Fredin ja Eskon sanomat
|
|
- Anneli Myllymäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry
2 Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu Tampereen teatterille rakennnettiin oma teatterirakennus 1912-vuonna. Teatterin ensimmäinen johtaja oli Kaarle Halme (1904). Tällä hetkellä teatteria johtaa Reino Bragge. Teatterilla on ollut 26 johtajaa. Tampereen teatteri on vanhimpia taidelaitoksia suomessa
3 Kielioppi Päälauseiden yhdistäminen. Päälauseita voidaan yhdistää sanoilla: ja,sekä,eli,tai,vai,mutta,vaan ja sillä, jotka ovat alistuskonjunktioita. Pertti tippui, ja Mauri katseli häntä. päälause rinnastuskon- päälause junktio Päälauseiden täydentäminen sivulauseella Sivulauseita käytetään täydentämään päälauseita Alistuskonjunktio aloittaa konjunktiolauseen. Alistuskonjunktioita ovat:että,jotta,koska,kun,kunnes,jos ja vaikka. Sinä makasit suorassa,kun päivä vaihtui yöksi. pääluse sivulause
4 Relatiivipronomini aloittaa relatiivilauseen relatiivieillä joka tai mikä Heikki katseli ruumista,joka alkoi mädäntyä sivulause:relatiivi päälause alistuskonjuntio Epäsuoran kysymyslauseen sivulause alkaa kysymyssanalla tai verbillä. Muista aina merkitä pää- ja sivulauseen väliin pilkku. Predikaatti Predikaatti on verbi,lause rakentuu predikaatin varaan. Subjekti Subjekti on lauseessa se joka tekee. Aina ei ole subjektia Objekti Objekti on lauseessa tekemisen kohde. Päälause ja sivulause Päälause voi olla yhdistettynä sivulauseeseen. Sivulause tarvitsee päälauseen, koska se ei ole muuten ymmärrettävissä. Sivulauseet täydentävät päälauseita. Virke Virkeessä täytyy olla persoonamuotoinen verbi. Virke alkaa isolla kirjaimella ja loppuu pisteeseen,huutomerkiin tai kysymysmerkkiin.
5 subjekti Kun lauseesta on löytyny predikaatti,kysymyksen avulla voimme saada selville kuka tai mikä on lauseessa tekijä eli subjekti. esim.pappaistui pöydän ääressä. Subjekti voi myös liittyä predikaattiin. Istummeruokapöydässä. Joissain lauseissa ei ole subjektia mutta subjekteja voi olla myös useita. esim.äitija isäpuhuivat paavosta. objekti Se mikä lauseessa ilmaisee tekemisen kohdetta sitä sanotaan objektiksi.kaikissa lauseissa ei ole välttämättä objektia.osa predikaateista on sellaisia verbejä missä ei ole yhtään objektia täälläisiä verbejä ovat esim.olla,nukkua,lähteä,istua,seisoa,viipyä,juosta.
6 virke Päälauseeksi sanotaan lausetta joka on ymmärrettävä ilman sivulausetta. Päälause voi olla yksinäislause tai yhdyslause. sivulause Sivulause ei ole ymmärettävä ilman päälausetta. Sivulause on aina yhdyslauseessa,ne täydentävät päälausetta. Esimerkki. Auto oli ajanut ojaan, kun toinen auto oli ajanut päiten. päälause Päälauseeksi sanotaan lausetta,joka on ymmärettävä sellaisenaan. Päälause voi olla yksinäislauseena tai osana yhdyslausetta.esim,paksut koivut tekivät katoksen tien päälle. Lauseenjäsenet Yksittäiset sanat voi luokitella merkityksen mukaisesti sanaluokkiin. Sanat voi myös luokitella sen mukaan,mikä tehtävä niillä on lauseessa.tätä tehtävän mukaista luokittelua sanotaan lauseen jäseneksi.tärkeimpiä lauseenjäseniä on predikaatit ja subjektit. predikaatti Lauseissa tärkein tehtävä on tekemistä,tapahtumista tai olemista ilmaisevalla sanalla se on lauseen predikaatti.esim,pappa istui pöydän ääressä. Predikaatti on aina verbi,kaikkissa hyvissä lauseissa on predikaatti. Lauseet menevät sen varaan. päälauseiden täydentäminen sivulauseella Päälausetta on ymmärettävä yksinään,mutta sitä voi käyttää sivulauseena. Sivulauseita on kolmenkaisia.1.konjunktiolause lause alkaa alistuskonjunktiolla yleisimmät alistuskonjunktiot on että,jotta,koska,kunnes,kun,jos,vaikka.2.relatiivilause alkaa relatiivipronominilla joka tai mikä.relatiivipronomini joka tarkoittaa edeltävää sanaa,ja relatiivipronomini mikä viittaa koko edelliseen
7 Tampereen työväen teatteri Tampereella vuodesta 1901lähtien toiminut teatteri ja Suomen viimeinen työväen teatteri. Teatteri on Tampereen teaterin ohella toinen iso laitosteatteri jossa käy vuosittain noin katsojaa. Ensi-iltoja on vuosittain noin 10 ja esityksiä yli 500. Historia: Teatteri sai alkunsa harrastajateatterina Tampereen työväenyhdistyksen huvitoimikunnan näytelmä iltamien pohjalta. Iltamia on järjestetty vuodesta 1895 alkaen. Eklund työväen yhdistyksen puheenjohtajana oli aloittamassa toimintaansa 12.lokakuuta 1895 oli eka iltama-luonteinen esitys jossa pienois näytelmien[kihlaus Margreta] kanssa kilpaili katsojien kiinnostukset sähkölamppu valaistukset.tampereen työväen teatteri alkoi kehittyä ammatti teatteriksi vuonna 1906,silloin sen johtajaksi valittii tampereen
8 Kuvat: Curly ry
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
LisätiedotÄIDINKIELI JA TEATTERIT
ÄIDINKIELI JA TEATTERIT Tekijät: Lotta Aaltonen ja Nea Rasinen Kuvat: Curly ry Joensuun kaupunginteatteri on samalla Pohjois-Karjalan alueteatteri, jota ylläpitää Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys. Teatterissa
LisätiedotKlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry
Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotPilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi
Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.
LisätiedotSyntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.
Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotVirke, lauseet ja lauseenvastikkeet
Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotVÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen
VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotLausemaisuuden asteista
Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN
LisätiedotTässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.
Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.
LisätiedotSELKEÄKIELISYYSOPAS. Tekstilajina asiatyyli. Kieliasu
SELKEÄKIELISYYSOPAS Tämä opas auttaa sinua kirjoittamaan hyvän yleiskielisen verkkotekstin. Oppaan vinkit kertovat, mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota tekstin kirjoittamisessa. Ohjeet eivät
LisätiedotLYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio
Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotSUMERI 2. HY ma 10-12,
SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta
Lisätiedott5 Viidestoista kappale KertovlauseenvastikeI Seppo sanoi ' Pekan oletrln kotona = ett Pekka on kotona : Min luulin Heikki Me, kertoi hnen asu,1rp Tampereella nn'hn asuu Tampereella : Leenan ia Matin rakentavn
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
Lisätiedotsubjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta
Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
Lisätiedot0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat
LAUSEENVASTIKKEET 0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat Persoonassa taipuvia verbimuotoja eli predikaatiksi käyviä muotoja eli finiitti-muotoja ovat teen, teet jne. + tehdään, sillä
LisätiedotSANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:
SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas
LisätiedotUusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)
Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma 2016 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on oppimäärä, joka on erityisesti tarkoitettu niille oppilaille, joilla on jokin muu
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotKREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen
KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti
Lisätiedotlauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotAdjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot
Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotTAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.
TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.
Lisätiedot5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
LisätiedotKieliopin opetuksesta alakouluun suunnatussa
Heidi Heiska 013011468 kevät 2013 AO-koulutus Kieliopin opetuksesta alakouluun suunnatussa Kirjakuja-oppikirjasarjassa 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Taustaa 2.1 Perinteinen kieliopin opettaminen 2.2
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotLUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007. 1. Syntaksin asema kieliopissa 2
1 P3 Syntaksi/Kaija Kuiri LUENTOMONISTE (keskeneräinen) 2007 Käyttöohje: Luennoilla edetään asioiden esittelyssä samassa järjestyksessä kuin oheisessa monisteessa. Jotta luennon asiat saavat taustoitusta
LisätiedotLYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi
1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu
LisätiedotMoi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011. Titta Hänninen
Moi kaikille! Finský praktikum 3 29.11.2011 Titta Hänninen Tarkistamme... Kotitehtävät! Paperi, jossa tehtävät A, B, C, D ja E. Onko kysyttävää refaratiivisesta lauseenvastikkeesta? Potentiaalista? Mistään?
Lisätiedot11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään
13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.
LisätiedotSAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
LisätiedotTyössäoppimisjakson päiväkirja
1 1. työviikko Päivämäärä alkoi - päättyi Työaika tuntia Poissaolot tuntia (* 2. työviikko Työaika Poissaolot 2 3. työviikko Työaika Poissaolot 4. työviikko Työaika Poissaolot 3 5. työviikko Työaika Poissaolot
LisätiedotSaksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset
Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
LisätiedotSaksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotEvantia 360 Teen Start -taulusto
Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotKielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten
Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
Lisätiedot2 Äidinkieli. Vuorovaikutustaidot. Ops:n perusteet 2004. 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka
2 Äidinkieli Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline. Tavoitteet oppilas oppii luku- ja kirjoitustaidon
Lisätiedot1. Liikkuvat määreet
1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet
LisätiedotIso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola
Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu
LisätiedotSuomen A'-siirtymä. Reunat ja saarekkeet. lektiot. Saara Huhmarniemi. Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10.
lektiot Suomen A'-siirtymä Reunat ja saarekkeet Saara Huhmarniemi Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 10. maaliskuuta 2012 Työssäni kieliteknologiaprojektien ohjelmoijana kiinnitin huomiota
LisätiedotToiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari
Toiminnallisia, kinesteettisiä ja draamallisia työtapoja / Liikkuva koulu seminaari Seinäjoki 8.-9.4.2014 / Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Nina Maunu (nina.maunu@espoo.fi) 1. Lämppäri /Tervehtiminen
LisätiedotLiikkuminen tapahtuu vokaalisointukaavion avulla ajatellen (illatiivin) minne, mihin? -päätettä. ETUVOKAALIT u ä TAKAVOKAALIT
Tampere 18.3.2015 Liikkuva koulu -seminaari Kielenopetusta liikkuen/ Nina Maunu, Kilonpuiston koulu, Espoo nina.maunu@espoo.fi/ www.ninamaunu.com/ Facebook: Toiminnallisen kieliopin ryhmä Tervetuloa kaikki
LisätiedotLaitos Department humanistinen tiedekunta
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty Laitos Department humanistinen tiedekunta kielten laitos Tekijä Author Elina Kaasila Työn nimi Title Pedagogisen kieliopin opetuskokeilu: kieliopin opettamisen vaikutus
LisätiedotHYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI
HYVÄ VIRKAKIELI JA PÄÄTÖSTEKSTI 2.10.2014 marja.muittari@kirjoittajanapu.fi www.kirjoittajanapu.fi 26.9.2014 Kielitoimisto Kirjoittajan apu 1 Hyvässä tekstissä tavoite näkyy selkeästi rakenne tukee tekstin
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
Lisätiedotpois. Jos henkilö arvaa sanan ennen kuin sen on ehtinyt kirjoittamaan loppuun saakka, voi oikean arvauksen vahvistaa kyllä-taputuksella.
Suuraakkoset Suuraakkoset kirjoitetaan vastaanottajan avoimeen kämmenpohjaan kirjain kerrallaan, ikään kuin päällekkäin. Kun kirjain tehdään etusormella kämmenpohjaan riittävän suurena ja sopivalla painovoimalla,
LisätiedotEnglanti 2. Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot
Englanti 2 Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot SPOTPA Man bites dog. Dog bites man. Sanajärjestys O 1) Kuka tekee? O 2) Mitä tekee? O 3) Mitä? Kenelle?
LisätiedotFINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen
FINSKÝ PRAKTIKUM 3. 16.11.2011 Titta Hänninen Sarjakuvan vitsi? Aluksi äiti ja lapsi riitelevät. Lapsi käskee äitiä. Ohi kulkevat vanhemmat ihmettelevät, kuinka nykyään vanhemmat antavat lasten käskeä
LisätiedotKatariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ
1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1)
LisätiedotSuomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit
LisätiedotYlioppilastekstejä kokoelman esseisiin merkityt virheet
Ylioppilastekstejä 2009 -kokoelman esseisiin merkityt virheet Essee 3 rivi 63: yhdyssanavirhe rivi 65: pilkkuvirhe Essee 4 rivi 3: yhdyssanavirhe rivi 9: sananvalintavirhe rivi 11: pilkkuvirhe rivi 19:
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Konstituentit, Lauseen derivaatio Luento 6: 107-115, Aivot ja luovuus 134-137 Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Kontekstiton kielioppi
LisätiedotPronomini. korvaa substantiivia. viittaa siihen. (nimisanaa) tai
I Pronomini korvaa substantiivia (nimisanaa) tai viittaa siihen. Erilaisia pronomineja Pronomineja käytetään kuten substantiiveja, mutta käyttämällä pronominia vältät toistamasta substantiivia. Englannin
LisätiedotOSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause
OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi
Lisätiedotepäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi
EPÄSUORA ESITYS epäsuora esitys ilmoittaa jälkikäteen, mitä joku sanoo tai sanoi tyypillisesti epäsuoraa esitystä käytetään viestin välittämiseen, kirjan / lehden tms. selostamiseen, kertomaan mitä joku
LisätiedotLuku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali
Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Assosiationismin rajoituksia Kieli merkitys ja logiikka Luento 3! Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu.! Tässä automaatti ei saa
LisätiedotTekstipaja 1 Maaliskuu 2017
Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017 Henna Makkonen-Craig henna.makkonen-craig@aalto.fi Kielenhuoltoa Johdanto & tiivistelmä Kielenhuollon normit Miten suhtautua kielenhuollon normeihin? Viralliset suositukset
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKielten kärkihanke, OPH Paasitorni
Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni 15.5.2017 Millaisesta oppimisesta lapsi innostuu? Toiminnallisuus opetuksessa FM Nina Maunu, www.ninamaunu.com, nina.maunu@espoo.fi 1. Subjektin kysymykset: kuka, mikä;
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet 1 / 22
8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää
LisätiedotKreodin kirjoittaja - kielenhuollon ja juttutyyppien ihmettelyä. Tietoasiantuntijat Henni Laitala ja Terhi Kaipainen, Xamk 9.11.
Kreodin kirjoittaja - kielenhuollon ja juttutyyppien ihmettelyä Tietoasiantuntijat Henni Laitala ja Terhi Kaipainen, Xamk 9.11.2018 Kreodista vähäsen Amk-kirjastojen oma lehti Meidän lehti Nykyinen toimituskunta
LisätiedotKAINUUN MURTEIDEN ITSENÄISET JOKA- JA KUKA-RELATIIVILAUSEET
KAINUUN MURTEIDEN ITSENÄISET JOKA- JA KUKA-RELATIIVILAUSEET Suomen kielen pro gradu -tutkielma Itä-Suomen yliopistossa huhtikuussa 2011 Laura Piironen Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta PIIRONEN,
LisätiedotRAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA
RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA HEIKKI PITKÄNEN 1. Johdanto Määritelmä 1. Olkoon I ihmisten joukko ja a, b I. Määritellään relaatio : a b a rakastaa b:tä. Huomautus 2. Määritelmässä esiintyvälle käsitteelle
Lisätiedot3. Relatiivipronominit (= joka & mikä + taivutetut versiot, esim. jossa, jolla, josta) That building, whose walls are pink, is ugly.
1. Yksikkö vs. monikko - perussääntö: monikko muodostetaan s-kirjaimella: horse, horses / dog, dogs / UFO, UFOs - s-äänteeseen päättyvien sanojen monikko muodostetaan es-päättellä: bus, buses / bush, bushes
LisätiedotEnsimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina
Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,
LisätiedotLataa Voiko painoa hallita? - Tietoa painonhallinnasta ja lihavuusleikkauksesta - Sari Järn. Lataa
Lataa Voiko painoa hallita? - Tietoa painonhallinnasta ja lihavuusleikkauksesta - Sari Järn Lataa Kirjailija: Sari Järn ISBN: 9789513179281 Sivumäärä: 129 sivua Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.59 Mb
LisätiedotPuheenjohtaja Mauri Liimatainen avasi kokouksen kello Todetaan kokousedustajien valtuudet
Eläkkeensaajien Keskusliiton 29.11.2018 Kuopion Piiri ry Sääntömääräinen Syyskokous Maanantai 26.11.2018 klo 13.00 Hotelli IsoValkeinen Kuopio Osallistujat: 44 kokousedustajaa Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
LisätiedotI Keskiarvot ja hajonnat muuttujista 3-26 niin, että luokittelevana muuttujana on muuttuja 2 eli sukupuoli
I Keskiarvot ja hajonnat muuttujista 3-26 niin, että luokittelevana muuttujana on muuttuja 2 eli sukupuoli Group Statistics Luk1 Kirj1 Kielt1 Khuol1 Kirjall1 Ilmharj1 äyt1 Viest1 Sanaluokat1 Luk2 Kirj2
LisätiedotVuosikokouksen pöytäkirja
Vuosikokouksen pöytäkirja Lähettänyt Sivujen ylläpitäjä 07.08.2008 Viimeksi päivitetty 05.11.2009 PÖYTÄKIRJA 1(3) VUOSIKOKOUS Aika la 19.7.2008 klo 13.00-14.35 Paikka Iisalmi, hotelli-ravintola Seurahuone
LisätiedotTEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä
TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
Lisätiedot1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi
Ideoita kuvallisten kommunikointisanastojen harjoitteluun Muistipeli Maistiaiset Kuka - tekee - mitä? Vastakohtaisuudet ja yhteen liittyvät asiat Kuvasuunnistus Toimintaohjeet Tarrakuvakansio Tähän on
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
Lisätiedot8. Kieliopit ja kielet
8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti
Lisätiedot2. luokan lukudiplomikirjat ja - tehtävät
Pirkanmaan lukudiplomi 2. luokan lukudiplomikirjat ja - tehtävät Kuva: Milla Kulmala diplomin suorittajan nimi ja luokka Tervetuloa Pirkanmaan lukudiplomin suorittajaksi, arvoisa kirjojen ystävä! Lukudiplomia
LisätiedotTORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/4) NEUVOSTO 3.7.2012
TORNION KYLIEN PÖYTÄKIRJA (1/4) TORNION KYLIEN NEUVOSTON KOKOUS Aika: 26.6.2012 klo 18.00-20:15 Paikka: Läsnä: Karunki, VPK:n kokoustilat Osallistujalista liitteenä. 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden
LisätiedotÄlä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten.
1 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Jätä tilaa vastauspaperin yläreunaan valvojan merkintöjä varten. SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN VALINTAKOE 4.6.2007 Kokeessa on kolme osaa:
LisätiedotMuodolliset kieliopit
Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
Lisätiedot