1 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Palvelukeskus vastaa Uudessakaupungissa asukkaiden tarvitsemien sosiaali-, perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä sekä Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueella perus- ja ympäristöterveydenhuollosta. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: ennakoivuus, ammatillisuus, yhdenvertaisuus, muutosvalmius, eettisyys (ml. taloudellisuus). Hallinto luo riittävät edellytykset sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelujen toteutumiselle ja vastaa keskitetysti hallinto-, henkilöstö- ja talousasioista. Hallinto osallistuu aktiivisesti maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen suunnitteluun. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Lähipalvelujen kehittäminen sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Lean-menetelmän pilotointi Soten järjestämissuunnitteluun osallistuminen Aktiivinen osallistuminen soten muutosvalmistelutyöhön Kärkihankkeisiin osallistuminen Lean-menetelmään koulutetun henkilökunnan lukumäärä Palvelukeskus on vahva toimija maakunnan sote-valmistelussa? Johto ja esimiehet koulutettu pilotointialueella Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Toiminnan kehittäminen SHQS-laatujärjestelmän kriteeristön vaatimusten mukaisesti siten, että laaduntunnustus uusitaan. Koulutuspäivien määrä. Sairauspoissaolojen määrä Ylläpitoauditoinnissa 2016 annettavien kehittämissuositusten toteutuminen. Koulutuspäivien määrä 3 pv/hlö Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin kuntasektorilla keskimäärin (16,5 kalenteripäivää/ 2015) Ylläpitoauditoinnissa 2016 annetut kehittämissuositukset ovat toteutuneet 80 %:sti. Resurssit TP 2014 TA2015 2016 2017 2018 Hallinnon henkilöstön määrä 4,6 4,6 2,6 2,6 2,6 Sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstön määrä 416,72 416,72 435,55 435,55 435,55
2 Tilivelvolliset Sosiaali- ja terveysjohtaja Talous- ja henkilöstöpäällikkö
3 TULOSALUE/PALVELUT SOSIAALITYÖ Sosiaalityön tehtävänä on tuottaa kohtuulliset valtion ohjeistuksen mukaiset palvelut seuraavissa asioissa antaa ohjausta, neuvontaa ja edistää sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä tarjota tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta huolehtia vammaisista ja pitkäaikaissairaista tukitoimin ja palveluin, järjestää perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu, kuten avohuollon tukitoimet, perhehoito, laitoshuolto sekä jälkihuolto, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/83) sosiaalilautakunnalle säädettyjen tehtävien toteutuminen. Tukea perheitä lapsen kanssa selviytymisestä ja antaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa. Kumppaneina toiminnassa ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt, Kela, TE-toimistot ja yksityiset palvelujen tarjoajat. Toiminnan lähtökohtana on asiakaslähtöinen, asiakkaan toimintakyvyn parantamiseen tai ylläpitämiseen tähtäävä toimintatapa ja nopea päätöksenteko. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Tiimityöskentelyn juurruttaminen ja organisaatiorakenteen tiivistäminen. Säännölliset tiimivastaavien ja henkilöstön palaverit. Yhteisen tavoitetilan saavuttaminen, resurssien oikea kohdentaminen ja sitoutuminen tarkkaan talouden seurantaan. Laatutyön huomioiminen kaikessa toiminnassa. Toimitaan SHQS-laatutyön mukaisesti itsearvioinnit, auditoinnit. IMS-prosessienhallinta-järjestelmä än vietyjen prosessien määrä. Laatutyöskentely on luonnollinen osa arkityötä ja ohjaa suunnitelmalliseen ja kehittämismyönteiseen työskentelyyn. Maahanmuuttajatyön ottaminen osaksi toimintaa. Uutta / Perustelut Asiakasmäärät ja laskutus valtiolta. Maahanmuuttajat saavat tarvittavat palvelut ja kotouttaminen hoidetaan asianmukaisesti. Sosiaalityön budjetti on rakennettu tiukaksi, kaikki ylimääräinen on karsittu pois. Uuteen talousarvio-ohjelmaan (Unit4) on syötetty uusia kustannuspaikkoja ja kumppanuustilejä, joiden ansioista talouden kehitystä on ensivuonna selkeämpi tarkastella. Voimakas työskentely lastensuojelun kustannusten hillitsemiseksi näyttää tuottavan tulosta. Vammaispalvelun budjetti on erityishuollon kustannuksia lukuun ottamatta myös laskusuunnassa. Erityishuollon kustannuksia selittää muutama kallis laitossijoitus. Ensivuonna pyritään löytämään tällekin asiakaskunnalle mahdollisuuksien mukaan edullisempi asumismuoto. Sosiaalityön tulosalueella kehitetään tiimityöskentelyä ja etsitään järkeviä ratkaisuja työntekijäresurssien kohdentamiselle. Toimeentulotuen Kela siirron myötä yksi palvelusihteeri siirtyy uusiin tehtäviin ja kahden jäljelle jäävän palvelusihteerin työnkuvat sopeutetaan muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Perhetyöstä siirretään yksi työntekijä vahvistamaan hyvinvointineuvolaa. Vuoden aikana selvitetään sosiaalityöntekijäresurssien uudelleen allokointia, mahdollista on että vammaispalveluun siirtyy yksi sosiaalityöntekijän vakanssi. Merililjakodissa voimistetaan hoitotyöhön osallistuvan henkilöstön määrää siten, että pitkään 50 % työajalla työskennellyt vastaava ohjaaja työskentelee jatkossa 100 % ja osallistuu myös hoitotyöhön. Sosiaalityössä työskennellään poikkihallinnollisesti; yhteistyötä tehdään hyvinvointineuvolan, päihde- ja mielenterveysyksikön kanssa. Kaupungin omaksi toiminnaksi erikoissairaanhoidolta siirtyvää työtoimintaa kehitetään
4 yhdessä päihde- ja mielenterveysyksikön kanssa. Sosiaalinen kuntoutus ja siihen linkittyvät ryhmät ovat osa toimintaa. Työttömyydenhoito on edelleen tärkeä tavoite sosiaalityössä. Määräaikaiselle sosiaalipalveluohjaajalle haetaan vielä ensivuodelle määrärahaa. Satsaus on osoittanut, että pitkäaikaistyöttömien Kela listaa on saatu lyhennettyä ja tästä kertyy suoraa säästöä kaupungille. Työllisyyden hoidossa on tärkeä linkitys myös terveyspalveluihin ja siellä sovittu työskentelymallista pitkäaikaistyöttömien terveystarkastus ja eläkeselvittelyjen/ -hakemisen toimenpiteistä. Sosiaalipalveluohjaaja on työskennellyt 20 % työajalla TYP asiakkaiden kanssa ja ensivuodeksi työajasta siirtyy vielä 30 % osaksi työtupa-toimintaa (vrt. edellinen kappale). Maahanmuuttajien kotouttamisessa tehdään tiivistä yhteystyötä kaupungin maahanmuuttoyhdyshenkilön ja SPR:n kanssa. Työskentelyssä tulee olla linkitys myös sivistys-, vapaa-aika ja terveyspalveluihin. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 42,4 45,4 37,13 36,13 36,13 Tilivelvolliset Sosiaalityön johtaja
5 AIKUISSOSIAALITYÖ (sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kuntouttava työtoiminta, työpajatoiminta, työkykyarviointiprosessin koordinaatio, tukiasunnot, asumispalvelut ja täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki) Aikuissosiaalityössä tehdään suunnitelmallista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistämiseksi. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Uuden sosiaalihuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen Sosiaaliohjauksen toimintamalli kuvattu. Sosiaaliohjauspäätöksien ja asiakkaiden määrä. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintojen asiakkaiden määrä. Palvelutarpeenarviointien määrä. Sosiaaliohjaus toimintamallina vakiintunut, sosiaalinen kuntoutus mallinnettu ja laajennettu koko asiakaskuntaan, palvelutarpeenarviointiprosessin jäsentäminen. Onnistunut toimeentulotuen Kela-siirto TYP-toiminnan vakiinnuttaminen ja työkykyarviointiprosessin jäsentyminen Työpajatoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen Poikkeamien määrä. Kela yhteistyön määrä. Päivitettyjen työnkuvien määrä. TYP-asiakkaiden määrä. Kuvattu toimintamalli. Asiakasmäärätavoite 50. Ryhmämuotoisten toimintojen määrät. Toimiva yhteistyö Kelan kanssa. Asiakkaat osaavat asioida toimeentulotuessa Kelan kanssa. Työntekijöiden tehtävänkuvat päivitetty. TYP-toiminta on vakiintunut ja toimintamalli kuvattu. Toimivat käytännöt uusissa tiloissa. Asiakasmäärätavoite täyttyy. Ryhmämuotoiset (aikuisten paja, sosiaalinen kuntoutus) toiminnot vakiinnutettu osaksi toimintaa. Uutta / Perustelut Aikuissosiaalityön tiimiin kuuluvat 2 aikuissosiaalityöntekijää, nuorten sosiaaliohjaaja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, 2 työpajaohjaajaa, 3 palvelusihteeriä ja vuodelle 2017 edelleen haettavana määräaikaisena työntekijänä työttömien kanssa työskentelevä sosiaalipalveluohjaaja. Aikuissosiaalityön palveluiden kehittäminen linkittyy uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin ja laatutyöskentelyssä asetettuihin tavoitteisiin. Aikuissosiaalityössä tulee edelleen kiinnittää eritystä huomiota sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden toteuttamiseen. Asiakastyön painopiste on palvelutarpeenarvioinnissa, minkä pohjalta tehdään päätös sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista. Vuoden 2016 aikana käynnistetään lain velvoittamista palveluista sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus. Näiden palveluiden kehittäminen jatkuu vuonna 2017. Aikuissosiaalityöltä vaaditaan kehittämistä myös kotouttamistyössä vuoden 2017 aikana. Aikuissosiaalityössä on edelleen selkeä tarve työllistämistoiminnan sosiaalipalveluohjaajalle, joka työskentelee erityisesti niiden henkilöiden kanssa, joista kunta maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Sosiaalipalveluohjaajan tehtävä on määräaikainen, koska toimintakenttään on tulossa muutoksia perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alussa. Työllistämistoimintaan on lisäksi tullut uutena vuonna 2016 työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu eli TYP- toiminta, johon on osoitettu sosiaalipalveluohjaajan työajasta 20%.
6 Nuorten sosiaaliohjaajaresurssin turvin nuorten sosiaalinen kuntoutus ja sosiaaliohjaus saadaan osaksi lainmukaista palveluvalikkoa. Lisäksi pystytään kehittämään aikuisten pajatoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta työpajaohjaajaresurssilla. Nuorten sosiaaliohjaus vakiinnutetaan osaksi palveluvalikkoa vuoden 2017 aikana. Toimeentulotuen Kela-siirron vaikutusta työmäärään ei vielä tiedetä, mutta todennäköisesti aikuissosiaalityöntekijöiden työaikaa pystytään osoittamaan entistä enemmän sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden toteuttamiseen kuten sosiaaliseen kuntoutukseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Näistä esimerkkinä aikuisten sosiaalinen kuntoutus, TESOWA-ryhmä ja VAS-työryhmä. Lisäksi kunnille jäävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat aikuissosiaalityöntekijöiden vastuulla. Palvelusihteerit eivät osallistu enää vuonna 2017 toimeentulotuen päätöstyöskentelyyn. Toimeentulotukeen liittyen palvelusihteereille jää neuvontaa ja ohjaustyötä erityisesti siirron alkuvaiheessa sekä lisäksi hakemusten vastaanottamista ja esiselvittelyä. Muuttuneen työtilanteen vuoksi yksi palvelusihteeri siirtyy toisiin tehtäviin kaupunkiorganisaation sisällä. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 6 6 7 7 7 Tilivelvolliset Sosiaalityön johtaja
7 LASTENSUOJELU (Lastensuojelun sosiaalityö ja tehostettu perhetyö) Lastensuojelun tavoitteena on lasten ja nuorten sekä koko perheen hyvinvointi. Perusajatuksena on elämänhallintataitojen parantaminen ja turvata lapselle hyvä lapsuus sekä kasvu tasapainoiseksi aikuiseksi. Perhettä tuetaan lastensuojelun avohuollon tukitoimien avulla, mukaan lukien perhetyö. Lastensuojelun päämääränä on perheen itsenäinen selviytyminen. Kaikki lastensuojelun toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että ne ovat perusteltuja lapsen näkökulmasta ja tuottavat mahdollisimman hyvän lopputuloksen lapsen kannalta. Jos hyvää ratkaisua tilanteeseen ei löydy, on valittava lapsen kannalta vähiten huono. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Perhearviointi- ja kotiin vietävän tehostetun perhetyön perhekuntoutusmallin käyttöönotto ja kehittäminen Pilotoidaan vähintään viiden perheen kanssa Menetelmiä käytetty ja kokeiltu vähintään viiden perheen kanssa Lastensuojelun sosiaalityön ja perhetyön tehostaminen muuttuvien resurssien mukaiseksi Laatutyön vakiinnuttaminen osaksi toimintaa Osallistuminen Varsinais-Suomen LAPE hankkeeseen Asiakkuuksien määrät Jatkuva laadun kehittäminen ja ylläpito, itsearviointiin ja auditointiin osallistuminen Hankkeessa sovittavien mittarien mukainen tavoitetaso Asiakasmäärät suositusten mukaiset Laatutyö osana lastensuojelutyön arkea, prosessit kuvattu IMS-järjestelmään Hankkeen tavoitetaso saavutettu oman kunnan osalta Uutta / Perustelut Lastensuojelun tiimiin kuuluu tällä hetkellä 5 sosiaalityöntekijää sekä 4 perhetyöntekijää. Lisäksi nuorten ohjaajan työpanosta kohdentuu jälkihuollon asiakkaana olevien paikkakuntalaisten nuorten tukemiseen. Lastensuojelussa palveluiden kehittäminen perustuu lastensuojelulain lisäksi uuden sosiaalihuoltolain mukaisiin muutostarpeisiin sekä lastensuojelun laatukriteereihin. Lisäksi lastensuojelu on mukana kunnan laatutyössä ja toimii laatuperiaatteiden mukaisesti. Yhteistyötä tehdään laajasti perheneuvolan sekä hyvinvointineuvolan kanssa, paitsi asiakasohjauksien, myös tarvittaessa joustavasti työntekijälainausten muodossa puolin ja toisin. Lastensuojelu toimii kiinteästi Vakka-Suomen sosiaalityön verkostossa sekä muissa maakunnan lastensuojelun yhteistyöfoorumeissa. Uusimpana yhteistyönä lastensuojelu on mukana hallituksen ns. kärkihankkeena toimivan LAPE-hankkeen mukaisissa työryhmissä ja verkostoissa. Lisäksi lastensuojelu on mukana lapseen kohdistuneiden seksuaali- ja väkivaltarikosten selvittämisen toimintamallia kokeilevassa LASTA-hankkeessa 2014 2016, joka on ollut valtakunnallisesti ohjattu, alueellisesti johdettu ja toteutettu poikkihallinnollinen kehittämisprosessi. Lastensuojelun sijaishuollon yksikkö Kaarinassa palvelee myös kuntaamme lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoon liittyvissä sijoitustarpeissa. Vuoden 2017 erityiset haasteet ja kehittämistarpeet lastensuojelutyössä liittyvät toiminnan tehostamiseen sekä tarvelähtöiseen ja lakimuutosten mukaiseen palvelujen edelleen kehittämiseen. Perhearvionti- sekä tehostetun perhetyön perhekuntoutusmalleja on vietävä käytäntöön ja edelleen kehitettävä toimiviksi työmenetelmiksi paitsi lastensuojelussa myös moniammatillisessa yhteistyössä esimerkiksi perheneuvolan kanssa. Lastensuojelun perhetyö on tiiviissä yhteistyössä hyvinvointineuvolan perhetyön kanssa. Yhden työntekijän resurssi siirtyy hyvinvointineuvolaan, eli tulevaan perhekeskukseen vuoden 2017 alusta. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhdistää kunnan perhetyön resurssit samaan toimintayksikön alle synergiaetujen saavuttamiseksi. Käytäntö on osoittanut, että lastensuojelun avohuollon tukitoimien valikkoon tulisi kuulua kunnan oma ammatillinen tukihenkilö,
8 mutta tässä vaiheessa resurssilisäystä ei esitetä vaan tilannetta seurataan ja tarvittaessa asiaan palataan suunnitelmavuosina. Lastensuojelussa satsataan avohuollon tukitoimiin ja pyritään välttämään kalliit laitossijoitukset. Sijaishuollon kustannuksiin kiinnitetään huomiota ja pyritään purkamaan sijoituksia ja tuomaan tuki lapsen kotiin, mikäli se nähdään lapsen edun mukaisena. Toisaalta on tiedostettava, että uusia sijoituksia voi vuoden aikana tulla ja ne heilauttavat nopeasti lastensuojelun budjettia. Uusikaupunki on mukana Turun kaupungin järjestämässä sijaishuollon kilpailutuksessa. Kilpailutuksessa menestyneiden lastensuojelulaitosten kanssa solmitaan puitesopimukset 2017 alussa. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 9,6 11,6 8* 7 7 * viisi sosiaalityöntekijää ja kolme perhetyöntekijää Tilivelvolliset Sosiaalityön johtaja
9 VAMMAISPALVELUT (Vammaispalvelutoimisto, Merililjakodin palvelutalo sekä Pajalan toimintakeskus) Vammaispalveluilla edistetään vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Palveluilla poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalveluiden tehtävänä on asiakaslähtöisesti järjestää riittävät ja kohtuulliset palvelut ja tukitoimet pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille. Toimintaperiaatteet: Asiakkaan mahdollisuuksien ja osallistumisen edistäminen (asiakaslähtöisyys) Moniammatillisuus Oikeat palvelut oikea-aikaisesti Toiminnan avoimuus Luotettavuus Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Laatujärjestelmän kehittäminen ja laadun ylläpitäminen Laatutavoitteiden toteutuminen Laaduntunnustuksen säilyminen TESOWA-ryhmän kehittäminen Omaishoidon kehittäminen Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa olevien asiakkaiden kartoittaminen Uutta / Perustelut Käsiteltävien asiakastapausten lukumäärä Omaishoidettavien lukumäärä palkkioluokittain, säästöt henkilökohtaisessa avussa Asiakasmäärä, kustannukset TESOWA:n kautta kartoitetaan asiakkaan tarvitsemia asumisen palveluita joko omassa kodissa tai palveasumisyksikössä Asiakasmäärä on saatu lisääntymään. Omaishoidettavien asiakkaiden, joille on myönnetty myös henkilökohtaista apua, tilanne kartoitettu Palveluasumisessa olevien asiakkaiden kohdalla palvelusuunnitelmat on tarkistettu, asiakkaat siirretty palvelutarvetta vastaavaan palveluun. TESOWA-ryhmän toimintaa laajennetaan koskemaan myös asumiseen liittyviin palveluihin. Toiminnalla saadaan moniammatillisella yhteistyöllä asiakkaalle tarpeiden mukaista palvelua ja apu myös asumiseen liittyvissä ongelmissa. Tavoitteena on tukea asiakasta mahdollisimman pitkään pärjäämään kotona avopalveluilla, jotta asumispalveluita tai sairaalahoitoa ei tarvita. Omaishoidontukeen tulee uusi maksuluokka myös alle 65-vuotiaille hoidettaville. Omaishoidontuen piirissä olevien kohdalla kartoitetaan muiden palveluiden vaikutus palkkioon sekä lakisääteisiin vapaisiin. Omaishoidontuki ja siihen liittyvät palvelut tulisi olla yhteneväiset huolimatta siitä, onko omaishoidettava lapsi, aikuinen tai vanhus. Alimman hoitoluokan myötä omaishoidontukeen tulee uusia asiakkaita, mutta myös joidenkin jo omaishoidontukea saavien osalta palkkioon tulee muutoksia. Samalla kartoitetaan myös muiden palveluiden vaikuttaminen sekä palkkioon että vapaiden määräytymiseen. Vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen kartoitusta jatketaan vielä vuonna 2017, jolloin laaja-alainen kartoitus saadaan päätökseen. Samalla tuloksista raportoidaan johdolle. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019
10 Henkilöstön määrä 7 7,3 6 6 6 Tilivelvolliset Sosiaalityön johtaja MERILILJAKOTI Merililjakoti on alle 65-vuotiaiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tehostetun palvelun asumisyksikkö, joka vastaa kuntouttavalla työotteella yksilöllisesti asukkaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ympärivuorokautisesti. Merililjakodin yhteisöllisyys tukee asukkaan selviytymistä arjessa. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Kaikki asunnot ovat täynnä koko vuoden Asuntojen käyttöaste 100 % Asiakkaita sekä vammais- että sosiaalihuoltolain mukaisilla päätöksillä Vastaavan ohjaajan työnkuvan uudistaminen Resurssit Asiakas- ja asumispäätös määrät Esimiestyön ja hoitotyön yhteensovittaminen 50/50 suhteessa Yksikkö vastaa monipuolisesti eri asiakasryhmien tarpeisiin. Hoitotyön osuuden lisäyksellä vastataan asiakkaiden palvelutarpeeseen. TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 7,5 9 8 8 8 Tilivelvolliset Sosiaalityön johtaja
11 PAJALAN TOIMINTAKESKUS Pajalan toimintakeskuksen tavoitteena on tuottaa osana vammaispalveluja työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille aikuisille asiakkaille. Työ- ja päivätoimintaa ohjaa normalisaation periaatteeseen perustuva yksilöllinen ja kuntouttava työote. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Toiminnan kehittäminen asiakaskuntaa vastaavaksi. (työ-, päivä- ja avotyötoiminta) Asiakasmäärä. Jokaiselle asiakkaalle on kirjattu palvelusuunnitelmaan yksilöllisesti suunniteltua toimintaa. Alihankintatöiden lisääminen. Alihankintayritysten määrä. 1-2 alihankintayritystä lisää. Uusien omien tuotteiden kehittäminen. Tuotteiden määrä 2-4 uutta omaa tuotetta. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 5 5 5 5 5 Tilivelvolliset Sosiaalityön johtaja
12 Sosiaalityö OSASTOTASON SUORITTEET Osaston nimi Suoritteen nimi Yksikkö Suoritemäärä Suoritemäärä Suoritemäärä Lasketaanko /suorite kpl, tunti 2017 2018 2019 Kyllä Ei Henkilöstön määrä kpl 37,13 36,13 36,13 x Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kpl 13 11 10 x Toimeentulotuen kotitaloudet kpl 260 260 260 x Vammaisten tukitoimenpiteiden kpl 300 300 asiakkaat 300 x Merililjakodin hoitopäivät pv x Erityishuollon asiakkaat kpl 90 90 90 x Pajalan käyttöpäivät pv x Euro/asukas asukas Kustannu spaikan numero Osaston nimi Suoritteen nimi Yksikkö kpl, tunti, km Suoritemäärä v. 2017 Suorite määrä v. 2018 Suorite määrä v. 2019 Lasketaa nko /suorite Kyllä Ei 3200 Sosiaalityön yhteiset henkilöstön määrä 3,13 3,13 3,13 x 3220 Aikuissosiaalityö henkilöstön määrä 4 4 4 x 3221 Kuntouttava työtoiminta työtoiminnan päivät 8000 8000 9000 x
13 aktivointisuunnitelman asiakkaat/suunnitelmat kpl 130/520 130/ 520 140/ 560 henkilöstön määrä 1 1 1 x 3222 Työpaja henkilöstön määrä 2 2 2 x 3225 Asumispalvelut asiakkaat 21 21 21 x päivät 7665 7665 7665 x 3240 Lastensuojelun henkilöstön määrä 5 4 4 sosiaalityö x 3241 Tehostettu perhetyö asiakasperheet 35 35 35 x käynnit 850 850 850 x 150 150 150 muut käynnit esim. lstarpeen selvitykset x henkilöstön määrä 3 3 3 x 3242 Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteet lapsi 60 60 60 päivät 510 510 510 x x 3243 Lastensuojelun pitkäaikaisesti sijoitetut 6 4 3 sijaishuolto lapset x päivät 2157 850 730 x 3244 Perhehoito sijoitetut lapset 7 7 7 x päivät 2555 2555 2555 x 3245 Jälkihuolto sijoitetut nuoret 7 5 2 x päivät 1645 1246 424 x 3250 Ehkäisevä kotitaloudet 40 40 40 toimeentulotuki x 3251 Täydentävä kotitaloudet 220 220 220 toimeentulotuki x
14 3260 Vammaisten asiakkaat 300 300 300 tukitoimenpiteet x hakemusten määrä 250 250 250 x kuljetuspalvelumatkat 12000 12000 12000 x henkilöstön määrä 2 2 2 x 3263 Vammaisten asiakkaat 20 20 20 omaishoidontuki x 3265 Merililjakoti hoitopäivät 7300 7300 7300 x omat palveluasumisen 15 15 15 x hoitopaikat asukkaat 15 15 15 x hoitopäivät x palvelukäynnit saunotus, kpl turvapuhelin pyykkihuolto, kpl x x x x henkilöstön määrä 8 8 8 x 3270 Erityishuollon palvelut asiakkaat 90 90 90 x henkilöstön määrä 4 4 4 x 3271 Pajalan asiakaspaikat 30 30 30 toimintakeskus/2010 x käyttöpäivät 6600 6600 6600 x asiakasmäärä 45 45 45 x todelliset käyttöpäivät 7500 7500 7500 x avotyötoiminnan asiakkaiden määrä 16 16 16 x
15 Kuntouttavan työtoiminnan 4 4 4 asiakkaiden määrä Kuntouttavan työtoiminnan 700 700 700 asiakkaiden käyttöpäivät henkilöstön määrä 5 5 5
16 Vanhusten palvelut Vanhustyön tehtävänä on järjestää ikääntyneille hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja sekä iäkkään asiakkaan tarvitsemat palvelutarpeen arviointiin perustuvat oikea-aikaiset ja riittävät avo- ja laitoshoidon palvelut. Kaikkea työtä ohjaa ajatus ikääntymisestä luonnollisena osana elämää. Työ pohjautuu vanhustyön yhteisiin arvoihin, jotka ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja luotettavuus. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Vanhusten kotona tai kodinomaisissa oloissa asumista tuetaan. Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat). Yli 75-vuotiaista yli 91 % asuu omassa kodissaan/kodin-omaisissa olosuhteissa. Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotihoidon asiakkaat, joilla on tarkastelukuukauden aikana voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon asiakkaiksi lasketaan myös kotihoidon vaihtoehtona palvelusetelin valinneet asiakkaat. (Valtakunnallinen laskentapäivä 30.11.) Yli 75-vuotiaista 13 % saa säännöllistä kotihoitoa. Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 7,7 % yli 75-vuotiaista. Ympärivuorokautisessa hoidossa painopistettä siirretään laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat ne asiakkaat, jotka tarkastelupäivänä asuvat tehostetussa palveluasumisessa tai ovat pitkäaikaishoitopäätöksellä asukkaina vanhainkodeissa tai vuodeosastoilla. (Valtakunnallinen laskentapäivä 31.12.) Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 7,7 % 75- vuotta täyttäneistä. Tehostetussa palveluasumisessa on vähintään 4,7 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa korkeintaan 3 % 75-vuotta täyttäneistä. Vanhusten palvelujen laadunhallinnan kehittäminen SHQS ja IMS järjestelmien avulla. Ulkoisen uusinta-auditoinnin toteutuminen vanhustyössä. Palveluprosessien kuvaaminen ja päivittäminen. Ulkoinen uusinta-auditointi on toteutettu ja läpäisty v. 2017 loppuun mennessä Väestöennuste 2017-2019 Ennuste 2016 Ennuste 2017 Ennuste 2018 Ennuste 2019 Yli 75 v. yht. 1735 1769 1830 1893
17 (Tilastokeskus 2015/ tiedot RYr 17.8.2016) Uutta/perustelut Kotihoito Vanhusten palveluiden pääpaino on ikääntyneiden kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa ja kotihoidon kuntouttavan toiminnan kehittämisessä. Kotihoidossa otetaan käyttöön mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmät, joiden avulla tehostetaan kotihoidon toimintaa ja lisätään välittömään asiakastyöhön käytettävää aikaa. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen määrärahaan on laskettu hoitopalkkiot 80:lle hoitajalle ilman korotuksia. Omaishoidon tuen hoitopalkkiot ovat vuonna 2016 olleet I luokassa 1 226,89 /kk, II luokassa 645,74 /kk ja III luokassa 387,49 /kk. Hoitajien lomituksessa käytetään vanhainkodin lyhytaikaishoitopaikkojen lisäksi kotiin annettavaa lähihoitajan apua ja sijaishoidon järjestämistä toimeksiantosopimuksella.vuoden 2017 aikana selvitetään mahdollisuutta myöntää omaishoidontuen palkkio osittain tai kokonaan palvelusetelinä. Ympärivuorokautinen hoito Ympärivuorokautisessa hoidossa painopistettä pyritään edelleen siirtämään laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Laitoshoitoa järjestetään Kalannin vanhainkodissa (21 pitkäaikaispaikkaa) ja Merituulikodissa ( 30 pitkäaikais- ja 10 lyhytaikaispaikkaa). Syksyllä 2016 käynnistettiin 18 paikkaisen arviointi- ja kuntoutusosasto Kuunarin toiminta. Osaston palveluprosessia ja rajapintatyöskentelyä eri yhteistyötahojen kanssa kehitetään edelleen määrätietoisesti vuoden 2017 aikana. Tehostettua palveluasumista järjestetään omana toimintana Kalannin Palvelukeskuksessa (22 paikkaa) ja lisäksi ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja (uusia) ei enää osteta yksityisiltä palveluntuottajilta, vaan asiakkaille tarjotaan vaihtoehtona tulosidonnaista tehostetun palveluasumisen palveluseteliä. Määrärahaa on varattu siten, että ostetut tehostetun palveluasumisen vähenevät vähitellen 35 paikasta 25 paikkaan ja myönnettyjen palvelustelien määrä kasvaa 44 setelistä 55 seteliin. Perhehoitoa järjestetään kahdelle asiakkaalle. Tavallista tai tuettua palveluasumista ostetaan kuudelle pääasiassa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ikäihmisille. Henkilökunta Vanhustyön yhteisiin palveluihin kohdentuu terveyspalveluista 13,5 % laatupäällikön palkasta, 20% sovellusneuvojan palkasta ja 5 % johtavan ylilääkärin palkasta. Kotihoidon henkilöstöresursseja vahvistetaan vuoden 2017 alussa siirtämällä yksi hoitoapulaisen tehtävä kotihoitoon ja muuttamalla se lähihoitajan tehtäväksi. Kuunarin osastolle kohdentuu terveyspalveluista 50 % geriatrian ylilääkärin palkasta. Osaston sairaanhoidollista osaamista lisätään muuttamalla yksi perushoitajan tehtävä sairaanhoitajan tehtäväksi. Resurssit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Henkilöstön määrä 159,22 161,44 161,44 161,44
18 Tilivelvolliset: Vanhustyön johtaja
19 Vanhustyön yhteiset palvelut Vanhustyön toimisto huolehtii ikääntyneiden ja heidän omaistensa asiakaspalvelusta ja luo keskitetysti toimintaedellytyksiä vanhustyön eri yksiköille. Työtä ohjaavat arvot ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja luotettavuus. Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Vuoden 2017 mittarit Vuoden 2017 tavoitetaso Ikääntyneiden ja heidän omaistensa asiakaspalvelu. Vanhustyön yhteiset palvelut luovat toimintaedellytyksiä vanhustyön eri yksiköille. Vanhustenhuollon palvelurakennetta ja asiakkaitten määrää sekä hoitoisuutta seurataan. Sovitut aikataulut. Sovitut aikataulut. Palvelurakenteen poikkileikkaustutkimus toteutetaan viikolla 42. Tilannetta seurataan talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Vanhustyön toimisto pystyy toteuttamaan tehtäväänsä suunnitellussa aikataulussa. Vanhustyön toimisto pystyy toteuttamaan tehtäväänsä suunnitellussa aikataulussa. Valmistetaan RAVA- raportti 2016. Tulokset analysoidaan ja niitä hyödynnetään. Vanhustyötä toteutetaan annettujen määrärahojen ja resurssien puitteissa. Hoitoketjuun vaikuttavista resurssipuutteista tiedotetaan lautakunnalle ajantasaisesti Vanhusten palveluista huolehtii riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Henkilöstö on mitoitettu työtehtävien mukaan. Kehityskeskustelut toteutetaan vuosittain. Koulutuksen yhteiset painopistealueet on määritelty. Työhyvinvointiin liittyvien yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien toteuttaminen. Ympärivuorokautisissa yksiköissä hoitohenkilöstömitoitus on vähintään 0,57. Kehityskeskustelut on käyty kattavasti vuosittain Koulutuksen painopistealueet vuodelle 2017 on määritelty ja lain edellyttämä täydennyskoulutus toteutuu (väh. 3 pv/työntekijä). Työhyvinvointiin liittyvä teema on esillä kaikkien yksiköiden työpaikkakokouksissa vuosittain. Asiakkaitten ja heidän omaistensa tyytyväisyyttä seurataan. Asiakaspalautelomake on käytössä kaikissa vanhustyön yksiköissä. Kattava asiakastyytyväisyyskysely tehdään kaikissa vanhustyön yksiköissä. Asiakaspalautteet käsitellään kuukausittain yksiköissä ja palautteiden yhteenveto ja merkittävät kehittämistoimenpiteet käsitellään vuosittain vanhustyön asiantuntijaryhmässä. Asiakastyytyväisyyskysely on tehty loppuvuodesta 2016 ja siitä nousseita kehittämiskohteita työstetään vuonna 2017. SHQS Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman toteuttaminen jatkuu vanhusten Ulkoisen uusinta auditoinnin toteutuminen. Ulkoinen uusinta auditointi on toteutettu vuoden 2017 loppuun mennessä. Vanhustyön toimisto
20 palveluissa. koordinoi vanhustyön laatutyötä. Ylläpitoauditointi läpäistään. Sakunkulman päiväkeskus Sakunkulma toimii avoimena päiväkeskuksena kaikille uusikaupunkilaisille ikääntyneille. Päiväkeskus toteuttaa ennaltaehkäisevää työtä. Toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää ikääntyneiden itsenäistä elämää, henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä sosiaalista osallisuutta. Toiminnan arvot ovat: Sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys Arvostus, tasavertaisuus ja itsemääräämisoikeus Turvallisuus ja luottamus Ennakoivuus Ammatillisuus Yhdenvertaisuus Muutosvalmius Eettisyys Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Vuoden 2017 mittarit Vuoden 2017 tavoitetaso Toiminnalla ylläpidetään asiakkaiden liikunta- ja toimintakykyä sekä terveyttä ja edistetään sosiaalista kanssakäymistä. Tasapainoryhmiä järjestetään kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Päiväkeskusasiakkaiden palveluista huolehtii riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Käyntimäärät eri ryhmissä. Ryhmiin osallistujien määrää seurataan Henkilöstömäärä on mitoitettu työtehtävien mukaan. Koulutus painopistealue/ - alueet on määritelty yksikkötasolla. Koulutuspäivien määrä vähintään 3 pvä/hlö. Pysytään samassa asiakasmäärässä tai lisätään asiakasmääriä. Seitsemän osallistujaa / ryhmä. Toteutunut koulutus on kirjattu atk-järjestelmään työntekijöittäin. Täydennyskoulutus toteutuu lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kotihoitoa annetaan 6 asukkaalle sekä kuntoutuskodin asukkaalle palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaan. Tukipalveluita: kuljetus-, ruoka-, pyykki- ja saunapalveluita toteutetaan tilausten mukaan. Suoritemäärät eri palveluiden kohdalla. Seurataan ja kirjataan suoritteet eri palveluiden kohdalla. Tuotetaan maksimisuoritteet nykyisellä henkilökunnalla. Laatujärjestelmää pidetään yllä Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan. Laatutavoitteiden toteutuminen Asiakaspalautejärjestelmä Laaduntunnustus säilyy Sakunkulman osalta. Jatkuva palautejärjestelmä on säännöllisessä käytössä Resurssit
21 TA 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 3,5 3,5 3,5
22 Vanhusten omaishoidon tuki Omaishoidon tuki turvaa omaisen tai muun läheisen ihmisen antamaa, iäkkään kotona tapahtuvaa, ympärivuorokautisesti tai vähintään kaksi kertaa päivässä tarvittavaa hoivaa ja huolenpitoa. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Omaishoidon tuki maksetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella henkilöstä, joka tarvitsee hoivaa ja apua päivittäisissä toimissa. Selvitetään mahdollisuutta myöntää omaishoidon tuen palkkio rahana tai palvelusetelinä. Omaishoitajien määrä. Selvitys tehdään. Omaishoidon tuki myönnetään nykytason mukaan 80 hoitajalle, joiden hoito- ja huolenpitotyö täyttää sosiaalilautakunnan vahvistamat hoidon sitovuuden ja vaativuuden kriteerit. Selvitys on tehty. Omaishoidon tuen kohdentuminen vanhustyön hoidon porrastuksessa on vahvistetun mukaista. Palvelurakenteen poikkileikkaustutkimus toteutetaan viikolla 42. Omaishoidon ohjeellinen RAVA-indeksi on I ryhmä vähintään 3.5 II ryhmä vähintään 3.0 III ryhmä vähintään 2.5. Omaishoitajia tuetaan. Omaishoidon vastuuhenkilö toimii omaishoitajien tukena ja tarvittaessa vastuutyöntekijänä. Lähihoitaja toimii omaishoitajan vapaiden lomittajana hoidettavan kotona.(käyntien määrä). Sijaishoitaja toimii omaishoitajan vapaan sijaistajana hoidettavan kotona toimeksiantosopimuksella. (Sijaistamispäivien määrä) Omaishoidon vastuuhenkilö on tavoitettavissa ja hän pitää säännöllisesti yhteyttä kaikkiin omaishoitajiin vähintään 2xvuodessa. 150 käyntiä. 108 päivää Uutta Palvelusetelin käyttöönotto Perustelut Lisävaihtoehto omaishoitajien tukemiseen Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6
23 Kalannin Palvelukeskus Kalannin Palvelukeskus on tehostetun palveluasumisen yksikkö. Asumismuoto on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakyvyn alenemista niin, etteivät he enää selviydy kotona omaisten tai kotipalvelujen turvin. Kalannin palvelukeskuksen kodinomainen toimintaympäristö mahdollistaa monipuolisen viriketoiminnan toteuttamisen yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on että ikäihmiset saisivat asua palvelukeskuksessa arvokkaasti elämänsä loppuun asti. Palvelukeskuksen tarjoama toiminta ulottuu myös kotonaan asuville ikäihmisille tukipalveluiden muodossa. Työtä ohjaavat arvot ovat asukaslähtöisyys, sosiaalinen osallistuvuus ja yhteisöllisyys, kunnioitus ja tasa-arvoisuus sekä ammatillisuus. Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Vuoden 2017 mittarit Vuoden 2017 tavoitetaso Kalannin Palvelukeskus toimii tehostetun palveluasumisen muotona 22:lle ikäihmiselle. Palvelupäivien määrä. Asukkaiden määrä. Palvelupäiviä 7974 Asukkaita 22 Tavoitteena on, että palvelukeskus olisi asukkaalle koti, jossa hän pystyisi asumaan ja elämään vanhusvuotensa arvokkaasti loppuun asti. Kuvattujen prosessien määrä. Toimintaprosessit kuvattu ja päivitetty -tehostettu palveluasuminen -saattohoito Palvelukeskuksen asukkaiden hyvinvoinnista ja tukipalveluiden tuottamisesta huolehtii riittävä, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta. Koulutussuunnitelman päivitys ja koulutuksiin osallistuminen Koulutussuunnitelma toiminnan tavoitteiden mukainen. Toteutunut koulutus kirjataan atk-järjestelmään työntekijöittäin (web-tallennus). Täydennyskoulutus toteutuu lainsäädännön edellyttämällä tavalla (väh. 3pv/työntekijä). Hoitohenkilöstön määrä / asukas Hoitohenkilökuntamitoitus tehostetussa palveluasumisessa on 0,6. Asukkaitten ja/tai heidän omaistensa tyytyväisyyttä seurataan. Palvelukeskuksen toimintaa seurataan ja valvotaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Asiakaspalautejärjestelmä. Asiakastyytyväisyyskysely. Omavalvontasuunnitelman päivittäminen ja seuranta. Palautejärjestelmä on säännöllisessä käytössä. Asiakastyytyväisyyskysely on tehty loppuvuodesta 2016, seuraava asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan loppuvuodesta 2018. Luodaan toimiva menetelmä, jolla arvioidaan asukasturvallisuutta ja laatua.
24 Kalannin Palvelukeskus tarjoaa saunotus- ja pyykkipalvelua myös palvelukeskuksen ulkopuolisille tukipalveluasiakkaille. Saunotuskerrat / vuosi Pestyt koneelliset / vuosi Saunotuskerrat 150 Pestyt koneelliset 20 Tavoitteena järjestää tukipalvelutoimintaa jatkossakin palvelukeskuksen ulkopuolisille asiakkaille
25 Ostettu palveluasuminen Vanhustyö järjestää palvelusetelillä tai ostaa tavallisen tai tehostetun palveluasumisen hoitoa sekä perhehoitoa niille vanhuksille, jotka eivät selviydy kotioloissaan runsaidenkaan avopalvelujen avulla. Palvelusetelillä järjestetään vanhusten tehostettua palveluasumista kunnan omien palvelujen ja ostopalvelujen lisäksi. Ympärivuorokautinen hoito pyritään järjestämään ensisijaisesti kaupungin omissa yksiköissä. Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Ostetut palveluasumispaikat tarjoavat hoitoa ympärivuorokautista apua tarvitseville vanhuksille. Uusia paikkoja ei enää osteta, vaan tarjotaan vaihtoehtona tehostetun palveluasumisen palveluseteliä. Vuoden 2017 mittarit Ostettujen palveluasumispaikkojen määrä ja hinta. Vuoden 2017 tavoitetaso Ympärivuorokautista hoitoa ostetaan kunnan omien hoitopaikkojen lisäksi siten, että 75 vuotta täyttäneistä ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 7,7 %. Määrärahat riittävät keskiarvohinnaltaan 103,44 /vrk ympärivuorokautisen palveluasumispaikan ostamiseen siten, että paikkojen määrä vähenee tammi-joulukuun kuluessa 34 paikasta 25 paikkaan. Tavallista palveluasumista ostetaan kuudelle palvelupäätöksen saaneelle asiakkaalle. Palveluseteli turvaa itse hoitopaikkansa valitsevalle ja maksavalle, ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevalle vanhukselle valinnanvapauden. Myönnettyjen palveluseteleiden määrä ja arvo. 75 vuotta täyttäneistä korkeintaan 7,7 % on ympärivuorokautisessa hoidossa. Määrärahat riittävät keskiarvohintaisen (82,21 /vrk) palvelusetelin myöntämiseen siten, että myönnettyjen setelien määrä kasvaa tammi- joulukuun kuluessa 43 setelistä 55 seteliin. Perhehoitoa tarjotaan vanhuksille, jotka eivät enää pärjää kotona kotihoidon turvin ja tarvitsevat turvattomuuden tms. syyn vuoksi läsnäoloa yöaikaan, mutta eivät varsinaisesti apua. Perhehoitopaikkojen määrä ja hinta Perhehoitoa myönnetään kahdelle palvelupäätöksen saaneelle asiakkaalle. Asukkaitten ja/tai heidän omaistensa tyytyväisyyttä seurataan. Asiakastyytyväisyyskysely. Asiakastyytyväisyyskysely on tehty loppuvuodesta 2016 ja siitä nousseita kehittämiskohteita työstetään vuonna 2017.
26 Vanhusneuvola Kompassi Vanhusneuvola Kompassi toimii matalan kynnyksen ohjanta- ja neuvontapaikkana ikääntyneille uusikaupunkilaisille. Neuvola tarjoaa hyvinvointia edistäviä palveluja ja toiminta-ajatuksena on tukea ja edistää toimintakykyä ja terveyttä, henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta. Toiminnassa kunnioitetaan ja otetaan huomioon asiakkaan itsemääräämisoikeus. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Vanhusneuvola järjestää ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistäviä neuvonta- ja ohjauspalveluja Asiakasmäärät Käyntimäärä 1600 Vanhusneuvolassa tehdään terveystarkastus yhdelle ikäluokalle (70v.) Omaishoitajien terveystarkastukset kohdennetaan yli 75-vuotiaisiin Terveystarkastuksen vastaanottaneiden määrä Terveystarkastuksen vastaanottaneiden määrä 70% ikäluokasta tulee tarkastukseen 70% ikäluokasta tulee tarkastukseen Muistiasiakkaista ja heidän omaisistaan/omaishoidettavistaastaan huolehditaan ja pidetään säännöllisesti yhteyttä Puhelinkontaktit 3-6kk:n välein Järjestetään vertaistukiryhmiä 1-2 kertaa vuodessa Toteutuu 100%:sti Ryhmät toteutuvat
27 Merituulikoti Merituulikoti toimii kodinomaisena hoitolaitoksena niille vanhuksille, jotka eivät enää selviydy kotioloissaan runsaidenkaan avopalveluiden turvin. Työtä ohjaavat arvot ovat yksilöllisyys, kunnioitus ja tasa-arvoisuus ja kodinomaisuus. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Merituulikoti toimii 40-paikkaisena pitkä- tai lyhytaikaishoitoa tarjoavana ympärivuorokautisena hoitopaikkana. Hoitopäivien määrä. Kuormitusprosentti. Pitkä- tai lyhytaikaishoitopaikkojen määrä 14016 hoitopäivää. Tavoitekuormitusprosentti 96 %. Tavoite: 30 pitkäaikaishoitopaikkaa ja 10 lyhytaikaishoitopaikkaa Merituulikodin toiminta vanhustyön hoidon porrastuksessa on vahvistetun mukaista. Palvelurakenteen poikkileikkaustutkimus toteutetaan viikolla 42. Merituulikodin ohjeellinen RAVA-indeksi on yli 3,5 Asukkaiden hoidosta huolehtii riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Asukkaiden ja/tai heidän omaistensa tyytyväisyys. 3.10.2016 Resurssit Hoitohenkilöstön määrä/ asukas. Kodinhoidolliset ja työnjohdolliset tehtävät on mitoitettu erikseen. Tiimivetäjätoiminta. Osaamiskartta. Koulutuksen painopistealueet. Asiakaspalautejärjestelmä. Asiakastyytyväisyyskysely. Hoitohenkilöstömitoitus on 0,57. Tiimivetäjät kehittävät osastojen toimintaa huomioiden hoitotyön sekä laatu- talous- ja turvallisuusasiat. Henkilökohtaista kouluttautumista ohjataan osaamiskartoituksen perusteella. Painopistealueet on valittu. Palautejärjestelmä on säännöllisessä käytössä. Asiakastyytyväisyyskysely on tehty loppuvuodesta 2016 ja siitä nousseita kehittämiskohteita työstetään vuonna 2017. Tyytyväiset asukkaat ja omaiset. TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 30.5 30.5 30.5 30.5 30.5
28 Kalannin vanhainkoti Kalannin vanhainkoti toimii kodinomaisena hoitolaitoksena niille vanhuksille, jotka muistisairauden vuoksi eivät enää selviydy kotioloissaan runsaidenkaan avopalveluiden turvin. Työtä ohjaavat arvot ovat ammatillisuus, yksilöllisyys, turvallisuus ja eettisyys. Toiminnan ja talouden tavoitteet 2017 Vuoden 2017 mittarit Vuoden 2017 tavoitetaso Kalannin vanhainkoti toimii 21-paikkaisena pitkäaikaishoitoa muistisairaille tarjoavana ympärivuorokautisena hoitopaikkana. Hoitopäivien määrä. Kuormitusprosentti. 7 512 hoitopäivää. Tavoitekuormitusprosentti 98 %. Kalannin vanhainkodin asukkaat ovat vaikeasti muistisairaita ja tarvitsevat runsaasti hoivaa ja huolenpitoa RAVA-poikkileikkaustutkimus toteutetaan viikolla 42 Kalannin vanhainkodin RAVA-indeksi oli vuonna 2015 3,72 Asukkaitten hoidosta huolehtii riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Hoitohenkilöstön määrä/asukas. kodinhoidolliset ja työnjohdolliset tehtävät mitoitettu erikseen. Henkilöstömitoitus on 0,57 Henkilökunta jaksaa ja on motivoitunutta työskentelemään eläkeikään asti. Koulutuksen painopistealueina ovat muistisairaudet ja työhyvinvointi, ergonomia yhteistyö TTH:n kanssa työnkierto työkaariajattelun käyttö Koulutuksiin osallistumista seurataan, ne on kirjattu ATK-järjestelmään. Ikääntyvät työntekijät huomioitu, esim. joustavuus työajoissa, yötyöt,mahdollisuus osa-aikaisuuteen. 3.10.2016
29 Arviointi- ja kuntoutusosasto Kuunari (ent. Matleena) Kuunari on 18-paikkainen kuntoutus- ja arviointiyksikkö, joka tarjoaa lyhytaikaisia kuntoutusjaksoja uusikaupunkilaisille ikäihmisille omassa elinpiirissään selviytymisen tueksi. Jaksoilla tehdään yksilöllinen kuntoutusarvio ja kuntoutussuunnitelma asiakkaan, omaisten sekä moniammatillisen tiimin yhteistyönä. Kuntoutustoimenpiteiden tavoitteena on tukea asiakkaan mahdollisuutta selviytyä kotona entistä pidempään. Yksikkö toimii joustavana osana Uudenkaupungin vanhustyön hoitoketjua. Toimintaamme ohjaavat vanhustyön yhteiset arvot; asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja luotettavuus. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Yksikön uusi toimintamuoto kuntoutus ja arviointiosasto Kuunarina 18 lyhytaikaispaikkaa 5832 kuntoutuspäivää kuormitusprosentti 90 % Yksikön uuden toiminnan kirjallinen kuvaus osana organisaation strategiaa Palvelulinja uudelle toiminnalle -> prosessikuvaus kuvaus valmis Henkilöstön kuntoutus- ja arviointiosaamisen vahvistaminen sekä muutostyössä jaksamisen tukeminen Moniammatillisesti toteutettavan toimintakykymittariston valinta Sisäinen koulutus ja kehittämispäivät muutosprosessin läpiviennin tehostamiseksi Sisäinen ja ulkoinen koulutus ammattitaidon tukemiseksi Yhtenäinen mittaristo käytössä Säännölliset palaverikäytännöt viikoittain ja osaston kehittämispäivät kaksi - kolme kertaa vuodessa muistiot Koulutuspäivät, luennot kirjallinen seuranta Asiakastyytyväisyys Jatkuvan palautejärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto Palautejärjestelmä käytössä kuntoutusjakson päätyttyä kirjallinen palaute, kirjallisten palautteiden tallennus ja arviointikäytäntö sovittu
30 Terveyspalvelut Terveyspalveluiden tulosalue huolehtii yhteistoiminta-alueen asukkaiden perusterveydenhuollon sekä siihen läheisesti liittyvien sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta alueen kuntalaisille voimassaolevan lainsäädännön, kansallisten suositusten sekä kuntien tilausten mukaisesti. Toiminnan tavoitteena on väestön terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin parantaminen sekä sairauksien tehokas, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen hoito. Palvelutarjonnalla tuetaan väestön itsenäistä selviytymistä sekä vahvistetaan omatoimisuutta ja terveystietoisuutta. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan valtakunnan tasolla valmisteilla oleva sote- uudistus. Palvelutuotantoa ohjaa väestön arvioitu palvelujen tarve sekä laatu- ja kokonaistaloudellinen ajattelu. Tulosalueen palvelutarjontaa suunnitellaan yhteistyössä kaupungin muiden tulosalueiden, sosiaalitoimen yksiköiden sekä erikoissairaanhoidon edustajien kanssa. Palvelut tuotetaan ensisijaisesti omana toimintana ja niitä täydennetään tarvittavilla ja tarkoituksenmukaisilla ostopalveluilla. Talousarvion 2017 tavoitteet Talousarvion 2017 mittarit Talousarvion 2017 tavoitetaso Palvelujen saatavuus on lainsäädännön edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuu ja asetuksen edellytykset täyttyvät. SHQS Sosiaali-ja terveyspalveluiden laatuohjelman käytön vakiinnuttaminen koko tulosalueelle. Jatkuvat ylläpitoarvioinnit. Laadullinen ajattelu ja toiminnan jatkuva laadullinen arviointi on vakiintunutta toimintaa kaikissa yksiköissä. Osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Osaamiskartoitukset ajatasalla. Asiakastyytyväisyyskyselyt. Työhyvinvointikyselyt. Osaamiskartoitukset on laadittu. Asiakkaan kokemus palveluiden käytöstä parantuu. Työhyvinvoinnin jatkuva eedistäminen. Hoitoketjujen sujuvoittaminen eri toimijoiden, pth, esh, sos, välillä asiakaslähtöisesti. Hoitoketjujen kuvaaminen. Sujuvat, asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet suunnitteilla oleva sote-integraatio huomioituna. Resurssit TP 2015 TA 2016 2017 2018 2019 Henkilöstön määrä 200,6 211,04 Tilivelvolliset
31 Johtava ylilääkäri Toiminnan muutokset Vuoden 2016 aikana suurin muutos terveyspalveluissa oli yhteisosastojen ja kotisairaalan perustaminen. Kehittämistyötä on edelleen osastojen suhteen tehty. Hoitoketjujen selkeyttäminen ja toisaalta kaupungin vanhustyön ja terveystoimen panostukset vanhustenhoitoon ovat näkyneet selkeästi vuodeosastopaikkojen tarpeen vähenemisessä. Perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja on viime vuosina jatkuvasti vähennetty, mutta vuoedn 2016 käytön perusteella näyttää siltä, että edelleen saattaa olla tarvetta paikkojen vähentämiseen. Sairaanhoitopiirin neuvotteluissa erikoissairaanhoidon varaamat paikat 9+ 5 säilyivät ennallaan, mutta myös erikoissairaanhoidon paikkojen käyttö on ollut arvioitua vähäisempää. Raja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaiden hoitoisuuden välillä on kaventunut ja potilaat ohjautuvatkin osin paikkatilanteen mukaan joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon paikalle. Osastolla on kuitenkin käytössä niin yleislääkärin kuin erikoislääkäreidenkin osaaminen kaikkien potilaiden hoidon suhteen. Mikäli osastojen käyttöaste jatkuu vajaalla, on syytä harkita osastojen yhdistämistä, jonka myötä myös resursseja pystyttäisiin tehokkaammin hyödyntämään. Käytännössä jo nyt potilaita ohjautuu sekaisin eri osastoille ts kirurgispainotteisella osastolla on sisätautipotilaita ja päinvastoin. Kotisairaalatoiminnalle on vuoden 2016 tähän astisen käytön perusteella ollut selkeä tarve ja osin on ollut vaikuttamassa osastopaikkojen tarpeen vähenemiseen. Kotisairaalan työntekijöiden vahva osaaminen on ollut merkittävänä apuna myös ympärivuorokautisen hoidon laitoisten henkilökunnalle ja tarpeettomilta sairaalasiirroilta on vältytty ja samalla saatu kustannussäästöä. Mikäli osastoja päädytään yhdistämään, tulee mahdollisesti vapautuvaa henkilökuntaa siirtää kotisairaalan toimintaan, sillä nykyisellä henkilöstöresurssilla on haavoittuva ja esimerkiksi äkillsiet sairauslomat hankaloittavat kotisairaalan toimintaa osaavien sijaisten vähyydestä johtuen. Loimaalla kotisairaalatoiminnassa on muuten vastaava mitoitus, mutta lisäksi siellä on varahenkilö eli käytännössä yksi työntekijä enemmän. Päivystysasetus tuo muutoksia myös päivystyksen liikelaitoksen ( EPLL:n) alueellemme tuottamaan virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen, johon sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksen perusteella on alkusyksystä 2015 haettu poikkeuslupaa, jotta TYKS Vakka-Suomen sairaalan EPLL:n yksikkö voisi jatkossa tuottaa perusterveydenhuollon tasoista päivystystä. Päivystyksen muutosten suhteen vuoden 2015 ja 2016 aikana on tehty yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja terveyspalveluiden välillä ja yhteistyön kehittämisen on tarkoitus jatkua 2017 aikana tavoitteena palvelun kehittämisen asiakaslähtöisesti. Kustannusten kasvun hillitsemiseen pyritään myös tiivistämällä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri toimialojen välillä, tarkoituksena on suunnitelmallisesti pyrkiä poistamaan päällekkäisyyksiä potilaiden hoitopolussa ja selkeyttämään työnjakoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä jatketaan suunnitelmallisesti mm saattohoidon, haavahoidon ja diabeteksen hoidon suhteen. Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä, selkiyttää työnjakoa ja toisaalta myös karsia päällekkäisyyksiä hoidossa asiakasnäkökulma ja talous huomioiden. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon alla hyvinvointineuvolan ja perheneuvolan toimintaa sulautetaan edelleen kohti perhekeskus-ajattelua. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa kehitetään edelleen. Lastensuojelun menoja on pystytty hillitsemään panostamalla ennaltaehkäisevään työhön ja lisäresurssia saadaan siirtämällä yksi työntekijä sosiaalityöstä hyvintointineuvolaan. Yhteistyötä on tehty myös milenterveys ja päihdeyksikön kanssa ja jatkossakin tarvittaessa psykiatrisen sairaanhoitajan työpanosta voidaan tarvittaessa käyttää myös hyvinvointi- ja perheneuvolan tarpeisiin. Tukiperhetoiminnan käynnistäminen on myös suunnitteilla vuoden 2017 aikana. Suun terveydenhuollon on potilastietojärjestelmien osalta määrä liittyä Kansalliseen arkistoon (KanTa) vuonna 2016, mikä on edellyttänyt ja edellyttää edelleen päivityksiä potilastietojärjestelmiin. Muutos on viivästynyt ja siirtyy ainakin osin toteutettavaksi vuoden 2017 aikana. Nämä kustannukset rahoitetaan investointimenoina. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminta on vuoden 2013 lomautusten ja siitä seuranneiden resurssivähennysten takia kärsinyt normaalien vastaanottoaikojen vähyydestä, jonot kiireettömälle vastaanotolle ovat vaihdelleet 3-4 viikosta lähes kolmeen kuukauteen keskiarvon ollessa selkeästi yli kuukauden mittainen. Pitkät odotusajat vastaanotolle lisäävät vaivojen kroonistumisen riskiä ja toisaalta lisäävät myös päivystyksen käyttöä. Avosairaanhoidon alle kuuluvat myös vanhustenhoidon lääkäripalvelut ja kaikki viimeaikaiset lääkäriresurssilisäykset on jouduttu laittamaan vanhusten huollon palveluihin tukemaan vanhustyön muutoksia. Toisaalta tämä lisäys näkyy nyt vähentyneenä vuodeosastokäyttönä, myös erikoissairaanhoidon vuodeosastokäyttö on ikäihmisten kohdalla vähentynyt. Avosairaanhoidon toiminnan seuraavan painopisteen tulisikin olla työikäisten ja ei kotihoidon piirissä olevien itsenäisesti asuvien kuntalaisten avovastaanottopalveluiden saatavuuden lisäämisessä. Kroonisten sairauksien ehkäisy ja riskitekijöiden mahdollisimman hyvä hoito sairauksien varhaisvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää potilaiden