KESKI-SUOMEN KIVIAINESKULUTUSENNUSTE Hanna Kunttu Keski-Suomen liitto 2008
Sisällys Johdanto... 3 Yleiset ja yksityiset tiet... 3 Metsäautotiet... 4 Rautatiet... 4 Kunnat... 5 Talonrakennus... 5 Kiinteistöjen hoito... 6 Salaojitus... 6 Kasvualustat... 7 Suuret erillisprojektit... 7 Yhteenveto... 8 2
Johdanto Keski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöä ja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten käyttöä koskeva kulutusennuste. Ympäristöministeriön toimeksiannosta Keski-Suomen liitto selvitti 1990- luvun alussa sora- ja hiekkavarojen käyttöä laajalla kyselyllä. Nämä tulokset ovat julkaisematta. Osana Poski-projektia laadittiin kiviaineksen kulutusennuste Keski-Suomen liiton omana työnä. Kiviaines jaoteltiin selvitystyössä laadullisesti hiekka-, sora- ja kallioainekseksi. Kiviaineksen kulutusmäärät selvitettiin kulutussektoreittain. Mukaan laskettiin seuraavat kulutussektorit: - yleiset tiet - yksityiset tiet - metsäautotiet - rautatiet - kunnat - talonrakennus - kiinteistöjen hoito - salaojitus - kasvualustat - suuret erillisprojektit Kulutusennusteen tekemistä varten lähetettiin syksyllä 2007 sähköpostikysely kulutussektoreiden kiviaineshankinnoista vastaaville henkilöille. Lisäksi lähtökohtatietona käytettiin Keski-Suomen ympäristökeskuksen maa-aineksenottorekisteristä (MOTTO) saatuja ottomäärätietoja vuosilta 2005 ja 2006. Kulutusennusteen osalta tavoitevuosi oli 2030. Tarkasteluajanjaksoina olivat vuodet 2008 2010, 2011 2020 sekä 2021 2030. Ennusteet kuvaavat kunkin ajanjakson keskimääräistä vuosikulutusta. Kulutusmäärät laskettiin sekä tilavuuksina (kiintokuutiometri, k-m 3 ) että painoina (tonni, tn). Oletuspainoina käytettiin hiekalle ja soralle 2,0 tn/k-m³ ja kalliokiviainekselle 2,8 tn/k-m³. Yleiset ja yksityiset tiet Yleisten teiden ja valtionavustuskelpoisten yksityisteiden kiviaineksen tarve saatiin Keski-Suomen tiepiiriltä. Yleisten teiden kunnossapitoon (ml. kelirikkokorjaukset ja liukkauden torjunta) kuluu kiviainesta keskimäärin 565 000 k-m³/v. Tällä hetkellä (v. 2008) kiviaineksen kulutus jakautuu laadullisesti seuraavassa suhteessa: kallio 70 %, sora 25 % ja hiekka 5 %. Tulevaisuudessa kallioaineksen käytön arvioidaan kasvavan siten, että vuosina 2021 2030 kallion osuus on jo 90 % kokonaismäärästä. Valtionavustusta saavien yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen käytetään kiviainesta noin 25 k-m³/km. Vuositasolla kiviainesta kuluu noin 120 000 k-m³. Laadullisesti kiviaines jakautuu kallion ja soran kesken 50 % - 50 %. Yksityisteiden osalta kallioainesta tullaan tulevaisuudessa käyt- 3
tämään nykyistä enemmän. Vuosina 2021 2030 kallioaineksen osuus olisi arvioiden mukaan 70 % ja soran 30 %. Maanteiden kunnossa- ja ylläpidon kiviainesten tarve Seutukunta Kunnossapito k-m 3 /v Kelirikkokorjaukset yms parantamiset k-m 3 /v Päällystetty tieverkko k-m 3 /v Liukkauden torjunta hiekalla k-m 3 /v k-m 3 /v Yhteensä Joutsan seutu 15027 12022 5663 1803 34516 62128 Jämsän seutu 38063 30450 12124 4568 85205 153368 Keuruun seutu 25391 20313 8162 3047 56913 102443 Jyväskylän seutu 68306 54645 26694 8197 157841 284114 Äänekosken seutu 19503 15602 6992 2340 44437 79987 Saarijärven- 83710 66968 25364 10045 186088 334958 Viitasaaren seutu Yhteensä 250000 200000 85000 30000 565000 1017000 tn/v Metsäautotiet Keski-Suomen metsäkeskuksen mukaan maakunnassa rakennetaan vuosittain uutta metsätietä noin 30 km ja parannetaan vanhaa tietä noin 170 km. Kiviainesta käytetään keskimäärin noin 200 k-m³/km. Käytettävä kiviaines on pääasiassa kallio- ja moreenimursketta (suhteessa 70 % kalliomursketta, 30 % moreenia). Vuositasolla kalliomurskeen tarve metsäteiden rakentamisessa on noin 40 000 k-m³. Rautatiet Rautateiden kiviaineskulutusta kysyttiin Ratahallintokeskuksen (RHK) valtuuttamalta alueisännöitsijältä. Vuoteen 2030 saakka ratojen kunnossapidon tarpeisiin kuluu kalliokiviainesta noin 66 430 k-m³ (186 000 tn) ja soraa noin 33 930 k-m³ (95 000 tn). Yhteensä rautateiden kunnossapitoon menee kiviainesta noin 100 300 k-m³ (280 000 tn) tavoitevuoteen 2030 saakka. Laadullisesti kulutus jakautuu kallion ja soran kesken suhteessa 65 % - 35 %. Kalliokiviaineksen kulutus Rataosa v. 2008-2010 v. 2011-2020 v. 2021-2030 Jyväskylä-Orivesi 30 000 20 000 Jyväskylä-Pieksämäki 5 000 100 000 15 000 Haapamäki-Jyväskylä 2 000 4 000 2 000 Jyväskylä-Äänekoski 2 000 4 000 2 000 Yhteensä (tn) 39 000 128 000 19 000 Yhteensä (k-m³) 13 930 45 710 6 790 4
Soran kulutus Rataosa v. 2008-2010 v. 2011-2020 v. 2021-2030 Jyväskylä-Orivesi 5 000 Jyväskylä-Pieksämäki 2 000 20 000 8 000 Haapamäki-Jyväskylä 2 000 20 000 8 000 Jyväskylä-Äänekoski 2 000 20 000 8 000 Yhteensä (tn) 11 000 60 000 24 000 Yhteensä (k-m³) 3 930 21 430 8 570 Suuria erillisprojekteja tulevat olemaan Äänekoski-(Haapajärvi) rataosan päällysrakenteen parantaminen (mm. sepelin uusiminen) ja Jyväskylä-(Orivesi) rataosan kaksoisraiteen toteuttaminen koko rataosalle (Keski-Suomen puolella noin 60 km matkalta). Radan päällysrakenteen uusimiseen kuluu kiviainesta yht. 125 000 tonnia ( sepeliä 27 000 k-m³ ja soraa 25 000 k-m³). Kaksoisraiteen rakentamiseen kuluu kiviainesta yht. 2,8 milj. tonnia (sepeliä 110 000 k-m³ ja luonnonsoraa 1 250 000 k-m³). Kunnat Kuntien tulevaisuuden kiviainestarvetta selvitettiin kyselyllä, joka lähetettiin kuntien kiviaineshuollosta vastaaville henkilöille. Kyselyyn vastasi 11 kuntaa 28 kunnasta. Saatujen vastausten perusteella on karkeasti arvioitu myös niiden kuntien kulutusmäärät (asukaslukuun suhteutettuna), jotka eivät kyselyyn vastanneet. Keski-Suomessa kunnat käyttävät kiviainesta yhteensä noin 400 900 k-m³ vuodessa. Vastausten mukaan kiviaines jakautuu laadullisesti seuraavasti: kallio 30 %, sora 25 % ja hiekka 45 %. Kuntien kiviaineskulutukseen on laskettu mukaan katujen ja kunnan ylläpitämien teiden rakentaminen ja kunnossapito, vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkkojen rakentaminen sekä erilliset tasoitus- ja täyttötyöt (puistojen, urheilu- ja leikkikenttien rakentaminen ja hoito). Talonrakennus Talonrakennuksen kiviaineskulutus on laskettu keskisuomalaisilta betoni- ja elementtialan yrityksiltä saatujen tietojen perusteella. Kysely lähetettiin seitsemälle alan yritykselle, joista neljä vastasi kyselyyn. Talonrakennukseen kuluu vuositasolla keskimäärin 34 000 k-m 3 kalliokiviainesta, 281 500 k-m 3 soraa ja 114 500 k-m 3 hiekkaa. Talonrakennuksen kiviaineskulutuksessa on huomioitu lisäksi pientalojen perustuksiin menevä kiviaines. Yhden pientalon rakentamiseen (perustukset, pihatiet yms. ympäristötäytöt) kuluu kiviainesta keskimäärin noin 200 k-m³. Tilastokeskuksen tietojen mukaan, Keski-Suomessa aloitettujen pientalorakennusten (sis. laajennukset) määrä on ollut vuosittain noin 900 kpl vuosina 2000 2005. 5
Talonrakennuksen keskimääräinen kiviaineskulutus vuodessa Yritys Kallio Sora Hiekka Yhteensä Betset Oy 30 000 60 000 90 000 Laukaan Betoni Oy 12 250 57 750 70 000 HB-Betoniteollisuus Oy - - - - Betoni-Sampo Oy - - - - MH-Betoni Oy 5000 3000 11 500 19 500 Lujabetoni Oy - - - - Parma Oy 13 100 22 100 35 200 Yhteensä (tn) 30 350 112 850 71 500 214 700 Yhteensä (k-m³) 10 900 56 500 36 000 103 400 Omakotitalon rakentamiseen (perustukset, salaojitus, pihatie) kuluu kiviainesta 300-500 i-m³. (keskimäärin noin 200 k-m³). Keski-Suomessa aloitettuja pientalorakennuksia (sis. laajennukset) on ollut noin 900 kpl vuosina 2000-2005. Pientalorakennusten perustuksiin käytetään kiviainesta noin 180 000 k-m³ vuosittain. Kiinteistöjen hoito Kiinteistöjen hoidossa käytettävien kiviainesten määrän arvioinnissa on käytetty Kanta-Hämeen seutukaavaliiton (1985) laskentamenetelmiä, joiden mukaisesti maatilakiinteistöjen on laskettu kuluttavan kiviainesta 8 k-m³/maatila/v ja muiden kiinteistöjen 2,5 k-m³/kiinteistö/v. Muut kiinteistöt sisältävät kerrostalot, erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, liike- ja toimistorakennukset, liikenteen rakennukset, palvelurakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset. Laadullisesti kiinteistöjen hoidon kiviaineskulutuksen arvioidaan jakautuvan seuraavassa suhteessa: hiekkaa 43 %, soraa 31 % ja kallioainesta 26 %. Arvio perustuu Kanta-Hämeen seutukaavaliiton ja Ympäristöministeriön ohjeisiin. Laadullisen jakautumisen on oletettu pysyvän myös tulevaisuudessa samanlaisena. Maatilojen osalta on odotettavissa edelleen tilojen määrän vähenemistä. Keski-Suomen TEkeskuksen mukaan tilojen lukumäärä laskee noin 100 tilalla vuodessa. Tilakokojen kasvusta huolimatta maatilojen kiviaineskulutuksen arvioidaan hieman laskevan tulevaisuudessa. Vuoden 2006 maatilojen lukumäärällä (3 682) laskettuna kiviaineskulutus olisi yhteensä noin 29 500 k-m³/v. Muiden kiinteistöjen kiviaineskulutus arvioitiin Tilastokeskuksen rakennustietokannan perusteella. Keski-Suomessa rakennuskanta (rakennusten lukumäärällä mitattuna) on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin 1,2 % vuodessa. Vuoden 2006 rakennuskantatiedoilla laskettuna muiden kiinteistöjen kiviaineskulutus olisi noin 195 000 k-m³ vuodessa. Salaojitus Suomen Salaojakeskus Oy:n mukaan Keski-Suomessa salaojitetaan nykyisin 100 150 ha vuosittain. Laadultaan salaojituksissa käytettävä kiviaines on pääosin salaojasoraa. Hehtaarilla on keskimäärin 670 m salaojaa ja soraa tarvitaan noin 7 k-m³ sataa metriä kohti. Näin ollen soraa kuluu noin 50 k- 6
m³/ha. Vuositasolla salaojitukseen käytettävä kiviainesmäärä on yhteensä noin 6 300 k-m³ (12 600 tn). Kiviaineskulutusennusteessa ojitusmäärien ennustetaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Epävarmuutta aiheuttavina tekijöinä ennusteessa voidaan pitää maataloutta ja maatalouden tukien kehittymistä tulevaisuudessa. Salaojitushiekan kulutus Salaojitus v. 2008-2010 v. 2011-2020 v. 2021-2030 Koko Keski-Suomi 21 600 72 000 72 000 Yhteensä (k-m³/v) 7 200 7 200 7 200 Yhteensä (tn/v) 14 400 14 400 14 400 Salaojitusmäärien ennustetaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla jatkossakin. Epävarmuutta aiheuttavina tekijöinä voidaan pitää maataloutta ja maatalouden tukia. Kasvualustat Kasvualustojen osalta kiviaineskulutusta kysyttiin Vapo Oy:ltä. Keski-Suomessa Vapo Oy käyttää kasvualustatuotantoon vuosittain hiekkaa noin 10 000-11 500 k-m³ (20 000-23 000 tn). Kasvualustojen myynti on koko ajan kasvanut, joten kiviaineksen käyttökin on lisääntynyt. Rakentamisen volyymit vaikuttavat merkittävästi tulevien vuosien kehitykseen. VTT:n tekemän selvityksen mukaan ympäristö- ja kasvuturpeen tuotantoalan tarpeen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä, tuotannon yli kaksinkertaistuessa. Suurinta kasvu on kasvualusta- ja maatalouskäytössä. Suuret erillisprojektit Raideliikenteen suurista erillisprojekteista rataosan Äänekoski-Haapajärvi päällysrakenteen uusiminen on suunniteltu alkavaksi ennen vuotta 2015. Jyväskylä Orivesi-rataosan välityskyvyn parantaminen (kaksoisraide) on suunniteltu alkavaksi vuoden 2015 jälkeen. RHK:n alueisännöitsijältä saatujen laskelmien mukaan Äänekoski-Haapajärvi rataosan päällysrakenteen uusimiseen kuluu sepeliä ja soraa yhteensä 125 000 tonnia (52 000 k-m³). Äänekoski-Haapajärvi-radan perusparannus on ennusteessa ajoitettu ajanjaksolle 2011 2020. Radan kunnostus käynnistynee vuonna 2011 ja rakentamisen kestoksi on arvioitu neljä vuotta. Jyväskylä Orivesi-rataosan kaksoisraiteen toteuttamiseen menisi Keski-Suomen alueelta kiviainesta yhteensä 2,8 milj. tonnia (1,3 milj. k-m³). Kaksoisraiteen rakentaminen on ajoitettu ennusteessa ajanjaksolle 2021 2030 ja rakentamisen on arvioitu kestävän viisi vuotta. Keski-Suomen tiepiirin arvioiden mukaan maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarve on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ ulottuen vuoteen 2030. Hankkeiden ajoittumista tarkasteluajanjaksoille sekä tarkempia kulutusmääriä on kuitenkin vaikea arvioida. 7
Maakuntakaavassa olevien liikennesektorihankkeiden kiviaineksen tarve Seutukunta Valtatiet km Kantatiet km Seututiet km Yhdystiet km Kallioita / Soraa k-m 3 /v aikavälillä 2008-2030 Runkoverkko Muut Joutsan seutu 38 1 11 11 1 553 400 83 % 17 % Jämsän seutu 13 4 5 5 614 000 55 % 45 % Keuruun seutu 2 10 10 10 442 000 0 % 100 % Jyväskylän seutu 45 18 23 26 2 346 400 62 % 38 % Äänekosken seutu 10 10 6 2 582 800 58 % 42 % Saarijärven-Viitasaaren seutu 15 35 18 18 1 438 200 24 % 76 % Yhteensä 688 348 860 3 410 6 976 800 54 % 46 % Taulukkoon on arvioitu kokonaismassamäärä tarkasteluajanjaksolla. Täsmällinen hankkeiden ajoitus ajanjaksolle on mahdotonta, mutta runkoverkon ja muun tiestön kiviainestarve on eroteltu prosentuaalisesti. Normaaliin maanteiden rakentamiseen ja kunnossa- sekä ylläpitoon käytetään kiviaineksia tällä hetkellä (hk/sr/ka) suhteessa 5/25/70, arvion mukaan suhde muuttuu 2011-2020 5/15/80 ja 2021-2030 5/5/90. Lähitulevaisuudessa kuntien haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusimiseen kuluu kiviainesta. Viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee uusia vuoteen 2014 mennessä, mikäli jätevesien käsittely ei täytä ns. haja-asutusalueen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Keski-Suomessa on noin 15 000 kiinteistöä, joihin jätevesijärjestelmä olisi uudistettava. Suurin osa kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uudistuksista toteutetaan ns. maapuhdistamoina. Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishankkeessa on arvioitu, että vakituisesti asutuista kiinteistöistä noin 7 000 kpl uusisi järjestelmän tavoitevuoteen mennessä. Yhteen maasuodattamoon kuluu kiviainesta noin 65 k-m³ (kallioainesta ja soraa noin 30 %, hiekkaa 70 %). Kesämökeillä järjestelmien uusiminen toteutetaan pääosin yksinkertaisina maahan imeytyksinä, joten niitä ei ole otettu huomioon tässä kulutusennusteessa. Yhteenveto Kiviaineskulutusennusteen mukaan Keski-Suomessa tullaan käyttämään kiviaineksia ajanjaksolla 2008 2010 arviolta 5,5 milj. k-m 3. Tästä on kalliokiviaineksen osuus 2,2 milj. k-m 3, soran osuus on 2,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 1,3 milj. k-m 3. Ajanjaksolla 2011 2020 kiviainesten kokonaiskulutus tulee olemaan 18,7 milj. k-m 3, josta kalliokiviaineksen osuus on 8,0 milj. k-m 3, soran osuus 6,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 4,7 milj. k-m 3. Ajanjaksolla 2021 2030 vastaavat luvut ovat 20,6 milj. k-m 3, 8,8 milj. k-m 3, 7,5 milj. k-m 3 ja 4,3 milj. k- m 3. Keski-Suomen arvioitu kiviaineskulutus on 44,8 milj. k-m 3 vuosina 2008 2030. Tämä jakaantuu eri lajikkeiden osalta seuraavasti: kalliokiviainesta 19,0 milj. k-m 3, soraa 15,5 milj. k-m 3 ja hiekkaa 10,3 milj. k-m 3. Kulutus asukasta kohden näyttäisi lisääntyvän ajanjakson loppua kohden. Soran ja hiekan suhde kalliokiviainekseen näyttää ennusteen mukaan olevan suhteessa 61 % -39 % ajanjaksolla 2008 2010 ja suhteessa 57 % -43 % ajanjaksoilla 2011 2020 ja 2021 2030. 8
Koska erillisprojektien tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, se aiheuttanee muutoksia ajanjaksojen kulutusmääriin. Lisäksi on huomioitava tiepiirin arvio maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarpeesta, joka on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ vuoteen 2030 mennessä. Siten kokonaiskulutus olisi vuosina 51,7 milj. k-m 3 2008 2030. Yhteenveto kiviaineskulutuksesta v. 2008 2030 (kulutus keskimäärin vuodessa k-m 3, ei sisällä maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarvetta) AJANJAKSO 2008 2010 AJANJAKSO 2011 2020 AJANJAKSO 2021 2030 Sektori Hiekka Sora Murskattu materiaali Hiekka Sora Murskattu materiaali Hiekka Sora Murskattu materiaali Yleiset tiet 28250 141250 395500 28250 84750 452000 28250 28250 508500 Yksityiset tiet 1) 60000 60000 48000 72000 36000 84000 Metsäautotiet 40000 40000 40000 Rautatiet 1500 4500 2000 4500 900 700 Kunnat 162000 72000 126000 161250 71250 128000 161000 71000 130000 Talonrakennus 114500 281500 34000 114500 281500 34000 114500 281500 34000 Kiinteistöt 96500 70000 58000 105350 75950 63700 105350 75950 63700 Salaojitus 6300 6300 6300 Kasvualustat 11000 16000 22000 Erillisprojektit 45500 19500 45500 25700 6800 250000 22000 Yhteensä 457750 652050 718000 470850 595450 801000 431100 749900 882900 (k-m³) Kaikki yhteensä 1 827 800 1 867 300 2 063 900 (k-m³) k-m³ / asukas 2) 6.8 (17 tn) 6.8 (17 tn) 7.5 (19 tn) 1) valtionavustuskelpoiset, 2) väestöennuste huomioitu 9
Keski-Suomen kiviainesten tarve 2008 2030 10