Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta LUONNOS Käytännöllisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke 2007 2009 yleiskuvaus Käytännöllisen teologian laitoksella pyritään kehittämään pedagogisen johtamisen järjestelmiä siten, että kehittämisen vaikuttavuus olisi mahdollisimman hyvä. Kehittämisen käytäntöjen vahvistaminen on osa oppimisen ja ohjauksen laadukkuuteen vaikuttavaa työtä. Tiedekunnan tasolla pedagogisen yksikön toiminta ja osallisuus erilaisissa hallinnollisissa prosesseissa on hyvää ja sillä on vaikuttavuutta. Teologisen tiedekunnan opetuksen kokonaisuuden kehittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää kehittää niitä käytäntöjä, joilla pedagogisen tutkimuksen ja tietämyksen avulla voidaan tukea tiedekunnan opettajia entistä paremmin oman opetuksen kehittämisessä yksilötasolla. Hankkeen aikana on tarkoitus tutkia ja kokeilla strategisen opetuksen kehittämisen keinoja ja vaikuttavuutta laitosten päätöksenteon tukena. Hankkeen pääteema: Pedagoginen johtajuus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Pääkysymys: Mitkä ja millaiset laitostason prosessit ja rakenteet tukevat opetuksen linjakasta suunnittelua ja toteutusta? Hankkeen perussisältö 1) Pedagoginen johtajuus opetuksessa Kurssien linjakas suunnittelu ja toteutus sekä kurssien muodostaman kokonaisuuden koordinointi 2) Pedagoginen johtajuus rooleina ja hallinnollisina prosesseina Johtaja ja varajohtaja, laitoksen johtoryhmä, pedagogisen yksikön jäsen, tehtäväalueiden jäsentäminen, vastuuopettajien roolit ja yhteistyö 3) Pedagogisen kehitystyön toteuttaminen laitoksella Käytännölliset sovellukset ja innovaatiot 1. Kehittämistyön haasteita ja keskeisiä kysymyksiä Laitoksen hankkeessa on tavoitteena pedagogisen johtajuuden ja dialogisuuden kehittäminen opetuksen suunnittelussa, johtamisessa ja itse opettamisessa. Pyrkimyksenä on saada aikaan selkeitä tehtävä- ja roolikuvauksia sekä lisätä keskustelevaa
2 vuorovaikutteisuutta. Koordinaation kehittäminen ja toimintarakenteiden refleksiivinen jäsentäminen muodostavat olennaisen osan hankkeen toteuttamista. Myös käytännöllisen teologian dialoginen tarkastelusuhde käytäntöihin nähden on yksi kehittämistyöhön vaikuttava ja siinä huomioitava tekijä. Tutkimuksen ja opetuksen akateeminen vuorovaikutus muodostaa koko hankkeen perustan. Seuraavat kysymykset ja näkökohdat ovat kehittämishankkeessa keskeisiä: Millä tavoin pedagoginen johtajuus ja suunnittelu toteutuvat laitoksella? Miten kyseisiä seikkoja voisi mallintaa prosessikaaviolla? Miten eri opettajaryhmät huomioidaan ja osallistetaan opetuksen suunnittelun prosesseihin? (tuntiopettajat dosenttiopetus muu opetushenkilökunta: professorit, lehtorit, assistentti, tutkijat) Lisäksi huomioidaan erikseen opiskelijoiden osallistaminen. Pedagogisen suunnittelun ja johtamisen prosessien aikataulutus Vastuuopettajajärjestelmän merkitys suunnittelussa? Mitä vastuuopettaja tekee vuoden kierrossa? Suunnittelutapaamiset ja pysyvät tai määräaikaiset työryhmät Miten opettajat kokoontuvat? Tavoitteena suunnittelu- ja kuvaamistyössä on informaation kulun ja toimivien yhteistyökuvioiden kehittäminen. Uusikin opettaja laitoksella voi saada nopeasti selkeän kuvan siitä, miten opetusta suunnitellaan ja toteutetaan. Vastuut ja työryhmät toimivat, ja koko toiminta on läpinäkyvää kaikille siihen osallistuville. 2. Hankkeen käytännön toteutusmuodot Laitos kehittää opetustoiminnassaan erilaisia sovelluksia ja toteutuksia siitä, mitä pedagoginen johtajuus ja dialogisuus merkitsevät käytännön opetustoiminnassa ja opetuksen hallinnoimisessa. Vastuuopettajan roolia työstetään käytännössä erityisesti kehityskeskustelujen ja opetusta suunnittelevien tiimien osalta. Ohjausjärjestelmät eri opintotasojen ja opintojaksojen osalta kirjoitetaan auki, ja myös pedagogisen yksikön jäsenen tehtäväkenttä kuvataan. Opetuksen koordinoinnin ja kehittämisen hallinnolliset rakenteet kuvataan ja aikataulutetaan (sopivan väljästi). Johtajan ja varajohtajan sekä eri opettajaryhmien tehtävät ja roolit kirjataan laitoksen kärkihankekuvaukseen.
3 Alla luetellut kohdennetut toimenpiteet implementoivat hankkeen eri puolia. Kyseisten toimenpiteiden kautta myös monitoroidaan hankkeen toteutumista ja merkitystä laitoksen toiminnassa. A. Kehityskeskusteluihin tuodaan mukaan opetukseen liittyvä näkökulma. Toteutuksesta vastaavat laitoksen johtaja ja lähiesimiehet. Kehityskeskustelut ohjeistetaan siten, että jokainen opettaja tuo mukanaan opetuspalautteensa. Reflektiolomakkeet toimivat keskustelun välineenä. Lassi Pruuki on työstänyt mallin reflektiolomakkeista sekä työstää ohjeistuksen materiaalin käyttämisestä. Materiaalin hyödyntäminen alkaa syyskuussa 2008. materiaali liitteeksi, valmisteilla B. Yhteisluentohankkeen tiimiyttäminen Tavoitteena on useamman oppiaineen yhteisluentosarja: kirkot ja EU-opetustapahtuma 2010 (kolme vastuuopettajaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita oikeudellinen ulottuvuus sosiologinen ulottuvuus uskonnon opetus ja uskontokasvatus). Toteutukseen osallistuu kirkon ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijaedustajia, kyseessä on 10 op:n paketti (aine/syventävät opinnot). Aineiston pohjalta toteutetaan myös harjoitustyö. kuvaus luentosarjasta liitteeksi, valmisteilla C. Soveltavan opetuksen prosessien kehittäminen opiskelija- ja opettajapalautteen pohjalta. Heikki Leppä on laatinut kehittämissuunnitelman. kehittämissuunnitelma liitteeksi, valmisteilla D. Metodiopintojakson muovaaminen ja pedagogisen johtajuuden toteutuminen metodiopetuksessa. Jyrki Knuutila ja Minna Rikkinen uudistivat työryhmän kanssa opintojakson toteutusta. Hankkeeseen liittyen perustetaan jatkuva metodiopetuksen monitorointi- ja kehittämistiimi vastuuopettajan tueksi. Metodikurssin kehittämisessä otetaan opiskelijat mukaan opetuksen suunnitteluun. E. Palautetyöpaja / kutsuseminaari, jossa kerätään keskustellen ja pohdiskellen opiskelijoiden virikkeitä ja kommentteja laitoksen opetuksen kehittämiseen osana laitoksen opetuksen ja opettajien palautejärjestelmää. Suunnitelma liitteenä
4 3. Laitoksen pedagoginen suunnittelu vuoden kierrossa valmisteilla Valmisteilla J o u l u Tammikuu opetuksen suunnittelu Valmisteilla Syys Kevät Elokuu Opettajainkokous tulevan lukuvuoden opetustapahtumat ja niiden muutokset K e s ä Huhtikuu Palautetyöpaja 4. Hankkeen toteutuksessa havaittuja seikkoja Tämä osio on valmisteilla.
5 Liite Käytännöllisen teologian laitoksen palautetyöpajan / kutsuseminaarin suunnitelma Tavoitteena on palautteen ja suunnitteluideoiden systemaattinen ja jatkuva kerääminen opiskelijoilta sekä palautteen hyödyntäminen opetustoiminnan laadun parantamiseksi. Toiminnalla pyritään saamaan tietoa opintojaksojen järjestämisestä ja opiskelijoiden näkökulmasta opintojen toteuttamiseen menetelmät aikataulutus jne. Toimintastrategiana on opiskelun ja opetuksen ideointityöpaja, joka kohdennetaan aina niille alueelle jotka ovat kulloinkin eniten kehittämisen tarpeessa. Palautetyöpajassa kerätään keskustellen ja pohdiskellen opiskelijoiden virikkeitä ja kommentteja laitoksen opetuksen kehittämiseen. Ensi vaiheessa toteutetaan kaksi työpajaa: toinen keväällä 2008 ja toinen keväällä 2009. Näistä tapahtumista kummallakin on kohdennettu teema. Vastaavanlaista toimintaa on järjestetty joskus aikaisemmin. Kokemukset ovat olleet sekalaisia: opiskelijat eivät innostuneet mukaan. Kokemusten pohjalta kiinnitetään huomiota epämuodollisen ja turvallisen ilmapiirin luomiseen. Tilaisuutta isännöivä/emännöivä henkilö pyrkii juontamaan tilaisuutta niin, että opiskelijoita kannustetaan esittämään näkemyksiään. Laitoksen opetushenkilökunta toteuttaa työpajat yhdessä opiskelijoiden kanssa. Huomioitavia seikkoja ja vastuukysymyksiä: Laitos mainostaa ja organisoi Johtoryhmän opiskelijajäsenet hoitavat tiedottamisen opiskelijoille Palautteen kirjaaminen ja hyödyntäminen: amanuenssi kirjaa Opettajista kaikkien oppiaineiden ja opintotasojen edustus paikalla Tilaisuuden emännöiminen/isännöiminen: laitos valitsee sopivan henkilön Kyseessä samalla tenttikahvihetki toiveissa rento ilmapiiri Ei tarkkaa asialistaa