Euroopan kalatalousrahasto Käytännön opas 2007-2013
Euroopan kalatalousrahastoa koskevia julkaisuja: Euroopan kalatalousrahasto 2007-2013 Asetukset ISBN 978-92-79-08649-6 Euroopan kalatalousrahasto 2007-2013 Vademecum ISBN 978-92-79-08652-6 Euroopan kalatalousrahasto 2007-2013 Käytännön opas ISBN 978-92-79-08626-7 Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) 2007-2013: Lähentymistavoitealueet ja muut kuin lähentymistavoitealueet (Kartta) ISBN 978-92-79-08577-2 Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2008 ISBN 978-92-79-08626-7 Euroopan yhteisöt, 2008 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE
Sisällysluettelo Johdanto 3 Mihin EKTR:ää tarvitaan? 3 Mikä EKTR on? 4 Mitkä ovat tärkeimmät erot KOR:n ja EKTR:n välillä? 6 Mitä EKTR:stä voidaan rahoittaa? 7 Toimintalinja 1 7 Toimintalinja 2 13 Toimintalinja 3 20 Toimintalinja 4 25 Toimintalinja 5 27 1 Yhteystiedot 28
Johdanto Mihin EKTR:ää tarvitaan? Euroopan kalastus- ja vesiviljelyala on jo vuosia kamppaillut tulevaisuutensa kannalta ratkaisevien haasteiden parissa. Yksi suurimmista haasteista on kalavarojen huolestuttava ehtyminen. Joidenkin paljon pyydettyjen kalakantojen tilanne on biologisesta näkökulmasta kriittinen, ja niihin on kiireisesti kohdistettava pelastustoimia. Meriympäristön pilaantuminen on toinen tärkeä haaste, jonka ratkaisemiseksi kalatalousalan toimijoiden pitäisi tarkastella toimintansa kokonaisvaikutuksia merten ekosysteemiin. Mutta on muitakin haasteita. Eläinperäisten valkuaisaineiden kulutus on muuttumassa Euroopassa tavalla, josta seuraa kalatalousalalla taloudellisia ja sosiaalisia mullistuksia. Yli 60 prosenttia Euroopassa kulutettavista kaloista, nilviäisistä ja äyriäisistä tuodaan Euroopan unionin ulkopuolelta. Vesiviljelyn merkitys kasvaa koko maailmassa. Jalostustoiminta kehittyy, sillä kuluttajat ostavat yhä enemmän valmiita tuotteita. Kuluttajat myös kiinnittävät entistä enemmän huomiota tuotteiden alkuperään ja laatuun. 3 Kaikki nämä uudet haasteet otettiin huomioon vuonna 2002 tehdyssä yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistuksessa, joka muodostaa strategisen toimintakehyksen EU:n toimille taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävän kalastuksen saavuttamiseksi (1). Tämä strategia tarvitsi tuekseen asianmukaisen rahoitusvälineen auttamaan kalatalousalaa mukautumaan muuttuvaan ympäristöön. Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) on kehitetty nimenomaan tällaiseksi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita palvelevaksi rahoituslähteeksi. Sen valmisteluvaiheessa järjestettiin tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia kaikille alan toimijoille erityisesti neuvoa-antavan kalatalous- ja vesiviljelykomitean samoin kuin jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin välityksellä. (1) Vuonna 2002 tehdyn YKP:n uudistuksen päälinjat esitetään meri- ja kalastusasioiden pääosaston sivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/fisheries.
4 Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) on Euroopan unionin rahoitusväline kalatalousalalla. Se otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2007 seitsemäksi vuodeksi, ja se korvaa kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR). Kyseessä on julkisen tuen väline, jolla rahoitetaan yritysten, viranomaisten tai kalatalousalan järjestöjen hankkeita kaikilla kalatalouteen liittyvillä taloudellisen toiminnan aloilla, kuten pyynnin, satamatoiminnan, kasvatuksen, jalostuksen, myynnin tai perinnön vaalimisen alalla. EKTR:llä pyritään tukemaan kalatalousalaa YKP:n vuonna 2002 toteutetun uudistuksen yhteydessä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Tähän tarkoitukseen myönnettävillä tuilla kehitetään taloudellisesti kannattavaa, ympäristöystävällistä ja alasta elantonsa saavan väestön hyvinvointia lisäävää kalatalousalaa, toisin sanoen niillä tuetaan kestävää kalastusta ja vesiviljelyä. EKTR:n yhteisrahoittamilla hankkeilla pyritään luomaan tasapaino kalavarojen ja kalastuskapasiteetin välille, suojelemaan ja vaalimaan ympäristöä ja luonnonvaroja, tukemaan alan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, parantamaan elämänlaatua kalatalousalueilla sekä lisäämään alalla työskentelevien naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. VGA EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO K ÄY TÄN NÖ N O PAS Mikä EKTR on?
EKTR:n kokonaisbudjetti seitsemäksi ohjelmavuodeksi (2007 2013) on 4,305 miljardia euroa. Jokainen Euroopan unionin jäsenvaltio voi saada tukea, mutta varojen jakamisessa paino on kehityksestä jälkeenjääneillä alueilla. Budjetista 75 prosenttia eli 3,252 miljardia euroa on varattu lähentymistavoitteen perusteella tukikelpoisille alueille eli alueille, joiden asukaskohtainen bruttokansantuote on alle 75 prosenttia yhteisön keskiarvosta. Lisäksi EKTR:n tuen myöntämisessä noudatetaan yhteisrahoitusperiaatetta eli tuella täydennetään muita julkisia avustuksia ja/tai edunsaajayrityksen myöntämää rahoitusta, ja sen osuus vaihtelee hanketyypin mukaan (2). Jäsenvaltiot valitsevat hankkeet, joiden rahoitukseen EKTR osallistuu. Budjetti on kuitenkin rajallinen, ja siksi jokaisen jäsenvaltion on pitänyt määritellä painopistealueensa yhdessä alan edustajien, alueellisten viranomaisten ja muiden sosioekonomisten toimijoiden kanssa. Kukin jäsenvaltio laati ensin kansallisen strategiasuunnitelman, jossa esitetään tilannekatsaus, asetetaan tavoitteet ja tarkennetaan rahoituksen painopisteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakirja käytiin tarkkaan läpi Euroopan komission kanssa, joka varmisti sen yhdenmukaisuuden YKP:n tavoitteiden kanssa. Strategiasuunnitelman pohjalta laadittiin toimenpideohjelma, jossa jäsenvaltio määritteli konkreettisesti pääasialliset toimenpiteet, joihin EKTR:n rahoitusta haetaan seitsemänä ohjelmavuonna. Euroopan komissio hyväksyi toimenpideohjelmat. 5 VGA EKTR ei ole pelkkä rahoitusväline, vaan todellinen kehityksen veturi. Aikana, jolloin Euroopan kalatalousalan on selvittävä lukuisista haasteista varmistaakseen kestävyytensä, on tärkeää valita huolellisesti kehityslinjat, joilla turvataan kalataloudesta elantonsa saavien naisten, miesten, yhteisöjen ja alueiden tulevaisuus. (2) Rahoitusosuutta käsitellään tarkemmin kohdassa Mitä EKTR:stä voidaan rahoittaa?
Mitkä ovat tärkeimmät erot KOR:n ja EKTR:n välillä? 6 Sisällön tasolla EKTR:ssä jatketaan useita toimenpiteitä, jotka sisältyivät jo KOR:ään. Siihen on kuitenkin lisätty tärkeitä toimenpiteitä, joilla vastataan kalatalousalan uusiin haasteisiin ja YKP:n uudistuksesta seuraaviin uusiin tarpeisiin. EKTR:stä rahoitetaan näin ollen joitakin toimenpiteitä, jotka eivät sisältyneet KOR:ään, kuten kalavarojen elvytyssuunnitelmien liitännäistoimenpiteitä, valikoivampien pyyntimenetelmien käyttöönottoa, kalatalousalan muutoksista kärsivien alueiden elinkeinoelämän monipuolistamista ja rakenneuudistusta, ympäristöä säästävää vesiviljelyä sekä sisävesikalastusta. Kalastuslaivaston tukemisen alalla EKTR:ssä on jatkettu KOR-asetuksella 1. tammikuuta 2005 käynnistettyä muutosta. Tuolloin lakkautettuja kalastuslaivaston uudistamistukia ei luonnollisesti ole palautettu EKTR:ssä. Olisi tosiaankin ristiriitaista rahoittaa entistä tehokkaampien alusten rakentamista, kun kalastuslaivaston kapasiteetti ylittää jo pyydettävät kalavarat. Toiminnassa oleva laiva voi saada yhteisön tukea vain muutoksiin tai laitteisiin, joilla parannetaan turvallisuutta, saaliiden laatua tai kalastuksen valikoivuutta, tai liian paljon polttoainetta kuluttavan moottorin vaihtamiseen. Näissäkin tapauksissa tuen ehdot ovat hyvin tiukat, eivätkä toimet saa lisätä laivan tehoa tai kalastuskapasiteettia. Myös rahoitusvälineen täytäntöönpanoa on uudistettu. Hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi KOR:n toimintaa säännelleet neljä asetusta on korvattu EKTR:n osalta kahdella asetuksella. Jäsenvaltioilla on puolestaan saman yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti enemmän liikkumavaraa EKTR:n kuin KOR:n yhteydessä, ja kullakin jäsenvaltiolla on enää vain yksi kansallinen EKTR-ohjelma. Näin jäsenvaltiot voivat helpommin mukauttaa toimenpiteet kalatalousalan kansallisiin tarpeisiin oman strategiasuunnitelmansa ja toimintaohjelmansa mukaisesti. Laura Frenkel
Laura Frenkel Euroopan unioni, kansainväliset elimet, valtiot ja kalastusalueiden hallintoviranomaiset voivat päättää pyyntiponnistuksen rajoittamisesta kalakantojen kestävyyden varmistamiseksi ja niiden hyödyntämisen mahdollistamiseksi pitkällä aikavälillä. Nämä toimenpiteet edellyttävät kalastuslaivaston tehon ja kapasiteetin mukauttamista eli muutoksia, jotka voivat vaihdella suosituksesta käyttää valikoivampaa pyyntimenetelmää aina kalastustoiminnan pysyvään kieltämiseen tai velvollisuuteen luopua tietyistä pyydyksistä. EKTR:stä voidaan rahoittaa julkisia tukia kalastusalusten omistajille ja kalastajille, jotka joutuvat toteuttamaan nämä muutokset ja kohtaamaan niiden taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO Toimintalinja 1 Toimenpiteet yhteisön kalastuslaivaston mukauttamiseksi K ÄY TÄN NÖ N O PAS Mitä EKTR:stä voidaan rahoittaa? 7
Tuet kalastustoiminnan pysyvälle lopettamiselle 8 Kalastusalusten omistajat, jotka lopettavat pysyvästi kalastustoiminnan aluksellaan (aluksillaan) tai jotka joutuvat tekemään niin, voivat saada EKTR:n yhteisrahoittaman palkkion. Palkkio edellyttää, että kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen sisältyy pyyntiponnistuksen mukauttamissuunnitelmaan tai alle kaksivuotiseen kansalliseen käytöstäpoistamisjärjestelyyn. Jotta kalastustoiminnan lopettaminen katsottaisiin pysyväksi, alus on poistettava yhteisön kalastuslaivastorekisteristä ja sen kalastuslisenssi on peruutettava pysyvästi. Alusta ei välttämättä tarvitse romuttaa. Se voidaan tietyin edellytyksin siirtää muuhun toimintaan tai muuttaa keinotekoiseksi riutaksi, museoesineeksi tai koululaivaksi. Jäsenvaltio arvioi palkkion määrän objektiivisilla perusteilla, kuten aluksen markkinaarvon, sen tuottaman liikevaihdon sekä sen iän, tehon ja vetoisuuden perusteella. Palkkio on luonnollisesti alhaisempi, jos alus siirretään muuhun toimintaan, koska alus ei silloin menetä täysin arvoaan. Tuet kalastustoiminnan väliaikaiselle lopettamiselle Kalastusalusten omistajat ja/tai niiden miehistön jäsenet, jotka joutuvat lopettamaan kalastustoiminnan väliaikaisesti, voivat saada EKTR:n yhteisrahoittaman palkkion. Tämä tukitoimenpide ei kata kalastusohjelman tai hyvien toimintatapojen mukaista toiminnan kausiluonteista keskeyttämistä. Palkkio voidaan myöntää vain, jos toiminta on pakko keskeyttää kalavarojen hoitotoimenpiteiden, kalastussopimuksen uusimisen tai yrityksen pelastamis- ja rakenneuudistussuunnitelman takia. Palkkio voidaan myöntää myös moottorin vaihtamisen ajalta tai poikkeuksellisen tapahtuman (kuten luonnonmullistuksen tai kansanterveydellisen toimenpiteen) johdosta. Tuen kesto on väistämättä rajallinen. Lionel Flageul
Tuet kalastusaluksiin tehtäville investoinneille Kalastusalusten omistajat voivat saada EKTR:n yhteisrahoittamaa tukea investointeihin, joilla hankitaan tiettyjä laitteita tai tehdään tiettyjä parannuksia alle viiden vuoden ikäisiin aluksiin. Investoinnin määrän on kuitenkin oltava suhteutettu aluksen arvoon, ikään, vetoisuuteen ja tehoon. Investoinnilla on myös edistettävä jonkin YKP:n tavoitteen saavuttamista. Aluksen turvallisuuden, työolojen, hygienian, tuotteiden laadun, energiatehokkuuden ja valikoivuuden parantaminen lisäämättä kuitenkaan aluksen pyyntikapasiteettia. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 % 9 Lionel Flageul
10 Moottorin uusiminen edellyttäen, että uusimisella vähennetään polttoaineen kulutusta, ympäristön pilaantumista ja yli 12-metristen alusten osalta tehoa. Tehon on laskettava vähintään 20 prosenttia. Tämä tehon vähennys voidaan saavuttaa asianmukaisesti yksilöityjen, samoilla vesillä toimivien ja samanlaisilla moottoreilla varustettujen alusten (enintään 50) ryhmän avulla. Se voidaan myös saavuttaa poistamalla yksi tai useampi ryhmän alus käytöstä, paitsi jos samojen alusten osalta on jo myönnetty palkkio toiminnan pysyvästä lopettamisesta. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 20 % Lähentymistavoitealueet 20 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 20 % Syrjäisimmät alueet 30 % Pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettävien alusten (kokonaispituus alle 12 metriä) uusi moottori voi olla yhtä tehokas kuin edellinen moottori mutta ei tehokkaampi. Tällaisille aluksille myönnetään enemmän julkista tukea kuin muille. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 % Aluksen ympäristövaikutusten vähentäminen esimerkiksi edistämällä sivusaaliiden säilyttämistä aluksella, ei-kaupallisten lajien saaliiden pienentämistä tai suojeltujen luonnonvaraisten saalistajalajien karkottamista. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 %
Pyydysten valikoivuuden lisääminen siten, että alus siirtyy käyttämään entistä va li koivampaa kalastusmenetelmää, vaihtaa kalastuksen kohteeksi vahvemman kalavaran tai ylittää valikoivuutta koskevat lailliset velvollisuutensa. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 % Pyydyksen vaihtaminen kalavarojen ja ympäristön kannalta kestävämpään pyydykseen. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 40 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 40 % Syrjäisimmät alueet 50 % 11 Tuet pienimuotoiselle rannikkokalastukselle Pienimuotoisella rannikkokalastuksella on keskeinen rooli sekä kalatalousalan kokonaistaloudessa että useiden Euroopan unionin rannikkoalueiden talousja yhteiskuntarakenteessa. Alle 12-metrisillä aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä, harjoitettavaan pienimuotoiseen rannikkokalastukseen voidaan myöntää samoja EKTR:n yhteisrahoittamia tukia kuin muihin kalastuksen lajeihin. Edellisessä kohdassa tarkoitettujen kalastusaluksiin tehtävien investointien osalta siihen voidaan kuitenkin myöntää enemmän julkista tukea kuin muihin kalastuksen lajeihin. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 70 %
12 Toiminnan nykyaikaistamista ja jatkamista varten pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille ja kalastusalusten omistajille voidaan lisäksi myöntää tiettyjä EKTR:n yhteisrahoittamia palkkioita esimerkiksi koulutukseen, paikallisten hoitosuunnitelmien laadintaan tai tiettyihin teknisiin innovaatioihin. Sosioekonomiset korvaukset Jäsenvaltiot voivat saada EKTR:stä tukea sosioekonomisiin toimenpiteisiin, joilla tuetaan kalavarojen vähenemisestä ja alan huonosta taloudellisesta tilanteesta kärsiviä kalastajia esimerkiksi tarjoamalla koulutusta tai ammatillista uudelleenkoulutusta ja rahoittamalla varhaiseläkkeelle siirtymistä. Tuet nuorille kalastajille EKTR voi seuraavin edellytyksin rahoittaa osan palkkiosta kalastajalle, joka hankkii ensimmäisen kerran (kokonaan tai osittain) omistukseensa aluksen: Kalastaja on alle 40-vuotias, ja hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta kalastajana (tai hänellä on vastaava ammatillinen koulutus). Käytetty alus on 5 30 vuoden ikäinen, vähintään 24 metriä pitkä ja varustettu kalastukseen merellä. Palkkio on enintään 15 prosenttia aluksen hankintahinnasta ja enintään 50 000 euroa. Lionel Flageul
Vesiviljely tuottaa yhä enemmän tuotteita Euroopan markkinoille. Sen kehittäminen kuuluu tämän vuosikymmenen ensisijaisiin tavoitteisiin, ja Euroopan unioni haluaa edistää vesiviljelyä, joka on korkealaatuista ja kestävää, toisin sanoen kannattavaa, ympäristöystävällistä ja työllistävää. Vesiviljely-yritykset voivat näin ollen saada tietyin edellytyksin EKTR:n yhteisrahoittamaa julkista tukea investointeihin, joilla ne parantavat laitteitaan. Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt, joiden mukaan tukea myönnetään ensisijaisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO Vesiviljelyyn tehtäviä tuottavia investointeja koskevat toimenpiteet K ÄY TÄN NÖ N O PAS Toimintalinja 2 Vesiviljely, sisävesikalastus sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen Lionel Flageul 13
14 EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO Lionel Flageul K ÄY TÄN NÖ N O PAS
Julkisen rahoituksen enimmäisosuus mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävistä tuista Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Myös suuret yritykset, joissa on alle 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa, voivat saada tukea investointeihinsa, mutta niiden tuet ovat pienempiä. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus suurille yrityksille myönnettävistä tuista Muut kuin lähentymistavoitealueet 20 % Lähentymistavoitealueet 30 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % 15 Huomautus: syrjäisimmillä alueilla ja Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla tätä investointitukea myönnetään myös suurille yrityksille, joissa on yli 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on yli 200 miljoonaa euroa. Vesiensuojelutoimenpiteet Vesiensuojelutoimenpiteet ovat EKTR-asetukseen sisältyvä uudistus. EKTR:stä voidaan tukea vesiviljely-yrityksiä, jotka sitoutuvat noudattamaan vähintään viiden vuoden ajan tuotantomenetelmiä, jotka edistävät ympäristönsuojelua ja jotka menevät voimassa olevaa lainsäädäntöä pidemmälle. Jäsenvaltioiden on tietenkin valvottava tätä sitoutumista. Tuella voidaan esimerkiksi auttaa vesiviljelylaitosta, joka siirtyy luonnonmukaiseen vesiviljelyyn tai joka sijaitsee Natura 2000 alueella ja joutuu siksi noudattamaan entistä tiukempia ympäristömääräyksiä. Korvausten määrä lasketaan objektiivisilla perusteilla, kuten perinteisiin tuotantomenetelmiin suhteutettujen tulonmenetysten, uusien menetelmien aiheuttamien lisäkustannusten ja tuotannon edellyttämien investointien perusteella.
Kansanterveyttä koskevat toimenpiteet 16 EKTR:stä voidaan myöntää tuottajille korvauksia kansanterveyttä koskevien toimenpiteiden johdosta. Täten simpukanviljelijä, joka on joutunut keskeyttämään nilviäisten korjuun siksi, että toksiineja tuottava plankton on saastuttanut hänen viljelmänsä, voi tietyin edellytyksin saada EKTR:n yhteisrahoittamia korvauksia. Eläinten terveyttä koskevat toimenpiteet EKTR voi rahoittaa tiettyjen tautien torjuntaa vesiviljelyalalla. Eläinkulkutaudin ilmetessä toimivaltainen viranomainen voi päättää, että tartunnan saastuttama alue tai viljelylaitos on eristettävä ja että taudin tuhoamiseksi on hävitettävä sairastuneet eläimet ja puhdistettava vesialueet, joilla tautia on esiintynyt. Tällaisen koettelemuksen kohteeksi joutuneet vesiviljelijät voivat saada EKTR:n osittain rahoittamia korvauksia niiden menettelyjen mukaisesti, jotka toimivaltainen viranomainen on määritellyt taudin hävittämisohjelmassa voimassa olevaa yhteisön lainsäädäntöä noudattaen (direktiivi 2006/88/EY, päätös 90/424/ETY). Sisävesikalastus Sisävesillä toimivat kalastusyritykset voivat saada EKTR:stä rahoitettavia tukia. Jotta pyyntitoimintaa voitaisiin pitää sisävesikalastuksena, sitä on harjoitettava kaupallisessa tarkoituksessa yksinomaan sisävesillä ja sellaisella aluksella, jota ei ole merkitty yhteisön kalastuslaivastorekisteriin. Tällaiseen kalastukseen tarkoitettua tukea myöntävän viranomaisen on siis valvottava, että tuensaaja harjoittaa kalastustoimintaa ainoastaan sisävesillä. Samalla tavalla kuin merikalastuksen yhteydessä jäsenvaltioiden on otettava käyttöön varotoimia, joilla varmistetaan, ettei tuella vaaranneta kalastuskapasiteetin ja kalavarojen välistä kestävää tasapainoa. Investointituilla voidaan parantaa (rakentaa, laajentaa, nykyaikaistaa) maalla olevaa infrastruktuuria turvallisuuden, työolojen, hygienian, tuotteiden laadun ja ihmisten tai eläinten terveyden parantamiseksi tai haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. VGA
Tuet voivat myös kattaa samanlaisia aluksiin tehtäviin investointeja kuin merikalastukseen käytettävien alusten kohdalla. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet Lähentymistavoitealueet Kreikan syrjäiset saaristoalueet Syrjäisimmät alueet VGA Alle 12-metrisille aluksille, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä, voidaan myöntää enemmän tukea Muut kuin lähentymistavoitealueet Lähentymistavoitealueet Kreikan syrjäiset saaristoalueet Syrjäisimmät alueet 40 % 40 % 40 % 50 % K ÄY TÄN NÖ N O PAS 40 % 60 % 60 % 75 % EUROOPAN K AL ATALOUSR AHASTO Julkisen rahoituksen enimmäisosuus Muut kuin lähentymistavoitealueet Lähentymistavoitealueet Kreikan syrjäiset saaristoalueet Syrjäisimmät alueet 17 60 % 60 % 60 % 70 %
18 Kalastusalusten omistajille ja kalastajille voidaan lisäksi myöntää tietyin edellytyksin palkkioita alusten poistamisesta käytöstä tai toiminnan väliaikaisesta lopettamisesta. Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus- ja markkinointiyritykset voivat saada julkista tukea tiettyihin investointeihin. Tuki on periaatteessa tarkoitettu yrityksille, jotka valmistavat ja/tai myyvät ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita, mutta kalajauhon ja öljyn valmistajat voivat hakea tukea dioksiinin (tai jonkin toisen haitallisen aineen) poistamiseen jalostetusta tuotteesta tai kalajätteiden jalostamiseen. Yleisesti ottaen tukikelpoisilla investoinneilla on edistettävä kestävää työllisyyttä koko toimialalla. Tukea voidaan myöntää investointeihin, joilla koulutetaan työntekijöitä, mukautetaan laitteita ja infrastruktuuria sekä parannetaan tuotteita. Tätä tukea ei voida myöntää vähittäiskauppaa koskeviin investointeihin. Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt, joiden mukaan tukea myönnetään ensisijaisesti mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävistä tuista Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Myös suuret yritykset, joissa on alle 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa euroa, voivat saada tukea investointeihinsa, mutta niiden tuet ovat pienempiä.
Julkisen rahoituksen enimmäisosuus suurille yrityksille myönnettävistä tuista Muut kuin lähentymistavoitealueet 20 % Lähentymistavoitealueet 30 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Huomautus: syrjäisimmillä alueilla ja Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla tätä investointitukea myönnetään myös suurille yrityksille, joissa on yli 750 työntekijää tai joiden liikevaihto on yli 200 miljoonaa euroa. 19
Toimintalinja 3 Yhteistä etua koskevat toimenpiteet 20 EKTR:stä voidaan rahoittaa paitsi julkisia hankkeita myös yhteistä etua koskevia toimia eli toimia, joilla on laajempi soveltamisala kuin yksittäisten yritysten toimilla ja jotka edistävät yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita. Kollektiiviset toimet Etujärjestöt, kuten ammattiyhdistykset, osuuskunnat tai yksityisten toimijoiden yhteenliittymät, voivat saada EKTR:n yhteisrahoittamaa julkista tukea yhteisen edun mukaisten hankkeiden toteuttamiseen, kunhan hankkeet vastaavat YKP:n tavoitteita. Ne voivat saada tukea esimerkiksi paikallisten hoitosuunnitelmien laatimiseen, kadonneiden pyydysten keräämiseen merenpohjasta, tuotteiden jäljitettävyyden ja merkintöjen parantamiseen sekä tuottajaorganisaatioiden rakenteiden uudistamiseen. Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 80 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 80 % Syrjäisimmät alueet 80 % Vesieläimistön ja kasviston suojeleminen ja kehittäminen Julkiset tai puolijulkiset elimet, tunnustetut ammatilliset järjestöt tai muut jäsenvaltion nimeämät elimet voivat saada EKTR:stä tukea vesieläimistön ja kasviston suojelu- ja kehittämishankkeisiin, joissa esimerkiksi upotetaan keinotekoisia riuttoja (kun hanke on tutkittu ennalta ja sitä seurataan tieteellisesti), ennallistetaan kalojen vaellusreittejä jokiin tai laaditaan luonnonvarojen hoitosuunnitelmia Natura 2000 alueella. Suoria istutuksia voidaan tukea vain poikkeustapauksissa, jos niistä on nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä Euroopan unionissa. Javier Larrea
Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 80 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 80 % Syrjäisimmät alueet 80 % Kalasatamien ja purkupaikkojen varustaminen ja kalastussuojien rakentaminen Kalasatamien tai purkupaikkojen julkiset tai yksityiset haltijat voivat saada EKTR:n yhteisrahoittamaa julkista tukea olemassa olevan infrastruktuurin parantamiseen tai uusien palvelujen tarjoamiseen, kuten kalahuutokaupan nykyaikaistamiseen tai tietokoneistamiseen, jään jakelun nykyaikaistamiseen tai purkulaiturin varmistamiseen. EKTR voi tarvittaessa osallistua rakennustöiden rahoitukseen, mutta ainoastaan, kun on kyse pienistä kalastussuojista, joista kalastajat voivat hakea suojaa myrskyn tai haverin sattuessa. 21 Javier Larrea
22 Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 80 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 80 % Syrjäisimmät alueet 80 % Uusien markkinoiden etsiminen EKTR voi auttaa tuottajaorganisaatiota kehittämään tuotteiden kysyntää rahoittamalla esimerkiksi laadunparantamistoimia (sertifiointi, laatutodistus jne.), tuotteiden arvon lisäämiseen tähtääviä politiikkoja (joissa esimerkiksi panostetaan lajeihin, joiden myynti on ollut vähäistä, tai parannetaan kalastus- ja vesiviljelyalan imagoa) tai uusien markkinoiden etsimisen strategioita (markkinatutkimukset, alan messut, etsintätyö jne.). Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Menekinedistämiskampanjat Joihinkin myynninedistämiskampanjoihin voidaan myöntää EKTR:n yhteisrahoittamaa tukea. Kampanjat eivät voi kohdistua tiettyyn tavaramerkkiin tai tuotteeseen, vaan niiden on oltava yleisluonteisia. Niissä ei myöskään saa viitata mihinkään tiettyyn maahan, alueeseen tai kalastusalueeseen, paitsi jos kampanjan kohteena olevalla tuotteella on virallisesti asetuksen (EY) N:o 510/2006 mukainen maantieteellisen merkinnän tai alkuperänimityksen suoja. Kampanjoissa voidaan myös kiinnittää huomiota tiettyjen vesiviljelytuotteiden luonnonmukaiseen tuotantomenetelmään. Tuella voidaan kattaa kaikenlaisia kampanjakustannuksia aina viestintätoimiston palkkiosta mainosmateriaalin valmistukseen.
Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 40 % Lähentymistavoitealueet 60 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 60 % Syrjäisimmät alueet 75 % Kokeiluhankkeet (innovatiiviset toimet) Kalatalousala tarvitsee innovaatioita niin osaamisen kuin tekniikankin alalla. Taloudellinen toimija, ammatillinen järjestö tai jäsenvaltion nimeämä elin voi saada EKTR:stä tukea kokeiluhankkeisiin, joissa esimerkiksi testataan uusia vesiviljelytekniikoita, entistä valikoivampia kalastusmenetelmiä tai vaihtoehtoisia kalastuksenhoitotapoja. Jotta hankkeisiin voitaisiin myöntää tukea, ne on ehdottomasti toteutettava yhteistyössä tieteellisen tai teknisen laitoksen kanssa, joka vastaa hankkeen seurannasta ja kirjaa merkitykselliset tulokset. Tulokset on saatettava laajalti yleisön saataville. Jos hanke tuottaa tuloja, ne on vähennettävä tuen määrästä. 23 Julkisen rahoituksen enimmäisosuus julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa Muut kuin lähentymistavoitealueet 60 % Lähentymistavoitealueet 80 % Kreikan syrjäiset saaristoalueet 80 % Syrjäisimmät alueet 80 % Tärkeä huomautus: jos hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli miljoona euroa, riippumattoman tieteellisen elimen on arvioitava hanke, ennen kuin se toteutetaan.
Kalastusalusten muuttaminen ja muuhun käyttöön siirtäminen Julkinen tai puolijulkinen elin voi saada tukea kalastusaluksen muuttamiseen koululaivaksi tai merentutkimuslaivaksi, museoesineeksi tai muuhun käyttöön kuin kalastustoimintaan. Tätä varten alus on ensin poistettava yhteisön kalastuslaivastorekisteristä ja sen kalastuslisenssi on peruutettava. Aluksen on lisäksi uudessa käyttötarkoituksessaan purjehdittava jonkin jäsenvaltion lipun alla ja oltava rekisteröity yhteisössä. 24
Toimintalinja 4 Kalastusalueiden kestävä kehitys EKTR:stä voidaan myöntää muita yhteisön rahoitusvälineitä täydentävää tukea paikallisiin hankkeisiin kestävän kehityksen edistämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Näiden hankkeiden alueellinen soveltamisala on kalastusalue eli alue, joka on kooltaan rajoitettu (3) ja joka on maantieteellisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti yhtenäinen. Jäsenvaltio valitsee tuensaaja-alueet itse määrittelemiensä perusteiden mukaisesti. Alueissa on kuitenkin asetettava etusijalle alueet, joilla asukastiheys on alhainen, kalastus on taantumassa tai kalastusyhdyskunnat ovat pieniä. Paikalliset toimijat määrittelevät itse kestävän kehityksen strategiansa. Sitä varten niiden on muodostettava paikallinen ryhmä, johon kuuluu paikallisia kalatalousalan ja muiden julkisten ja yksityisten alojen edustajia. Ryhmällä on oltava riittävästi painoarvoa hankkeiden toteuttamiseen, joten sen kokoonpano on mietittävä huolella ja sen tehtävät ja vastuut on jaettava selkeästi ja avoimesti. Ryhmän on myös hallinnoitava julkisia varoja, joten sillä on oltava siihen tarvittava hallinnollinen ja taloudellinen valmius. Tätä varten jonkin ryhmän kumppanin on otettava hallinnollinen vastuu tai ryhmän on liityttävä tunnustettuun hallintorakenteeseen. Molemmissa tapauksissa jäsenvaltion on arvioitava tämä hallinnollinen ja taloudellinen valmius, ennen kuin se myöntää määrärahoja. EKTR voi osallistua paikallisten ryhmien toimintakuluihin tuella, joka vastaa enintään kymmentä prosenttia kalastusalueelle myönnetyistä kokonaismäärärahoista. 25 Jäsenvaltio valitsee paikalliset ryhmät, jotka toteuttavat kalastusalueiden kestävän kehityksen strategioita. Ryhmien valinnassa noudatetaan avoimia ja tasapuolisia perusteita, jotka jäsenvaltio on määritellyt toimintaohjelmassaan. (3) Kalastusalueen on oltava pienempi kuin NUTS 3 alue eli sen on oltava kooltaan ja väestömäärältään pienempi kuin sellainen osa-alue kuin esimerkiksi piirikunta, departementti, kreivikunta tai maakunta.
26 Valittu paikallinen ryhmä laatii hallintoviranomaisen kanssa paikallisen kehittämisstrategian. Kalastustoiminta on sijoitettava strategiassa osaksi alueen yleistä kehittämistä. Strategian on perustuttava erilaisten toimijoiden ja toimialojen tunnistettuihin tarpeisiin ja niiden väliseen vuorovaikutukseen ja ehdotetuilla ratkaisuilla on vastattava näihin tarpeisiin ja tämä vuorovaikutus huomioiden. Strategioiden on myös edistettävä kestävää kehitystä eli niiden on perustuttava tasapuolisesti kolmelle erottamattomalle pilarille, jotka ovat taloudellinen kannattavuus, ympäristön kunnioitus ja yhteiskunnan hyvinvointi. Tämän strategian puitteissa paikallinen ryhmä määrittelee hankkeet, joihin tarvitaan julkista rahoitusta. Hankkeilla on pyrittävä luomaan tai uudistamaan taloudellista toimintaa esimerkiksi elvyttämällä taantuvaa kalastustoimintaa, kehittämällä ekomatkailua, vaalimalla arkkitehtonista ja luonnonperintöä matkailijoiden houkuttelemiseksi tai rahoittamalla ammattikoulutusta kalastusalalla tai sen ulkopuolella.
Toimintalinja 5 Tekninen apu Tämä toimintalinja ei koske suoraan kalastus- ja vesiviljelyalaa, vaan sen avulla rahoitetaan julkisia palveluja, jotka hallinnoivat EKTR:n tarjoamia varoja. Euroopan komissio saa näin ollen 0,8 prosenttia EKTR:n vuotuisista kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 34,7 miljoonaa euroa) asetuksen täytäntöönpanon rahoittamiseen. Jäsenvaltio voi käyttää enintään viisi prosenttia EKTR:n määrärahoista toimintaohjelmansa hallinnointiin (sen valmisteluun, seurantaan, arviointiin, julkaisemiseen, valvontaan jne.). Jäsenvaltio, jonka kaikki alueet ovat tukikelpoisia lähentymistavoitteen perusteella (eli suurin osa jäsenvaltioista, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin vuoden 2004 jälkeen), voi saada EKTR:stä rahoitusta kalastuksen tehokkaaseen hallinnointiin. 27
Yhteystiedot Mr Pentti LÄHTEENOJA Kola-ja riistaosasto Maa-ja metsätalousministerio PL 30, 00023 Valtioneuvosto Helsinki Suomi Puh.: (+358) 91 60 01 Faksi: (+358) 91 60 54 285 28
Euroopan komissio Euroopan kalatalousrahasto 2007-2013 Käytännön opas Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2008 28 s. 14,8 x 21 cm ISBN 978-92-79-08626-7
ec.europa.eu/fisheries KL-30-08-002-FI-C