Etusivu Markets Nordea Markets Tutkimus, 14. tammikuuta 2014 Maailmantalouden nousu saa lisää puhtia Teollistuneet maat vauhdittavat kuluvana vuonna maailmantalouden elpymistä, kun taas kehittyvien talouksien vaisu jakso jatkuu edelleen. Yhdysvaltain talous parantaa menoaan laajaalaisesti, kun työmarkkinoiden imu kohenee, yksityinen kulutus ja investoinnit nousevat, ja finanssipoliittinen kädenvääntö jää vähitellen taka-alalle. Ison-Britannian toipuminen, jonka vielä viime keväänä odotettiin jäävän hitaimmaksi 100 vuoteen, on yllättänyt täydellisesti nopeudellaan. Useat sikäläiset luottamusmittarit ovat kohonneet uusiin ennätyksiin, mikä lupaa Briteille hyvää myös vuodelle 2014. Euroalueen irtaantuminen taantumasta viime vuoden alkupuoliskolla oli tärkeä suunnan muutos koko maailmalle siitä huolimatta, että toipuminen jatkuu suurella todennäköisyydellä hyvin kituliaana ja vaihtelevalla vauhdilla eri maissa. Suomelle tekee toistaiseksi tiukkaa pysyä mukana edes euroalueen kyydissä. Jatkuu sivulla 2 Markkinoiden suunta Spot Suunta Suojaustarve* 14.1.14 <1kk 12kk Vastuut Saatavat EUR/USD 1.3671 *** *** EUR/GBP 0.8335 *** ** EUR/SEK 8.8404 *** ** EUR/NOK 8.362 *** *** EUR/CHF 1.2322 ** *** EUR/JPY 141.57 *** *** EUR/PLN 4.1552 *** ** Tässä julkaisussa lisäksi Otsikot toimivat linkkeinä tekstiin Markkina-analyysi Polttopiste Jeni: Heikentymisvara rajallinen Tunnelman heikentymisestä tukea valtionlainoille Alkuvuonna öljyntuotanto hinnan liikuttajana Tuloskausi ja osinkoehdotukset häämöttävät Yhä kohti heikompaa ruplaa Hengenvetoa korkomarkkinoilla Opetusnurkka Kalenteri Suojaa inflaatiolta johdannaisilla Jatkaako Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi nousuaan? 14.1.14 <1kk 12kk Lainat Sijoitukset Euribor 3kk korko 0.28 % *** *** Eur 5v swap-korko 1.16 % *** *** *Tähtien määrä Suojaustarve-kohdassa kertoo, kuinka tarpeellista suojaaminen on. Kolme tähteä kertoo täydestä suojaustarpeesta yhden tähden viitatessa hienoiseen suojaustarpeeseen. Valuutoissa Vastuut Suojaustarvekohdassa koskee hintavaluuttaa eli esimerkiksi EUR/USD:ssa dollaria, ja EUR/JPY:ssä jeniä. Korkojen kohdalla tähti Lainat-kohdassa viittaa tarpeeseen suojauta korkojen nousulta. Tähdet Sijoitukset-kohdassa viittaavat tarpeeseen suojautua korkojen laskulta. Suojaustarpeen aikahorisontti on kolme kuukautta.
Pääkirjoitus Markets Euroalueella ei koeta vauhdin hurmaa Useat tekijät tukevat euroalueen talouskasvua vuosina 2014 ja 2015. Riemunkiljahduksiin ei silti ole aihetta. Kasvu pysyy varsin vaatimattomana, ja yltänee vain vajaaseen prosenttiin tänä vuonna ja noin 1.5 prosenttiin ensi vuonna. Piristyminen nojaa erityisesti kotimaisen kysynnän vahvistumiseen. Sitä tukee poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka, joka jatkuu pitkälle vuoteen 2015. Matalien korkojen kyky vauhdittaa talouden aktiviteettia paranee sitä mukaa kun kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaan nousee. Maailmantalouden ja -kaupan piristyminen sekä odotettu euron maltillinen heikkeneminen tukevat vientiä. Rakenteelliset uudistukset ja yritykset parantaa kilpailukykyä tuottavat jossain vaiheessa tulosta, vaikka onkin mahdotonta sanoa milloin. Finanssipolitiikka muuttuu vähemmän kasvua hillitseväksi, koska ongelmamaiden tarpeet kiristää verotusta ja leikata julkisia menoja vähenevät vuosi vuodelta. Saksa ja Espanja parantavat, Ranskalla ja Italialla on vaikeaa Toipumistahdit vaihtelevat paljon jopa euroalueen sisällä. Saksan vienti vetää kelvollisesti, mutta talous nousee silti hitaasti ja pääasiassa kotimaisen kysynnän voimin. Kasvun moottori on yksityinen kulutus, jota tukevat tulojen nousu ja vakaat työmarkkinat. Ranskan näkymät ovat sen sijaan vaisut. Työmarkkinat ja eläkejärjestelmä tarvitsevat kipeästi rakenteellisia uudistuksia, jotka kuitenkin etenevät hitaasti. Työttömyyden piinaaman Espanjan lähtötilanne on huono, mutta näkymät ovat jo kohentuneet. Maa on ulkona taantumasta, kotimainen kysyntä on vakautunut ja vienti alkanut vetää. Vahvaa nousua tuskin on silti pitkään aikaan näkyvissä. Italia on vasta saanut talouden alamäen pysäytettyä kaksi vuotta jatkuneen taantuman jälkeen. Ei ole ihme, että työttömyyden paheneminen edelleen riivaa. Espanjaa enemmän sukeltaneesta taloudesta puuttuu puhti, joten näköpiirissä on parhaimmassakin tapauksessa vain aneemista kasvua. Nousu käynnistyy ennen pitkää Suomessakin Suomen talous toipuu jälleen kerran viennin vedolla. Kulutuksesta ja investoinneista ei nyt yksinkertaisesti löydy tarvittavaa potkua uuden nousun sytykkeeksi. Kulutus kärsii, kun työllisyyden heikkeneminen ja verotuksen kiristyminen syövät kotitalouksien ostovoimaa. Investointien edellytykset ovat talouden alamäen vasta päätyttyä heikot. Nykytilanteessa epäuskoa aiheuttaa tietysti se, että laajamittaisesta viennin piristymisestä ei vielä näy pienintäkään merkkiä. Tiedot maailmantalouden ja maailmankaupan piristymisestä ovat kuitenkin erittäin rohkaisevia, samoin se, että useat hyväksi koetut luottamusmittarit ennakoivat kummankin piristyvän jatkossa vielä lisää. Maailmantalouden nousu ei tälläkään kertaa onnistu sivuuttamaan Suomea. Meidän täytyy vain jaksaa vielä odottaa ja käyttää aika hyväksi esimerkiksi viemällä rakenteellisia uudistuksia pontevasti eteenpäin. Maailmankauppa alkaa piristyä Pasi Sorjonen, ekonomisti Suurista euromaista vain Saksa on nousussa
Markkina-analyysi Markets Jeni: Heikentymisvara rajallinen EURUSD: Euroa vahvistivat vuoden vaihteessa eurooppalaisten pankkien ulkomaisten sijoitusten kotiuttelut ennen vuoden lopun tilanteeseen perustuvia stressitestejä. Euro ei ole kuitenkaan merkittävästi heikentynyt vuodenvaihteen jälkeen eikä suurta heikentymistä ole lyhyellä aikavälillä näköpiirissä, sillä euroalueen rahapolitiikka ei ole keventymässä ja Fed pitää rahapolitiikan elvyttävänä ostojen vähentämisestä huolimatta. EURGBP: Isossa-Britanniassa talousluvut ovat jälleen ylittäneet odotukset, minkä seurauksena punta on euroon nähden vahvimmillaan lähes vuoteen. Ennustamme brittitalouden kasvun hiipuvan hieman vuoden alkupuolella, mikä puolestaan hidastaisi punnan vahvistumista. EURSEK: Kruunu on viime viikkojen aikana noussut hieman 1.5 vuoden pohjistaan, vaikka matala inflaatio johti Riksbankin koronlaskuun joulukuussa. Heikot hintapaineet pitävät rahapolitiikan elvyttävänä, mutta Ruotsin talouden positiiviset näkymät tukevat kruunun vahvistumista lähikuukausina. EURNOK: Kruunun viime vuoden alusta jatkunut heikentyminen on ollut fundamenttien valossa liian voimakasta. Korjausliike lyhyellä aikavälillä on mahdollinen. Heikentyvät asuntomarkkinat sen sijaan lisäävät koronlaskupaineita kevättä kohti, mikä pitää kruunua heikkona. USDJPY: USA:n näkymien parantuminen ja Fedin päätös vähentää arvopapereiden ostoja ovat painaneet jenin heikoimmilleen yli viiteen vuoteen. BoJ:n elvytystoimet painavat jeniä, mutta Fedin jatkaessa kevyttä rahapolitiikkaa heikentymistä rajoittaa lyhyellä aikavälillä USA:n korkojen rajallinen nousuvara. Tunnelman heikentymisestä tukea valtionlainoille Pitkien korkojen nousu on hieman taittunut. USA:n 10-v korko kävi testaamassa hieman 3 %:n päällä olevaa vastustustasoaan, mutta heikot USA:n työllisyysluvut viime viikolla käänsivät suunnan laskuvireiseksi. Nyt 10-v on painunut 2.85 %:iin. Saksan 10-v korko on seurannut Atlantin takaa tulevia suuntaviivoja 1.82 %:iin. Vahvan viime vuoden riskimarkkinoiden kehityksen jälkeen tilaa korjausliikkeelle löytyy. Riskinottohalukkuuden heikentyminen tukisi valtionlainojen kysyntää. Tällöin pitkissä koroissa on tilaa laskulle lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä talouden kohentuminen ja rahapolitiikan normalisoituminen USA:ssa jättää koroille nousuvaraa. Euroalueen reunamaiden korot ovat olleet alamäessä tammikuussa. Tukipakettimaista Irlanti ja Portugali hyödynsivät tunnelman hyvän kysynnän saaneilla emissioilla. Tunnelman muuttuminen varovaisemmaksi loisi reunamaiden korkoeroihin suhteessa Saksaan kuitenkin nousupaineita. Lyhyissä koroissa nousu on hieman helpottanut EKP:n kyyhkymäisen viestin jälkeen. Euribor-korot eivät kuitenkaan palaa viime vuoden pohjiin kiristyvän likviditeetin vuoksi. Yhteenveto Jenin heikentymispaineet rajalliset lyhyellä aikavälillä Korkojen nousussa taukoa Olli Palmén ja Suvi Kosonen USA:n korkojen rajallinen nousuvara rajoittaa dollarin vahvistumista jeniin nähden 106 USD/JPY % 105 104 103 102 101 100 99 98 97 96 Jul Aug Sep Oct Nov Dec Jan 13 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin Tunnelman heikentyminen loisi nousupaineita reunamaiden korkoeroille 11.5 9.0 6.5 4.0 1.5 USD/JPY, vas. USA 10-v korko, oik. Euroalue: 10-v valtionlainojen korkoero Saksaan 10-v korkoero, % Italia Irlanti Portugali Kreikka 2011 2012 2013 14 Espanja 3.1 3.0 2.9 2.8 2.7 2.6 2.5 2.4 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin
Markkina-analyysi Markets Alkuvuonna öljyntuotanto hinnan liikuttajana Uutiset eri maiden öljyntuotannon muutoksista ovat liikuttaneet raakaöljyn hintaa. USA:ssa WTI-öljyn hinta on pudonnut vuoden lopun lukemista lähes 6% kun liuskeöljyn tuotannon odotetaan olevan kasvussa vuonna 2014. Muista öljymaista erityisesti Libya ja Iran ovat olleet markkinoiden mielenkiinnon kohteena. Kuun alussa Brent-öljyn hinta laski jyrkästi, kun odotukset Libyan öljyntarjonnasta vahvistuivat, mutta lähiaikoina konfliktit paikallisissa öljysatamissa ovat hillinneet kurssilaskua. Iranissa 20. tammikuuta voimaan astuvan ydinsopimuksen odotetaan vahvistavan maan öljynvientiä. Pitkällä aikavälillä öljyn kokonaistarjonnan kasvu saattaa kuitenkin jäädä maltilliseksi, sillä tasapainottaakseen hintoja odotamme OPEC-maiden rajoittavan tuotantoa. Myös globaalin talouskasvun myötä kasvava öljyn kysyntä rajoittaa hintalaskua Odotamme raakaöljyn keskihinnan asettuvan 107 dollariin tänä vuonna. Indonesian metallien vientirajoitukset kohottavat hintoja Perusmetallien hinta on alkuvuonna pudonnut Indonesian juuri voimaan astuneen rautamalmin vientirajoituksen alla. Vahva dollari ja odotettua heikommat Kiinan teollisuuden luvut tukivat kurssilaskua. Vientirajoitukset astuivat kuitenkin voimaan suunnitelmien mukaisesti vähentäen metallien tarjontaa, joka yhdessä varastojen pienenemisen kanssa tukevat metallien hinnan nousua. Tuloskausi ja osinkoehdotukset häämöttävät Vahvan loppuvuoden jälkeen osakkeiden kurssikehitys on jatkunut melko suotuisana alkuvuodesta. Rahoitussektori on ollut hyvässä vedossa, mutta kaivosala on heikentynyt hieman. Matalien korkojen ympäristössä osakkeiden tarjoama osinkotuotto näyttää houkuttelevalta. Helsingin pörssin tarjoama keskimääräinen tuotto ensi keväänä maksettaville osingoille on tällä hetkellä 5.3%, joka on hyvin lähellä viimeisen 10 vuoden keskiarvoa. Ennusteemme mukaan koko osinkosumma ilman Nokiaa nousee EUR 9.5 miljardiin, kun se viime vuonna oli EUR 8.6 miljardia. Ennustamme Helsingissä noteerattujen yritysten neljännen vuosineljänneksen liikevoiton jäävän noin viisi prosenttia vuoden takaisesta. Liikevaihdon ennustamme pienevän neljä prosenttia. Neste Oil, rahoitus ja metsäyritykset kuuluvat tuloksenparantajiin, kun taas Nokian heikentyvä tulos painaa yhteenlaskettua kannattavuutta. Wärtsilän osake on ollut alkuvuoden vahvassa nosteessa (+9%), kun kävi ilmi että Rolls Royce oli neuvotellut Wärtsilän ostamisesta. Tällaista teollisen ostajan aloitteellisuutta on pidetty vahvana merkkinä niin Wärtsilän omista vahvuuksista kuin sen markkinanäkymistä. Maailmalta on kuulunut myös muita merkkejä yrityskauppa-aktiviteetin piristymisestä, mikä saattaa entisestään tukea osakemarkkinoita. OMXH:n P/E-arvostus on tällä hetkellä 16.0x, kun 10 vuoden keskiarvo on 13.9x. Timopekka Hakola, Jan Kaijala, Martti Larjo ja Harri Taittonen USA:n öljyntuotannon kasvu asettaa raakaöljylle laskupaineita 120 115 110 105 100 95 90 USD/barreli OMX Helsinki P/E-arvostus 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 10v keskiarvo 13.9x WTI Brent Lähde: NordeaMarkets ja Reuters Ecowin 8 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: FactSet
Polttopiste Markets Yhä kohti heikompaa ruplaa Rupla on heikentynyt selvästi vuoden 2013 aikana, ja ruplaa tukevia tekijöitä on vaikea löytää myöskään vuonna 2014. Poliittisen epävarmuuden lisääntyminen, alhainen investointihalukkuus sekä valtion liian suuri rooli taloudessa hidastavat Venäjän uudistumista. Venäjän keskuspankki antaa jo nyt ruplan kellua lähes vapaasti ja aikoo siirtyä ainoastaan inflaatioon keskittyvään rahapolitiikkaan vuonna 2015. Ruplan sallittua vaihteluväliä kasvatetaan tarpeen mukaan ja keskuspankki reagoi vain maltillisilla summilla voimakkaisiin ruplan liikkeisiin. Vuoden 2013 aikana rupla heikkenikin valuuttakoriaan vastaan (45% EUR, 55% USD) peräti 10%. Miten ruplan suunta voisi muuttua? Öljyn hinnan nousu toisi epäilemättä tukea ruplalle. Odotamme kuitenkin öljyn hinnan pysyttelevän lähivuosina lähellä nykyistä tasoaan. Pääomien ulosvirtauksen hidastuminen tukisi myös ruplaa, mutta siihen vaadittaisiin investointihalukkuuden lisääntymistä. Tehokas keino investointien houkuttelemiseksi voisi olla kiinnostavien valtionyhtiöiden yksityistäminen, mutta toistaiseksi Venäjän halukkuus yksityistämiseen on ollut vähäistä. Myös byrokratian karsiminen ja muu investointiympäristön parantaminen voisivat lisätä investointeja, mutta vasta pidemmällä aikavälillä. Vuoteen 2014 siitä tuskin on investointiaktiivisuuden nostajaa. Lisähaastetta investointihalukkuuteen tuo lisääntyvä poliittinen epävarmuus. Putinin jälkeinen aika on Venäjällä noussut suureksi kysymykseksi ja vastauksen löytäminen vie aikaa, mahdollisesti vielä vuosia. Kun poliittinen jatkuvuus on entistä epävarmempaa, yritykset välttävät etenkin suurempia investointeja. Myöskään ruplan pitkä heikkeneminen ei lisää todennäköisyyttä ruplan vahvistumisesta, sillä heikkenevä rupla karkottaa sijoittajia ruplatuotteista. Vahvistuva rupla houkutteli aiemmin rahaa ruplamääräisiin sijoitustuotteisiin, sillä korkean koron tai mahdollisen kurssinousun lisäksi sijoittaja sai hyödyn valuuttakurssin vahvistumisesta. Myös toinen ruplaa pitkään tukenut tekijä on muuttunut merkittävästi: Venäjän päättäjät eivät ole enää kiinnostuneita tukemaan ruplaa, vaan heikko valuutta nähdään vahvaa ja vakaata parempana vaihtoehtona. Heikentynyt valuutta toimii toivotulla tavalla puskurina heikon kasvun ympäristössä, kun tuontituotteiden hintojen nousu tukee kotimaista tuotantoa ja valtion käytettävissä olevat varat kasvavat ruplamääräisenä. Ongelmat pakottavat uudistuksiin Venäjän talouden osalta on kuitenkin syytä optimismiin. Haastava taloustilanne pakottaa Venäjän uudistuksiin, sillä harva maa pystyy kipeisiin mutta välttämättömiin päätöksiin muuten kuin pakon edessä. Uudistumiseen menee kuitenkin vuosia, joten vahvempaa ruplaa on turha odottaa vuonna 2014. Sanna Kurronen Rupla heikentyi euroon nähden viime vuonna yli 10 prosenttia EURRUB 47.0 44.5 42.0 39.5 37.0 34.5 32.0 03 05 06 07 08 09 10 11 12 13 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin Venäjän kasvu ja investoinnit pysyvät matalana 30 v/v % 20 10 0-10 -20 BKT Investoinnit EURRUB Venäjä EURRUB v/v % 07 08 09 10 11 12 13 47.0 44.5 42.0 39.5 37.0 34.5 32.0 30 20 10-10 -20 Source: Nordea Markets and Reuters Ecowin 0
Polttopiste Markets Hengenvetoa korkomarkkinoilla Vuoden vaihteen tietämillä lyhyet korot hiippailivat ylöspäin. Koska pankit eivät halua yleensä ottaa vuodenvaihteen yli vastapuoliriskiä, euribor-korot nousevat. 3 kk euribor-korko liikkuu nyt 0.28 %:ssa ja 12 kk euribor korko 0.56 %:ssa. Vaikka nousu on hieman tauonnut, paluuta viime vuonna nähtyihin pohjiin ei ole näköpiirissä ilman uusia toimia EKP:lta. Pitkät korot kävivät USA:ssa testaamassa korkeampia tasojaan kahteen ja puoleen vuoteen. USA:n 10-v korko ei kuitenkaan onnistunut murtautumaan hieman 3 %:n yläpuolella olevasta vahvasta vastustustasosta. Nousu selvästi yli 3 %:iin vaatiikin vahvempaa talousdataa, joten lyhyellä tähtäimellä pitkät korot pysyvät vaihteluvälissään. Euroopassa Saksan pitkät korot seurailevat suunnassaan USA:ta. EKP valmiudessa EKP säilytti korot ennallaan tammikuun kokouksessa. Draghi vahvisti hieman sanallisesti korko-ohjeistusta ja muistutti markkinoille, että EKP on valmis toimintaan. Uusia toimia ei ole nopeasti näköpiirissä, ja euroalue jatkaa ennemminkin hidasta sinnittelyä eteenpäin. Tämä on näkynyt mm. inflaatio-odotuksissa. Markkinat hinnoittelevat inflaation pysyvän keskimäärin 1.8 %:ssa seuraavien 10 vuoden aikana. EKP:n tavoitehan on keskipitkällä aikavälillä hieman alle mutta melkein 2 %, joten tässä suhteessa keskuspankilla olisi tilaa toimia. Jos kuitenkin näyttää siltä, että inflaatio jää alkuvuodesta EKP:n odotuksista tai markkinakorot nousevat liikaa suhteessa talouden kehitykseen, keskuspankki voi edelleen keventää rahapolitiikkaansa. EKP voi joko laskea korkoa, kohentaa likviditeettitilannetta uusilla operaatioilla tai vanhan valtionlainaohjelman (SMP) kuivauksen lopettamisella sekä, jos tilanne alkaa näyttää erityisen heikolta, jopa ostamalla arvopapereita markkinoilta. Fed pienentää arvopaperiostoja USA:ssa keskuspankki ilmoitti arvopaperiohjelman ostovauhdin pienentämisestä joulukuun kokouksessa. Fed ostaa tammikuussa 75 mrd. dollarilla arvopapereita markkinoilta aiemman 85 mrd. dollarin sijaan. Joulukuun työllisyysluvut jäivät selvästi markkinoiden odotuksia ja aiempia kuukausia heikommiksi. Yksittäiset työllisyysluvut, jotka usein heiluvat runsaasti, eivät kuitenkaan riitä kääntämään Fedin kurssia. Fed jatkaa arvopaperiostojen pienentämistä 10 mrd. dollarin tahtia per kokous, jollei talous äkillisesti niiaa. Fedin arvopaperiohjelma päättyy siten lokakuussa. Talouden kohentuminen ja pienentyvä elvytys jättää pitkällä juoksulla nousuvaraa pitkiin korkoihin. Työttömyysaste painui joulukuussa jo 6.7 %:iin. Fed on linjannut säilyttävänsä korot matalina ainakin kunnes työttömyysaste saavuttaa 6.5 %:ia. Odotamme tämän tapahtuvan jo tänä kesänä, mutta keskuspankki odottanee koronnostojen kanssa ensi vuoden alkupuolelle. Yhteenveto Pitkien korkojen nousu taukosi vankkaan vastukseen USA:ssa EKP:lta ei uusia toimia ilman lyhyiden korkojen nousua tai inflaation painumista Inflaatio-odotukset ponkaisevat pohjalta 2.5 2.3 2.1 1.9 1.7 1.5 2009 2010 2011 2012 2013 Suvi Kosonen Euroalue: inflaatio-odotukset % % 10-v inflaatioswap Työllisyyden kohentuminen jättää Fedille tilaa nostaa ensi vuonna korkoja USA:n työttömyysaste 2.5 2.3 2.1 1.9 1.7 1.5 Lähde: Nordea Markets ja ThomsonReuters 11 % % 10 9 8 7 6 5 Fedin 6.5% tavoite heinäkuu 2014 helmikuu 2015 4 Fedin ennuste Nordean ennuste 3 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 11 10 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin 9 8 7 6 5 4 3
Opetusnurkka Markets Suojaa inflaatiolta johdannaisilla Yrityksillä voi usein olla kuluttajahintaindeksiin sidottuja tuloja ja menoja, jolloin inflaation vuosittainen vaihtelu voi aiheuttaa sekä epävarmuutta tuloihin ja menoihin että ylimääräistä tulosvaihtelua. Esimerkiksi yritysten vuokraamien kiinteistöjen vuokrasopimuksissa vuosittaiset vuokrankorotukset ovat usein sidottuja kuluttajahintaindeksiin, jolloin yhtiön maksama vuosittainen kustannus nousee yleisen hintatason mukana. Inflaatioriski syntyy silloin, jos yrityksen tulot eivät nouse yksi yhteen menojen kanssa, kun kuluttajahinnat nousevat. Jos luonnollista suojaa inflaation vaihteluilta ei ole, inflaatiorakenteita voidaan käyttää suojaustarkoituksessa tasapainottamaan inflaatioon sidottuja kassavirtoja. Inflaatioswapilla tehokas inflaatiosuoja Inflaatiojohdannaisilla, kuten inflaatioswapilla voidaan suojata inflaatioriski tehokkaasti. Inflaatioswapissa yritys maksaa kiinteää korkoa ja vastaanottaa toteutuneen inflaation mukaista korkoa vuosittain. Kun sopimus räätälöidään yrityksen menoihin sopivaksi, saadaan epävarmuus tulevasta inflaatiosta poistettua. Näin ollen yrityksen maksamat kuluttajahintaindeksiin sidotut menot eivät nouse ennalta sovitun määrän yli, jos inflaatio kiihtyy. Vastaavasti yritys maksaa kiinteän hinnan nousun sovitulle pääomalle myös siinä tapauksessa, että inflaatio pysyy alle sopimuksessa määritellyn tason. Inflaatioswapin vaihtuva osuus määräytyy toteutuneen inflaation perusteella. Se voi olla kumulatiivinen eli maksettava osuus perustuu kuluttajahintaindeksin muutokseen sopimuksen aikana tai se voidaan maksaa vuosittain toteutuneen inflaation mukaan. Inflaatioswap voidaan sitoa suojattavasta kohteesta riippuen esimerkiksi euroalueen tai Suomen inflaatioon. Esimerkki: Inflaatioswap Teollisuusyhtiö ABC:llä on 10 vuoden pituinen vuokrasopimus, jonka vuosittaiset vuokramenot ovat 3 miljoonaa euroa ja joissa tehdään vuosittain vuokran tarkistukset Suomen kuluttajahintaindeksiin perustuen. ABC tekee Suomen kuluttajahintaindeksiin sidotun 10 vuoden inflaatioswapin, jossa se maksaa kertyvää 1.80 prosentin kiinteää korkoa ja vastaanottaa toteutuneen inflaation mukaista kertyvää korkoa 3 miljoonaan nimellispääomalle vuosittain. Solmimalla sopimuksen ABC suojautuu inflaatiokorjausten aiheuttamista muutoksista vuokramenoihinsa. Lopputuloksena yrityksen vuokramenot kasvavat seuraavan 10 vuoden ajan vuosittain 1.80 prosentilla. Jos Suomen inflaatio pysyy kiinteän tason yläpuolella, yritys varmistaa alennuksen vuokrankorotuksen yhteydessä. Yhteenveto: Inflaatiorakenteilla voidaan suojata inflaatioon sidottuja kassavirtoja Inflaatiosopimukset sopivat yrityksille, joiden tulojen tai menojen suuruuteen inflaatiolla on vaikutusta Inflaatioswapin rakenne Toteutunut inflaatio summalle 3 milj. EUR Vuokramenot: 3 milj. EUR + inflaatiokorjaus / vuosi Asiakas Toteutunut inflaatio summalle 3 milj. EUR Olli Palmén Kiinteä 1.80 %:in summalle 3 milj. EUR
Kalenteri Markets Ennusteet Periodi Nordea Markkinat Edellinen 10.-15.1. Kiina Uusi lainananto, mrd. CNY Joulu 570.0 624.6 Keskiviikko 15.1. 15:00 Puola Inflaatio (v/v) Joulu 0.7 % 0.6 % 15:30 USA New Yorkin teollisuuden luottamus Tammi 3 0.98 15:30 USA Tuottajahinnat pl. ruoka ja energia (v/v) Joulu 1.3 % 1.3 % 21:00 USA Fedin Beige Book Torstai 16.1. 1:50 Japani Konetilaukset (v/v) Marras 11.7 % 17.8 % 9:00 Saksa Inflaatio (v/v) lopullinen Joulu 1.2 % 1.2 % 15:30 USA Pohjainflaatio (v/v) Joulu 1.7 % 1.7 % 15:30 USA Uudet työttömyyskorvaushakemukset, tuhatta Tammi 325t 330t 16:00 USA Kansainväliset pääomavirrat, mrd. USD Marras 35.4 17:00 USA Asuntomarkkinaindeksi (NAHB) Tammi 58 58 Perjantai 17.1. 11:30 Iso-Britannia Vähittäismyynti (v/v) Joulu 2.5 % 2.0 % 15:30 USA Rakennusten aloitukset, tuhatta Joulu 990t 1091t 16:15 USA Kapasiteetin käyttöaste Joulu 79.1 % 79.0 % 16:55 USA Kuluttajien luottamus (Michigan) alustava Tammi 83.2 82.5 4:00 Kiina Teollisuustuotanto (v/v) Joulu 9.8 % 10.0 % Maanantai 20.1. 9:00 Suomi Työttömyysaste Joulu 7.9 % Tiistai 21.1. 11:30 Iso-Britannia Keskuspankin kokouspöytäkirja Keskiviikkko 22.1. 10:30 Ruotsi Työttömyysaste Joulu 7.5 % Torstai 23.1. 11:00 Euroalue Teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) Tammi 52.7 11:00 Euroalue Palvelusektorin ostopäällikköindeksi (PMI) Tammi 51 15:30 USA Uudet työttömyyskorvaushakemukset, tuhatta Tammi 15:58 USA Teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI) (Markit), alustava Tammi 54.4 9:00 Suomi Tuottajahinnat (v/v) Joulu -0.9 % Perjantai 24.1. 9:00 Suomi Teollisuuden luottamus Tammi -9 Maanantai 27.1. 17:00 USA Uusien asuntojen myynti, tuhatta Joulu 464t 17:30 USA Dallasin Fedin teollisuuden luottamus Tammi 3.1 Saksa Vähittäismyynti (v/v) Joulu 1.6 % 27.-31.1. 10:30 Ruotsi Tuottajahinnat (v/v) Joulu -0.4 % Tiistai 28.1. 11:30 Iso-Britannia BKT (v/v) 4. nelj. 1.9 % 15:30 USA Kestotavaratilaukset pl. kulkuneuvot (k/k) Joulu 1.2 % 16:00 USA Asuntohintaindeksi (v/v) (Case-Shiller) Marras 13.6 % 17:00 USA Richmondin teollisuuden luottamus Tammi 13 Jatkaako Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi nousuaan? Euroalueen teollisuussektorin ostopäällikköindeksi 60 60 Indeksi Indeksi 55 50 45 40 35 30 07 08 09 10 11 12 13 55 50 45 40 35 30 Lähde: Nordea Markets ja Reuters Ecowin
Noteeraukset Markets FX EUR/USD EUR/SEK EUR/NOK EUR/GBP EUR/JPY SWAP EUR USD SEK NOK GBP Spot 1.367 8.841 8.363 0.833 141.57 2Y 0.63 0.59 1.35 1.94 1.04 3 kk termiini 1.367 8.854 8.390 0.834 141.50 3Y 0.81 0.97 1.66 2.14 1.42 3 kk ATM -optio 1.41 % 1.45 % 1.60 % 1.36 % 2.12 % 5Y 1.29 1.80 2.20 2.61 2.08 7Y 1.72 2.44 2.57 3.00 2.52 FRA EUR USD SEK* NOK* GBP EUR CAP Strike: 2.50 % 3.50 % 4.50 % 3kk spot talletus 0.19 0.17 0.73 1.50 0.46 2Y 0.21 0.20 0.20 3x6kk FRA 0.37 0.33 1.09 1.64 0.61 3Y 0.44 0.38 0.35 6x9kk FRA 0.36 0.37 1.22 1.69 0.66 5Y 1.84 1.43 1.21 - EUR CAP -korkokaton noteeraukset 6kk Euriborille - *FRA:n noteerausten päivämäärät ovat IMM-päiviä - ATM -option ja EUR-määräisen korkokaton hinnat ovat prosentteina pääomasta Tasot ti 14.1.2014 klo 12:00 1.55 1.50 1.45 1.40 1.35 1.30 1.25 1.20 EUR/USD 1.15 1/09 7/09 1/10 7/10 1/11 7/11 1/12 7/12 1/13 7/13 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 2v Sw ap-korko 0.0 1/09 7/09 1/10 7/10 1/11 7/11 1/12 7/12 1/13 7/13 ATM- valuuttaoptiolla tarkoitetaan optiota, jonka sopimushinta on tämänhetkisen termiinikurssin suuruinen. Ostamalla valuuttaoption yritys voi sekä suojautua riskiltä että säilyttää mahdollisuuden hyötyä suotuisasta kurssikehityksestä. Optiosuojaus soveltuu erityisesti epävarmojen kassavirtojen suojaamiseen, koska ostetun option tappio on suurimmillaan preemion suuruinen. Cap -korkokaton ostajalla on oikeus, mutta ei velvollisuutta lainata rahaa optiosopimuksessa määritellyllä korolla. Velallisen näkökulmasta korkokaton ostamista voi verrata vakuutuksen ottamiseen. Korkokatto rajoittaa velallisen lainastaan maksaman koron sopimuskoron suuruiseksi. Suojauksen hinta eri sopimuskoroilla voidaan lukea taulukosta (hinta prosentteina pääomasta). FRA -korkotermiinin ostamalla yritys voi suojautua koronnousua vastaan ja termiinin myymällä koronlaskua vastaan. Jos yritys esimerkiksi ostaa 21.12 FRA:n, tämä tarkoittaa, että yritys sitoutuu ottamaan tuolla hetkellä 3 kk mittaisen lainan korolla, joka voidaan lukea taulukosta. Lainaa ei maturiteetissa kuitenkaan oteta, vaan tuolloin tehdään nettoarvon tilitys. Swap -noteerauksella tarkoitetaan koronvaihtosopimuksen kiinteää korkoa. Sopimuksessa vaihtuvan koron (6 kk Euribor) virta voidaan vaihtaa kiinteäksi koroksi. Kun odotetaan korkojen nousevan, koronvaihtosopimuksen tekeminen voi olla yritykselle kannattavaa. Tällä tavoin vaihtuvaan korkoon sidotun lainan korot saadaan efektiivisesti muutettua kiinteiksi, ja korkojen noustessa yritys hyötyy sopimuksesta.
Yhteystiedot Markets Strategia & tutkimus Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja 09 165 599 52 Pasi Sorjonen, ekonomisti 09 165 599 42 Suvi Kosonen 09 165 590 02 Olli Palmén 09 165 599 32 Sanna Kurronen 09 165 599 30 Timopekka Hakola 09 165 599 40 Yrityksien riskienhallinta Jari Liede 09 165 599 35 Antti Aittola 09 165 595 16 Antti Aho 09 396 503 59 Johdannaismyynti Kim Liljeström 09 369 503 97 Valuuttatuotteet 09 369 50 950 Sijoitustuotemyynti 09 369 50 880 Johdannaismyynti 09 369 50 700 aki.kangasharju@nordea.com pasi.sorjonen@nordea.com suvi.kosonen@nordea.com olli.palmen@nordea.com sanna.kurronen@nordea.com timopekka.hakola@nordea.com jari.liede@nordea.com antti.aittola@nordea.com antti.aho@nordea.com kim.liljestrom@nordea.com Nordea Bank Finland Plc Aleksis Kiven katu 9, Helsinki FIN-00020 Nordea +358 9 1651 Nordea Bank Danmark A/S Christiansbro, Strandgade 3 DK-0900 København C +45 3333 3333 Nordea Bank AB (publ) Hamngatan 10 Postboks 850, SE-105 71 Stockholm +46 8 614 7000 Nordea Bank Norge ASA Middelthunsgt. 17 PO Box 1166 Sentrum, N-0107 Oslo +47 2248 5000 Nordea Markets on Nordea Bank Norge ASA:n, Nordea Bank AB:n (publ), Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Nordea Bank Danmark A/S:n Markets-toimintojen yhteinen nimi. Oheiset tiedot on tarkoitettu taustatiedoksi vastaanottajan yksinomaiseen käyttöön. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat Nordea Marketsin mielipidettä tiedotteessa mainittuna päivänä, ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tämä asiakirja ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä, eikä sitä tulisi pitää sellaisena tai käyttää ilman vastaanottajan omaa harkintaa. Oheisia tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. Ennen sijoitus- tai luotonottopäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. Nordea Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja missään toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman Nordea Marketsin etukäteen antamaa kirjallista lupaa.