Vantaa Kaupunkisuunnittelu Toimistorakentamista Silvolan yritysalueelle Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 13.12.2011 päivättyä, 30.1.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002018
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos Vantaan kaupungin 16. kaupunginosa, Kaivoksela osa korttelia 16108 (Kumoutuvan asemakaavan osa korttelia 16108 sekä katualuetta.) Tonttijako ja tonttijaon muutos Osa korttelia 16108. Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän ja Vantaanlaaksontien välissä Vetokujan pohjoispuolella. Sijaintikartta ja suhde kaupunkirakenteeseen. Kaavamuutosta koskevat asiakirjat ovat kaupunkisuunnitteluyksikön arkistossa. 1
2. TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutos nro 002018, 13.12.2011, tarkistettu 30.1.2012 Rakennusosakeyhtiö Hartela ja Kiinteistöyhtiö Parihanka Oy hakevat toimistorakentamista Vantaanlaaksontien ja Hämeenlinnanväylän väliseen kortteliin siten, että rakentaminen sijoittuisi nykyisestä asemakaavasta poiketen Hämeenlinnanväylän varteen. Rakentaminen olisi 7-8 -kerroksista. Myös nykyinen asemakaava sallii enintään 7-8 -kerroksista rakentamista. Alueen rakennusoikeus ei kasva. Alue on nyt rakentamatonta metsää. Voimassaolevassa asemakaavassa kaavamuutosalue on toimistorakennusten korttelialuetta KT. Suurimmat sallitut kerrosluvut ovat seitsemän (VII) ja kahdeksan (VIII). Nykyinen rakennusoikeus on 41 575 k-m 2. Siitä 15 % saa olla liiketiloja ja kahden rakennusalan kerrosalasta 30 % näyttelytiloja. Alueella on neljä erillistä rakennusalaa ja Hankatien katualue. Asemakaavamuutoksessa osoitetaan toimitilarakennusten korttelialuetta KTY, jolle saa sijoittaa toimisto-, tuotanto- ja varastotiloja, sekä autopaikkojen korttelialuetta LPA. Tarpeeton Hankatien katualue liitetään korttelialueeseen. Kokonaisrakennusoikeudesta 41 575 k-m 2 on maanalaisia tiloja 5 250 k-m 2. Näyttelytiloja sallitaan rakennettavaksi 30 % tontin rakennusoikeudesta ja liiketiloja 12-15 % tontin rakennusoikeudesta tontista riippuen, ei kuitenkaan päivittäistavarakauppaa. Maanalaisiin tiloihin saa sijoittaa varastotiloja ja luonnonvaloisia tuotantotiloja. Kaavamuutos parantaa alueen sopivuutta nykyaikaiseen toimistorakentamiseen. Rakennusoikeus ja suurin sallittu kerrosluku 7-8 säilyvät, mutta rakentaminen sijoitetaan Hämeenlinnanväylän varteen, mikä parantaa toimistotilojen näkyvyyttä. Tällöin pysäköinti sijoittuu Vantaanlaaksontien puolelle. Osa pysäköinnistä sijoitetaan maan alle ja osa pysäköintilaitokseen. Pysäköintialue rajataan Vantaanlaaksontien suuntaan 60 cm korkealla kivimuurilla. Asemakaava sisältää tonttijaon ja tonttijaon muutoksen. 3. LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Silvolan yritysalue on kehittynyt autokaupan keskukseksi. Pääkaupunkiseudun kasvaessa alueen merkitys yritysalueena on kasvanut. Luonnonympäristö Alueelle on kasvanut metsää. Alue on tärkeää pohjavesialuetta. Alueella ei ole inventoituja luontokohteita. Rakennettu ympäristö Alue on rakentamatonta yritysaluetta. Alueella on rakennusoikeutta 41.575 k-m 2. Eteläpuolella on Silvolan yritysaluetta. Länsipuolella on Hämeenlinnanväylä ja Kaivokselan kerrostaloja. Koillisessa on Viherkummun siirtolapuutarha ja idässä Vetokannaksen lähivirkistysalue. 2
36 34 453 44 474 Liikenne - Autoliikenne Hämeenlinnanväylän liikennemäärä oli tällä kohdalla 55 669 ajon/vrk vuonna 2009 ja ennustettu liikennemäärä on 71 800 ajon/vrk vuonna 2030. Hämeenlinnanväylän nopeusrajoitus on 80 km/h ja raskaan liikenteen osuus on 8 %. 30 36 44 30 34 Helsinkiin 453 474 Kaava-alueen suunnitellut bussiyhteydet. / YTV, Vantaan linjastosuunnitelma 2008-2013, Helsinki 2008. Vantaanlaaksontie toimii pääkatuna ja sen liikennemäärä oli 10 769 ajon/vrk vuonna 2009. - Joukkoliikenne Palveluetäisyydellä ovat Hämeenlinnanväylän (linjat 453, 485-495), Vantaanlaaksontien (43, 415, 451, 474) ja Kaivokselan (35, 452K) pysäkit. Alueelta on bussiyhteydet Myyrmäkeen ja Helsinkiin. Vieressä kuva suunnitellusta linjastosta. - Kevyt liikenne Vantaanlaaksontiellä ja Hämeenlinnanväylällä on kevyen liikenteen raitit. Kulttuurihistorialliset kohteet Paikka on ollut läheisen Djupbäckin torpan vanha torppapelto, jota on sanottu torpookorn. / Bo Lönnqvist: Ortnamn i Helginge, 1963. Alueella on Vanhan Nurmijärventien syrjään jäänyt osuus, joka ei ole muinaismuisto. Tie kulki vielä 1950-luvulla Kaivokselantien kautta. Tekninen huolto - Vesihuolto Kaava-alue voidaan liittää aluetta palveleviin vesihuollon runkoverkostoihin. Suunnitellut ratkaisut on kuvattu tarkemmin kohdassa 5 sekä vesihuollon yleissuunnitelmakartassa. - Hulevedet Hulevesien viemäröinti järjestetään putkiviemärein. Suunnitellut ratkaisut on kuvattu tarkemmin kohdassa 5 sekä vesihuollon yleissuunnitelmakartassa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt - Lentomelu Alue sijaitsee Lden 50 db lentomelualueen rajalla, jossa toimistotiloilta vaaditaan L 28 db ääneneristävyyttä. Ilmailulaitos 4.12.2002: Vuosien 2003-2020 ennusteiden melualueiden verhokäyrä. Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymä yleiskaava. Ympäristövalvontalautakunnan rakennuslupajaos 30.10.2007. L DEN = Lentomelun ilta- ja yöaikoja painottava keskiäänitaso. L = Äänitasoero, ulkomelutason ja sallittavan sisämelutason erotus. - Tieliikennemelu Hämeelinnanväylän suuntaiseksi suunnitellulla julkisivulla vallitsee korkeimmillaan noin 80 db keskiäänitaso. Tällöin riittävä rakennuksen ulkokuoren ääneneristävyys tieliikennemelua vastaan on Hämeenlinnanväylän puoleisilla julkisivuilla vähintään 32 db ja rakennusmassojen päädyissä vähintään 28 db. Edellä mainitut äänitasoerovaatimukset on määritelty sillä oletuksella, että ulkovaippaan ei rajaudu opetus- ja kokoontumistiloja. Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy 20.2.2008. 3
Suunnittelutilanne Asemakaavamuutos nro 002018, 13.12.2011, tarkistettu 30.1.2012 Maanomistus Korttelialueen omistavat Kiinteistöyhtiö Parihanka Oy / Rakennusosakeyhtiö Hartela sekä Rakennusosakeyhtiö Hartela. Katualueen omistaa Vantaan kaupunki. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Valtioneuvosto 13.11.2008. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta ja pohjavesialuetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Ympäristöministeriö 8.11.2006. Ote maakuntakaavasta. Taajamatoimintojen alue. Keskustatoimintojen alue. Virkistysalue. Viheryhteystarve. Seutuliikenteen rata. Lentomelualue. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Kehäkaupungin kehittämisvyöhyke. Yleiskaava Kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on työpaikka-aluetta TP ja pohjavesialuetta pv. Hanke on yleiskaavan mukainen. Ote yleiskaavasta. A1 Tehokas asuntoalue. A2 Matala ja tiivis asuntoalue. A3 Pientaloalue. RA Loma-asuntoalue. SL Luonnonsuojelualue. TP Työpaikkaalue. VL Lähivirkistysalue. VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. (et)- Yhdyskuntateknisen huollon laitos. (pv)- Tärkeä pohjavesialue. Ohjeellinen ulkoilureitti. Ohjeellinen ratsastusreitti. \ \ \ \ Kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. / / / / / Kyläkuvallisesti merkittävä alue. / / / / Maisemallisesti arvokas alue. Alueen raja. Osa-alueen raja. Ensimmäinen asemakaava Ensimmäinen asemakaava nro 160500, Silvolan teollisuusalue 2, vahvistettiin ympäristöministeriössä 1.7.1986. Siinä alue oli toimistorakennusten korttelialuetta (AL 12 ) ja suurin sallittu kerrosluku oli kaksitoista (XII). 4
Voimassa oleva asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa nro 001179, hyväksytty Kh 8.2.1994, alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Suurin kerrosluku on kahdeksan (VIII). Ote voimassa olevasta asemakaavasta. KT LPA VL VP 16108 VIII aii Toimistorakennusten korttelialue. Autopaikkojen korttelialue. Lähivirkistysalue. Puisto. Korttelin numero. Suurin sallittu kerrosluku (roomalaisin numeroin). Suurin sallittu autotasojen lukumäärä. Esisuunnitelmat Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy 23.1.2008, 6.3.2008, 13.2.2009 ja 20.8.2009. Rakennusjärjestys Vantaan rakennusjärjestys, Kv 15.11.2010, voimaan 1.1.2011. Tonttijako- ja rekisteri Alue on Vantaan kiinteistörekisterissä. Alueelle on hyväksytty tonttijako 8.2.1994. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284 / 1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella on MRL 81 2 mom. 2. kohdan mukainen rakennuskielto, paitsi tonttirekisteriin merkityllä tontilla 16-108-4 ei ole rakennuskieltoa. Muut suunnittelua rajoittavat tekijät Alue rajautuu idässä Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, mikä ei vaikuta rakentamiseen. / Valtioneuvosto 5.1.1995. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset - Vantaan kaupungin kuntasuunnitteluvirasto: Rakennuskulttuuri Vantaalla - inventointi 1981 s. 198 ja 200, kohde T4, Vanha Nurmijärventie. Julkaisu C 24:1981. - Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri 1995: Valtatien 3 kehittäminen välillä Haaga - Vantaankoski, kehittämisselvitys. - Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy, Meluselvitys Toimistorakennus, Kaivoksela, lausunto 3776-1, 20.2.2008. Tilaaja: Rakennusosakeyhtiö Hartela. - Insinööritoimisto Severi Anttonen ky: Kaivokselan Business Park, talot A ja B, Kortteli 16108, tontti 5, Vantaanlaaksontie 5, Pohjatutkimus ja perustamistapaselvitys. 15.5.2008. Tilaaja: Rakennusosakeyhtiö Hartela. - Sito Oy: Hulevesien hallintasuunnitelma. 28.11.2011. Tilaaja: Rakennusosakeyhtiö Hartela. 5
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavamuutoshakemus Kiinteistö Oy Ylähanka ja Kiinteistö Oy Parihanka hakivat asemakaavamuutosta 21.12.2007, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista nykyaikaisen vaiheittain toteutettavan Business park -tyyppisen kokonaisuuden toteuttamista. Hakemusta täydennettiin esisuunnitelmalla 23.1.2008. Sittemmin Kiinteistö Oy Ylähanka / Martela Oy kuitenkin ilmoitti, että ei halua kaavamuutosta. Suunnitteluohjelma Asian valmistelu otettiin kaupunkisuunnittelun kevään 2008 suunnitteluohjelmaan (kaupunkisuunnittelulautakunta 30.1.2008). Osallistuminen ja vuorovaikutus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 24.1.2008 ja postitettiin osallisille 25.1.2008 ja virkamiehille 26.1.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin Vanhan Nurmijärventien syrjään jääneen osuuden ja Museoviraston osallisuuden osalta 28.1.2008 ja lähetettiin tiedoksi Museovirastolle. Kirjalliset mielipiteet pyydettiin 21.2.2008 mennessä. - Kaavoituksen vireille tulo ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 3.2.2008. - Paikalla pidettiin 6.2.2008 klo 9.00 MRL 62 mukainen keskustelutilaisuus, jossa oli läsnä 8 henkilöä. Lisäksi kaavoitusinsinööri oli tavattavissa puhelimitse. - Osallisia kaavoituksessa olivat hakijat, alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit), kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset, kaupungin viranomaiset, Uudenmaan ympäristökeskus, Tiehallinto, Museovirasto, Vantaan Energia Oy, Elisa Networks Oy, kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 1. Paikalla 6.2.2008 oli asukkaat Kaivosrinteentieltä ja Kankaankujalta sekä rakennusliike Hartelan ja arkkitehtitoimisto Larkas & Laineen edustajat. Tällöin todettiin Vanhan Nurmijärventien syrjään jäänyt osuus. Asukas Kaivosrinteentieltä kiinnitti huomiota rakennuksen melunheijastusvaikutukseen. Asukas Kankaankujalta, joka edusti Silvolan pientaloyhdistystä, syntyvään liikennemäärään. Muutoin hankkeesta ei ollut huomautettavaa. Lopuksi aluearkkitehti keskusteli rakennusliikkeen ja arkkitehtitoimiston edustajien kanssa kaavan ja hankesuunnitelman teknisistä yksityiskohdista. Laadittu meluselvitys. Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusoikeus ja liikennemäärä eivät kasva. 2. Vantaan kaupunginmuseo lausui 7.2.2008, että olisi tarpeen tarkastella maisemallista suhdetta esimerkiksi laajalla pokkileikkauksella tai julkisivuprojektiolla jossa tarkastelusuunta on Kaivokselaan päin. Poikkileikkaus ja muut havainnekuvat on esitetty jäljempänä. 3. Elisa Oyj ilmoitti, ettei kaavamuutokseen ole huomautettavaa. 4. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ilmoitti, että jatkosuunnittelussa toivotaan kiinnitettävän huomiota pelastuslaitoksen toimintaedellytyksille, millä tarkoitetaan lähinnä pelastustien sijoittamista rakennusmassan ja Hämeenlinnanväylän väliin. 6
5. Vantaan Energia Oy ilmoitti 11.2.2008, että Vantaanlaaksontien reunassa kulkee keskijännitemaakaapeli ja kaukolämpöputkia. 6. Museovirasto ilmoitti 14.2.2008, ettei alueelta tunneta Museoviraston käytettävissä olevien rekisteri- ja arkistoaineistojen perusteella kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirastolla ei siten ole huomautettavaa asiasta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta on kuultava Vantaan kaupunginmuseota. Vantaan kaupunginmuseon kannanotto on edellä kohdassa 2. 7. Silvolan asukasyhdistys huomautti 15.2.2008 Vantaanlaaksontien vilkastumisesta ja ruuhkaantumisesta, vaikutuksista pientaloalueen viihtyvyyteen, virkistysalueen ja pohjavedellä täytettyjen uimapaikaksi tarkoitettujen hiekkakuoppien haitoista ja ympäristöhaittojen lisääntymisestä. - Toimistorakennukset pitäisi sijoittaa lähelle Hämeenlinnanväylää. Vantaanlaaksontien varteen pitäisi sijoittaa pysäköintialueita tai olevat matalat toimistoja liikerakennukset ja varattava tilaa viherkaistalle. Jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus tulee turvata. Hämeenlinnanväylän liittymät on korjattava ennen rakentamisen aloittamista. - On myönteistä ja kannatettavaa, että 7-kerroksiset toimistotalot ovat matalampia kuin nykyisessä kaavassa ja sijoitettu Hämeenlinnanväylän varteen. Hyvä, että pysäköintitilat on sijoitettu osittain maan alle. Onko 12-kerroksisesta Silvolan maamerkistä todellista iloa ja paraneeko Vantaan kaupungin business-imago tästä? Vaiheittain rakentaminen aiheuttaa liikenne-, melu- ja saasteongelmia monen vuoden aikana. Rakentaminen on sijoitettu Hämeenlinnanväylän varteen ja Vantaanlaaksontien puolelle tulee istutusalue. Rakentaminen on kuitenkin yhtä korkeaa kuin voimassa olevassa asemakaavassa, mikä johtuu teknisistä tiloista. Kaavamuutos ei lisää rakentamista eikä liikennetuotosta verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan eikä asemakaavalla ratkaista maantien liittymien toteuttamisjärjestystä. Kaavamuutoksesta on rajattu pois pohjoisin tontti, jolle luonnosteltiin 12-kerroksista rakennusta. Tosin voimassa olevassa asemakaavassa on etelämpänä 12-kerroksisen tornin rakennusala Vetokuja 1:n kohdalla. 8. Kaupunkikuvaneuvottelukunta 6.3.2008 (5/2008 35) puolsi suunnitelmaa. 9. Kaupunkikuvaneuvottelukunta 29.5.2009 (10/2009 71) totesi, että "Suunnitelmaa on syytä vielä kehittää. Kokonaisvaikutelmasta Hämeenlinnanväylän suuntaan on tulossa liian eleetön ja jopa monotoninen. Aiemman sommitelman dynamiikka nojasi korkean tornin varaan ja sen poistuessa tulisi massoitteluun löytää jotain muuta vastaavaa rytmitystä." Julkisivua on jäsennelty. Erilliset neuvottelut - Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja Arkkitehtitoimisto Larkas & Laineen kanssa 26.2.2008, 7.3.2008, 29.7.2008, 24.4.2009, 19.8.2008. - Rakennusvalvonnan kanssa 1.2.2008, 7.3.2008 ja 16.11.2010. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ollut tarpeen. Asiakirjat ovat kaavamapissa kaupunkisuunnittelun arkistossa. 7
Viistoilmakuva nykytilanteesta. Vantaan kaupunki. Asemakaavamuutoksen tavoitteet - Vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava, joten vertailu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan ei ole tarpeen. (MRA 25 ) Asemakaavamuutos täydentää pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta ja hyödyntää olevaa joukkoliikennettä ja kunnallistekniikkaa eikä ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Asemakaavamuutos on myös maakuntakaavan mukainen. - Vertailu yleiskaavaan Asemakaavamuutos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen. - Vertailu voimassa olevaan asemakaavaan Alue on voimassa olevassa asemakaavassa toimistorakennusten korttelialuetta (KT) ja asemakaavan muutosehdotuksessa toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), mikä merkitä sallii myös teollisuus- ja varastotilojen rakentamista. - Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana olivat toiminnalliset, kaupunkikuvalliset ja meluntorjuntatavoitteet. Vanhan Nurmijärventien syrjään jäänyt osuus ei ole arkeologinen kohde. - Osallisten tavoitteet Osalliset kiinnittävät huomiota rakennuksen meluheijastusvaikutukseen Kaivokselan suuntaan ja liikenteellisiin vaikutuksiin, mutta asemakaavamuutosta ei vastustettu. - Asemakaavan laadulliset tavoitteet Vantaan arkkitehtuuristrategia. / Kv 30.1.2006. 8
Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alueella on ollut 1970-luvulta voimassa toimistorakentamista sallivia asemakaavoja, jotka eivät ole toteutuneet. Voimassa oleva asemakaava ei sovellu nykyaikaiselle Business Park -tyyppiselle toimistotalolle. Nähtävilläolo ja lausunnot Kaavamuutos oli nähtävillä MRA 27 mukaisesti 12.1. - 10.2.2011. Muistutuksia ei tullut. Lausunnot pyydettiin 18.2.2011 mennessä. - Uudenmaan ELY-keskus huomautti pohjavesialueesta ja hulevesien vaikutuksista Vantaanjoen vuollejokisimpukkaan. Rakennusliike Hartela on teettänyt Sito Oy:llä hulevesien hallintasuunnitelman, jossa vastataan näihin kysymyksiin. Sito Oy on ollut yhteydessä ELY-keskukseen. Kaavaan annetaan pohjavesi- ja hulevesimääräyksiä. - Vantaan Energia Oy ilmoitti, että alueella tarvitaan kaksi kiinteistömuuntajaa. Näistä annetaan kaavamääräys. - HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut ilmoitti, että alueen toteuttamissopimuksessa tulee mainita HSY:n oikeudesta sijoittaa, pitää ja huoltaa vesijohtoja, viemäreitä ja pumppaamoa korttelialueella. Tämä on mainittu toteuttamissopimuksessa ja lisäksi kaava sisältää tarvittavat johtorasitteet. Asemakaavamuutoksen suunnittelu Asemakaavamuutoksen laati aluearkkitehti Timo Kallaluoto. Suunnitteluun osallistuivat aluearkkitehti Ritva Valo (31.12.2007 asti), asemakaavasuunnittelija Ville Purma (31.12.2007 asti), maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä- Piikkiö, lupa-arkkitehti Matti Kärki, lupapäällikkö Ilkka Rekonen, liikenneinsinööri Pekka Haasanen, suunnitteluinsinöörit Usko Koponen, Marika Orava, rakennustutkija Sari Viertiö, kaavoitusinsinööri Kai Zukale sekä suunnitteluavustajat Sari Simonen, Kimmo Kangas ja Eeva Juusela. Rakennusosakeyhtiö Hartelaa, jolla oli myös Martela Oy:n valtakirja, edustivat Janne Sipilä, Jussi Vyyryläinen, Helena Sysiö ja Ari Koskenoja. Hartelan konsultteina olivat Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy / Harri Laine, Rainer Linderborg, Pekka Piha ja Jari Lonka, sekä Sito Oy / Marika Bremer, Ismo Häkkinen, Antti-Jaakko Koskenniemi, Katja Rasi, Seija Väre ja Reijo Pitkäranta. 9
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutos nro 002018, 13.12.2011, tarkistettu 30.1.2012 Asemakaavamuutos luo edellytykset nykyaikaiselle Business Park -tyyppiselle toimistorakentamiselle. Rakentaminen sijoittuu nykyisestä asemakaavasta poiketen Hämeenlinnanväylän varteen. Rakentaminen olisi 7-8 -kerroksista kuten voimassa olevassa asemakaavassa. Hämeenlinnanväylän puolelle tulee kaksikerroksinen jalustaosa, jonka takaa korkeampi rakennusosa nousee. Nykyinen kokonaisrakennusoikeus ei kasva. Asemakaavamuutoksessa osoitetaan toimitilarakennusten korttelialuetta KTY, jolle saa sijoittaa toimisto-, tuotanto- ja varastotiloja, sekä autopaikkojen korttelialuetta LPA. Tarpeeton Hankatien katualue liitetään korttelialueeseen. Hämeenlinnantien puolella rakennuksessa on kaksikerroksinen jalustaosa, jonka takaa kahdeksankerroksinen lasinen toimisto-osa nousee. Vantaanlaaksontien puolelle rakennus näkyy viitenä seitsemänkerroksisena toimistomassana. Kokonaisrakennusoikeudesta 41 575 k-m 2 on maanalaisia tiloja 5 250 k-m 2. Näyttelytiloja sallitaan rakennettavaksi 30 % tontin rakennusoikeudesta ja liiketiloja 12-15 % tontin rakennusoikeudesta tontista riippuen. Maanalaisiin tiloihin saa sijoittaa varastotiloja ja luonnonvaloisia tuotantotiloja. Kaavamuutos parantaa alueen sopivuutta nykyaikaiseen toimistorakentamiseen. Rakennusoikeus ja suurin sallittu kerrosluku 7-8 säilyvät, mutta rakentaminen sijoitetaan Hämeenlinnanväylän varteen, mikä parantaa toimistotilojen näkyvyyttä. Tällöin pysäköinti sijoittuu Vantaanlaaksontien puolelle. Pysäköintialue rajataan Vantaanlaaksontien suuntaan 60 cm korkealla kivimuurilla. Osa pysäköinnistä sijoitetaan maan alle ja osa pysäköintilaitokseen. Asemakaava sisältää tonttijaon ja tonttijaon muutoksen. Liikenne Sekä yleiskaavassa että voimassa olevassa asemakaavassa on harkittu, että alueella voi olla toimistorakentamista. Kaavamuutoksessa rakennusoikeus säilyy nykyisenä, joten myös aiemman kaavoituksen pohjana ollut liikennetuotos säilyy. Tämän vuoksi tarkempi liikenneselvitys ei ollut tarpeen. Tekninen huolto - Vedenjakelu Kaivokselan vesijohtoverkosto kuluu Myyrmäen painepiiriin. Vesi alueelle toimitetaan Pitkäkosken vesilaitokselta. Alue liitetään Hämeenlinnanväylän itäreunalla olevaan rakennettuun NS 300 vesijohtoon. Vesijohtoverkon painetasot vaihtelevat välillä +85 +96 meren pinnasta mitattuna. Jos kaava-alueen rakennuksiin suunnitellaan sprinkler-sammutuslaitteistoja, tulee vesijohtojen koko valita suunnitelmassa esitetyn suuremman vaihtoehdon mukaisesti. - Viemäröinti Kaava-alueen jätevedet johdetaan korttelialueen kaakkoiskulmalle rakennettavalle jätevedenpumppaamolle, josta ne pumpataan rakennettavan paineviemärin kautta Vetokujan länsipäässä olevaan rakennettuun viemäriin. Lopulta jätevedet päätyvät Suomenojan jätevedenpuhdistamoon Espooseen. Kaupungille tulee oikeus rakentaa ja johtaa jäteveden pumppaamolle vesijohto ja viemäri sekä pitää ja huoltaa niitä. Alueella tarvittavalle pumppaamolle merkitään rakennusala (kaavamerkintä et). 10
- Hulevedet Sito Oy on laatinut hulevesien hallintasuunnitelman (katso s. 19), jossa esitetyt kaavamääräykset annetaan asemakaavaan. / Sito Oy 28.11.2011. Palvelut Asemakaava sallii 15 % liiketilojen rakentamista, ei kuitenkaan päivittäistavarakauppaa. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennusalat on rajattu luonnosten mukaisiksi. Lisäksi asemakaavassa annetaan tarpeelliset kaavamääräykset katoista, julkisivuista, aidoista ja istutuksista. - Suunniteltujen rakennusten vaikutus ympäristön melutasoihin Suunniteltujen rakennusten vaikutus ympäristöön on yhtä suuri sekä nykyisillä että ennustetuilla liikennemäärillä. Vaikutusten suuruus riippuu jonkin verran laskentapisteen sijainnista maastossa sekä sen korkeudesta. Tulevaisuuden liikennemäärillä lasketut keskiäänitasot ovat alueella noin 1,5 db korkeammat kuin nykyisillä liikennemäärillä lasketut ja määrittävät siten kohteen ulkokuoren ääneneristävyysvaatimuksen. Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy 20.2.2008. Meluselvityksen tulosten perusteella liikenteen aiheuttamat melutasot Hämeenlinnanväylän länsipuolella lähimpien rakennusten kohdalla nousevat noin 0,5...2,5 db piha-alueilla sekä toisen kerroksen korkeudella sijainnista riippuen. Kolmannen kerroksen korkeudella melutasot nousevat noin 0,5...1,5 db sijainnista riippuen. Suunniteltujen rakennusten Hämeenlinnanväylän puoleisten julkisivujen materiaaliksi on tulossa lasi, joka heijastaa ääntä hieman vähemmän kuin betoni tai tiili, mutta ero on merkityksettömän pieni. Toisaalta suunnitellut rakennukset vähentävät huomattavasti tieliikennemelun leviämistä rakennusten itäpuolelle. Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy 20.2.2008. Ympäristön häiriötekijät Työtilojen ulkokuoren ääneneristävyydeksi lento- ja tieliikennemelua vastaan määrätään 28 db, Hämeenlinnanväylän puoleisella julkisivulla kuitenkin 32 db. Kaavamuutoksen vaikutukset - Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Rakentamaton metsätontti muuttuu rakennetuksi toimistoympäristöksi. - Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan Toimistorakentamisen lisäksi sallitaan myös tuotanto- ja varastotilojen rakentamista. Rakennusoikeus ja suurin sallittu kerrosluku eivät muutu. - Suhde Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti merkittävään maisemaalueeseen Rakentaminen sijoittuu kauemmaksi Vantaanjokilaakson maisema-alueesta kuin voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennettaessa. - Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja luonnonympäristöön Vanhan Nurmijärventien syrjään jäänyt osuus häviäisi myös voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennettaessa. Nykyinen luonnonmukainen metsä muuttuu rakennetuksi tontiksi. - Liikenteelliset vaikutukset Yleiskaavan tuottamat liikenteelliset vaikutukset on tutkittu yleiskaavan laatimisen yhteydessä (2007). Vantaanlaaksontien liikennemäärä kasvaa, mutta saman verran kuin voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakennettaessa. Liikennemäärän kasvulla on jonkin verran vaikutusta myös Hämeenlinnan- 11
väylän liittymien toimivuuteen. Alue on saavutettavissa hyvin joukkoliikenteellä. Helsingin suunnan bussiyhteyksissä käytetään hyväksi pääliikennevirran vastasuuntaa. - Meluvaikutukset Rakentaminen lisää melutasoa Hämeenlinnanväylän länsipuolella 0,5-2,5 db, mutta alentaa huomattavasti melutasoa tulevien rakennusten itäpuolella. Kaavamuutoksen pohjaksi on laadittu erillinen meluselvitys. Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy 20.2.2008. Hämeenlinnanväylän kehittämisselvitys sisältää meluesteet Kaivokselan kohdalle, mutta ne toteutetaan vasta Hämeenlinnanväylän parantamisen yhteydessä. Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri 1995. - Rakentamisen vaikutukset pohjaveteen Sito Oy on tutkinut kaavan vaikutukset pohjaveteen. Hulevesien hallinnalla suojellaan pohjavettä ja vähennetään kuormitusta Vantaanjokeen, mistä annetaan kaavamääräyksiä. Sito Oy 28.11.2011. Insinööritoimisto Severi Anttonen ky (15.5.2008) on tehnyt alueelta pohjatutkimuksen ja perustamistapalausunnon. Siitä selviää v. 2008 mitatut pohjaveden korkeusasemat, jotka ovat n. tasolla +16,50...+18,00. Tuleva rakentaminen kellarikerroksen osalta on tämän hetken arkkitehtisuunnitelmissa alimmillaan tasolla + 20,00 (kellarin lattiakorko + 21,00). Kellarin rakenteita ei siten uloteta pohjaveden pinnan tasoon vaan pysytään kaikilla rakenteilla myös perusvesien kuivatuksen osalla pohjaveden pinnan tason yläpuolella. Rakentamisen aikana noudatetaan annettuja ohjeita suojavyöhykkeellä rakentamisesta. Alapohjarakenteet pysäköintitilojen osalta toteutetaan rakenteeltaan vesitiiviinä ja lattioille tulevat autojen sulamisvedet ja lattioiden siivousvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta viemäriverkostoon. Rakennusliike Hartela / Ari Koskenoja 2.11.2011. - Hulevesien vaikutukset Vantaanjoen vuollesimpukkaan Sito Oy on tutkinut kaavan vaikutukset vuollejokisimpukkaan (Unio srassus), jota suojellaan rakentamalla hulevesijärjestelmä toimimaan jo ennen rakentamisen alkamista ja hoitamalla kiintoaineen laskeuttaminen hulevesistä tontilla, mistä annetaan kaavamääräyksiä. Sito Oy 28.11.2011. 12
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavamuutos nro 002018, 13.12.2011, tarkistettu 30.1.2012 Asemakaavaan liittyy toteuttamissopimus. Kaavamuutoksen perusteella katualue myydään osaksi korttelialuetta. Asemakaavaan liittyy hulevesien hallintasuunnitelma. Hanke on tarkoitus toteuttaa useassa osassa. Rakennusluvasta ilmoitetaan naapureille ja rakennuspaikalla (MRL 133 ). Vantaa 13.12.2011, tarkistettu 30.1.2012 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Timo Kallaluoto Aluearkkitehti Kaavan laatijan yhteystiedot: Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Timo Kallaluoto, Kielotie 28, 01300 Vantaa, puh 8392 2675, sähköposti timo.kallaluoto@vantaa.fi Suunnitelman asemapiirros. - Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy 20.8.2009. 13
Näkymä lounaasta. Näkymä pihalta Vantaanlaaksontien suunnasta. Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy 20.8.2009. 14
Näkymä luoteesta Hämeenlinnanväylältä. Vasemmalla Martelan tontti, oikealla kaavamuutostontti. Martelan rakentamaton tontti Hartelan kaavamuutostontti Julkisivu länteen Hämeenlinannväylälle päin. Hartelan kaavamuutostontti Julkisivu itään pihalle ja Vantaanlaaksontielle päin. Martelan rakentamaton tontti Leikkaus pohjoisesta päin. Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy 20.8.2009. Kuvia on muokattu vastaamaan kaavamuutosta. 15
1. kerros, maantaso. 2. kerros. 3. - 7. kerros 16
Yläkellari K1. Alakellari K2. Martelan tontti Suunniteltu rakennus Autotalo, kaavoitettu torni AGV:n talo Rakennusmassat Hämeenlinnanväylälle päin. Kaivokselan kerrostalot Hämeenlinnanväylä Suunniteltu rakennus Pysäköintialue Alueleikkaus länsi-itä-suunnassa. Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy 20.8.2009. Kuvia on muokattu vastaamaan kaavamuutosta. 17
Suhde kaupunkirakenteeseen. Rakentaminen tukeutuu Hämeenlinnantien varteen, jolloin vastaavasti jokilaakson maisematila jää avoimemmaksi. Arkkitehtitoimisto Larkas & Laine Oy 6.3.2008. 18
Hulevesien hallintasuunnitelma / Sito Oy Hulevesien hallintasuunnitelma. Suodatuspainanne. Hulevesiallas. Sito Oy:n esittämät kaavamääräykset: Alueella tulee järjestää hulevesien viivytys ennen niiden johtamista yleiseen hulevesijärjestelmään. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa. Tonteilla on huolehdittava kiintoaineen laskeuttamisesta hulevesistä. Hulevesien viivytystilavuuden tulee olla yhteensä 200 m3. Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei aiheudu pohjaveden laatumuutoksia tai pysyviä muutoksia pohjaveden pinnankorkeuteen. Rakentamisen takia ei saa aiheutua haitallista pohjaveden purkautumista. Pohjavesialueen lähisuojavyöhykkeellä moottoriajoneuvoilla kulkemiseen tarkoitetut tiet ja pysäköintipaikat on päällystettävä vesitiiviillä aineella ja niiltä syntyvät hulevedet on ohjattava öljynerotuskaivoihin. Sito Oy 28.11.2011 19
Vesihuollon yleissuunnitelma. / Usko Koponen 31.3.2008, tarkistanut Marika Orava 2.12.2011. 20
21
Asemakaavan muutosehdotus 22
30 23
24
25
26
27
28