Euroopan meri ja kalatalousrahasto Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio

1 Euroopan meri ja kalatalousrahasto Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

2 EMKR:n varojen jakauma

3 Suomen toimintaohjelma

4 Suomen ohjelma hyväksyttiin eilen Komissaari Karmenu Vella: Suomen ohjelma on vakuuttava esimerkki strategisesta, innovatiivisesta ja kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, joka tarttuu kalatalouden ja meren tarjoamiin mahdollisuuksiin. Se toimii hyvänä esimerkkinä siitä, miten kansalliset viranomaiset voivat osoittaa Euroopan komissiolle miten EU:n painopisteitä ja rahoitusta voidaan käyttää tehokkaasti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen kansallisella ja alueellisella tasolla

5 Ohjelman keskeiset tavoitteet 1. Kalatalouden alkutuotannon kestävä kasvu Kalatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen Kalatuotteiden omavaraisuuden lisääminen ja kauppataseen tasapainottaminen 2. Kalasta saatavan arvon lisääminen Jalostusarvon lisääminen Brändin kirkastaminen Vajaasti hyödynnetyt kalat ja sivutuotteet 3. Vesi- ja kalavarojen hyvä tila Luo edellytykset hyvinvoinnin ja liiketoimintojen kestävälle kasvulle 4. Sinisen biotalouden edistäminen Vesi- ja kalaluonnonvarojen kestävä kasvu laajasti ottaen Kansallisen meripolitiikan edistäminen 5

6 Suomen ohjelman varojen jakauma Painopistealue EU (M ) kansal. (M ) Yhteensä (M ) Kestävä kalastus 12,3 17,7 30,0 Kestävä vesiviljely 15,7 22,1 37,8 Tiedonkeruu ja valvonta 30,0 5,5 35,4 Paikallinen kehittäminen 4,4 5,0 9,4 Jalostus ja kauppa 5,5 7,0 12,5 Meripolitiikka 4,4 6,2 10,6 Tekninen apu 2,1 3,0 5,1 Yhteensä 74,4 66,5 140,9

7 Meri- ja kalatalousrahasto Ennakointi ja seuranta Rahaston kansallinen strategia Strateginen päämäärä 1: Kilpailukyky Kalatalouden yritystoiminnan toimintaedellytykset ja kilpailukyky sekä kannattavuus parantuvat ja ala houkuttelee uusia yrittäjiä sekä pääomia. Strateginen päämäärä 2: Uudistuminen Kalatalousalalla on riittävä tieto, tahto ja osaaminen jatkuvaan uudistumiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Sinisen biotalouden kehittymiselle on hyvät edellytykset. Strateginen päämäärä 3: Kestävyys Kalataloutta kehitetään yhteistyössä eri intressien kanssa. Kalastuksen järjestäminen ja ympäristötoimet tukevat elinvoimaisia kalakantoja ja kalojen luontaista lisääntymistä sekä elinvoimaista kalataloutta. Strateginen päämäärä 4: Tehokas hallinto Kalastuspolitiikkaa johdetaan päämäärätietoisesti ja johdonmukaisesti. Hallinto on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Visio Suomessa on kasvava ja menestyvä kalatalouden arvoketju sekä sinisen biotalouden toimiala Suomen kalavarat ovat elinvoimaisia, tuottavia ja monimuotoisia.

8 Varojen suuntaamisen keskeiset periaatteet 1. Painopiste kalatalouden alkutuotannon kehittämisessä ja kasvussa sekä kalatalouden ympäristökysymysten ratkaisemisessa ja vuoropuhelun edistämisessä 2. Jalostuksen tuet rajataan pääsääntöisesti kotimaisen kalaraaka-aineen jalostamiseen (kotimaisen kalan arvon lisääminen) 3. Keskeisin tavoite vaikuttaa yleisiin toimintaedellytyksiin eli muodostaa kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö kalatalousalalle

9 Vesiviljelyn keskeiset toimenpiteet Innovaatiot Vesiviljelyn investoinnit Neuvontapalvelut Vesiviljelyyn soveltuvien alueiden tunnistaminen ja kehittäminen Eläinten terveys ja turvallisuus Vesiviljelyn vakuutukset Menekinedistäminen

10 Investointituet Vesiviljelyn investoinnit ovat ohjelman selkeä painopiste (noin 27 milj. euroa) Tuki kohdistetaan kasvuun, uudistumiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtääviin investointeihin. Ei korvausinvestointeja Tuen taso max. 40 %

11 Innovaatiot Kolme innovaatio-ohjelmaa Vesiviljelyn kestävä kasvu Kalastuksen kehittäminen Kalatalouden ympäristöohjelma Keskeiset periaatteet: Yrityslähtöisyys Ongelmaratkaisu Pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus

12 Hankekohtaisesta rahoituksesta päämäärätietoiseen ja verkostomaiseen kehittäminen

13 Yhteistyö tutkimuksen kanssa Tavoitteet: Lisätä tutkimuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta Parantaa valmiuksia nopeaan ongelmaratkaisuun Luoda Suomeen kansainvälisesti uskottava ja kiinnostava innovaatioympäristö tai verkosto Saada ulkopuolista rahoitusta toimialan kehittämiseen sekä nopeuttaa innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista Tukea elinkeinon kasvua ja uudistumista EMKR:n tukitoimet Innovaatio-ohjelma Korotettu investointituki yrityksille, jotka sitoutuvat kiinteään yhteistyöhön ja investoivat vaadittavaan tutkimusinfaan (ehdotus)?

14 Neuvontapalvelut Neuvontapalvelu voi koskea: a) ympäristönsuojelun tai merten aluesuunnittelua koskevien vaatimusten noudattamista; b) ympäristövaikutusten arviointia; c) vesieläinten terveyttä ja hyvinvointia tai kansanterveyttä koskevan lainsäädännön noudattamista; d) lainsäädäntöön perustuvien terveys- ja turvallisuusvaatimuksia; e) markkinointi- ja liiketoimintastrategioita. Neuvontapalvelua voivat antaa hyväksytyt tieteelliset tai tekniset elimet (esim. Luke tai ELY-keskus?)

15 Vesiviljelyyn soveltuvien alueiden tunnistaminen ja kehittäminen a) vesiviljelyn soveltuvien alueiden määrittely ja kartoitus; b) vesiviljelypaikkojen mahdollisuuksien lisääminen. Tarvittavien tukivälineiden ja infrastruktuurien parantaminen sekä vesiviljelyn kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen;

16 Eläinten terveys ja turvallisuus a) tautien valvontaan ja hävittämiseen liittyvät kustannukset; b) vesiviljelyalan bioturvallisuuteen tai eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin liittyviä yleisiä ja lajikohtaisia tarpeita koskevien parhaiden käytäntöjen tai käytännesääntöjen kehittämiseen; c) hankkeisiin, joiden tavoitteena on vähentää vesiviljelyn riippuvuutta eläinlääkkeistä; d) eläinlääketieteellisiin tutkimuksiin sekä tietojen ja sellaisten parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja vaihtamiseen, jotka liittyvät eläintauteihin vesiviljelyssä, jolloin tavoitteena on asianmukaisen eläinlääkkeiden käytön edistäminen; e) jäsenvaltioiden tunnustamien terveydensuojeluryhmien perustamiseen ja toimintaan vesiviljelyalalla;

17 Vesiviljelyn vakuutukset EMRK voi osallistua vakuutuksiin, jotka kattavat ainakin yhden seuraavista aiheista: a) luonnonkatastrofit; b) epäsuotuisat sääolot; c) äkilliset vedenlaadun ja -määrän muutokset, joista toimija ei ole vastuussa; d) vesiviljelyssä esiintyvät taudit, kato tai tuotantolaitoksen tuhoutuminen, joista toimija ei ole vastuussa. Tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisiin vesiviljelykantoja koskeviin vakuutussopimuksiin, jotka kattavat 1 kohdassa tarkoitetut taloudelliset tappiot, jotka ovat yli 30 prosenttia vesiviljelyn harjoittajan keskimääräisestä vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna niiden vesiviljelyn harjoittajan niiden kolmen kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, jotka edelsivät vuotta, jona taloudelliset tappiot ovat syntyneet.

18 Menekinedistämisen rahoittaminen EU-asetus: toteuttaa alueellisia, kansallisia tai kansalliset rajat ylittäviä tiedotus- ja menekinedistämiskampanjoita kestäviä kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi. Toiminnan fokus kotimaisten kalatuotteiden menekinedistämisessä ja toimialan julkisuuskuvan parantamisessa Tavoitteena pitkäjänteinen menekinedistämisohjelma (vrt. innovaatio-ohjelmat) Keskeiset periaatteet valtakunnallisen menekinedistämisessä: 1. Pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus 2. Kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja mahdollisuuksiin 3. Vahva kytkentä ennakointi- ja arviointiprosessiin sekä innovaatio-ohjelmiin Alueellisten menekinedistämishankkeiden rahoittaminen tapahtuisi kalatalouden toimintaryhmien kautta.

19 Muita keskeisiä ohjelman toimia ja tavoitteita

20 Kalan arvon lisääminen

21 Matkailu, Blue care

22

23 Meripolitiikan edistäminen Merialueen valvonnan kehittäminen (yhteiset valvonta- ja seurantajärjestelmät) Meriympäristöön liittyvän tiedon parantaminen (mm. meristrategiadirektiivin edellyttämien toimien toteuttaminen) Kansallisen meripolitiikan edistäminen ja sen mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen (esim. merialueen käytön suunnittelun ja sininen biotalouden edistäminen)

24 Kiitos!