Sote 89 Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja, puh. 040 501 5684.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 89 17.09.2014 Sote-järjestämislakiluonnoksesta annettava lausunto 1813/00.04.00/2014 Sote 89 Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja, puh. 040 501 5684. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja ter veys pal velu-uu dis tuk sen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luon noksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja tervey den huol lon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luon nos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheen joh ta jien 23.3.2014 tekemään sopimukseen sosiaali- ja ter veyden huol lon järjestämisen pääperiaatteista. Hallituksen esitys sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden jär jes tä mi ses tä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaan pa no lain, jossa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Lakiesitys löytyy Internet-osoitteesta: http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta sekä muilta jakelussa mai ni tuil ta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Myös muut kuin ja kelus sa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Lau sun topyyn töön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja ky sy myk siä hallituksen esitysluonnoksesta. Kyselyyn annettuja vastauk sia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu run saas ti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uudistuksesta pe reh dytys ma te ri aa le ja. Materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: www.stm.fi/sote-uudistus. Uudistusta koskeva vaikutusarviointi valmistuu syyskuun puo li vä lis sä ja toimitetaan lausunnonantajille erikseen. Valmistumisen jälkeen vai ku tus ar vioin ti ma te ri aa lit löytyvät myös yllä mainitusta In ternet-osoit tees ta. Selvitys esityksen mukaisen lakiluonnoksen suhtees ta perustuslakiin on vielä keskeneräinen. Tämä selvitystyö voi aiheut taa muutoksia lakiluonnoksen yksityiskohtiin. Lakiesityksestä koottuja keskeisiä kohtia: - Lakiesityksessä korostetaan palvelujen saatavuutta ja saa vutet ta vuut ta, kuntien asukkaiden tarpeisiin pohjautuvaa pal ve lusi säl töä sekä palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. - Esityksessä on erotettu selkeästi järjestämis- ja tuot ta mis vas-

tuu. Viisi nykyisiin sairaanhoitopiirien erityisvastuualueisiin pohjau tu vaa sote-aluetta vastaavat järjestämisestä ja kunnat tai kun ta yh ty mät tuottamisesta. - Sote-alueet laativat joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien kanssa järjestämispäätöksen, jossa sovitaan tuotta ja vas tuus sa olevista kunnista/kuntayhtymistä, rahoituksesta, pal ve lu ra ken tees ta, palvelujen hankinnasta, saatavuudesta ja saa vu tet ta vuu des ta, laatu- ja palvelutasosta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä seurannasta ja arvioinnista. Mi nis te riö hyväksyy järjestämispäätöksen. - Tuottamisvastuu annetaan kunnalliselle toimijalle ja tuot ta misvas tuu seen on kuuluttava ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kun tout ta vat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yh te nä kokonaisuutena. Ympärivuorokautisen ter vey den huollon (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) ja so si aa lihuol lon päivystyksen tuottaminen päätetään erikseen. Suppeam pi tuottamisvastuu voidaan antaa sitä varten perustetulle kun ta yh ty mäl le. - Sote-alue on kuntayhtymä ja sen hallintoon sovelletaan kun tala kia. Jokaisella kunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja kun ta yh ty män ylimmässä päättävässä toimielimessä. Yhden kun nan edustajien yhteenlaskettu äänimäärä on oltava alle 50 pro sent tia kaikkien kuntien asukasluvun mukaan mää räy ty västä äänimäärästä. - Kunnat osallistuvat sote-alueen rahoitukseen kunnan asu kasmää rään perustuvalla maksulla, joka on painotettu ikäluokkien pe rus hin to jen ja sairastavuuskertoimen mukaisesti. Tuot ta ja tahoil le korvataan kustannukset järjestämispäätöksessä so vit tavan mukaisesti. Lakiluonnokseen on tullut merkittäviä muutoksia suhteessa aiempiin esi tet tyi hin esityksiin. Enää ei ole määritelty alueiden väes tö mää räpoh jia, myöskään määrittelyjä perustason ja erityistason palvelujen tuot ta mi ses ta ei ole, ostopalvelut yrityksiltä ja yhteisöiltä on sallittu. La ki luon nok sen eräänä keskeisenä päämääränä näyttää olevan valtion ohjausvallan kasvattaminen kuntien vallan kustannuksella. Kysees sä on merkittävä muutos kuntien näkökulmasta. Kuntien päätös val taa siirretään kauemmas peruskunnasta, ehkä toiselle isommal le kunnalle tai kuntayhtymälle, silti kunnilla on edelleen ra hoi tusvas tuu palveluista. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten eri tyis vas tuualuei den pohjalta.

Jämsän kaupunki on kuulunut 1.1.2013 lähtien Pirkanmaan sai raanhoi to pii riin ja siten Tampereen yliopistollisen sairaalan eri tyis vas tuualu ee seen (TAYS erva). TAYS ervaan kuuluu nykyisin Pir kan maan, Ete lä-poh jan maan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen sai raan hoi to piirien 67 kuntaa ja sen väestömäärä on noin 1,1 mil joo naa asu kas ta. Erikoissairaanhoidon palvelut, joita ei tuoteta omassa sairaalassa han ki taan siis Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä, mutta sosiaalihuollon eri tyis pal ve lut Keski-Suomen alueelta. Keski-Suomen sai raan hoi topii ri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen (KYS erva) Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Poh jois-kar jalan sairaanhoitopiirien ja 67 muun kunnan kanssa. KYS ervan väestö poh ja on noin 800 000 asukasta. Pohdittaessa sote-alueeseen kuulumista on syytä huomioida, että ky se ei ole sairaanhoitopiirin valinnasta ja erikoissairaanhoidon palve luis ta vaan integroitujen sosiaali- ja terveyspalvelujen jär jes tä mises tä ja tuottamisesta kunnan alueen asukkaille.kunnan pal ve lu tuotan nos ta 60-70 % on sote-palveluja, joista erikoissairaanhoidon osuus on noin 25 %. Sote-alueiden muodostamisen tavoitteina ei tule olla sairaanhoitopiirien tehtävien laajentaminen vaan uusien or gani saa tioi den luominen. Päätettäessä sote-alueesta on syytä ottaa huomioon alueen tuleva kehitysennuste väestö-, työpaikka- ja elinkeinorakenteen kannalta. Mikäli sote-alue kokonaisuutena menestyy, tuo se myös yksittäiselle kunnalle elinvoimaa ja paremmat menestymismahdollisuudet sekä vahvistaa alueen sote-palveluita. Lakiesitys ei suoraan ota kantaa, onko vastuukuntamalli mah dol li nen palvelujen tuotannossa. Vastuukuntamallin käyttämistä kun ta yh tymä mal lin vaihtoehtona ei tule lailla estää. Kunnilla pitäisi olla oi keus paikallisista lähtökohdista ja olosuhteista käsin itse suunnitella tuotta ja or ga ni saa tio mal li, joka täyttää lain kriteerit. Kaikkein päätösten tulisi pohjautua tietoon ja toiminnan en nus tet tavuu des ta on silloin merkittävä hyöty. Sote-järjestämislakiluonnos ei ny ky muo dos saan anna juurikaan tie toa tulevasta. Selvää on ai noastaan järjestäjätahot eli sote-alueet. Mil lään nykyisellä erva-alueella ei ole suunnitelmia miten alueen so te-pal ve lut järjestetään. Joillakin alueil la on kuntien yhteistuumin käyn nis tet ty alustava suunnittelu. Kes ki-suo men alueella pohditaan maa kun nal lis ta kun ta yh ty mä mal lia palvelujen tuottajana, Pir kan maan kunnilla ei ole vielä jär jes täy dyt ty pohtimaan tulevia tuot ta mis ta ho ja tai vastuita. Ra hoi tus vas tuun, tuottamistavan ja -tahojen ol les sa näin paljon avoinna, on kun tien vaikea antaa yksityiskohtaisia lau sun to ja.

Kunnat omistavat suunnitellut sote-alueiden kuntayhtymät, kuten myös tuotantovastuulliset kuntayhtymät. Näin ollen kuntien rooli näiden toimijoiden rakentumisessa ja ohjauksessa on huomioitava riittävällä tavalla. Nykyinen lakiesitys ei tätä toteuta. Kyseessä on yksi suurimmista kuntien toimintaan kohdistuvista muutok sis ta. Sote-järjestämislaki tulee voimaan tullessaan voi mak kaas ti vaikuttamaan kuntien rooliin ja tehtäviin. Tämä pitää huo mioi da kaikissa kuntia koskevissa lakihankkeissa, erityisesti kuntalain pit källe edenneessä valmistelussa. Voimaan tulevassa laissa on otettava sosiaalihuollon palvelujen järjes tä mi sen ja tuottamisen näkökulma esitettyä painokkaammin esil le, koska sosiaalihuollon toiminnot ovat vähintään yhtä mer kit tä väs sä asemassa kuin terveydenhuollon palvelut järjestettäessä kun ta laisten palveluita. Suurin osa sosiaalihuollon palveluista tuotetaan peruskunnissa ja lähel lä kuntalaista, joten uudistuksessa tulee korostaa perustasolla tapah tu vaa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja eri kois sai raanhoi don integraatiota ja muodostaa tuottajatahot tästä näkökulmasta. Uudistus on edelleen monilta osin täysin keskeneräinen, erityisesti suhteessa muutoksen suuruuteen ja aikatauluun. Uudistuksen toimeen pa non aikataulutusta tulisikin vielä tarkentaa ja järkevöittää. Laki esi tyk seen tulee saada tarkennuksia ainakin kuntien ra hoi tus vastuun, tuotantovastuun, hyvinvoinnin ja terveyden edis tä mis vas tuun sekä perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen osalta. Sote-alueiden hallinnon ja tuotannon järjestelyt eivät valmistu muu tamas sa kuukaudessa ja mikäli laki tulee voimaan alkuvuodesta 2015, ei tuottajatahojen ole mahdollista käynnistää toimintaansa 1.1.2017 lähtien. Edellä mainituista syistä esitetään, että laki palautetaan uudelleen val mis te luun ja lain toimeenpanoa siirretään. Jämsän kaupungin valtuuston ja sote-lautakunnan yhteinen se minaa ri sote-järjestämislakiluonnoksesta pidetään 15.9. Esittelijä täyden tää seminaarin jälkeen ehdotustaan kokouksessa. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön vä li tyk sel lä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muo dos tet ta vaan so te-aluee seen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Sen vuok si kunnille osoitet tu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. So te-alu ee seen sijoit tu mis ta koskevaan kannanottoon suhtaudutaan kun nan vi ral li se na kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston pää tök ses tä tu lee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja ter veys mi nis te ri öön. Järjestämislakiluonnosta koskeva Terveyden- ja hyvinvoinnin lai tok-

sen tekemä vaikutusten ennakointi on valmistunut 16.9.2014 ja se on liitteenä. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää lähettää liitteenä olevan lausun non lakiesityksestä kaupunginhallitukselle. Lautakunta ei ota kantaa sote-alueen valintaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.