SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on teos Käyttökielioppi. 1. Essee Kerro, mitkä ovat nykykielenhuollon periaatteet. Otsikoi vastauksesi itse. Esseestä voi saada enintään 12 pistettä. Se arvioidaan sekä asiasisällön että kieliasun kannalta. Kirjoita vastauksesi erilliselle tenttivastauspaperille (konseptille). Muista merkitä jokaiseen käyttämääsi konseptiin nimesi ja henkilötunnuksesi. Vastauksen ohjepituus on noin 3 sivua. Esseen ohjevastaus: Otsikossa pitäisi olla seuraavia näkökulmia kielenhuollon periaatteiden lisäksi: muutos, vuorovaikutus, monimuotoisuus, demokratia. Sisällön tulee koostua seuraavista asioista: 1. Kieli elää vuorovaikutuksesta. Siihen syntyy koko ajan uutta ainesta, joka vastaa kulloisiakin viestinnällisiä tarpeita. 2. Suomi on elävä ja joustava kansalliskieli, joka pystyy ottamaan vastaan uusia vaikutteita koko ajan ilman tuhoutumisen vaaraa. 3. Kielen tehtävä on välittää tietoa, rakentaa sosiaalisia suhteita ja ilmaista tunteita. Näiden monien tehtäviensä vuoksi yleiskieli vaihtelee sekä tilanteittain että teksti- ja tyylilajeittain. Tämä koskee erityisesti sanastoa ja lauserakennetta. Äänne- ja muoto-oppi sekä oikeinkirjoitus ovat vakiintuneempia. 4. Suomi äidinkielenä merkitsee yksilön vapautta käyttää sitä kaikilla elämänaloilla. Tämän vuoksi äidinkielen käyttö ei voi perustua liian vaikeisiin normeihin. Siksi onkin pyritty yksinkertaistamaan ja selkeyttämään entisiä suosituksia. 5. Yhteinen yleiskieli on osa demokratiaa ja kuuluu kaikille. Siksi on perusteltua, että kielenhuollon suositukset ovat luonteeltaan säilyttäviä. Koska kaikilla on oikeus yhteiseen yleiskieleen, ei voi ajatella, että jokin uusi ja yleistynyt muoto heti tulee osaksi norminmukaista yleiskieltä. Normeja ei voi muuttaa kevyesti. Asiasisällöstä voi saada 0-8 pistettä, rakenteesta 0-1 pistettä ja kieliasusta 0-3 pistettä.
2 Nimi Henkilötunnus 2. TEHTÄVÄT KÄYTTÖKIELIOPISTA (enintään 18 pistettä) Vastaa tähän paperiin. 1. Alleviivaa seuraavista sellaiset tapaukset, joissa kirjoitus ei vastaa yleiskielen ääntämystä. (max 0,75 p) kuulenpa mene pois virkapaikka kauniimpi langan 2. Alleviivaa seuraavista sellainen sana, jonka äännerakenteessa on väljenevä diftongi, puolivokaali ja likvida. (max 0,75 p) talossa vauraille taloissa lieri vieraille liero 3. Muodosta pyydetyt johdokset: (max 0,75 p) a) arvokas-adjektiivista adverbi arvokkaasti b) vesa ( kasvin nuori varsi ) -substantiivista kollektiivijohdos vesa(i)kko c) marja-substantiivista muuttamisjohdos marjastaa 4. Alleviivaa oikeinkirjoitusnormien mukaiset muodot: (max 0,75 p) kehoittaa/kehottaa viivoittaa/viivottaa juoksuuttaa/juoksuttaa
3 5. Taivuta sanat pyydettyihin muotoihin: (max 0,75 p) a) ohut-sana yksikön illatiivi ohueen b) vuori-sanan ( vaatteen sisäkangas ) monikon partitiivi vuoreja c) viini-sanan ( juoma ) monikon elatiivi viineistä 6. Määrittele seuraavasta virkkeestä jokaisen sanan sanaluokka mahdollisimman tarkasti. (max 3,0 p) Kun pelataan jalkapalloa ja puolustaja saa pallon, kaikki huutavat kovaa, että syötä. Kun - alistuskonjunktio pelataan - verbi jalkapalloa - substantiivi ja - rinnastuskonjunktio puolustaja - substantiivi saa - verbi pallon, - substantiivi kaikki kvanttori/indefiniittipronomi huutavat - verbi kovaa, - tavan adverbi että - alistuskonjunktio syötä. - verbi
4 7. Täytä seuraavat virkkeet sanalla, joka on (max 0,75 p) a) demonstratiivipronomini Tänään nämä/nuo/ne veneet ovat kalliita. b) kvanttoripronomini Liikkeen esim. kaikki/monet/useat veneet ovat kalliita. c) proadjektiivi Miksi esim. tuollaiset/sellaiset veneet ovat kalliita? 8. Nimeä seuraavasta virkkeestä sijamuotoihin taivutettujen sanojen sijamuodot mahdollisimman tarkasti. (max 1,5 p) Kirjailijan kertomukset ilmestyivät aikaisemmin (y.gen.) (m.nom.) netissä, mutta mainiota on kuitenkin (y.ine) (y.part) lukea tekstejä myös painettuina. (m.part) (m.ess) 9. Mitä lauseiden prototyyppejä seuraavat ovat? (max 1,0 p) Äiti paistoi pullaa koko päivän. transitiivilause Mikosta tuli vihainen. tuloslause Vajassa on vanhoja suksia. olemassaolo/eksistentiaalilause Liiallinen juominen on vaarallista. kopulalause
5 10. Muodosta lause, jossa on kyseinen kieliopillinen asia ja alleviivaa se. (max 1,0 p) a) totaaliobjekti useita vaihtoehtoja b) partitiiviobjekti useita vaihtoehtoja c) possessiivisuffiksi useita vaihtoehtoja d) astemäärite useita vaihtoehtoja 11. Mitä morfeemeja on seuraavissa sanoissa? Erota ne pystyviivoin, numeroi ja nimeä kaikki vaihtoehdot mahdollisimman tarkasti. (max 3,0 p) t u o - vartalo t a - passiivin tunnus i s i - konditionaalin tunnus i n - passiivin persoonapääte k o - liitepartikkeli s a n o m a - vartalo s s a inessiivin pääte n i possiivisuffiksi/omistusliite y.1. pers. s a n o - vartalo m a - agenttipartisiipin (ma-infinitiivin) tunnus s s a inessiivin pääte n i possiivisuffiksi/omistusliite y.1. pers. 12. Muodosta lause, jossa on (max 2,0 p) a) TEKIJÄN osallistujaroolissa adjektiivimääritteen sisältävä substantiivilauseke (alleviivaa lauseke) useita vaihtoehtoja b) VASTAANOTTAJAN osallistujaroolissa jälkimääritteen sisältävä substantiivilauseke (alleviivaa lauseke) useita vaihtoehtoja
6 13. Seuraavista virkkeistä on alleviivattu jokin virkkeen osa. Nimeä mahdollisimman tarkasti tuo alleviivattu osa. (max 1,0 p) Jos joku lunttaa kokeessa, koko suoritus hylätään. adverbiaalina oleva konjunktiolause, (alisteinen sivulause) Ihmisen on juotava riittävästi säilyäkseen hengissä. finaalirakenne (lauseenvastike) Luettuani kirjan menin nukkumaan. temporaalirakenne (lauseenvastike) 14. Kirjoita virke, jossa on postpositio- ja prepositiolauseke. Merkitse lausekkeet ja nimeä, kumpi on kumpi. (max 1,0 p) useita vaihtoehtoja
7 NYKYKIELENHUOLLON PERIAATTEET 1. Kieli elää vuorovaikutuksesta. Siihen syntyy koko ajan uutta ainesta, joka vastaa kulloisiakin viestinnällisiä tarpeita. 2. Suomi on elävä ja joustava kansalliskieli, joka pystyy ottamaan vastaan uusia vaikutteita koko ajan ilman tuhoutumisen vaaraa. 3. Kielen tehtävä on välittää tietoa, rakentaa sosiaalisia suhteita ja ilmaista tunteita. Näiden monien tehtäviensä vuoksi yleiskieli vaihtelee sekä tilanteittain että teksti- ja tyylilajeittain. Tämä koskee erityisesti sanastoa ja lauserakennetta. Äänne- ja muoto-oppi sekä oikeinkirjoitus ovat vakiintuneempia. 4. Suomi äidinkielenä merkitsee yksilön vapautta käyttää sitä kaikilla elämänaloilla. Tämän vuoksi äidinkielen käyttö ei voi perustua liian vaikeisiin normeihin. Siksi onkin pyritty yksinkertaistamaan ja selkeyttämään entisiä suosituksia. 5. Yhteinen yleiskieli on osa demokratiaa ja kuuluu kaikille. Siksi on perusteltua, että kielenhuollon suositukset ovat luonteeltaan säilyttäviä. Koska kaikilla on oikeus yhteiseen yleiskieleen, ei voi ajatella, että jokin uusi ja yleistynyt muoto heti tulee osaksi norminmukaista yleiskieltä. Siis normeja ei voi muuttaa kevyesti.