulevesiviemärin asennusalusta tehdään kohdan 18310 mukaisesti. 31100.3 Hulevesiviemärin rakentaminen Asentamisessa noudatetaan putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Ennen asentamista tarkistetaan, että putkikaivanto ja asennusalusta ovat suunnitelman mukaiset. Rakennettava hulevesiviemäri puretaan nykyiseen ojaan ja purkupiste eroosiosuojataan louheella 0-150 mm. 14

Tonttihaarat tulpataan vesitiiviiksi ja niiden sijainti merkitään maastoon pystylaudoilla. 31100.4 Valmis hulevesiviemäri Valmiille viettoviemärille sallitaan vaakatasossa ± 100 mm poikkeama suunnitellusta sijainnista, edellyttäen etteivät ne haittaa rakenteen toimivuutta tai johtohaarojen rakentamista. Viettoviemärille sallitaan InfraRYL:in taulukon 31200:T7 mukaiset kaltevuus- ja korkeuspoikkeamat edellyttäen, että viemäriin ei jää vesipainanteita, tai kaivoon tulevan putken vesijuoksu ei ole lähtevän putken vesijuoksua alempana. Valmis hulevesiviemäri huuhdellaan painevesihuuteluna. 31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Valmiista hulevesiviemäristä tehdään tarkemittaus, joka sisältää sijainnin (x ja y) ja korkeuden z. Hulevesiviemäri TV-kuvataan, pöytäkirja ja DVD-tiedostot luovutetaan tilaajalle. 31300 Vesijohdot 31300.1 Vesijohtoputkistot Vesijohdot rakennetaan Æ 40 mm, Æ 75 mm Æ 110 mm ja Ø200 mm PE-10 muoviputkesta, materiaalina PE100, paineluokka PN10 (hyväksyntä SFS-EN 12001). Putkien kyljessä on oltava sininen merkkiraita. Putket liitetään toisiinsa pusku- tai sähköhitsaamalla tai vetoa kestävillä laippaliitoksilla. Työn suorittavalla hitsaajalla on oltava vähintään viiden vuoden kokemus työmenetelmästä. Hitsauslaitteen kalibroinnin on oltava voimassa. Puskuhitsaussaumat on merkittävä kuumaan purseeseen painetulla merkinnällä, jonka on oltava yksilöitävissä yritykseen ja työn suorittajaan. Laippaliitoksissa käytetään haponkestävästä teräksestä A4 valmistettuja pultteja ja muttereita. Putken haarayhteinä käytetään valurautaisia epoksipulveripinnoitettuja laipallisia yhteitä. (esim Hawle) Rakentamisessa noudatetaan InfraRYL2010 ja 2006 ohjeita. Tonttihaaroihin asennetaan venttiili ja putki tulpataan vetoa kestävällä laippaliitoksella. Lisäksi tonttihaarojen päät merkitään pystylaudoilla maastoon. Alueen itäreunan kiinteistöissä uusi tonttivesijohto liitetään kiinteistön nykyiseen vesijohtoon. Putkissa oltava Nordic Poly Mark setrifioinnin todentava merkintä. 31300.1.9 Vesijohtoputkien kulmatuet Vesijohdon kulmat, haarat, taitteet ja sulkuventtiilit tuetaan betonilaattaan. Betonina käytetään vähintään lujuusluokaltaan K30 olevaa betonia. Tuen teräksinä käytetään tyyppiä A 500 HW. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muhvilukkoja tai vetoa kestäviä putkiliitoksia. Kulmatukien perusmuoto on esitetty kuvassa 31300:K10 (InfraRYL). Tuet tehdään siten, että laatat valetaan valmiiksi mainittujen mittojen mukaisina, asennetaan kaivantoon, jossa valetaan vain laatan ja putken välinen täytebetoni. Putken ympärille kääritään ennen valua umpisolumuovikaistale. Lohkohitsatut PEH-kulmakappaleet valetaan kokonaan betoniin. PEH-putken pienet pysty- ja vaakataitteet tehdään putkea taivuttamalla, jolloin putkea ei tarvitse erikseen tukea. Taivutuksissa tarvittavien suurten voimien takia on minimitaivutussäteenä syytä pitää arvoa 100 x du normeissa esitetyn 50 x du sijasta. Vesijohdon kulmia ei tarvitse myöskään tukea, mikäli käytetään ruiskupuristettuja kulmakappaleita (DN<225), jotka liitetään putkeen hitsaamalla. 31300.1.10 Vesijohtolinjan laitteet Vesijohtoon liitettävät laitteet vastaavat paineenkestävyydeltään, materiaaliltaan ja pintakäsittelyltään vesijohtoputkea ja täyttävät yleiset materiaalivaatimukset. 31300.1.10.1 Sulkuventtiilit Suunnitelmapiirustusten osoittamiin kohtiin asennetaan sulkuventtiileiksi maahan asennettavat valurautaiset kumiluistiventtiilit DN 100, DN 65 ja DN 35 (valmistaja esim. Hawle). Venttiilin hattuna käytetään ns. kelluvaa mallia sekä katualueilla venttilivarren pää varustetaan 15

valurautaisella venttiilihatulla, muoto pyöreä. Venttiilivarren suojuksena käytetään sinistä muoviputkea ja varren materiaalina galvanoitua terästä. Venttiilit asennetaan vetoa kestävinä laippaliitoksina. Venttiilit varustetaan karanjatkolla ja suojaputkella Æ 110 M. Johtolinjoihin kuuluvat sulkuventtiilit varustetaan merkkikilvellä, joka kiinnitetään maahan lyötyyn noin 2,2 metrin pituiseen U 65 profiiliin. Kilvistä selviää putken ja / tai laitteen laatu, etäisyys merkkikilvestä ja asennussyvyys. Profiilit ankkuroidaan maaperään poikittaisella harjateräksellä ja pussillisella pikabetonia. 31300.1.10.4 Muut tarvikkeet Jos suunnitelma-asiakirjoissa ei ole toisin määrätty, käytetään vähintään nimellispaineella PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita. 31300.3 Vesijohdon rakentaminen Nykyiseen vesijohtoon liitytään asemapiirustuksen osoittamassa paikassa. Valmiissa vesijohdossa sallitaan vaakatasossa ja korkeusasemassa ± 100 mm poikkeama, edellyttäen etteivät ne haittaa rakenteen toimivuutta tai johtohaarojen rakentamista. PEH- putkien liitokset käyttäen vetoa kestäviä hitsaus- tai laippaliitosta. Laippaliitoksissa käytetään haponkestävästä teräksestä A4 valmistettuja pultteja ja muttereita. 31300.3.1.2 Liitosten tekeminen Liitokset nykyisiin vesijohtoihin tehdään käyttämällä vetoa kestäviä laippaliitoksia. 31300.3.1.3 Vesijohdon huuhtelu Vesijohto huuhdellaan, kun kaivanto on täytetty. Huuhtelu tehdään käytössä olevasta verkostosta otettavalla vesijohtovedellä. Viimeisestä huuhteluvedestä otetaan vesinäyte bakteeriviljelyä varten. Puhdistustyön aikana on linjan haaraventtiilien, mm. ilmanpoistoventtiilit ja talohaarat, oltava suljettuna. 31300.3.6 Vesijohtoputken suojarakenteen rakentaminen Suojaputken sijainti on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Vesijohdon Ø 110 suojaputkena käytetään Æ 219,1x4,5 mm terässuojaputkea. Vesijohdolle Ø 200 käytetään halkaisijaltaan 323,9x6,3 suojaputkea. Suojaputken materiaali on terästä St 37.00 tai SN 8 muovia. Monninlinjan tiealitukseen poraamalla asennettava suojaputki on terästä. Alitusta risteävän 20 kv kaapelin syvyys on tarkistettava ennen rakentamista ja alituksen korkeusasema on tarkistettava sen mukaan. Vesijohtoputki tuetaan suojaputken sisäpintaan keskittämisrenkailla, keskittämisrenkaiden väli 1,1 metriä. Suojaputken sisälle tulevat putkiliitokset puskuhitsataan. Rakentamisessa noudatetaan InfraRYL 2010 ja - 2006 ohjeita. 31300.3.7 Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen Painejohtojen kulmat, haarat ja venttiilit tuetaan betonilaattaan InfraRYL 2006 ja 2010 mukaisesti. PEH- putken pienet pysty- ja vaakataitteet tehdään putkea taivuttamalla, jolloin putkea ei tarvitse erikseen tukea. Kulmat 11 ja 22 tehdään pääsääntöisesti putkea taivuttamalla. Taivutuksissa tarvittavien suurten voimien takia on minimitaivutussäteenä syytä pitää arvoa 100 x du normeissa esitetyn 50 x du sijasta. Painejohdon kulmia ei tarvitse myöskään tukea, mikäli käytetään ruiskupuristettuja kulmakappaleita (DN<225), jotka liitetään putkeen hitsaamalla. Lohkohitsatut PEH- kulmakappaleet valetaan kokonaan betoniin. PVC- putkien kulmat DN>225 rakennetaan kulmakappaleilla 11 45 ja tuetaan betonisella kulmatuella. PVC- putkien kulmat DN<225 tuetaan käyttäen muhvilukkoja, muhvilukkojen määrä putkivalmistajan ohjeiden mukaisesti. Tuet tehdään siten, että laatat valetaan valmiiksi mainittujen mittojen mukaisina, asennetaan kaivantoon, jossa valetaan vain laatan ja putken välinen täytebetoni. Putken ympärille kääritään ennen valua umpisolumuovikaistale. 16