Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

Transkriptio

1 Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu on sen paras nautinto. Lauseenjäsen adjektiiviattribuutti predikaatti objekti genetiiviattribuutti adverbiaali adjektiiviattribuutti paikallissija-attribuutti predikaatti genetiiviattribuutti adjektiiviattribuutti predikatiivi Sanaluokat Sananmuodot Pääsanan ja määritteen suhde Pääjäsenet $ predikaatti: verbin persoonamuoto $ : substantiivi, usein muukin nomini, joskus verbin nominaalimuoto, joskus sivulause $ ja predikaatti ovat lauseenjäseniä, joilla ei ole pääsanaa ja jotka eivät ole minkään toisen lauseenjäsenen määritteitä

2 Määritteet $ objekti, attribuutti ja adverbiaali ovat lauseenjäseniä, jotka ovat jonkin toisen lauseenjäsenen määritteitä $ objektin pääsana on verbi, attribuutin substantiivi ja joskus muukin nomini, adverbiaalin verbi, adjektiivi tai adverbi Muut $ predikatiivi (@predikaatintäyte@) on lauseenjäsen, joka ei ole määrite mutta ei pääjäsenkään $ agentti on lauseenjäsen, joka on lähinnä verrattavissa in $ osa ja predikaattiosa ovat lauseenjäseniä, jotka korvaavat lauseenvastikkeissa n ja predikaatin > Lauseenjäsensoppa? Iso suomen kielioppi (ISK) Lause muodostuu lausekkeista, joita nimitetään edussanan sanaluokan mukaan $ lausekkeen muodostavat edussana ja sen laajennukset $ unohda tässä vaiheessa pääsana ja määrite $ älä kuitenkaan luule, että pääset niin helpolla Tämä viimeinen kohta tuntuu vähän oudolta. Ennen viimeistä kohtaa jouduin lähtemään kotiin. Poliitikko kohtaa erittäin usein vastausta odottavia kansalaisia. NP substantiivilauseke tämä viimeinen kohta AP adjektiivilauseke vähän oudolta PP adpositiolauseke ennen viimeistä kohtaa AdvP adverbilauseke erittäin usein InfP infinitiivilauseke lähtemään kotiin PartisP partisiippilauseke vastausta odottavia

3 Yleensä lauseke on yhtäjaksoinen rakenne $ ei aina: Siitä minä olen ylpeä, Olen minä ollut ylpeä $ lauseke voi olla myös yksi sana: Poliitikko B B $ lausekkeet voivat olla kerroksellisia: B B vastausta odottavia kansalaisia $ substantiivilauseke on keskeinen lauseketyyppi, jonka edussanana voi toimia muukin nomini: jokainen meistä, viisi hakijaa Laajennuksia on kahdenlaisia $ lausetyypin (Vaarilla on saari), lauserakenteen (vettä sisältävä, mummon luota) tai valenssin (Minä luotan vaariin) vaatimat ovat täydennyksiä (myös: argumentti) $ täydennykset ikään kuin täyttävät rakenteen tai sanan avaamia tyhjiä paikkoja ja ovat periaatteessa pakollisia $ täydennyksiä ei sanota määritteiksi: objekti ei ole verbin määrite, objekti ei määritä verbiä $ vapaasti lisättävät tai poistettavat (Vaarilla on pieni saari, Minä luotan kovasti vaariin) ovat määritteitä $ verbiä määrittää käytetään pelkästään määritteistä $ joskus määritteetkin ovat pragmaattisista syistä pakollisia: *Löysin virheen kohdasta Löysin virheen viimeisestä kohdasta Pääsana $ erotettava edussanasta $ sana, jota tarkasteltava ilmaus määrittää tai jonka täydennys se on $ edussana on osa lauseketta, pääsana on lausekkeen ulkopuolella $ ymmärrettävä kerroksellisuuden kautta: substantiivilauseke kaikkein viimeinen kohta = adjektiivilauseke kaikkein viimeinen + pääsana kohta [[ kaikkein viimeinen] AP kohta] NP

4 $ lausekkeessa on edussana, lausekkeella on pääsana? Lauseenjäsen on nimitys lausekkeen tehtävälle lauseessa $ esim. substantiivilauseke voi toimia na, objektina, predikatiivina tai adverbiaalina $ sivulause toimii kuin lauseke: että-lause voi toimia mm. na tai objektina Predikaatti on todella erikoisasemassa $ puhutaan mieluummin verbistä kuin predikaatista $ dependenssikieliopin mukainen ajattelu $ lauseen perusrakenne määräytyy verbin laajennuksista: transitiivilause, nominaalilause $ lause on verbi ja sen laajennukset $ termiä verbilauseke ei tässä kieliopissa käytetä: siis predikaatti ja sen laajennukset eivät muodosta lausekkeita $ tosin on myös verbiedussanaisia lausekkeita: infinitiivi- ja partisiippilausekkeet lausetta tarkastellaan lausekkeista koostuvana rakenteena, sen edussana on verbi@ $ predikaattiverbi saa lausekkeita mutta ei ole lausekkeen sisällä: edussana vai pääsana? $ lauseen kahtiajako (subjectum B praedicare, teema B reema, topiikki B kommentti, NP B VP) hylätään Subjekti on osittain erikoisasemassa $ on yksi verbin laajennusten joukossa $ useimmat verbit vaativat ja voivat saada n

5 $ jos verbillä on vain yksi laajennus, se on lähes aina B entä passiivilauseet? $ verbi kongruoi n kanssa persoonan ja luvun suhteen Objekti $ verbin täydennys $ sijan vaihtelu: partitiivi, genetiivi, nominatiivi ja t-päätteinen akkusatiivi: syön omenaa, syön omenan, syö omena, syön sinut $ partitiiviobjekti vs. totaaliobjekti B paluu vanhaan? $ myös sivulause: Osaatteko sanoa, missä olisi lähin R-kioski? $ myös infiniittinen lauseke: Haluan vain nukkua Predikatiivi $ verbien olla ja tulla syntaktinen täydennys: Sinä olet aivan ihana $ myös ttomissa tuloslauseessa ja tilalauseessa voi olla predikatiivi: Meistä tulee onnellisia, On kuumaa ja pimeää $ transitiivisen tuloslauseen predikatiivi: Lakosta odotetaan pitkää, Me aiomme tehdä Kososesta puolustusministerin $ predikatiiviadverbiaali on merkitykseltään predikatiivin kaltainen a tai objektia luonnehtiva täydennys tai määrite: Luulin sinua ystäväkseni, Tämä maistuu hyvältä Agentti $ käsite käytössä vain semanttisen roolin merkityksessä, ei lauseenjäsenenä $ genetiivi korvaa Subjektiosa $ ei käytetä $ genetiivi korvaa

6 Predikaattiosa $ ei käytetä $ verbiketju (esim. modaalinen verbi + toinen: kannattaa lähteä, sattui näkemään) tai verbiliitto (apu- ja pääverbi: on sanottava, tuli nukuttua) korvaa Adverbiaali monille erilaisille lauseenjäsenille@ lauseen sta, objektista ja predikatiivista B B@ kuitenkin objektin kaltaisia siinä, että B B@ $ käytännössä adverbiaalilla tarkoitetaan muita lauseenjäseniä kuin a, objektia tai predikatiivia $ on muussa muodossa kuin kieliopillisessa sijassa (nom., gen., part., akk.) paikallissijassa tai vajaakäyttöisessä sijassa (abess., instr., komitat.) oleva NP, AP, adverbi- tai adpositiolauseke katsotaan B B adverbiaaliksi riippumatta siitä, onko se lauseen, verbin, substantiivin, adjektiivin vai adverbin täydennys tai määrite@ olla B B lauseen tai lausekkeen jäsen@ $ verbin adverbiaalitäydennys: Pidän Kaisaa hyvänä oppilaana, En välitä koko asiasta, Tämä tapahtui ennen syntymääni; on lauseenjäsen $ entä verbin adverbiaalimäärite: Hän hiihtää nopeasti; on lauseenjäsen? $ substantiivin adverbiaali: tupakointi parvekkeella, pikajuna Kuopioon, kramppi jalassa; ei ole lauseenjäsen $ adjektiivin adverbiaali: suosionosoituksista kiitollisena, kateellinen jollekulle, käsistään kätevä; ei ole lauseenjäsen $ adverbin adverbiaali: kallellaan eteenpäin; ei ole lauseenjäsen $ adjektiivin tai adverbin astemäärite: aika hyvä, melkein heti; ei ole lauseenjäsen eikä edes adverbiaali $ infiniittinen lauseke adverbiaalina: Häntä vaadittiin eroamaan tehtävästään; on lauseenjäsen? $ sivulauseadverbiaali: Jään kotiin, jos sataa; on lauseenjäsen? $ lauseen adverbiaali: Onneksi työ valmistuu; on lauseenjäsen? $ Adverbiaali on entistä sekavampi? $ Adverbiaali entistä selkeämpi?

7 Attribuutti $ substantiivin laajennukset eli täydennykset ja määritteet ovat substantiivilausekkeen osia $ substantiivilauseke kokonaisuutena on lauseenjäsen, mutta sen osat eivät ole $ nimitystä attribuutti ei tässä kieliopissa perinteestä poiketen tässä kieliopissa ei substantiivin määritteitä kutsuta attribuuteiksi, sillä eri sanaluokkien sanojen laajennuksia ei erotella eri termein. Perinteisessä kieliopissa verbillä on adverbiaaleja ja substantiivilla attribuutteja B B, mutta tässä substantiivilla katsotaan muiden sanaluokkien tapaan olevan laajennuksia. Ne ovat genetiivi- ja adjektiivimääritteitä, esim. naisen pitkä elämä, ja adverbiaalitäydennyksiä ja -määritteitä, esim. usko huomiseen; tuttava rajan takaa; konsertti eilen.@ $ olennaista ei ole se, mitä määrittää, vaan millainen on $ adjektiiviattribuutti substantiivi[lausekkee]n kongruoiva adjektiivimäärite Minä kirjoitan pitkän kirjeen, Minä asun viihtyisässä lähiössä $ genetiiviattribuutti substantiivi[lausekkee]n genetiivimäärite Lapsen itku kuulosti pahalta, Omenan syönti laukaisi vatsakivun $ paikallissija-attribuutti, adverbiaaliattribuutti substantiivi[lausekkee]n adverbiaalitäydennys tai adverbiaalimäärite Huolenpito lapsesta oli raskasta, Osallistuminen kokoukseen virkisti mieltä $ nimityksiä vai tehtävänkuvauksia? $ prototyyppisen substantiivin muodostaman NP:n rakenne Tarkenne Adj.-/gen.määr Edussana ADVLI ADVLI ite se yksi hauska pieni poika Raahesta ne kaikki viisi vanhaa artikkeliasi kieliopista 80-luvulta kaikki ne viisi vanhaa puista pöytää ullakolla ketkä kaikki suositut laulajat 90-luvulta tytön tiistainen kurssi opistossa kiinan laihduttajan hikinen 2 km:n lenkki metsässä

8 Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringoss a. Kuumalla katolla lekottelu on sen paras nautinto. Lauseke lauseenjäsenenä subj. pred. obj. advli subj. pred. prvi Sana Nimitys/tehtävänkuvaus Lauseke lauseenjäsenenä Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringoss a. Kuumalla predikaatti objekti adverbiaali

9 katolla lekottelu on sen paras nautinto. predikaatti predikatiivi Sana Nimitys/tehtävänkuvaus Lauseke lauseenjäsenenä Harmaa kissa kongruoiva substantiivin adjektiivimäärite NP:n edussana oikoo verbi predikaatti raajojaan NP:n edussana objekti iltapäivän auringoss a. Kuumalla katolla lekottelu substantiivin genetiivimäärite NP:n edussana kongruoiva substantiivin adjektiivimäärite substantiivin adverbiaalimäärite NP:n edussana adverbiaali on verbi predikaatti sen substantiivin genetiivimäärite / tarkenne paras nautinto. kongruoiva substantiivin adjektiivimäärite NP:n edussana predikatiivi