KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2

Transkriptio

1 1 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO KOONTISIVU NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 65 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 81 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ VALINTAKOE (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 147) HAKIJAN YHTEISPISTEMÄÄRÄ TÄMÄ VALINTAKOE KOOSTUU KAHDESTA OSIOSTA. KIRJOITA LOPULLISET VASTAUKSESI SELVÄSTI TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2 JA OSIO II SIVULTA 5. MUISTA MERKITÄ NIMESI, HENKILÖTUNNUKSESI JA ALLEKIRJOITUKSESI KOLMEEN KOHTAAN: KOONTISIVULLE (SIVU 1), OSION I ALKUSIVULLE (SIVU 2) JA OSION II ALKUSIVULLE (SIVU 5).

2 2 OSIO I NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 65 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 1. Ympyröi ne sanat, joissa voi esiintyä astevaihtelu, kun sanoja taivutetaan. Astevaihtelutapauksissa ilmoita, onko astevaihtelu kvalitatiivista vai kvantitatiivista kirjoittamalla sanan päälle joko lyhenne kval. tai kvant. Tehtävän maksimipistemäärä on 9. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa ½ pistettä. Jokaisesta väärästä vastauksesta saa ½ miinuspistettä. talja ydin nurkka vihko aie telmiä pidetä vallata täsmällinen tarjeta jakaa evätä kirjoittaa rengas selkkaus rankaisu viipyä hypätä 2. Vastaa kohtiin (1), (2) ja (3). Tehtävän maksimipistemäärä on 8. Jokaisesta kohdan (1) oikeasta vastauksesta saa 1 pisteen ja jokaisesta väärästä vastauksesta 1 miinuspisteen. Kohdissa (2) ja (3) oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä ja väärästä vastauksesta 2 miinuspistettä. I. [gaŋsteri] [maŋneetti] II. [appelssiini] [ʃamppoo] (1) Yllä näkyvien sanaryhmien I ja II sanat on kirjoitettu siten kuin monet puhujat ne ääntävät. Merkitse kunkin sanan oikea yleiskielinen kirjoitusasu. I,. II,. (2) Mainitse esimerkki sanasta, jossa äänteen [ŋ] kirjoitusasu on jokin muu kuin ryhmän I sanoilla. (3) Ryhmän II sanojen ääntämyksessä toistuu kummassakin sama ilmiö, joka ei näy kyseisten sanojen yleiskielisissä kirjoitusasuissa. Millä nimellä ilmiötä kutsutaan?

3 3 3. Alla luetellaan 12 suomen kielen sanaa nominatiivissa tai A-infinitiivissä. Muodosta niitä ja vain niitä käyttämällä (ja lauseen mukaisesti taivuttamalla) yksi esimerkkilause kustakin kuudesta pyydetystä, syntaktisesta lausetyypistä. Kaikkia sanoja ei tarvitse käyttää ja samaa sanaa voi käyttää useammassa esimerkissä. Merkitykseltään mielettömiä lauseita ei hyväksytä. Tehtävän maksimipistemäärä on 24. Jokaisesta oikeasta lause-esimerkistä saa 4 pistettä. Jos esimerkki ei vastaa pyydettyä lausetyyppiä, saa 2 miinuspistettä. särkeä olla laulaja koe selkä kirjoittaa kuuluisa minä sali mikrofoni tulla vetää (1) intransitiivinen tuloslause (2) transitiivilause (3) tunnekausatiivilause (4) tilalause (5) omistuslause (6) eksistentiaalilause 4. Mitä lausetyyppiä alla olevat lauseet 1 3 edustavat? Perustele vastauksesi. Tehtävästä voi saada korkeintaan 12 pistettä. Miinuspisteitä ei tule. 1. Siv Björklund on ensimmäinen suomalainen kielikylpyprofessori. 2. Avainlippu on suomalaisille tuotteille ja palveluille myönnettävä alkuperämerkki. 3. Sana, joka Costa Rican espanjassa tarkoittaa pientä taloa, on casatica.

4 4 5. Valitse kuhunkin lauseeseen sopivin vaihtoehto ympyröimällä kirjain a, b, c tai d. Tehtävän maksimipistemäärä on 12 ½. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 2 ½ pistettä. Väärästä vastauksesta saa 2 ½ miinuspistettä. (1) Varieteetilla tarkoitetaan (a) kielen vaihtelua yleensä. (b) mitä tahansa kielen alalajia, osakieltä tai kielimuotoa. (c) jonkin sanan murteellista muotoa. (d) yksilön omaperäistä puhetapaa. (2) Vapaa vaihtelu tarkoittaa tilannetta, jossa (a) lähimurteet sekoittuvat keskenään. (b) kieliopilliselle ilmiölle ei voida esittää täsmällistä sääntöä. (c) kielenpiirteellä on ainakin kaksi rinnakkain esiintyvää varianttia. (d) sanan merkitys ei ole vielä vakiintunut. (3) Svaavokaali (myös: švaavokaali) on sellainen vokaali, joka (a) jää usein ääntämättä, jos se on sanan lopussa. (b) on kestoltaan tavallista pitempi. (c) on konsonanttien välistä kadonneen vokaalin nimitys. (d) saattaa esiintyä lisävokaalina joidenkin konsonanttien välissä. (4) Etymologisessa tutkimuksessa pyritään ensisijaisesti selvittämään (a) sanojen alkuperä. (b) oletetun kantakielen perussanasto. (c) kahden tai useamman kielikunnan väliset suhteet. (d) jonkin kielikunnan hajoamiseen johtaneet syyt. (5) Ortografialla tarkoitetaan (a) vierassanojen mukauttamista suomen kieleen. (b) vanhan kirjasuomen normia. (c) puheen litterointiperiaatteita. (d) oikeinkirjoitusta.

5 5 OSIO II NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 81 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ 6. Valitse kuhunkin lauseeseen sopivin vaihtoehto ympyröimällä kirjain a, b, c tai d. Tehtävän maksimipistemäärä on 12 ½. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 2 ½ pistettä. Väärästä vastauksesta saa 2 ½ miinuspistettä. (1) Diakronisella tutkimuksella tarkoitetaan sitä, että tutkimuksen keskiössä on/ovat (a) antiikin kielet. (b) kielelliset muutokset aikojen kuluessa ja näiden muutosten syyt. (c) nykykielen rakenteen kuvaus. (d) kaikki kielellinen variaatio. (2) Rekonstruktiolla tarkoitetaan (a) sellaista ohjetta, jolla pyritään parantamaan (ikään kuin rakentamaan uudelleen ) jotakin huonoa nykykielistä ilmausta. (b) teoriaan pohjautuvaa hypoteettista muotoa tai muotorakennelmaa, joka liittyy johonkin jo hävinneeseen kielimuotoon, josta ei ole olemassa kirjallisia todisteita. (c) tiettyjen kielten yhteistä kantakieltä. (d) kantakielen murteiden tarkkaa muodollista selvittämistä. (3) Agglutinatiivisuudella tarkoitetaan sitä, että (a) kielessä on paljon morfeemeja, ts. sellaisia sanoja pienempiä kielellisiä kokonaisuuksia, joilla on oma merkityksenä, esim. suomen inessiivin pääte -ssa, monikon tunnus -i- ja tekijännimen johdin -ja. (b) kielen pääteainekset liitetään sanavartaloihin niin, että vartaloissa ei tapahdu muutoksia. (c) kielessä on morfofonologista vaihtelua. (d) kantakielet tulevat sitä yksinkertaisemmiksi, mitä kauemmaksi ajassa mennään taaksepäin.

6 6 (4) Obinugrilaisia kieliä ovat (a) ostjakki ja voguli. (b) unkari, ostjakki ja voguli. (c) kaikki ugrilaiset kielet. (d) kaikki suomalais-ugrilaiset kielet paitsi itämerensuomalaiset kielet. (5) Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten (a) itämerensuomalaiseen ryhmään, jonka muita jäseniä ovat mm. karjala, vepsä, vatja ja liivi. (b) itämerensuomalaiseen ryhmään, jonka toinen jäsen on viron kieli. (c) itämerensuomalaiseen ryhmään, joka puolestaan jakautuu kahtia saamelaiseli lappalaiskieliksi ja suomalaiskieliksi (= suomeksi ja suomen lähisukukieliksi). (d) itämerensuomalaiseen ryhmään, jonka muut kielijäsenet ovat eri puolilla Baltiaa puhuttavat kielet. 7. (a) Merkitse seuraavissa lauseissa esiintyvät substantiivilausekkeet (= NP:t) sulkeisiin. (b) Jos lauseke koostuu useammasta kuin yhdestä sanasta, merkitse myös lausekkeen edussanan päälle pieni rasti (x). Tehtävän maksimipistemäärä on 21. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 1,5 pistettä. Väärästä edussanamerkinnästä saa 1,5 miinuspistettä. (a) Luentosalin eteen tulivat kaikki ne opiskelijat, joiden pitikin tulla. (b) Kuka heistä on kaunis? (c) Heikki hoitaa tärkeät ja Liisa vähemmän tärkeät asiat. (d) Onko sinulla nyt mukana kaikki tarvittava?

7 7 8. Selitä, miksi seuraavien lauseiden alleviivatut sanat ovat genetiivissä. Ota selityksissäsi huomioon sopivissa kohdin mm. seuraavat asiat: sijamuodon merkitys, lause- ja lausekerakenne, johon genetiivimuoto liittyy, ja se, minä lauseenjäsenenä genetiivimuotoinen sana toimii. Kaikissa selityksissä ei tarvitse ottaa huomioon jokaista em. seikkaa. Tehtävän maksimipistemäärä on 28. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 4 pistettä. Vääristä vastauksista ei saa miinuspisteitä. (a) Aion luultavasti tulla sinne Heikin kanssa. Vastaus a: (b d) Joskus kielen (b) ihannetilan on uskottu vallinneen ennen Baabelia, aikanaan ajateltiin (c) pyhien kielten edustavan ihmiskielen täydellisyyttä, on projisoitu täydellinen kieli kantakieleen, klassiseen aikaan, on uskottu puhtaaseen aitoon murteeseen ja tavoiteltu vieraan kielen koskematonta ikiomaa kieltä. Sittemmin on haluttu nähdä ihmisin ihminen (d) jokaisen sisimmässä, sisäisessä kielikyvyssä. (Lähde: Auli Hakulinen 1991: Kielentutkimus ja arvot. Virittäjä, s ) Vastaus b: Vastaus c: Vastaus d: (e) Mun tekis mieli nyt paria raikastavaa! Vastaus e: (f) Kaiken tarvittavan kuultuaan Heikki lähti loukkaantuneena tiehensä. Vastaus f: (g) Heikin on nyt lähdettävä. Vastaus g:

8 8 9. Etsi kullekin kuvaukselle sopiva esimerkki tai, jos sopivia esimerkkejä on useita, sopivat esimerkit. Kirjoita esimerkin numero sille varattuun kohtaan. Huomaa, että sama esimerkkilause voi sopia useampaankin kuvaukseen ja yhteen kuvaukseen saattaa sopia useampi kuin yksi esimerkkilause. Tehtävän maksimipistemäärä on 20. Kustakin kohdasta a e saa 4 pistettä. Väärästä esimerkistä saa 2 miinuspistettä. Kuvaukset: (a) Lauseessa on habitiiviadverbiaali. (b) Lause on predikatiivilause. Predikatiivina toimii adjektiivilauseke. Lauseen subjektitarkoite on jaoton. (c) Lause on transitiivilause, jossa objektitarkoite on jaollinen ja kvantitatiivisesti määräinen. (d) Lause on intransitiivilause, jossa on objektin sukuinen määrän adverbiaali ja joka on passiivissa. (e) Lauseen predikaattina toimii verbiketju. Esimerkkilauseet: 1. Heikin isä on kylässä Veeralla. 2. Heikki söi koko leivän. 3. Heikin isän uusi auto saattaa hyvinkin olla mielettömän kallis. 4. Heikki luulee tietävänsä aina kaiken. 5. Tätäkin on mahdollista sovittaa ylle. 6. Suomen partitiivilla on teoriasta riippuen joko neljä tai kuusi päätevarianttia. 7. Marjatta osti eilen uuden auton. 8. Seisoimme tänään liikennevaloissa varmaan ainakin kaksikymmentä minuuttia. 9. Hillevi ihailee Osmoa yli kaiken. 10. Tämä pöytä on paras näkemäni näyttökoetyö. 11. Kuka kumma on taas juonut kaiken piimän? 12. Tätä elokuvaa on katsottu nyt jo yli kolme tuntia! 13. Tuo sanakirja lienee Heikin. 14. Nyt täällä on kyllä varmaan liikuttu jo yli kolme tuntia! 15. Kävelläänkö portaat ylös? 16. Suomalainen kirjallisuus on loistavaa. 17. Heikki on tämän tehtävän jälkeen aivan puhki.