Kiintiöpakolaisten vastaanotto Iisalmen (Ylä-Savoon) Kaupunginhallitus 28.5.2012 197 Valmistelija: kehittämispäällikkö Riitta Topelius Suomen valtio on sitoutunut ottamaan vuosittain vastaan 750 kiintiöpakolaista YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n (United Nations High Commissioner for Refugees) esityksen pohjalta. Kiintiöpakolaiset odottavat sijoituspaikkaa eri puolilla maailmaa olevissa pakolaisleireissä. Suomi voi lisäksi myöntää turvapaikanhakijalle turvapaikan tai oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella tai muulla ulkomaalaislaissa mainitulla perusteella. Edellä mainittujen henkilöiden perheenjäseniä tulee lisäksi Suomeen perheenyhdistämisten kautta. Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan kiintiöpakolaisia tai kuntiin muuttaa oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Suomen kuntiin sijoitettiin vuonna 2011 yhteensä 742 kiintiöpakolaista. Turvapaikanhakijoita vuonna 2011 muutti kuntiin joko ELYkeskuksen osoittamana tai itsenäisesti yhteensä 1 542. Näiden lisäksi kuntiin muutti vuonna 2011 yhteensä 608 turvapaikanhakijoiden tai kiintiöpakolaisten perheenjäsentä. Suomen valtion sitoumukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta eivät ole täyttyneet viime vuosina kuntapaikkojen puuttumisen takia. ELY-keskusten tehtävänä on neuvotella kuntien kanssa sijoituspaikoista ja tehdä sopimukset kuntien kanssa. Vuosina 2010-2011 yhteensä 12 uutta kuntaa päätti ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Kunnat olivat hyvin erikokoisia: Janakkala, Mäntyharju, Hirvensalmi, Kaarina, Lieto, Naantali, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari, Kruunupyy, Uusikaarlepyy, Kristiinankaupunki. Osa päätöksistä oli seudullisia tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen käsittäviä. Pohjois-Savon kunnista ainoastaan Kuopio on viime vuosina ottanut vastaan kiintiöpakolaisia. Kunnat saavat valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin. Valtio maksaa perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavan opetuksen kustannukset 100 %:sti. Valtionavustusta kielen opetukseen maksetaan toteutuneiden tuntien perusteella: valtionavustus vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden suomi toisena kielenä -opetukseen tai muun opetuksen tukemiseen ja valtionavustus oman äidinkielen opetukseen. Kunnille maksetaan syyskuun alussa 2011 voimaan astuneen uuden kotoutumislain (1386/2010) mukaan korvauksia laskennallisin perustein kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden kehittämiseen ja järjestämiseen: sosiaali- ja terveys-
palvelut, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, muut osallisuutta edistävät palvelut. Korvauksen suuruus on alle 7-vuotiaiden osalta 6 845 e/hlö/vuosi ja 7 vuotta täyttäneiden osalta 2 300 e/hlö/vuosi. Korvausta maksetaan kiintiöpakolaisten osalta 4 vuoden ajan. (laskennallinen korvaus olisi esim. 30 alle 7-vuotiaan ja 90 yli 7- vuotiaan osalta yhteensä 412 350 e/vuosi) Kunnat ja TE-toimisto vastaavat maahanmuuttaja-asiakkaiden, ml. pakolaiset, alkukartoitusten tekemisestä. Alkukartoitus voidaan järjestää itse, ostopalveluna tai sopia sen järjestämistavoista paikallistasolla. Valtio korvaa kunnille alkukartoituksen tekemisestä 700 e/hlö. Kunnalle korvataan kolmen vuoden ajan todellisten kustannusten mukaan kunnan maksama kotoutumistuki ja toimeentulotuki. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia voidaan maksaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella kymmenen vuoden ajan. Paluumuuttoavustuksen ja tulkitsemisen järjestämisen aiheuttamat kustannukset korvataan täysimääräisenä ilman määräaikaa. Em. korvausten maksun edellytyksenä on laadittu kuntakohtainen tai seudullinen kotouttamisohjelma ja allekirjoitettu sopimus ELYkeskuksen kanssa. Korvausten maksu tapahtuu pääsääntöisesti kotikuntamerkinnän päivämäärästä lähtien. Kuntien on syytä laatia keskinäinen sopimus kustannuksista kunnasta toiseen muuttamisen vaikutuksista korvauksiin. Liitetietona jaetaan - Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsonin alustus Pakolaisten kuntapaikat Ylä-Savossa 20.2.2012 Iisalmessa - Yhteenveto pakolaisten vastaanottoon liittyvistä kustannuksista ja kunnille maksettavista korvauksista (Riitta Topelius 25.1.2012) - Muistio Pietarsaaren seudulle tehdystä opintomatkasta 16.12.2011 (Riitta Topelius) - Muistio Kuopioon tehdystä tutustumiskäynnistä 8.2.2012 - Maahanmuuttajapalvelut Kajaanissa, tilannekatsaus 10.5.2012 Ylä-Savon osalta on keskusteltu noin 120-150 kiintiöpakolaisen ottamisesta viiden vuoden aikana kuntien yhteisin järjestelyin. Periaatepäätös asiasta tehdään jokaisessa kunnallisvaltuustossa erikseen. Huomioitavia asioita Päätös on kertapäätös, jatkosta päätetään kokemusten perusteella erikseen myöhemmin. Asunnot järjestetään normaalista vuokra-asuntokannasta asuntojen vapautuessa. Vuokra-asuntojen järjestyminen pakolaisille on ratkaisevaa asian etenemiselle.
Seudullisen toimintamallin kehittämiseen ja vastaanottotoiminnan käynnistämiseen on saatavissa asiantuntija-apua mm. Kuopiosta ja Kajaanista sekä Pietarsaaren seudulta. Ylimääräisiä henkilöresursseja tarvitaan erityisesti vastaanottotyön käynnistämiseen ja koordinointiin, pakolaisten ohjaukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja koulutuspalveluihin. Ko. tehtävät laitetaan pääsääntöisesti haettavaksi. Vastaanottotyön tueksi tarvitaan moniammatillinen työryhmä, jossa on jäseniä eri kunnista, TE-toimistosta ja järjestöistä Järjestöjen rooli pakolaisten kotouttamisessa on suuri (tukihenkilötoiminta, ystäväperheet, harrastustoiminta jne.). Esim. Suomen Punainen Risti on osallistunut aktiivisesti pakolaisten vastaanottotyöhön. Pakolaisten vastaanottoasiasta on tiedotettava runsaasti kuntalaisille. Ylä-Savon kuntien yhteinen kotouttamisohjelma on hyväksytty kuntien valtuustoissa. Seudullinen maahanmuuttotyön neuvottelukunta käynnisti toimintansa tammikuussa 2012. Kunnat ovat palkanneet yhteisen maahanmuuttoneuvojan (työperäinen maahanmuutto, perhesiteet). Iisalmen kaupungin organisaatiossa toimii kaksi maahanmuutto-opettajaa (toinen osa-aikainen). Pakolaisten vastaanottoasiaa on valmisteltu kuntien, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ja TE-toimiston yhteisessä viranhaltijatyöryhmässä. Käytännön toimenpiteistä valmistellaan suunnitelma periaatepäätöksen jälkeen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnoista pyydetään lausuntoja ja suunnitelmia asiantuntijatahoilta, mm. lautakunnat. Kiintiöpakolaisten vastaanoton perusteluina ovat erityisesti - humanitaarinen apu ja solidaarisuus - suvaitsevuus- ja monikulttuurisuuskasvatus - tulossa oleva työvoimapula huoltosuhteen heikentyessä, pakolaiset tuovat alueelle uusia resursseja ja maksavat veroja - globalisaatiokehitys. Kaupunginjohtajan päätösesitys: Iisalmen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se tekee myönteisen periaatepäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Iisalmeen. Päätöksen edellytyksenä on, että vähintään 2 muutakin yläsavolaista kuntaa tekee vastaavan päätöksen. Kunnat vastaanottavat tällä päätöksellä yhdessä 120-150 kiintiöpakolaista. Kuntakohtainen vuosittainen määrä päätetään tarkemmin kaupunginhallituksessa muiden kuntien päätösten selvit-
tyä. Varaudutaan lisäksi perheenjäsenten tuloon alueelle myöhemmin. Asian jatkovalmistelu annetaan kaupunginhallitukselle. ELYkeskuksen kanssa tehtävä sopimus tuodaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Vastaanottopäätös on kertapäätös, jatkosta päätetään kokemusten perusteella erikseen myöhemmin. Asian periaatteellisuuden vuoksi asia esitetään kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. Merkitään, että Markku Eestilä poistui kokouksessa tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17.05. Toimenpiteet: kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 18.6.2012 69 Päätös: Keskustelun kuluessa Kristiina Kukkonen teki Vihreiden valtuustoryhmän nimissä kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen. Ehdotus kuului seuraavasti: Iisalmen kaupunki toivoo, että useat Ylä-Savon kunnat lähtevät mukaan kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen. Esitämme, että Iisalmi tekee myönteisen periaatepäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta Iisalmeen ilman ehtoja muiden kuntien mukaan lähtemisestä. Kiintiöpakolaisten määrästä neuvotellaan ja päätetään erikseen kun tiedetään muiden Ylä-Savon kuntien kannat asiaan. Asian jatkovalmistelu annetaan kaupunginhallitukselle. Vihreiden valtuustoryhmän tekemää ehdotusta kannatettiin useissa puheenvuoroissa. Keskustelun jatkuessa Eero Väisänen esitti kaupunginhallituksen ehdotuksen hylkäämistä ja esitti, että asiassa toimitetaan suljettu lippuäänestys. Väisäsen tekemää ehdotus kannatti Raija Ruotsalainen. Koska oli tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta kaksi kannatettua poikkeavaa ehdotusta, puheenjohtaja totesi, että asiassa on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysjärjestystä koskevan ehdotuksen: ensin äänestetään kaupunginhallituksen ja Vihreiden valtuustoryhmän tekemän ehdotuksen välillä siten, että kaupunginhallituksen ehdotus on Jaa ja Vihreiden valtuustoryhmän ehdotus on Ei. Seuraavaksi äänestetään voittaneen ehdotuksen ja Väisäsen hylkäävän ehdotuksen välillä siten että voittanut esitys on Jaa ja Väisäsen esitys on Ei. Äänestystavasta
todettiin, että KunL:n 59 :n mukaan äänestyksen on oltava avoin. Äänestys toimitetaan nimenhuutoäänestyksenä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi äänestysjärjestystä ja äänestystapaa koskevan ehdotuksen. Suoritetussa ensimmäisessä äänestyksessä kaupunginhallituksen ehdotuksen puolesta annettiin yksi ääni ja Vihreiden valtuustoryhmän tekemän ehdotuksen puolesta 41 ääntä, yksi oli poissa. Äänestyspöytäkirja liitteenä nro 1 Näin ollen seuraavaksi asetettiin vastakkain Vihreiden valtuustoryhmän ja Väisäsen ehdotus. Suoritetussa äänestyksessä annettiin Vihreiden valtuustoryhmän ehdotuksen puolesta 40 ääntä ja Väisäsen tekemän ehdotuksen puolesta 2 ääntä, yksi poissa. Äänestyspöytäkirja liitteenä nro 2 Antti Sarvela teki vielä ponsiesityksen, että pakolaisperheille nimettäisiin valtuuston jäsenistä kummiperheet. Kaupunginvaltuusto päätökseksi tuli siis Vihreiden valtuustoryhmän ehdotus. Toimenpiteet: Pohjois-Savon ELY-keskus /Lisbeth Mattson Ylä-Savon kunnat