Ontologia ja tietoteoria FILP340 (6 op/4 ov) luennot + oheismateriaali 31.10.-4.12.2007 (18 h) Pessi Lyyra Ontologia ja tietoteoria Yksilöoliot ja ominaisuudet Mieli ruumis-ongelma Persoonuuden/substanssin ongelma Kurssitiedot Luennot (18 h) + oheismateriaali korvaa 6 op/4 ov. Tentti 18.12.2007 klo 9-12 MaB 102 Osiot ja oheismateriaalit: 1. Ontologia: Luennot (3 h x 6 h = 18 h) + Parmenides (Platonin dialogi) = (3 op/2 ov) ja 2. Lammenranta: Tietoteoria/Morton: A Guide through the Theory of Knowledge = (3 op/2 ov) Luentorunko 30.10.2007 1. Ontologian ja tietoteorian status ja identiteetti 2. Historiallista taustaa 3. Tietoteoria: pikainen ekskursio 4. Tietoteorian klassisia kantoja: rationalismi ja empirismi 6.11. Tietoteorian haaste ontologialle Filosofian kysymykset Aluksi filosofian piiriin kuuluivat kaikki todellisuutta koskevat kysymykset. Tieteiden äiti Nykyisin filosofia tutkii erityistieteiden perusteita, mitkä ne ottavat itsestään selvinä. Filosofian erityisalat Ontologian ja tietoteorian status Filosofia etsii vastauksia esimerkiksi kysymyksiin: mitä ovat arvot? etiikka, aksiologia mitä on merkitys? semantiikka, kielifilosofia mitä on totuus? totuusteoriat, kielifilosofia, tietoteoria mitä on kauneus? estetiikka mitä on todellisuus? tieteet, metafysiikka/ontologia mitä on mahdollisuus? modaalilogiikka mitä on vapaus? yhteiskuntafilosofia, etiikka, ontologia.. mitä on oikeus? oikeusfilosofia, yhteiskuntafilosofia ym. Kysymyksiä olevan ja tiedon luonteesta on pidetty filosofian perustavimpina, ensimmäisinä kysymyksinä,. Tieto-opin ja ontologian/metafysiikan kysymykset ja historia liittyvät toisiinsa monin tavoin. 1
Ontologia? Metafysiikka? Ontologia ja metafysiikka mielletään opiksi olevan ja todellisuuden perimmäisestä luonteesta mitä eroa näillä on? Perinteisesti metafysiikka jakautuu kahteen osaan: 1) yleiseen (metaphysica generalis) 2) erityiseen metafysikkaan (metaphysica specialis) Ontologia? Metafysiikka? Yleisen metafysiikan tehtävä oli tutkia olevaa olevana = ontologia Erityinen metafysiikka tutkii erityisiä olevia, jotka eivät kuulu muiden tieteiden pariin: Jumalaa, sielua, maailmaa = teologia, psykologia, kosmologia Joskus myös tietoteoria lasketaan osaksi metafysiikkaa. Termien historiaa ja etymologiaa Ensimmäisenä termiä ontologia käytti Rudolf Göckel (lat. Goclenius) 1500-luvulla. Ontologia on johdettu sanan ών/ουσα/όν joukon sanavartalosta οντο- (onto-) oleva ja λογος oppi, kirjaimellisesti oppi olevasta. Metafysiikka-termi tulee sanoista ταµετάτα φυσικά (ta meta ta fysika), mikä tarkoittaa fysiikan jälkeen. Termien historiaa ja etymologiaa Fysiikka tarkoitti Aristoteleellä oppia luonnosta (φυσισ/fysis). Fysiikan jälkeen viittasi keskiaikaiseen kirjastoluokitukseen, Nimi viittaa osuvasti oppiin luonnontieteiden tuolla puolen. Aristoteleen oma termi oli ensimmäinen filosofia. Ontologian peruskysymykset Riku Juti (Johdatus metafysiikkaan, 2001): metafysiikalla/ontologialla ei selvää yhtä peruskysymystä. Vaihtoehtoja: Mitä tarkoittaa olla (olemassa)? Mikä on olemisen mieli? Mikä on oleva olevana? Mikä on olevan rakenne? Mitkä ovat olevan kategoriat (ja niitä koskevat lait)? Mitä tässä luentosalissa on? 2
Ontologia ja kategoriat Se, mitä juuri teitte, oli kategorisointia. Kategorisointi (taksonomia), olevan jakaminen perustavimpiin luokkiin (kategorioihin), on tärkeä osa ontologiaa. Kategorisointia voi tehdä monella tasolla. Kategorisointiin liittyy kysymys, miksi kukin olevan laji kuuluu mihinkäkin kategoriaan. Miten? "Metafyysiset uskomukset tulee oikeuttaa pätevän päättelyn, kokemuksen tai terveen järjen keinoin. Oikeutusprosessin tulee olla julkinen ja siinä esiintyvien päättelyketjujen kenen tahansa riittävän harjaantuneen ajattelijan toistettavissa. Metafysiikassa ei siis pidä vedota mystiseen kokemukseen, jumalalliseen ilmoitukseen tai muihin julkisuuden, toistettavuuden ja arkiajattelun periaatteet rikkoviin menetelmiin. Metafysiikka pyrkii puolueettomaan tietoon tutkimuskohteestaan. (Juti 2001) Olevan yleisimmät kategoriat Mitä kaikkea olevaa siis on? Konkreettiset oliot alkeishiukkaset luonnontieteiden kuvaamat oliot arkipäivän asiat teknologiset esineet olioiden ominaisuuksia olioiden välisiä suhteita abstrakteja olioita tapahtumia mahdollisuuksia sieluainesta yhteiskunnallisia instituutioita taruolentoja ym.? Esiontologista ontologiaa Ennen ontologian keksimistä oltiin jotain mieltä todellisuuden rakenteesta. Animismi (henkiuskonto): monet alkuperäiskansat uskovat, että kaikella on mieli tai sielu. Siksipä kaikkea voi ymmärtää psykologisin käsittein: puu haluaa kasvaa jne. Tämä on kuitenkin varhainen materialistinen tai hyleettinen (hylozoistinen) teoria (hyle = aine). Aineeseen kuuluu sielu, aine elää. Antiikin ontologiset teoriat Antiikissa alettiin muodostaa tieteellisiä teorioita todellisuuden luonteesta. Thales (n. 636-546 eaa., ensimmäinen filosofi): kaikki on vettä. Anaksimandros (n. 609 eaa.-n. 546 eaa.) : kaikki on ikuista, määrittämätöntä alkusubstanssia (apeiron). Evoluutioteoria; ihminen kehittynyt vesieläimistä. Anaksimenes (n. 585-525 eaa.): kaikki on ilmaa eri tiheysasteissa. 3
Parmenides (515-450 eaa.) Herakleitos (535-475 eaa.) Ensimmäinen metafyysikko: hän otti ensimmäisenä tutkimuskohteeksi itse olevan olevana (τό όν) Miletolaiset selittivät luonnon (fysis) rakennetta ottaen sen olemisen itsestään selvänä. Parmenides: Kaikki olevat ensi sijassa ovat (koostuvat olemisesta). Mikään ei muutu. Muuten joudutaan ristiriitoihin. Oleva on yksi, pysyvä ja pallonmuotoinen. Parmenides erotti toisistaan todellisuuden ja ilmentymän. Aistit tuottivat doxaa, luuloa/mielipidettä (= sotkuinen ja sekava ilmenevä maailma) Järjen avulla päästiin tietoon olevasta (aletheia) (= täydellinen oleva maailma) Herakleitos (Hämärä): kaikki on tulta. vastakohtien jännite Sota on kaiken isä ja kuningas Kaikki tulee yhdestä ja yksi tulee kaikesta. Kaikki vaihtuu tuleksi ja tuli kaikeksi. Kaikki virtaa. Sielu on tulta ja vettä: Kuiva sielu on viisain ja paras. Viiniä juomalla sielu kastuu. Vaikuttaa siltä, että Herakleitos on täysin vastakkaisilla linjoilla Parmenideen kanssa. Mutta hän ajatteli, että järki (nous/logos) on yksi ja sama kaikilla ja se on yhteydessä olevaan. Kaikki on yksi. Antiikin ontologiset teoriat Empedokles (490-430 eaa.): oleva pallonmuotoinen sekoitus neljä elementistä Anaksagoras: πανσπερµία, kaikki sisältää kaiken idun Atomistit: avaruus Platon (427-347 eaa.)(<parmenides <Pythagoras <orfilaisuus) ideamaailma vs sotkuinen ja sekava aineellinen maailma. Vain ideat ovat todellisia, aistien kautta tiedetty on mielipidettä ja uskomusta (ilmentymää). Tietäminen mahdollista, koska sielu ennen ihmiseen tuloa on nähnyt ideoita. Aristoteles (384-322 eaa.) Aristoteles ei hyväksynyt Platonin ideoita, vaan ajatteli, että ideat ovat muotoja, jotka esiintyvät vain aineellisten olioiden yhteydessä. Ontologiaan ja Aristoteleen ensimmäiseen filosofiaan palataan myöhemmin. Descartes ja huomion kääntäminen itseen: tietoteoria René Descartes (1596-1650) ja Immanuel Kant (1724-1804): Ensin on kysyttävä: mitä voimme tietää? Vasta sitten voimme vastata kysymyksiin, mitä on olemassa ja mitä oleminen on. Descartes: Meditationes de prima filosofiae (Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta) käsitteli tietoteoriaa (vrt. Aristoteles). Reflektiivinen filosofia Tämä on reflektiivistä filosofiaa Reflektiivisessä filosofiassa on käännetty huomio maailmasta itseen, subjektiin. Kysytään tiedon mahdollisuutta transkendentaalifilosofia kysyy mahdollisuuksien ehtoja. Descartes, Kant, fenomenologia, hermeneutiikka, subjektifilosofiat. 4
Mitä on tieto? Platon: perinteinen tiedon analyysi: Tieto on perusteltu tosi uskomus Analyysi voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) mitä on perustelu? 2) mitä on totuus? 3) mitä on uskomus? Vastaesimerkki Titta on syksyisellä kävelyllä järven rannalla. Vedessä ui kymmenen sorsaa. Kuuluu laukaus, ja yhdeksän sorsaa lähtee lentoon. Yksi sorsa jää lillumaan veteen. Titta ajattelee: yksi sorsa ei halunnut lähteä mukaan. Vedessä näkyvä sorsa ei olekaan oikea vaan metsästäjän muovinen tekosorsa, houkutuslintu, jota Titta luulee sorsaksi. Mutta kaislojen seassa piilossa on yksi sorsa, joka ei halunnut lähteä mukaan. Siispä Titalla on perusteltu tosi uskomus. Se ei kuitenkaan ole tietoa. Perinteinen tiedon analyysi ei olekaan pätevä. Kattava tiedon analyysi odottaa vielä tekijäänsä (onko mahdollinen?) Perusteltuus Perustelu/oikeutus on kuitenkin tietoteorian kannalta merkittävä asia. Perustelut liittyvät usein tiedon lähteeseen. Eri tapoja perustella tai oikeuttaa tieto on ainakin: 1. Koherenssi muun tiedon tai joidenkin peruslähtökohtien kanssa: rationalismi. 2. Kokemus: empirismi. 3. Ym. Rationalismi Järki on merkittävä tiedonlähde: rationalismi. Rationalistit tavoittelivat absoluuttista, täysin varmaa tietoa. Järjen totuudet näyttävät sellaisilta. Geometrian, matematiikan ja logiikan totuudet näyttävät ikuisilta, pysyviltä ja järjen avulla saavutettavilta. Seuraavien lauseiden totuus ei riipu kokemuksesta: Kolmion kulmien summa on 180 o., 2 + 2 = 4., Sorsa on lintu, poikamies on naimaton ym. Nämä totuudet ovat analyyttisiä totuuksia. Ne ovat välttämättömästi totta huolimatta siitä, mitä havaitsemme. Rationalistit: järjen avulla päättelemällä voimme päästä selville todellisuuden luonteesta sellaisena kuin se on. Menetelmällinen epäily Mutta miten saavutamme perustan, jonka pohjalta päättelemme? René Descartes (1596-1650): epäilyn menetelmä Kun löydämme jotain, mitä emme voi epäillä, sille voimme perustaa tietomme. Melkeinpä kaikkea voimme epäillä. Aistiperäistä tietoa Matematiikkaakin! Tarkkaamattomuussokeus ja muutossokeus Kenties kaikki on unta? Kenties ilkeä demoni tuottaa havaintomme? Onko aistien tuottama kokemus on suuri illuusio? Näyte tarkkaamattomuussokeudesta Näyte muutossokeudesta 5
Cogito-argumentti Voin epäillä tietoisuuteni kohteita. Mutta voinko epäillä omaa epäilyäni? En ainakaan voi epäillä sitä, ettenkö epäillessäni ole tässä ja ajattelen. Cogito ergo sum., suom. Ajattelen, siis olen. Entä muut kuin minä? Jumala on hyvä, siksi meillä on tietoa myös ajattelun ulkopuolisesta maailmasta. Jumala on luonut meihin sisäsyntyisiä ideoita, joiden avulla järjellä päättelemällä saavutamme varmaa tietoa. Kahdenlaista perusainesta Descartes: on olemassa kahdenlaista todellisuuden perusainesta. Dualismi: Aine on ulottuvaa ja konkreettista (res extensa), ajattelu (res cogitans) ei ole. Aivojen käpyrauhasessa on näiden eri ainesten välisen vaikutuksen välityskeskus. Muita rationalistisia teorioita Rationalistit päätyivät erilaisiin näkemyksiin. Baruch Spinoza (1632-1677): on vain yksi perusaines, Jumala eli Luonto. Monismi Gottfried Wilhelm Leibniz (1646-1716): on olemassa loputtomasti todellisuuden perustekijöitä. Pluralismi Maailmankuvan muutos Maailmankuva muuttui Uuden ajan alussa (Galilei, Newton). Aristotelinen finalistinen materialistinen maailmankuva korvautui uudenlaisella materialistisella maailmankatsomuksella. Aine on passiivista. Rationalismi ja determinismi Rationalismiin ja materialismiin monesti liittyy determinismin oletus: kaikki asiat ovat jonkin syyn määräämiä (determinoimia, vrt. engl. determine). Tästä seuraa järkitiedon mahdollisuus; tuntemalla syyn ja järjen lait voi selvittää seuraukset. 6