Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI

Hämeenlinnan kaupungin HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

Henkilöstöraportti 2012 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 5 Keskeisiä tietoja 5 Henkilöstön määrä 5 Henkilötyövuosi 6 Poissaolot 7 Henkilöstö ammattiryhmittäin 8 Ikä- ja sukupuolirakenne 9 Henkilöstön vaihtuvuus 10 Henkilöstön saatavuus 11 Eläköityminen 12 3. Työhyvinvointi 15 Työturvallisuus 18 Työhyvinvointiohjelma 20 Muut työhyvinvointia tukevat toimenpiteet 26 4. Tasa-arvo ja yhteistoiminta 29 Keskimääräiset palkat 30 5. Kannustava palkka ja palkitseminen 32 Henkilöstökulut 32 Palkkapolitiikka 32 1

1. JOHDANTO Vuosi 2012 on ollut uudistuneen Hämeenlinnan palvelu- ja hallinto-organisaation neljäs toimintavuosi. Vuoden aikana on toteutettu ja valmisteltu lukuisia palvelu- ja hankintastrategian mukaisia organisaatiomuutoksia. Muutoksia on toteutettu ja valmisteltu Hämeenlinnan kaupungin muutosjohtamisprosessin mukaisesti. Muutosjohtamisen keskeisinä periaatteina ovat olleet - avoin tiedottaminen - yhteistoiminnallisuus prosessin suunnittelussa ja hallinnassa - riittävän ajan käyttäminen muutoksen hallintaan - johtamisen terävöittäminen muutostilanteessa - henkilöstön aseman ja palvelussuhteenehtojen kuvaaminen muutostilanteessa - yksilön näkemysten ja osaamisen huomioiminen - muutoksen ja siihen liittyvän yhteistoimintamenettelyn tarkka dokumentointi Erityisen tärkeää muutosjohtamisen onnistumisen kannalta on ollut arvioida päätöksenteon yhteydessä sen henkilöstövaikutuksia. Yksinkertaisimmillaan vaikutusten arviointi sisältää kuvauksen muutoksen piirissä olevan henkilöstön määrästä ja rakenteesta. Vuoden 2012 alussa tai aikana toteutuneet palvelurakennemuutokset: - Vammaispalvelujen asiakasohjausyksikkö aloitti 1.1.2012. Muutos koski seitsemää henkilöä. - Seminaarin koulun käynnistyminen ja henkilöstöjärjestelyt 1.8.2012 alkaen. - Psykiatrian palvelurakennemuutosta jatkettiin, kun 1.1.2012 alkaen päiväosaston ja kuntoutuspoliklinikan toiminnot sekä yksi psykiatri siirtyivät erikoissairaanhoidosta kaupungille. Työnantajavaihdos koski 9 henkilöä. - Ensihoitopalvelujen ensihoitopäällikön ja neljän kenttäjohtajan yhteisvirkojen perustaminen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa sekä henkilöstösiirrot. Muutos koski 5 henkilöä. - Kolmen maaseutuasiamiehen siirtyminen kaupungin palveluksesta Janakkalan kunnan alueellisen maaseutupalveluyksikön palvelukseen 1.1.2012 - Kaupungin ylläpitämä avoin päivätoiminta järjesteltiin 1.1.2012 uudelleen siten, että toiminta siirtyi järjestöille ja vapaaehtoistyöhön. Vuotuinen kustannushyöty järjestelystä vastaa 1,5 henkilötyövuotta eli on arvoltaan 60 000. 2

- Lammin sairaalan toiminta lakkautettiin joulukuun alussa 2012. Muutos koski 25 henkilöä. - - Maankäytön ja ympäristön palvelualue siirtyi organisaatiouudistuksen myötä tilaajalle 1.1.2012. - - Yhdyskuntarakenteen neljän suunnittelijan siirtyminen tilaajaorganisaatioon 1.6.2012. Vuoden 2012 aikana on valmisteltu seuraavia palvelurakennemuutoksia - Yhdyskuntapalvelujen viranomaistehtävien henkilöstön siirtyminen tilajaaorganisaation palvelukseen 1.1.2013 lukien. Muutos on koskenut seitsemää henkilöä. - Kauriala-Myllymäen alueen ikäihmisten kotipalveluiden ja Virpolan asumispalveluyksikön toimintojen osaulkoistamiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt. - Kanta-Voutilan vanhainkotiyksikön lakkauttaminen ja henkilöstön siirtyminen Keinusaaren hyvinvointiyksikköön. - Vuorentaan asumispalveluyksikön lakkauttaminen. Muutos koski neljää henkilöä. - Sullitun ryhmäkodin lakkauttamisen valmistelu. Muutos koski neljää henkilöä. - Lukiokoulutuksen siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian liikelaitokseksi 1.1.2013 alkaen. Muutos koski 98 opettajaa ja muuhun henkilöstöön kuuluvaa. - LinnanInfra liikelaitoksen perustamisen valmistelu. Liikelaitos on aloittanut 1.1.2013. - Ikäihmisten hoito- ja hoiva-palvelualueen johtamisjärjestelmän muutos ja esimiesten uusien tehtävien määrittely 1.1.2013 alkaen. - Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitoksen Kanavamallin ja siihen liittyvän organisaatio- ja johtamismallin muutoksen valmistelu. - Lasten ja nuorten palvelualueiden yhdistämistä ja organisaatioiden uudistamista on valmisteltu ProMu- hankkeessa yhdessä henkilöstön kanssa. Kaupunkistrategian henkilöstöjohtamista ohjaava linjaus onkin osaava, motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö. Henkilöstötuottavuutta on ohjannut vuosille 2009 2012 asetettu tuottavuusohjelma. Ohjelman mukaan palveluprosessien ja -rakenteiden uudistamisen pysyvien kustannussäästöjen tulee olla 12 M vuoteen 2012 mennessä. Jos tuottavuustavoite muutetaan henkilötyövuosiksi, kyse on noin 300 henkilötyövuoden suuruisesta tuottavuuden parantamistavoitteesta. Joulukuussa 2012 laaditun selvityksen mukaan asetettu tavoite on saavutettu, sillä vuosina 2009-2012 saavutettu tuottavuushyöty on ollut 16 711 000 (Kv 10.12.2012 17). 3

Laskelmaan liittyvät henkilöstökustannussäästöt ovat olleet 8 715 000. Rakennemuutosten tuottavuushyödyt ovat olleet 7 996 000. Vuoden 2012 kesäkuussa solmittiin työantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä Tuloksellisuussopimus vuosille 2012 2013. Sopimus sisältää henkilöstön määrää ja rakennetta sekä henkilöstötyön tuottavuutta koskevia tavoitteita sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä koskevia tavoitteita, joiden toteutuksesta raportoidaan palvelu- ja vastuualueittain kolmannesvuosittain. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa 3 631 henkilöä. Luku on 17 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2011. Henkilöstömäärä on laskenut 1.1.2009 toteutuneesta kuntaliitoksesta 5.9 %:lla. Kaupungin henkilöstöpolitiikan tavoitteen mukaisesti määräaikaisen henkilöstön määrä on pysynyt alhaisella tasolla ollen vuoden lopussa 14.3 %. Parhaiten koko vuoden käytössä olleita henkilöstövoimavaroja kuvaavat henkilötyövuosilaskelmat. Vuonna 2012 käytössä on ollut 3526 henkilötyövuotta. Kun luvusta on vähennetty kaikki poissaolot henkilötyövuosien määrä on ollut 2749. Luku on pysynyt ennallaan vuoteen 2011 verraten. Vuoden aikana julkisessa haussa on ollut 343 tehtävää. Hakemuksia on tullut kuhunkin tehtävään keskimäärin 15,6. Rekrytointivaikeuksia on ollut erityisesti lääkärin, hammaslääkärin, psykologin, sosiaalityöntekijän ja laitoshoidon sairaanhoitajien tehtäviin. Työhyvinvoinnin osalta merkittävää oli 1.6.2012 voimaan tullut työterveys- ja sairausvakuutuslakien muutos, mikä on edellyttänyt tehostettuja toimenpiteitä puututtaessa pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain. Strategisena tavoitteena on ollut, että sairauspoissaolot vähentyisivät vuosittain 5 %:lla, Vuoden 2012 aikana vähennys on ollut 1,5 %. Vuonna 2011 sairauspoissaolot vähenivät 4.9.%. Lukuihin sisältyvät myös työtapaturmien aiheuttamat poissaolot, joiden vähentymistavoite ei ole toteutunut. Ennenaikaista eläköitymistä on ennaltaehkäisty reagoimalla varhaisiin työkykyongelmiin aktiivisen tuen mallin mukaisesti ja uudelleensijoituksin, joita on ollut vuoden aikana 13. Varhaiseläkemaksuennakko on ollut vuonna 2012 1,3 M. Henkilöstön palkkauskustannukset vuonna 2012 olivat 158,8 M. Kustannukset nousivat edellisestä vuodesta 3,9 %. Uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.1.2012 28.2.2014. Vuokratyövoiman ostoihin käytettiin vuonna 2012 5,4 M, josta Seuturekryn kautta toteutuneita palvelujen ostoja oli 3,6 M ja lääkäripalvelujen ostoja 1,8 M. Vuoden 2012 alusta otettiin käyttöön uusia henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä kuten tuloksellisuuspalkkio sekä pikapalkkio. Tuloksellisuuspalkkioita myönnettiin vuoden 2012 hakemusten perusteella yhteensä 75 000. Raija Hätinen Henkilöstöjohtaja 4

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE KESKEISIÄ TIETOJA Henkilöstön määrän kehitys vuosina 2009-2012 vakinaiset määräai- työllis- oppisop. yhteensä kaiset tetyt kpl % kpl % kpl % kpl % kpl % 1.1.2009 3 217 84,2 557 14,6 33 0,9 13 0,3 3 820 100 31.12.2009 3 222 85,1 514 13,6 40 1,1 9 0,2 3 785 100 31.12.2010 3 225 84,3 554 14,5 41 1,1 5 0,1 3 825 100 31.12.2011 3 091 84,7 506 13,9 42 1,2 9 0,3 3 648 100 31.12.2012 3 113 85,7 486 13,4 28 0,8 4 0,1 3 631 100 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Hämeenlinnan kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 3 631 henkilöä. Henkilöstömäärä on laskenut 0,5 % edellisestä vuodesta. Henkilömäärä on laskenut 1.1.2009 toteutuneesta kuntaliitoksesta 5,9 %. Vuonna 2012 lakkautettiin Lammin sairaala, jonka henkilöstö siirtyi kaupungin muihin vastaaviin tehtäviin. Vuoden aikana valmisteltiin lukiokoulutuksen siirtoa Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi siten että lukioliikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2013. Hoidon ja hoivan palvelualueella valmisteltiin Kauriala-Myllymäki alueen kotihoidon osaulkoistus. Henkilöstö siirtyy kaupungin muihin vastaaviin tehtäviin. Hämeenlinnan henkilöstöstrategian mukaisesti henkilöstö palkataan toistaiseksi voimassa oleviin eli vakinaisiin virka- / työsuhteisiin, jos tehtävät ovat pysyviä. Tavoitteen mukaisesti valtaosa henkilöstöstä palkataan pysyvään palvelussuhteeseen. Aktiivisen strategisen linjauksen mukaisen toiminnan seurauksena Hämeenlinnan määräaikaisen henkilöstön määrä on huomattavasti pienempi kuin kuntasektorilla yleensä (23,7 % vuonna 2011). Kaupungin henkilöstöstä 85,7 % työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus, 14,3 %, laski hieman edellisestä vuodesta (15,3 vuonna 2011). Määräaikaisista henkilöistä 58,5 % oli sijaisia, 5,4 % työllistettyjä, 0,8 % oppisopimussuhteisia ja 35,3 % muita määräaikaisia. 5

Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin ja palvelualueittain vuonna 2012 HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365*(osaaikaprosentti/100) Muut Oppisopimussuhteiset 2012 2012 2011 2011 VASTUU / PALVELUALUE Vakituiset Sijaiset Työllistetyt määräaikaiset yht. % yht. % LAPSET, NUORET, ELÄMÄNLAATU 11 1 12 0,3 11 0,3 TERVEYS, TOIMINTAKYKY, IKÄIHM. 37 4 4 1 46 1,3 28 0,8 YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ 71 2 4 77 2,1 67 1,8 KONSERNIPALVELUT 59 2 30 1 92 2,5 100 2,7 KEHITTÄMISYKSIKÖT 1 4 5 0,1 0,0 PALVELUTUOTANNON HALLINTO 5 2 7 0,2 7 0,2 VARHAISKASVATUSPALVELUT 520 52 8 1 1 582 16,0 609 16,7 OPETUSPALVELUT 556 47 63 1 667 18,4 654 17,9 LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUK. 260 42 10 1 5 318 8,8 326 8,9 KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT 84 2 6 7 99 2,7 104 2,9 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 112 12 5 1 9 139 3,8 123 3,4 IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA 507 63 5 575 15,8 587 16,1 YHDYSKUNTARAKENNE 134 2 2 138 3,8 155 4,2 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS 285 22 11 318 8,8 294 8,1 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT 366 52 18 436 12,0 459 12,6 LINNAN TILAPALVELUT - LL 21 21 0,6 20 0,5 LINNAN LOMITUSPALVELUT-LL. 84 3 12 99 2,7 104 2,9 Kaikki yhteensä 3113 303 183 4 28 3631 100,0 3648 100,0 Taulukon viimeisten sarakkeiden prosenttiosuudet kuvaavat kunkin palvelualueen henkilöstön osuutta koko kaupungin henkilöstöstä vuosina 2011 ja 2012. Palvelualueista suurimpia olivat Opetuspalvelut 18,4 prosentin osuudella ja Varhaiskasvatuspalvelut 16,7 prosentin osuudella sekä Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualue 16,1 prosentin osuudella koko henkilöstöstä. HENKILÖTYÖVUOSI Henkilötyövuosi 2011 Henkilötyövuosi 2012 HTV1 HTV2 HTV3 HTV1 HTV2 HTV3 3516 3278 2749 3526 3270 2749 Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. HTV1 = palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 * (osa-aikaprosentti/100) HTV3 = palveluksessaolopäivien (vähennetty kaikki poissaolot ml. vuosiloma ja koulutus) lukumäärä kalenteripäivinä / 365* (osa-aikaprosentti/100) 6

POISSAOLOT Kokonaistyöajan jakauma 2011, koko henkilöstö Kokonaistyöajan jakauma 2012, koko henkilöstö Kokonaistyöajan jakauma 2012 0,6 2,0 4,8 4,2 9,8 0,7 1,1 0,4 Sairaus ja työtapaturma 4.8 % Opintovapaa 0,6 % Muut 2,0 % Perhevapaat 4,2 % Lomat 9,8 % 76,4 Koulutus 0,7 % Vuorotteluvapaa 1,1 % Kuntoutus ja kuntoutustuki 0,4 % Tehty työ 76,4 % 7

Vuonna 2012 kaupungin palveluksessa olleen koko henkilöstön teoreettinen työaika oli 917 089 työpäivää. Vähentämällä kyseisestä luvusta palvelussuhteen keskeytykset saadaan vuona 2012 tehty työaika, joka oli 701 096 työpäivää. Vuonna 2012 tehdyn työn määrä on hiukan pienempi kuin edellisenä vuonna. Poissaoloista opintovapaan, vuorotteluvapaan sekä perhevapaiden osuus on hiukan kasvanut. Kuvassa kokonaistyöaika on jaoteltu syyn mukaan. Vuosilomista johtuvien poissaolojen laskennassa ei ole otettu huomioon opettajia, joilla palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen ja lukuvuosien välillä on ns. kesäkeskeytys. Sairaudesta ja tapaturmasta aiheutuneet välilliset palkkakustannukset eli poissaoloajan palkkakustannukset olivat vuonna 2012 koko henkilöstön osalta yhteensä sivukuluineen noin 4,9 M. Lomista aiheutui välillisiä kustannuksia sivukuluineen 12,9 M. Perhevapaista aiheutuvat palkalliset poissaolot aiheuttivat 0,8 M kustannuksen. Summiin ei sisälly poissaoloista mahdollisesti aiheutuneita sijaiskustannuksia. Ryhmään muut sisältyy mm. pidetyt kannustevapaat. Kannustevapaan myöntäminen on vapaaehtoista. Sen myöntämisen edellytyksenä on, että se on toiminnan kannalta mahdollista eikä sen ajaksi palkata sijaista. Kannustevapaita pidettiin vuonna 2012 yhteensä 1389 työpäivää. HENKILÖSTÖ AMMATTIRYHMITTÄIN Hämeenlinnan kaupungin HR-järjestelmän luokittelun mukaan suurimpia ammattiryhmiä vuonna 2012 olivat terveydenhuollon ammattitehtävissä sekä vaativissa ammattitehtävissä työskentelevät lähihoitajat ja sairaanhoitajat (19,1 %), opetushenkilöstö (16,5 %) sekä päivähoidon lastentarhanopettajana, lastenhoitajana tai vastaavana toimiva henkilöstö (11,6 %). Henkilöstömäärät suurimmissa ammattiryhmissä ja ammattiryhmien keskimääräiset palkat (yli 6 henkilön ryhmät) Suurimmat ammattiryhmät Henkilöstön palkkavertailu ammattiryhmittäin Teht.koht. palkka naiset Teht.koht. palkka miehet Palkkaero % Kokonaisansio naiset Kokonaisansio miehet Palkkaero % Ammattiryhmä Naiset Miehet Yhteensä Toimistohenkilöstö yht. 126 5 131 Terv.huollon vaativat amm.teht yht. 300 38 338 2323,98 2288,09 1,57 2504,72 2417,32 3,62 Terveydenhuollon ammattiteht. yht. 319 36 355 2015,70 2052,02-1,77 2184,60 2143,33 1,93 Sos.huollon ammattitehtävät yht. 279 8 287 2034,00 2047,56-0,66 2177,35 2189,47-0,55 Sos.ja terv.huollon peruspalv. yht. 146 1 147 Päivähoidon opetus/kasvatushlö yht. 164 4 168 Päivähoidon ammattitehtävät yht. 244 10 254 1993,72 2242,99-11,11 2149,03 2354,89-8,74 Koulun avustavat amm.tehtävät yht. 112 5 117 Perhepäivähoitajat yht. 65 0 65 1682,71 1822,48 Maatalouslomitus yht. 69 27 96 1956,72 1957,93-0,06 2109,53 2104,57 0,24 Tekn.esimiehet,suunnnittelijat yht. 32 38 70 2842,58 2767,96 2,70 3240,50 3385,58-4,29 Pelastushlöstö,ammattimiehet yht. 1 115 116 Tuntipalkkainen henkilöstö yht. 12 104 116 11,24 11,59-3,07 13,04 13,52-3,61 Terveyskeskuslääkärit yht. 39 26 65 5261,35 5026,02 4,68 5826,99 5670,58 2,76 Opetushenkilöstö yht. 433 167 600 2781,88 2769,36 0,45 3468,90 3603,68-3,74 8

IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Henkilöstön määrä sukupuolittain vuonna 2012 Palvelussuhteen luonne Vakituiset Sijaiset Muut määräaikaiset Oppisopimussuhteiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Naiset % Miehet % Yhteensä 2410 77,4 703 22,6 3113 258 85,1 45 14,9 303 123 67,2 60 32,8 183 3 75,0 1 25,0 4 15 53,6 13 46,4 28 2809 77,4 822 22,6 3631 Vuonna 2011 koko henkilöstöstä naisia oli 77,9 % ja miehiä 22,1 %. Sukupuolirakenne vastaa kunnallisen henkilöstön keskimääräistä sukupuolirakennetta (79 % naisia 2011 Kuntatyönantajat). Vakituisesta henkilöstöstä oli kokoaikaisia 88 % (v. 2011 87 %) ja osa-aikaisia aikaisia 12 % (v. 2011 13 %). Osa-aikaisuuden aikaisuuden pääasialliset perusteet olivat osa-aikainen aikainen virka tai toimi 46 % (v. 2011 43 %), osa-aikaeläke aikaeläke tai osatyökyvyttömyyseläke 24 % (vuosi 2011 24 %) sekä sivuvirka tai sivutoimi 18 % (vuosi 2011 17 %). Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 450 400 350 300 250 200 150 Naiset Miehet 100 50 0-20 20-24 25-29 30-3434 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-6969 70- -20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 Naiset 1 33 123 214 268 324 372 410 Miehet 3 7 33 93 98 101 93 107 Kaikki 4 40 156 307 366 425 465 517 55-59 60-64 65-69 425 231 9 111 55 2 536 286 11 9

Vuonna 2012 vakinaisesta henkilöstöstä 28 % oli alle 40 -vuotiaita. Suurin ikäryhmä on 50 59 vuotiaat, joiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 33,8 %. 60-69 -vuotiaiden osuus vakituisesta henkilöstöstä oli 9,5 %. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina 2009 2012 2009 2010 2011 2012 45,9 44,9 44,8 46,3 Vuonna 2012 koko henkilöstön keski-ikä oli 44,9 (kunta-alalla keskimäärin 45,6 vuonna 2011). Vakinaisen henkilöstön osalta keski-ikä oli 46,3 vuotta (naiset 46,6 ja miehet 45,2). Palvelualueittain tarkasteltuna korkein vakituisen henkilöstön keski-ikä on Linnan Tilapalvelut liikelaitoksessa (56,9) ja Konsernipalveluissa (52,4). Alhaisimmillaan keski-ikä on Kanta-Hämeen pelastuslaitoksessa (40,7) ja Linnan Lomituspalvelut liikelaitoksessa (43,9). HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Henkilöstön vaihtuvuus vuosina 2009-2012 2009 % 2010 % 2011 % 2012 % Palvelusuhde päättynyt 223 6,9 328 10,2 235 7,6 327 10,5 pois lukien eläkkeelle siirtyneet 109 3,5 83 7,6 109 4,1 81 7,9 221* 205* vakituinen henkilöstö 3222 3225 3091 3113 Vakituiseen palvelukseen palkatut 1347** 462 416 347 * Palvelu- ja hankintastrategian mukaisia henkilöstösiirtoja kuntakonsernin sisällä **kuntaliitos Vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika oli 11,3 vuotta vuonna 2012. Työpaikkauskollisin henkilöstö sijaitsee Yhdyskuntarakennepalveluissa, jossa vakituisen henkilöstön keskimääräinen palvelusaika on 19,5 vuotta. Toiselle sijalle sijoittuu Konsernipalvelut, jossa keskimääräinen palvelusaika on 16,5 vuotta. Vuoden aikana solmittiin yhteensä 347 vakituista palvelussuhdetta. Vakinaisesta henkilöstöstä 327 henkilön palvelussuhde päättyi vuoden 2012 aikana. Tämä on 10,5 % vakituisesta henkilöstöstä. Kun luvusta poistetaan eläkkeelle siirtyneet, on prosenttiosuus 7,9 vakinaisesta henkilöstöstä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vakituisen henkilöstön poistumaa oli erityisesti opetushenkilöstössä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä (lähihoitajat, kodinhoitajat), terveydenhuollon vaativissa ammattitehtävissä (mm. sairaanhoitajat, terveydenhoitajat) sekä päivähoidon ammattiryhmissä (lastenhoitajat, lastentarhanopettajat) 10

HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Rekrytointi Hämeenlinnan kaupunki ostaa henkilöstön rekrytointipalvelun Seuturekry Oy:ltä, jonka omistajina ovat Forssan kaupunki, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, Eteva kuntayhtymä ja KuntaPro Oy, osakkaanaan Hämeenlinnan kaupunki. Rekrytointiprosessin ulkoistamisen tavoitteena on sijaishankinta- ja rekrytointiprosessien tehostaminen palvelujen keskittämisen kautta sekä toimivan tietojärjestelmän ja sähköisten ratkaisujen avulla. Toimenpiteellä on haluttu erityisesti kohdentaa esimiesten työpanosta työprosessien johtamiseen rekrytointiin liittyvän rutiinityön sijasta. Henkilövalinta on hallintosäännön mukaisesti virkavastuullisten esimiesten tehtävänä ja vastuulla. Seuturekryn kautta julkisessa haussa oli vuoden 2012 aikana 343 tehtävää, joihin tuli yhteensä 5341 hakemusta. Hakemuksia tuli keskimäärin 15,6 ilmoitusta kohden, mikä ylittää kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskevan toiminnallisen tavoitteen, jonka mukaan kaupunki on houkutteleva työnantaja ja että avointa työpaikkaa kohden saadaan 5 hakemusta. Rekrytointivaikeuksia oli erityisesti lääkärin, hammaslääkärin, psykologin, laitoshoidon sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän tehtäviin. Rekrytointipalvelussa otettiin vuonna 2012 käyttöön sähköinen tiedoksiantomenettely. Työnhakija voi halutessaan saada tiedon rekrytointipäätöksestä sähköisesti. Sijaispalvelu Alle 3 kk sijaisuuksien osalta Hämeenlinnan kaupungilla on sopimus Seuturekry Oy:n kanssa erikseen määriteltyjen palvelualueiden ja henkilöstöryhmien osalta. Sopimuksessa mukana olevat yksiköt ovat sitoutuneet alle 3 kk sijaishankinnan keskittämiseen Seuturekryn kautta. Sijaispalvelu on käytössä seuraavilla palvelualueilla: ikäihmisten hoito ja hoiva, terveys ja toimintakyky, varhaiskasvatuspalvelut, lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut sekä Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitoksessa erikseen määriteltyjen henkilöstöryhmien osalta. Seuturekryn järjestelmään tallennettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 7 962 sijaistilausta. Sijaistilausten täyttöaste oli 88,26 %. Tehtyjen sijaistyötuntien määrä oli 150 076. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa on käynnistetty ensihoitopalvelujen 1-7 päivän kestoisten sijaistarpeiden sijaisvälityksen pilotti. Seuturekry vastaa ensihoitajien ja sairaankuljettajien sijaisten rekrytoinnista ja perehdytyksestä, pelastuslaitos on näiden sijaistyöntekijöiden työntantajana. Pilottina käynnistettiin opettajien sijaisvälityspalvelu. Tässä palvelussa Seuturekry hankkii uusia opettajasijaisia, haastattelee ja poolittaa heidät koulujen tarpeiden mukaan.. Lainasijaispalvelu Seuturekry Oy välittää myös Seuturekry Oy:hyn työsuhteessa olevia ns. lainahenkilöitä Hämeenlinnan kaupungin työyksiköihin. Lainasijaispalvelu oli käytössä vuonna 2012 Varhaiskasvatuspalveluissa, lainasijaisia oli 8. Henkilövuokraukseen käytetyt määrärahat vuonna 2012 olivat yhteensä noin 5,4 M euroa, josta lääkäripalvelujen osuus on noin 1,8 M euroa. 11

ELÄKÖITYMINEN KuEL -eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain Työkyvyttömyyseläke Osatyö kyvyttö myyseläke Vanhuus eläke Kuntoutus tuki Työttömyyseläke Yhteensä (pl.oae) 2009 62 18 14 8 11 113 21 2010 46 8 12 16 6 88 20 2011 73 16 8 11 1 109 18 VaEL -eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain 2009 23 0 1 1 0 25 2 2010 13 2 1 0 0 16 0 Osaaikaeläke Vuonna 2012 HR-järjestelmän mukaan siirtyi vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle 77 henkilöä. Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (65 %) ja mielenterveydelliset ongelmat (35 %). Pääasialliset syyt ovat samat kuin vuonna 2010. Keskimääräinen eläkeikä oli 61,7 vuotta vuonna 2011, kun mukaan lasketaan kaikki yllä taulukossa kuvatut KuEL -eläkelajit. Koko kunta-alalla vastaava luku oli keskimäärin 59,8 vuotta. Keskimääräinen eläkeikä on noussut 3,2 vuotta vuodesta 2008. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä henkilö voi valintansa mukaa jäädä eläkkeelle milloin tahansa 63 68 vuoden iässä. Kuntien eläkevakuutuksen tilastotiedon mukaan vuonna 2011 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli Hämeenlinnassa 63,8 vuotta (63,3 vuonna 2010). Kunta-alalla keskimääräinen vanhuuseläkeikä KuEL:in piirissä oli 63,7 vuotta. Kevan tilastot vuodelta 2012 eivät ole saatavilla (13.3.2013). 12

Lähde:Keva Eläkepoistumaennuste kuvaa KuEL- tai VaEL-vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä kuntatyöntekijöitä vuosina 2012-2030. Ennuste kuvaa, kuinka monta prosenttia alkuperäisestä työntekijämäärästä siirtyy eläkkeelle. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuna 31.12.2010. Vuoden 2015 loppuun mennessä eläkkeelle siirtyy 382 henkilöä, vuoden 2021 loppuun mennessä eläkkeelle siirtyy arviolta 1072 henkilöä. 13

Lähde:Keva Eläkepoistumaennusteet kuvaavat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille lähivuosina siirtyviä. Ennusteet on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuina 31.12.2010. Eläkkeelle siirtyvistä ammattiryhmistä suurimpia ovat hoitohenkilöstö (lähi- ja sairaanhoitajat, lastenhoitajat) sekä luokanopettajat. Tavoitteena ennenaikaisten eläköitymisen vähentäminen Varhaiseläkemaksua aiheutuu työnantajalle kustakin työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Työnantaja voi vaikuttaa varhaiseläkkeistä aiheutuviin eläkekustannuksiin tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista ja jaksamista. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta työnantajalle ei aiheudu varhe-maksua. Vuonna 2012 yhteensä 13 osatyökykyisen työssä jatkaminen mahdollistettiin ammatilliseen kuntoutukseen liittyvän työkokeilun kautta. Työnantajan kannattaa tukea kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työntekijöiden työhön palaamista. Työnantajalle maksetaan kuntoutumishyvitystä, jos kuntoutustuella oleva työntekijä palaa takaisin työhön tai alkaa saada osatyökyvyttömyyseläkettä kuntoutustuen päätyttyä. Työntekijästä aiheutuu varhe-maksua vain siltä ajalta, jona hän on kuntoutustuella. 14

Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpoliittisena linjauksena vuodelle 2012 on ollut varhaiseläkkeistä aiheutuvien kustannusten vähentäminen 5 %:lla. Aktiivisella uudelleensijoitustoiminnalla sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla Hämeenlinnan kaupungin varhe-maksujen kertymään on pystytty vaikuttamaan positiivisella tavalla. Hämeenlinnan varhe-maksut vuoden 2011 osalta olivat 1,1 milj., summa on noin 300 000 euroa pienempi kuin vuonna 2010. Vuoden 2012 varhe-maksuennakko oli 1,3 milj. Vuoden 2012 lopullinen varhaiseläkemaksu ei ole vielä tiedossa. Hämeenlinna on mukana Kevan Kaari-palvelussa, joka on Kevan kehittämä laskuri työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Palvelun tuloksena saadaan vertailukelpoisia tietoja kaupungin henkilöstön työkyvyttömyyden aiheuttamista kustannuksista sekä vertailun samanlaisiin kuntatyönantajiin Suomessa. Tärkeänä osana palvelua ovat analyysit varhaiseläkemenoperusteisista maksuista sekä Kevan erityispalvelut laskuritulosten valmistumisen jälkeen. Palvelua on toteutettu aikaisemmin kuudessa suurimmassa kaupungissa ja sairaanhoitopiirissä. Analyysejä ja vertailutietoa saadaan vuoden 2013 aikana 3. TYÖHYVINVOINTI Keskeisiä tietoja Koko henkilöstön poissaolopäivät vuonna 2012 KUM. 12 / 2012 - poissaolot kalenteripäivinä, Hämeenlinnan kaupunki, kaikki työsuhteet yhteensä TOSI KUM. 140000 120000 100000 126 117 80000 60000 40000 55 511 57 402 20000 0 0 23 923 8 003 3 585 10 610 14 971 576 4 019 0 Sairaus Opintovapaa Muut Perhevapaat Tapaturma Lomat Koulutus Vuorott.vap. Kuntoutus Kuntout.tuki 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kum. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sairaus 4 913 5 894 5 243 4 568 4 855 3 487 3 502 4 364 5 026 4 875 4 715 4 069 55 511 Opintovapaa 855 880 982 835 793 408 169 486 675 668 661 591 8 003 Muut 1 868 1 809 2 196 1 850 1 926 2 507 2 293 2 127 1 746 2 087 1 479 2 035 23 923 Perhevapaat 5 532 5 396 5 625 5 281 5 041 3 895 3 803 4 201 4 341 4 604 4 731 4 952 57 402 Tapaturma 295 295 331 261 318 425 363 315 214 234 251 283 3 585 Lomat 7 012 5 222 6 980 7 052 4 905 16 740 39 869 15 061 4 719 6 417 3 286 8 854 126 117 Koulutus 934 1 126 1 210 1 099 726 188 44 343 1 220 1 393 1 943 384 10 610 Vuorott.vap. 1 278 1 177 1 255 1 235 1 228 1 273 1 252 1 401 1 307 1 314 1 234 1 017 14 971 Kuntoutus 101 30 33 14 52 55 0 63 39 51 91 47 576 Kuntout.tuki 403 326 310 330 310 277 279 291 261 385 435 412 4 019 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 23 191 22 155 24 165 22 525 20 154 29 255 51 574 28 652 19 548 22 028 18 826 22 644 304 717 15

Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot palvelualueittain vuosina 2011-2012 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vakituisen henkilöstön poissaolot yhteensä 15,8 14,4 Vastuualue/palvelualue Kpv/vak. Poissaolo% Kpv/vak. Poissaolo% Tilaaja Lapset, nuoret ja elämänlaatu 6,1 2,4 1,8 0,5 Terveys, toimintakyky, ikäihmiset 5,9 2 20,7 6,6 Yhdyskunta ja ympäristö 24,3 6,6 16,4 5,4 Konsernipalvelut Konsernipalvelut 8,7 2,7 10,5 3,1 Palvelutuotanto Palvelutuotannon hallinto 8,2 2,7 6,4 2,1 Varhaiskasvatuspalvelut 14,1 4,4 14,4 4,5 Opetuspalvelut 7,5 3,1 6,6 2,9 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 16 5,1 12,0 4,0 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 11,5 3,9 12,6 3,9 Terveys ja toimintakyky 13,9 4,7 13,3 4,4 Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut* 22,7 7 Ikäihmisten hoito ja hoiva* 21,9 7,3 23,9 7,6 Yhdyskuntarakenne 17,1 5,6 17,9 5,4 Kanta-Hämeen pelastuslaitos 12,5 3,7 11,4 3,5 Hämeenlinnan terveyspalvelut -liikelaitos 12,7 4,2 14,7 4,7 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos 17,2 5,2 2,0 0,8 Linna Lomituspalvelut -liikelaitos 24,4 7,2 23,7 7,2 *palvelualueet yhdistyivät 1.1.2012 Vuonna 2012 sairauspäiviä kertyi vakinaista henkilöä kohden 14,4 kalenteripäivää. Luku on laskenut 1,4 kalenteripäivää vakituista henkilöä kohden vuodesta 2011. Palvelualueittain tarkasteltuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli eniten palvelutuotannon puolella hoito ja hoiva -palvelualueella sekä lomituspalveluissa. Taulukossa on määriteltynä sairauspoissaolot myös poissaoloprosentteina. Poissaoloprosentti kuvaa sairauspoissaolotyöpäivien prosentuaalista osuutta kyseisen palvelualueen teoreettisista työpäivistä. 16

Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot vuosina 2011 2012 Kalenteripäivät 2012 Kalenteripäivät 2011 Henkilöt 2012 Henkilöt 2011 jakauma % jakauma % 2012 2011 1-3 pv 8126 7896 16,9 16,2 1823 1829 4-10 pv 10011 10490 20,9 21,5 923 924 11-60 pv 17821 17848 37,1 36,7 443 452 61-90 pv 4257 5036 8,9 10,3 42 44 91-180 pv 5248 5082 10,9 10,4 30 31 181- pv 2508 2332 5,2 4,8 8 7 yht. 47971 48684 100,0 100,0 3269 3287 Taulukossa on kuvattuna vakituisen henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrä jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan. Kaupungin henkilöstöpoliittisena tavoitteena on sairastuvuuden vähentäminen, sairauspäivien määrä on edelleen vähentynyt 1,5 %, mutta 5 %:n tavoitetta ei saavutettu. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vastaa noin 131 henkilön vuoden poissaoloa. Sairauspoissaoloista 37,1 % oli kestoltaan 11 60 päivän sairauspoissaoloja. Vakituisesta henkilöstöstä 34,0 prosentilla ei ollut vuoden aikana yhtään sairauspoissaoloa. Vuonna 2012 Työterveyshuollon lääkärien myöntämistä sairauspoissaoloista suurin syyryhmä oli tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet, toisena oli hengityselinten sairaudet ja seuraavana mielenterveyden sairaudet. Kesäkuun alussa 2012 tulivat voimaan työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslakien muutokset, joiden tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Työntekijän työkyky on arvioitava ja työssä jatkamismahdollisuudet on selvitettävä riittävän varhain. Lain mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Päivärahaetuuksien hakuaika lyheni, sairauspäivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa. Työterveyshuoltolain muutoksen myötä työterveyshuollon on annettava lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. Muutokset edellyttävät tiivistä yhteistyötä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kesken. 17

TYÖTURVALLISUUS Vuonna 2012 Hämeenlinnan kaupungin henkilöstölle sattui yhteensä 294 työtapaturmaa, joista 225 sattui työpaikalla, 60 työmatkalla ja 6 työpaikan ulkopuolella työtehtävissä. Lisäksi kirjattiin 3 ammattitautia. Vuoden 2009 alusta lähtien työtapaturmatilastoissa on ilmoitettu erikseen liikelaitosten työtapaturmat. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksessa sattuneiden työtapaturmien vähäisen määrän vuoksi tapaturmat on kirjattu palvelutuotannon, konsernipalveluiden ja tilaajaorganisaation työtapaturmalukuihin. Vuonna 2012 sattuneista työtapaturmista aiheutui yhteensä 2040 korvauspäivää. Korvauspäivät ilmoittavat niiden päivien lukumäärän, joilta on maksettu päivärahaa. Päiväraha maksetaan, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. 164 työtapaturmasta ei aiheutunut korvauspäiviä. Työtapaturmat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit, niistä aiheutuneet korvauspäivät sekä työtapaturmakorvaukset vuosina 2012-2013 (ei Kanta-Hämeen Pelastuslaitos) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 työtapaturmat 89 72 51 51 62 81 80 153 152 176 195 joista korvauspäiviä 1204 702 387 385 502 672 452 1152 657 678 840 työmatkatapaturmat 16 27 16 17 22 22 24 48 37 49 56 joista korvauspäiviä 436 561 65 73 240 235 333 658 539 280 544 ammattitaudit 0 0 2 1 0 0 2 6 4 3 3 joista korvauspäiviä 0 0 0 0 0 0 0 13 0 0 0 työtapaturma korvaukset 75697 38161 25404 49726 49278 81507 88290 220451 128013 174142 189463 Työtapaturmat, työmatkatapaturmat ja ammattitaudit, niistä aiheutuneet korvauspäivät sekä työtapaturmakorvaukset vuosina 2012-2013 (ei Kanta-Hämeen Pelastuslaitos) työtapaturmat työmatkatapaturmat 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 60 50 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ammattitaudit työtapaturma korvaukset 7 250 000 6 5 200 000 4 150 000 3 100 000 2 1 50 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 18

Palvelutuotannossa eniten työtapaturmia sattui ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueella (60 kpl) sekä varhaiskasvatuspalveluissa (33 kpl). Työmatkatapaturmia sattui eniten varhaiskasvatuspalveluissa (9 kpl), ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueella (8kpl) ja opetuspalveluissa (7 kpl). Vuonna 2012 sattuneista työtapaturmista aiheutui eniten sijoiltaan menoja (128 kpl), haavoja (69 kpl) ja tärähdyksiä (48 kpl). Työtapaturmista aiheutui myös useita murtumia ja palovammoja. Vuonna 2012 työtapaturmien määrä kasvoi noin 13 %. Toimijoittain tarkasteltuna vahinkomäärät vahinkotyypin mukaan ovat kasvaneet jokaisella kaupungin toimialueella. Palvelutuotannossa, konsernipalveluissa ja tilaajaorganisaatiossa +7 %, Hämeenlinnan terveyspalveluissa + 15 %, Linnan lomituspalveluissa +18 % ja Kanta- Hämeen pelastuslaitoksella +66 %. Vahinkomäärät ovat siten lisääntyneet eniten Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ja Linnan lomituspalvelut - liikelaitoksessa. Vuonna 2011 työtapaturmia sattui 12 % enemmän kuin vuonna 2010 kun taas vuonna 2010 työtapaturmia sattui 6 % enemmän kuin vuonna 2009. Suuntaus on erittäin huolestuttava. Työtapaturmien määrän jatkuva kasvu on saatava pysäytettyä. Kehityksen pysäyttämiseksi on suunniteltu useita toimenpiteitä. Työtapaturmien tutkintaa tehostetaan siten, että työsuojeluvaltuutetut käyvät työpaikalla läpi jokaisen työtapaturman kohteeksi joutuneen työntekijän ja tämän esimiehen kanssa. Keskustelun pohjalta täytetään työtapaturmien tutkinta- lomake. Keskusteluissa keskitytään erityisesti siihen, miten voidaan ehkäistä samanlaisen työtapaturman uusiminen. Läheltä piti- tilanteiden seurantaa tehostetaan vastaavalla tavalla. Työsuojelujaosto tekee keskustelujen perusteella yhteenvetoja ja antaa työpaikoille suosituksia. Keväällä 2013 käynnistetään sähköisen työturvallisuusjärjestelmän kilpailutus. Sähköisen työturvallisuusjärjestelmän avulla saadaan tehostettua työpaikkojen vaarojen ja riskien arviointia sekä pystytään puuttumaan läheltä piti- tilanteisiin nopealla aikataululla. Hämeenlinnan kaupungin vakuutusyhtiö vaihtui 1.1.2013 Fenniaksi. Fennian edustajien kanssa on käyty keskusteluja työturvallisuusyhteistyöstä. Kevääksi on sovittu kaksi esimiehille suunnattua koulutustilaisuutta, joiden aiheita ovat mm. lakisääteinen tapaturmavakuutus, työturvallisuusvastuut ja tapaturmakustannukset. Lisäksi on neuvoteltu kohdennetuista koulutustilaisuuksista eri palvelualueille. Kohdennetuissa tilaisuuksissa käydään läpi juuri kyseisen palvelualueen työtapaturmatilannetta. Työsuojelu Hämeenlinnan kaupungin työsuojeluorganisaatio muodostuu työsuojelupäälliköstä sekä 4 työsuojeluvaltuutetusta. Hämeenlinnan kaupungin työsuojelutoimikuntana toimii yhteistyötoimikunta. Vuonna 2012 työsuojelun toiminnan painopisteinä olivat mm. kaupungin kiinteistöjen sisäilmaan liittyvät kysymykset ja niiden ratkaiseminen. Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke kohdentui Hämeenlinnassa Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelualueeseen.

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hämeenlinna kaupungin työhyvinvointiohjelmassa on kuvattu kaupungin työhyvinvointia tukevat toimintatavat ja tukirakenteet. Työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen. Se on työkalu ja apuväline, jonka avulla kaupungin johto, esimiehet, henkilöstö, luottamusmiehet, työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto pyrkivät luomaan työhyvinvoinnin lisäämiseen kannustavan ja kehitysmyönteisen ilmapiirin. Työhyvinvointiohjelma sisältää yksilön työkyvyn tukemiseen liittyvää ohjeistusta aktiivisen tuen mallista, työkyvyn arvioinnista, uudelleensijoitustoiminnasta, kuntoutuksista, tyhy liikunnasta, osaamisesta ja työn hallinnasta sekä työterveyshuollon palveluista. Työyhteisön työhyvinvointiin liittyvä osio sisältää yhteisöllisyyteen, työntekijä- ja työyhteisötaitoihin, johtamiseen ja esimiestaitoihin, erityistilanteisiin, työsuojeluun sekä työhyvinvoinnin seurantaan liittyvää ohjeistusta. Yksikön työkyvyn tukeminen Yksikön työkykyä tuetaan noudattamalla ns. aktiivisen tuen mallia. Aktiivisen tuen mallin mukaisen toimintatavan mukaan työhyvinvointia uhkaaviin tekijöihin ja ilmiöihin tulee puuttua välittömästi niiden tultua ilmi. Puuttumisella tarkoitetaan asioiden käsittelyn välitöntä käynnistämistä, jotta työhyvinvointia uhkaavat tekijät sekä yksilö että työyhteisötasolla saadaan poistettua tai hallintaan. Aktiivisen tuen mallin kokonaisuus jaetaan kolmeen osaan. 1) Varhainen tuki on osa esimiestyötä. Esimies käy aktiivisen tuen mallin mukaisen keskustelun työntekijän kanssa. Varhaisen tuen vaiheessa tunnistetaan työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä heikentäviä tekijöitä sekä tehdään työkykyä tukevia ja edistäviä ratkaisuja. 2) Tehostettu tuki. Tehostetun tuen toimintamallia tarvitaan, kun työyksikön varhaisen tuen toimet eivät riitä. Tehostettu tuki käynnistyy työhyvinvointineuvottelulla, jonka esimies tai työterveyshuolto voi kutsua kokoon. Neuvottelun tavoitteena on etsiä keinoja työntekijän työkyvyn palauttamiseksi ja työssä jatkamiseksi. Tehostetun tuen keinoja ovat mm. lääkinnällinen ja ammatillinen (mm. työkokeilu) kuntoutus, osa-aikaeläkeratkaisut, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja organisaation omat toimet, mm. uudelleensijoittaminen. 3) Paluun tuki. Paluun tuki auttaa työntekijää palaamaan työhön pitkän sairausloman jälkeen. Ennen työhön paluuta tehdään paluusuunnitelma sekä sovitaan seurannasta. Paluun tuki on osa esimiestyötä. Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen on mahdollista myös osasairauspäivärahan (12 72 arkipäivää) turvin. Työhyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi esimiehille on luotu Populus järjestelmän yhteyteen toiminto, joka ilmoittaa esimiehille sähköpostitse kun jokin hänen alaisensa poissaolorajoista (yli 5 lyhyttä sairauspoissaoloa vuodessa tai 30, 60, 90, 120, 180 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti tai kumulatiiviesti kalenterivuodessa) täyttyy. Uusi toiminto on esimiehen apuväline alaisen sairauspoissaolorajojen täyttymisen seurantaan ja varhaisen tukemisen mahdollistamiseen. 20

Aktiivisen tuen mallin mukainen keskustelu on käytävä mm. jos työntekijällä on toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja yli viisi kertaa vuodessa tai jos työntekijällä on yli 30 kalenteripäivän yhtäjaksoinen tai kumulatiivinen sairauspoissaolo vuodessa. Työterveyshuoltoon esimiehen tulee ilmoittaa kun työntekijän sairauspoissaolo on kestänyt 30 kalenteripäivää / sairauspäivärahapäivää. Työntekijän työkyvyn arviointi ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista on tehtävä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa, kun sairauspoissaolo jatkuu yli 90 päivää. Uudelleensijoittaminen Uudelleensijoitustoiminta palvelee kaupungin vakituisessa virka-/työsuhteessa olevaan henkilöstöä. Uudelleensijoittamista voidaan ryhtyä suunnittelemaan, mikäli kyseessä on pitkittynyt tai pysyvä osatyökykyisyys, joka saattaa johtaa työkyvyttömyyteen. Työkyvyssä on tällöin todettavissa sellaisia lääketieteellisesti todettavia muutoksia, että työskentely nykyisessä työssä on mahdotonta. Uudelleensijoittamisen tarve lähtee yleensä liikkeelle työterveys- tai muun lääkärin lausunnon perusteella. Uudelleensijoittaminen tapahtuu Kevan ammatillisen kuntoutuksen turvin. Vuonna 2012 kaikkiaan 25 kaupungin työntekijää hakeutui Kevan ammatillisen kuntoutuksen asiakkaaksi. 11 hakemusta johti osatyökykyisen työssä jatkamiseen työkokeilun avulla joko omassa tai uudessa työyksikössä. 1 työkokeilu keskeytyi terveydellisistä syistä. 2 työntekijää siirtyi terveydellisistä syistä toiseen työtehtävään ilman Kevan ammatillista kuntoutusta. Onnistuneita uudelleensijoituksia oli 13. Yleisin ammattinimike, joista kuntoutukseen hakeuduttiin, oli lähi- ja perushoitajat. Yleisin syy hakeutua ammatilliseen kuntoutukseen olivat edellisten vuosien kaltaiset, eli tuki- ja liikuntaelinrajoitteet (noin 50 % hakijoista). Mielenterveydellisistä syistä ammatilliseen kuntoutukseen hakeutui 15 % hakijoista. Yleisin ammatillisen kuntoutuksen toimenpide on työkokeilu. Aktiivisella uudelleensijoitustoiminnalla sekä aktiivisen tuen mallin mukaisella toiminnalla Hämeenlinnan kaupungin varhe- maksujen kertymään pyritään vaikuttamaan positiivisella tavalla. Tutkimushankkeet Kaupunki osallistuu Työterveyslaitoksen Alkoholihaitat hallintaan (AHA) tutkimus ja kehittämishankkeeseen. Hankkeessa mukana olevat työpaikat ottavat käyttöönsä haittoja ehkäisevän toimintatavan joko Työterveyslaitoksen kouluttaman työterveyshuoltonsa tai työsuojelu-/päihderyhmänsä avulla tai sitten omatoimisesti Työterveyslaitoksen kirjallisen materiaalin tukemana. Työterveyslaitos tutkii samalla, muuttuvatko työpaikoilla vallitsevat käytännöt alkoholiasioissa toimintatavan käyttöönoton myötä vuodesta 2011 vuoteen 2013. Hämeenlinna ottaa toimintatavat käyttöönsä Työterveyslaitoksen kouluttaman päihderyhmän avulla. AHA- hankkeeseen liittyi lähtötilanteen kartoituskysely, joka toteutettiin koko henkilöstölle keväällä 2011. Kartoituskyselyyn vastasi noin 45 % henkilöstöstä. Kyselyn tuloksia analysoitaessa voidaan todeta, että työyhteisöissä on havaittu haittoja niin alkoholista kuin tupakastakin. Alkoholiin liittyviä haittoja ovat mm. krapulassa töihin tulo, myöhästelyt tai poissaolot, ihmissuhdevaikeudet, tehottomuus ja alkoholin haju. 21

Lähes kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että alkoholihaittoihin tulee puuttua ja haitoista olisi hyvä puhua työpaikalla jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että ennalta ehkäisevälle työlle alkoholihaittoihin liittyen on tarvetta. Ehkäisevää työtä helpottavia tekijöitä työpaikoilla ovat yhteisöllisyys, avoin ilmapiiri, alkoholin käyttöä tukematon työkulttuuri sekä tieto työpaikan käytännöistä. Vastaajat tunsivat huonosti kaupungin päihdeohjelmaa tai työsuojeluohjelmaa. Koulutukset päihdetyöryhmälle ja esimiehille järjestettiin vuoden 2012 aikana. Päihdeohjelman päivitys on käynnissä ja uudistettu päihdeohjelma otetaan käyttöön keväällä 2013. Uudistetun päihdeohjelman tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Hankkeeseen liittyvä seurantakysely järjestetään syksyllä 2013. Työhyvinvointikysely Kuntien eläkevakuutus toteutti Hämeenlinnan kaupungin toimeksiannosta työhyvinvointikyselyn tammikuussa 2010. Aikaisempi työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä 2006. Työhyvinvointikyselyyn vastausprosentti oli 57,1 %. Vastausprosentti on ollut samaa luokkaa myös aikaisempien työhyvinvointikyselyjen osalta. Koko kaupungin tasolla kehitettävää on mm. työnantajamaineessa, työn turvallisuudessa sekä työmenetelmissä ja -välineissä. Ergonomisten tekijöiden huomioimiseen tulisi panostaa. Myös työtehtäviin perehdyttämisessä sekä palautteen antamisessa ja palkkauksen kannustavuudessa on kehitettävää. Kyselyn tulosten julkistamisen jälkeen esimiehiä koulutettiin työhyvinvointikyselyn tulosten tulkintaan ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Esimiehet kävivät läpi työhyvinvointikyselyn tulokset työyksiköissään ja laativat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmia kehitettävistä kohteista sekä vahvistettavista vahvuuksista. Kehittämissuunnitelmiin kirjattiin kehittämiskohde, tavoitetaso sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Laadituissa kehittämissuunnitelmissa keskeisiä yleisesti toistuvia kehittämiskohteita olivat mm. tiedonkulku, palkitseminen, työtehtäviin perehdyttäminen, työyhteisön ilmapiiri, työergonomia, yhteiset pelisäännöt sekä turvallisuus. Kehittämissuunnitelmien toteutusvaihetta on selvitetty esimiehille suunnatulla kyselyllä. Kehittämissuunnitelman laatineista esimiehistä 29 % ilmoitti, että kehittämissuunnitelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. 63 % ilmoitti tavoitteiden toteutuneen osittain. Vuonna 2012 valmisteltiin työhyvinvointikyselyn toteuttamista vuonna 2013. Kyselyn toteuttaa Keva kuten edellisellä kerralla. Kevan toteuttaessa kyselyn saadaan vertailutietoa sekä edelliseen kyselyyn että vastaavista kuntaorganisaatioista. 22

Keskeisiä tietoja työhyvinvoinnista Tunnuslukuja 2012 2011 Koulutusapuraha (kpl) 24 14 Kehittäjäpalkinnot (kpl) 13 20 Työterveyshuollon kustannukset ( / vak.) 453 387 Onnistuneet uudelleensijoitukset (kpl) 13 14 Työtapaturmia (kpl) 195 176 Vakituisten sairauspäivät (kpvää / vak.) 14,4 15,8 Ei yhtään sairauspäivää (% vak.) 34,0 34,0 Tyhy-liikunta / Työkykyä ylläpitävä toiminta Hämeenlinnan kaupunki järjestää työntekijöilleen runsaasti erilaisia virkistysmahdollisuuksia. Työpaikkaliikunnan tarjoaa kaupungin henkilöstöpalvelut ja käytännön toiminnasta vastaa Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy. Tyhy-liikunta on tarkoitettu kaikille Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa oleville henkilöille. Kriteerinä etujen saamiseksi on voimassa oleva palvelussuhde. Vuoden 2012 aikana oli 36 136 (v. 2011 31 633) tilastoitua käyntisuoritetta, joista uimahallien käyntisuoritteita oli 7 387 (v. 2011 6 117). Sen lisäksi on itsenäisesti toimivia vakioryhmiä ja runsaasti vapaasti käytettäviä vakioetuuksia, joita on mahdoton tilastoida. Vuoden 2012 aikana järjestettiin erilaisia ohjattuja ryhmiä ja kursseja. Näitä olivat mm. niskaselkäpainotteinen vesijumppa, tehovesijumppa, Chiball, selkäryhmä, kuntosaliryhmä, venyttely. Lisäksi keväällä järjestettiin uintitekniikkakurssi. Ryhmien ilmoittautumis- ja maksukäytäntöä muutettiin syksyllä 2012 siten, että kuntosaliryhmiä lukuun ottamatta kaikki liikuntaryhmät muuttuivat kertamaksullisiksi. Tuettuja ryhmiä oli lisäksi lentopallossa, sählyssä ja kaukalopallossa. Hämeenlinnan kaupungin henkilöstölle järjestetään vuosittain myös pyöräilypäivä. Pyöräilypäivän yhteydessä muistetaan Hämeenlinnan kaupungin palveluksessa 20, 30 tai 40 vuotta olleita mm. polkupyörillä. Vuonna 2012 palvelusvuosilahjan sai 118 henkilöä. Vuonna 2012 tyhy-liikunnan kustannukset olivat yhteensä 49 992 euroa. 23

Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut ostetaan TyöSyke Oy:tä. Lisäksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstölle palvelua ostetaan seuraavilta palveluntuottajilta: Janakkalan terveyskeskus (Hämeenlinnan toimialueen Janakkalan toimipiste) Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä (Forssan toimialue) Vuonna 2012 tavoitteena oli suunnata määrärahasta vähintään 48 % (45 % 2011) ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja 52 % (55 % 2011) työterveyspainotteisten, yleislääkäritasoisten sairaanhoitopalvelujen ostoon. Tavoitetta ei saavutettu, sillä työterveyshuollon kustannukset 1,4 M jakaantuivat seuraavasti: Kela I 0,6 M 45,7 % (v. 2011 0,6 M, 48,2 %) Kela II 0,8 M 54,3 % (v. 2011 0,6 M, 51,8 %) Työterveyshuollon kustannuksista KELA korvaa työnantajalle ennaltaehkäisen työterveyshuollon osalta 60 % (Kela I) ja työterveyshuoltopainotteisen sairaanhoidon osalta 50 % (Kela II). Hämeenlinnan kustannukset vakituista henkilöä kohden olivat 453 (v. 2011 387 ). Työterveyshuollon suoritteet vuosina 2010 2012 Toimenpiteet Suorite määrä 2010 Suorite määrä 2011 Suorite määrä 2012 Käynnit lääkärin vastaanotolla (kpl) 9 022 4478 5579 Käynnit työterveyshoitajan / sairaanhoitajan vastaanotolla (kpl) 2 814 2571 2544 Käynnit erikoislääkärillä (kpl) 147 249 329 Laboratoriotutkimukset (kpl) 13 492 12123 12938 - joista terveystarkastuksissa 2 717 3000 3886 Röntgentutkimukset (kpl) 862 737 1151 Terveystarkastukset (kpl) - lääkäri 1 159 1692 977 - työterveyshoitaja 738 766 808 - työfysioterapeutti 228 158 117 Työterveyspsykologin ohjaus ja neuvonta (tunteina) 477 290 69 Työhyvinvointineuvottelu (kpl) 97 81 115 Työpaikkaselvityksiä tehdään työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien terveyden vaarojen ja haittojen selvittämiseksi. Työpaikkaselvitykset tehdään työnantajan esittämiin tai muutoin määriteltyihin kohteisiin sekä lakisääteisen tarkistusten kohteena oleville työpaikoille. Työpaikkaselvityksiä tehtiin toimintasuunnitelman mukaiseesti vuoden 2012 aikana 22 paikkaan. Työterveyshuollon ammattihenkilöstö tekee tarvittaessa työpaikkakäyntejä työterveyshuoltolain edellyttämien tilanteiden ja olosuhteiden selvittämiseksi. Vuoden 2012 aikana tehtiin 71 työpaikkakäyntiä. 24

Työyhteisön työhyvinvointi Työelämää koskevassa tutkimuksessa on todettu työyhteisön positiivisen sosiaalisen pääoman selittävän pitkälle myös yksilöiden työhyvinvointia. Työyhteisön kaikki jäsenet ovat syvästi yksilöllisessä ja yhteisöllisessä vastuussa työyhteisön hyvästä työilmapiiristä. Esimiehen tehtävänä on järjestää palavereja ja työpaikkakokouksia, joissa positiivista pääomaa voi kasvattaa. Työyhteisön tulee huolehtia vapaamuotoisesta yhdessäolosta. Tällaisia ovat työpäivän mittaan pidettävät kahvitauot, erilaiset virkistäytymistapahtumat, yhteiset juhlat jne. Koko kaupunkia koskevia yhteisöllisiä tapahtumia ovat mm. liikuntailtapäivät, pikkujoulut, henkilöstön muistamistilaisuudet jne. Johtaminen ja esimiestaidot Kaupungin esimiesrakenne koostuu virkavastuullisista ja työnjohdollisista esimiehistä. Virkavastuullisen esimiehen toimivaltaan sisältyy hallintosäännön mukaiset toimivaltuudet. Vastaavan tyyppistä toimivaltaa henkilöstöasioissa ei työnjohdollisella esimiehellä ole. Virkavastuullisia esimiehiä 31.12.2012 oli 149 henkilöä. Heistä 33,6 % oli miehiä. Suhteellisesti jaettuna kunkin esimiehen alaisuudessa oli noin 24,2 henkilöä. Kaupungin ylimpään johtoon on tässä raportissa määritelty kaupungin johtoryhmään kuuluvat johtajat. Ylimpään johtoon kuuluvista 9 henkilöstä, naisia on 44,4 %. Hämeenlinnassa panostetaan laadukkaaseen johtamiseen ja sitä halutaan edelleen kehittää. Kesäkuussa 2010 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn palvelu- ja hankintastrategian yhtenä keskeisenä hankkeena on johtamisen kehittäminen. Kehitystyö painottui johtamisen keskeisten osaamisalueiden määrittelyyn eli Hämeenlinnan hyvän johtamisen periaatteiden ja sisällön määrittelyyn. Johtoryhmässä on sovittu johtamisen kehittämisen peruslinjauksista, joihin liittyy sovittu vastuunjako kaupungin sisäisten esimieskoulutusten organisoinnista. Konkreettisella tasolla johtajuutta on vuonna 2012 tuettu sisäisella ja ulkoisella koulutuksella sekä konsultoinnilla sekä järjestämällä virkavastuullisille esimiehille esimiestyön koutsausta ryhmissä osana johtamisen tukijärjestelmää. Konsernipalveluiden vastuualueet järjestivät hallinnon ajankohtaisasioista tapaamisia esimiehille, palvelusihteereille ja muille asiasta kiinnostuneille. Esimiesfoorumeissa käsiteltiin strategisen tason asioita sekä koko organisaatiota koskevia linjauksia. Lisäksi kukin esimies on osallistunut oman ammattialansa mukaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. 25