Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari 5.5.16 Hannu Kiviranta
EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden lisäämiseksi ruuan vierasainelainsäädäntöön alkoi
Enimmäismäärät dioksiineille ja PCB-yhdisteille Scientific Co-operation Task 3..5 (SCOOP) - 1999 Raja-arvo dioksiineille - Suomelle ja Ruotsille väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan Itämeren alueen kalaa Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB-yhdisteille - 6 Suomen ja Ruotsin väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja jatkui Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB- sekä indikaattori-pcbyhdisteille - 1 Suomelle ja Ruotsille toistaiseksi voimassa oleva lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja
Voimassaolevat kalaa koskevat dioksiinien ja PCB-yhdisteiden enimmäismäärät Elintarvike Enimmäismäärä tuorepainossa PCDD/F PCDD/F+PCB Indikaattori-PCB pg TEQ/g ng/g Kalanliha ja kalastustuotteet 3,5 6,5 75 Komission asetus (EY) N:o 1881/6 ja sen muutos EU/159/11 As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi tavoitteena leikata markkinoilta elintarvikkeista pois kontaminoituneet EI terveysperustainen
Miksi EU-KALAT III-hanke? A) Suomen on osoitettava uusin ja säännöllisin tutkimuksin, että poikkeusluvan tarve on olemassa B) Itämeren alueen kalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien seurantavelvoite annettu 15 C) PBDE-yhdisteiden seurantavelvoite annettu 1 D) Kansalaisille pitää tarjota ajanmukaista tietoa kalojen haittaaineiden pitoisuuksista ja niiden muutoksista sekä heitä on informoitava kalansyöntirajoituksista E) Auttaa priorisoimaan elintarvikevalvontaa F) Luo pohjaa täsmentämään kalansyöntisuosituksia
Kotimaisen kalan käyttö vähentynyt Suomen valkuaisaineomavaraisuus? - Kotimaisen kalajauhon valmistus voisi lisätä eläinperäisen valkuaisen omavaraisuutta % (Setälä et al. 15)
Miksi EU-KALAT III-hanke, uutta näkökulmaa G) Edistää ja ohjaa kotimaisten kalavarantojen hyödyntämistä, lisää työllisyyttä H) Vahvistaa kalan ja rehun vientimarkkinointia I) Edistää virkistyskalastusta ja kalastusmatkailua J) Edistää hoitokalastuksessa saatavan saaliin hyödyntämistä elintarvike- ja rehukäytössä K) Tuottaa arvokasta taustatietoa kalan hyödyntämiseksi rehuntuotannossa L) Lisää yhteistyötä elintarvikevalvonnan ja merenhoidon seurantavelvoitteiden toteuttamisessa
Kaloista mitataan 115 puulatusta kalanäytteestä (15 kpl järvialueelta): PCDD/F, PCB, PBDE, PFAS, raskasmetallit Merialueilta: - Silakka - Lohi - Kilohaili - Ahven - Hauki - Kuha - Siika - Made - Lahna - Nahkiainen - Särki - Kuore - Muikku Järvialueilta: - Hauki - Kuha - Siika - Särki - Muikku Kalataloudellisesti merkittävät lajit Suomalaiset pääsääntöisesti kuluttavat Säilytetään aikasarjat EU-kalat I & II hankkeiden suhteen
Viestintä hankkeesta Ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä, edustus viranomaiset, kalatalouselinkeino, ammattikalastajat Aloitusseminaari sidosryhmille, kuullaan tiedonhyödyntäjiä Osallistuvien tahojen internetsivut, Twitter (#eukalat3) VNK esittelyvideo, sininen biotalous + kalat Tuloksista tiedotetaan matkan varrella Loppuseminaari Julkaiseminen sekä kalastusalan ammattijulkaisuissa, seminaareissa ja tieteellisissä julkaisuissa Sidosryhmien toivotaan olevan aktiivisessa vuorovaikutuksessa
Hankkeen kohderyhmät Kalastuselinkeino Elintarvike- ja rehuteollisuus Kalastusmatkailu ja virkistyskalastus Kansalaiset Elintarvikevalvonta Ympäristöhallinto, yhteistyö merenhoidonseurannan kanssa Kansainväliset ja erityisesti pohjoismaiset viranomaisyhteistyökumppanit elintarvike- ja ympäristöalalla, kansainvälinen tiedeyhteisö EU: poikkeusluvan edellytykset
Oppia edellisistä hankkeista
Yhteenveto PCDD/F ja PCB, EU-KALAT II -hanke ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= KASVATETUT KALAT Kirjolohi, Nieriä, n=1 Siika, KASVATETUT KALAT Kirjolohi, WHO 5 TEQ PCDD/F Nieriä, n=1 WHO 5 TEQ PCDD/F+PCB Siika, 6 8 1 1 1 16 18 pg/g tp Indikaattori-PCB 6 8 1 ng/g tp
Yhteenveto PBDE ja PFAS, EU-KALAT II -hanke ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= ITÄMEREN KALAT Silakka, Lohi, n=9 Muikku, Ahven, Hauki, Kuha, n=6 Made, n=1 Siika, n=7 JÄRVIKALAT Ahven, n= KASVATETUT KALAT Kirjolohi, PFOS Siika,. 1.. 3.. 5. 6. 7. ng/g tp ITÄMEREN KALAT Lohi, n=9 Ahven, n=6 Kuha, n=6 Made, n=1 KASVATETUT KALAT Kirjolohi, Nieriä, n=1 Siika, PBDEs (sis. 9) PBDEs (ilman 9) Turska, JÄRVIKALAT Ahven, OT. 1.. 3.. 5. 6. 7. ng/g tp 1 3 5 6 ng/g tp 13/19
Dioksiinien, PCB- ja PBDEyhdisteiden pitoisuudet kalassa ovat vähentyneet silakka indikoi
Yksilötasolla voi olla isoa vaihtelua Silakka, yksilönäytteet 15 1 8 pg/g tp 1 ng/g tp 6 5 5 1 15 5 1 15 Ikä, v WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ Ikä, v Indikaattori-PCB 5 ng/g tp 3 1 5 1 15 Ikä, v PBDEs (ilman 9) PBDEs (sis. 9) 15/19
Tärkeä mitata usealta merialueelta esim. lohi 1.5 1.5 5 pg/g tp 1 1 8 6. 1.5 1..5 Ikä, v ng/g tp 8 6. 1.5 1..5 Ikä, v ng/g tp 3 1.. A B - C D E n=1 F A B - C D E n=1 F A B - C D E n=1 WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ pg/g, v 18 16 1 1 1 8 6 Indikaattori-PCB Lohien WHO PCDD/F -TEQ-pitoisuudet ja iät merialueittain EU:n raja-arvo ikä Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri eteläinen Itämeri PBDEs (ilman 9) PBDEs ( EU-KALAT I-hanke Vesiparlamentti, Tornio 3.-.11.15
Silakan pitoisuuksien aluevaihtelut pg/g tp 1 1 1 8 6 A n= B C D E F 1 8 6 Ikä, v ng/g tp 1 8 6 A n= B C D E F 1 8 6 Ikä, v WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ Indikaattori-PCB 5 1 5 1 8 8 ng/g tp 3 6 Ikä, v ng/g tp 3 6 Ikä, v 1 1 A n= B C D E F A - B - C D - E - F - PBDEs (ilman 9) PBDEs (sis. 9) PFOS 17/19
Paikalliset vaihtelut pitoisuuksissa PFC-yhdisteet ng/g tp 5 ng/g tp 3 5 3 Ahven 1 8 6 Ikä, v 1 8 6 v 1 1 A n=1 A - B - B - C n=1 PFOS D D -n=1 E - EF n=1 - F n=1 Isot joet toimivat lähteinä Itämereen Kotitalous versus teollisuus päästöt?
Raskasmetalleja kertyy kalalajeihin eri tavalla raja-arvo/hauki/eu raja-arvo/eu lyijy kadmium elohopea arseeni kampela hauki ahven kuha made siika kilohaili n= n=6 lohi silakka n=1,,,6,8 1 1, Kuva 8. Suomenlahti, kaikki kalat ja maksimi (mg/kg tuorepainoa kohti). E-R. Venäläinen et al. Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT. Elintarvikeviraston julkaisuja 3/
Oppi viestinnällisestä haasteesta: Kemikaalien riski Kemikaaliriski = Vaaraominaisuus x Altistuminen Vaaraominaisuus esim. kyky aiheuttaa syöpää kehityshäiriöitä maksavaurioita herkistävyyttä ihoärsytystä jne Altistuminen paljonko kemikaalia pääsee elimistöön
Entä jos syön kalaa, joka ylittää raja-arvot? Ympäristössä jo olevat haitta-aineet kertyvät joskus ravintoon, jolla on selkeitä terveyshyötyjä Kannattaa pohtia ylittävätkö hyödyt mahdolliset haitat? Ympäristömyrkyt ω-3 D-, A-vitam. Ca, P, K, I
Raja-arvoja on monentyyppisiä As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi Esim. tavoitteena leikata markkinoilla olevista elintarvikkeista eniten kontaminoituneet pois EI terveysperustainen Terveysvaikutusperusteiset laatijia mm. WHO, OECD, EPA, EU-SCF, JECFA, tutkimuslaitokset perustuvat tieteellisen paneelin arvioon (usein eläinkokeissa havaittuun annosvasteeseen ja riskinarviointiprosessiin) sisältävät turvakertoimen Lyhenteiden viidakko: TDI, TWI, ADI, RfD, BMD, NOAEL, LOAEL, EC
Entä jos syön kalaa, ja ylitän enimmäissaannin? Raja-arvot ovat viranomaisten apukeino, ei kerro terveysvaikutusten todennäköisyyttä yksilötasolla Terveysperusteinen raja-arvo kuvaa pitoisuutta, jolle voi keskimäärin altistua koko elämänsä ajan, ilman merkittävää riskiä Raja-arvoja ei voi verrata akuuttiin toksisuuteen, jossa yksittäinen rajanylitys voi välittömästi aiheuttaa haittavaikutuksia Vrt. nopeusrajoitukset pg/kg
Vaikutus Terveysperustaiset raja-arvot sisältävät Turvakertoimet 1 Herkkä ihminen Ihminen keskimäärin Eläin keskimäärin 9 8 7 6 5 3 TDI Yksilölliset erot 1 Lajien ero 1 NO(A)EL 1.1 1 1 1 1 Annos
Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden riskinarviointi EU:ssa Tehnyt EU-SCF 1 Perustuu eläinkokeisiin, kriittisen sikiönkehityskauden vaikutuksiin Kriittinen vaikutus rotan siittiötuotantoon seksuaaliseen käyttäytymiseen Turvakerroin, 1 katsottu riittäväksi Asetettu TWI (Tolerable Weekly Intake) 1 pg TEQ/kg rp eli siedettävä päivittäinen saanti TDI = pg TEQ/kg rp
KIITOS!