2014 ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014 TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS
ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014 B1 Energia ja ympäristö Puheenjohtaja: Ryhmäpäällikkö Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry 12:00 Ilmoittautuminen ja lounas 13:00 EU:n uudet päästötavoitteet 2030 GHG 40 % Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Taloudelliset vaikutukset Yksikönjohtaja Juha Honkatukia, VATT Skenaariot ja laskelmat Research Team Leader Tiina Koljonen, VTT 14:00 Biomassan ja RDF:n energiakäytön mahdollisuudet Toimitusjohtaja Veijo Komulainen, Renewa Oy 14:30 Kahvi 15:00 Biomassan energiakäyttö Johtaja Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Vaikutukset bioenergia-alalle Toimitusjohtaja Jyrki Peisa, Bioenergia ry Puuenergian käyttö Professori Antti Asikainen, Metsäntutkimuslaitos Turpeen rooli Erityisasiantuntija Jaakko Silpola, Vapo Oy 16:30 Tilaisuus päättyy
EU:n uudet päästötavoitteet 2030 - GHG 40% 29.10.2014 Neuvotteleva virkamies Juhani Tirkkonen Työ- ja elinkeinoministeriö E EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Asuminen ja palvelut Komission vähähiilitiekartta 2050 EU:lle (2011)
EU:n energia- ja ilmastokehykset 2030 Eurooppaneuvosto 23.10.2014: Kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan vähintään 40% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Eurooppa-neuvosto palaa ilmasto- ja energiatavoitteisiin v. 2015 pidettävän Pariisin ilmastokokouksen jälkeen. Ei lainsäädäntöä ennen tätä. Vähennys päästökauppasektorilla 43% ja päästökaupan ulkopuolinen sektori -30% vuoden 2005 tasoon verrattuna Kaikki jäsenmaat osallistuvat toimiin oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden perusteella EU-tasolla uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitovaksi tavoitteeksi vähintään 27 prosenttia ja energiatehokkuuden parantamisen osalta vähintään 27 prosentin ohjeellinen tavoite. Päästökauppasektori I Uudistettu päästökauppa (ETS) jatkossakin keskeinen instrumentti Päästökaupan päästökaton lineaarinen vähennyskerroin tiukentuu vuodesta 2021 alkaen 1,74% 2,2 % Viittaus markkinavakausmekanismiin Päästöyksiköiden ilmaisjako (riittävä tuki) jatkuu aloille, joiden kansainvälien kilpailukyky on vaarassa. Ilmaisten päästöoikeuksien arviointi (benchmark) säännöllisesti ottaen huomioon sektoreiden teknologinen kehitys. Parannetaan mukautumista muuttuviin tuotantotasoihin. Epäsuorat ja suorat kustannukset huomioidaan. (Päästöoikeuksien kokonaismäärän vähentyessä ilmaisjaon määrä vähenee samassa suhteessa??)
Päästökauppasektori II Köyhimpien maiden mahdollisuus jakaa ilmaisia päästöoikeuksia energiasektorille vuoteen 2030 saakka jatkuu rajoitetussa määrin. NER300 NER400 (CCS ja uusiutuvat + laajennus teollisuuden matalahiili-innovaatioihin) ja mahdollistaa myös pienemmän mittaluokan projektit. Uusi reservi (2% päästöoikeuksista) köyhimpien maiden investointien tukemiseksi. 10 % solidaarisuuserä huutokaupattavista päästöoikeuksista ja loput jaetaan jäsenmaiden kesken verifioitujen päästöjen perusteella. Päästökaupan ulkopuolinen sektori Jäsenvaltioiden välinen taakanjako vuoden 2020 paketin perusteilla. Vaihteluväli 0% - 40% verrattuna v. 2005. Jos jäsenmaan BKT yli EU:n keskiarvon, niin maan tavoite sopeutetaan heijastamaan kustannustehokkuutta oikeudenmukaisella ja tasapainoisella tavalla. Olemassa olevien joustokeinojen käyttö ja joillekin maille rajoitettu kertaluonteinen mahdollisuus EU ETS päästöoikeuksien käyttöön, josta päätettävä ennen vuotta 2020. Maankäyttö ja metsät mukaan ennen vuotta 2020
The European Council therefore invites the Commission to further examine instruments and measures for a comprehensive and technology neutral approach for the promotion of emissions reduction and energy efficiency in transport, for electric transportation and for renewable energy sources in transport also after 2020. Eli komission tulee esittää keinoja vähentää liikenteen päästöjä muun muassa uusiutuvia polttoaineita käyttämällä myös vuoden 2020 jälkeen. Polttoaineiden laatudirektiivi 97/70/EC Liikennesektorin mahdollinen opt in päästökauppaan Uusiutuvat ja energiatehokkuus Uusiutuvilla energialähteillä sitova EU-tason tavoite vähintään -27% loppukäytöstä vuoteen 2030 mennessä. Valtiontukinäkökulmasta ei estettä tiukemmille kansallisille tavoitteille. Koordinointia alueellisella tasolla Energiatehokkuudelle indikatiivinen tavoite vähintään -27% vuoteen 2030 verrattuna projektoituun energiakulutukseen. Laskentaperusteena nykyiset kriteerit. Arviointi ennen 2020. Jäsenmailla täysi vapaus valita energialähteet, eikä aseteta sitovia jäsenmaakohtaisia tavoitteita. Jäsenmaat voivat asettaa omia korkeampia kansallisia tavoitteita.
Energiamarkkinoiden toimivuus ja energiaturvallisuus Energiamarkkinoiden ja jäsenvaltion yhteistyön ja siirtoverkkojen kapasiteetin vahvistaminen Maininta mm. Suomen ja Baltian maiden avaininfrastruktuuriprojektista (ts. kaasuterminaalikysymys) Hallintomekanismi Auttaa varmistamaan, että EU pääse kaikki energiapolitiikan tavoitteisiinsa. Kunnioittaa jäsenmaiden oikeutta valita omat energialähteensä (energiamix) Pohjautuu nykyisiin ohjelmiin, mutta pyrkii kokoamaan raportointia ja suunnittelua Luo puitteita kansallisten energiapolitiikkojen koordinoinnille ja edistää alueellista yhteistyötä jäsenmaiden kesken
Arvio jatkosta Tavoitteen riittävyys arvioidaan uudelleen Pariisin v. 2015 joulukuussa pidettävän ilmastonmuutoksen osapuolikokokouksen jälkeen. Tämän jälkeen odotettavissa lainsäädäntöehdotuksia Päästökauppa Päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjako Hallintomekanismi
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Esitelmä energiakongressissa 28.10. 2014 Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus Ehdollisuus - Taakanjako PKS/EPKS Kustannustehokkuuden korostaminen Ei erillistä uusiutuvan tavoitetta Tässä esityksessä: taloudellisesta tilanteesta ja ilmastopolitiikasta
Millaisia haasteita Suomella on 2020-luvulla? Ikääntyminen Kasvupotentiaali Kestävyysvaje Hoivalupaus Rakennemuutos Teollisuuden arvonlisäosuus pudonnut noin 20 prosentista noin 15 prosenttiin Palveluvaltaistuminen sekä toimialatasolla että ammattirakenteessa Muutos akuutti myös energiaintensiivisessä teollisuudessa Energia ja ilmasto Kilpailukyky? Kotimainen uusiutuva Kotimainen teknologia Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina 2013-2030 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 0,5 1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65 vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu
Kasvun logiikka Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuotteen kasvu = tuottavuuden + työpanoksen + pääomaintensiivisyyden muutos Politiikka voi vaikuttaa työpanokseen (työllisyysasteen ja osallistumisasteen kautta) ja pääomaintensiivisyyteen eri keinoin Samaan aikaan väestökehitys vaikuttaa myös politiikan liikkumavaraan Myös tuotantorakenteen muutos heijastuu kasvupotentiaaliin Tuottavuuden kasvu ollut keskeinen kasvutekijä ja on sitä myös tulevaisuudessa 35 Tarjontatekijöiden kasvukontribuutio (tasoero vuoteen 2004, prosenttia) 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Teknologia Pääoma Työpanos Hyödykeverot
Mutta rakennemuutos vaikuttaa siihen, mistä kasvu tulee 19 Toimialojen kontribuutio koko kansantalouden tuottavuuskasvuun (tasoero vuoteen2004, prosenttia) 14 9 4 1 6 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Digimurros? 75% suomalaisista tekee jo nyt palvelutyötä
Kiristyvä päästötavoite 2030 tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu kokonaisvaltaisesti VATT ja VTT arvioineet nykyistä kireämpien tavoitteiden vaikutukset vuodelle 2020 tavoitteita vuodelle 205 Tutkimusten mukaan kireämpien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia EU:n kaavailemia vähennyksiä ei saavuteta 2030 mennessä Kansantaloudelle aiheutuu väistämättä lisäkustannuksia lisätoimista Vaikutuksen suuruus riippuu muun maailman ilmastopolitiikasta 40 prosentin vähennys ei välttämättä ole myöskään dynaamisesti optimaalinen, jos tavoite on -80% vuoteen 2050 mennessä Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Kotimaisen uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on merkittävä Lisäämisen kannattavuus riippuu ilmastopolitiikan tavoitteista Jos kotimainen uusiutuva energia vaatii tukia, niiden rahoittamisesta aiheutuu kustannuksia kansantalouteen Pidemmällä aikavälillä talouden eri sektorit kilpailevat työvoimasta ja muista resursseista Fossiilisen energian tuonnista raakaöljy keskeinen: Vuonna 2008 raaka-öljyn tuonti noin 5,9 mrd Öljyjalosteiden vienti vuonna 2008 4,5 mrd Kivihiilen ja maakaasun tuonti 2008 noin 1,9 mrd
Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Tuotantorakenne 2008: energian + sen jalosteiden ja prosessien syötteiden osuus tuotannon arvosta 8,4% välituotteiden suhde tuotannon arvoon: 57% tuonnin osuus kaikista välituotteista 31% energian osuus kaikista välituotteista 15% Kauppataseen ja energian tuonnin linkki ei ole ilmeinen, koska kotimaisen kustannustason nousu voi vaikuttaa vientisektorien välituotteiden tuontiin, jos hintakilpailukyky heikkenee Vaihtotase kuvaa kotimaisten investointien ja kotimaisen säästämisen eroa, josta kauppatase on vain osa Uusiutuvan energian mahdollisuuksista VATT ja VTT arvioineet useissa hankkeissa kotimaisen uusiutuvan lisäämisen vaikutuksia Puun energiakäytön lisääminen tuo lisätyöpaikkoja metsätalouteen (VATT, VTT, METLA) EU:n vuotta 2020 koskevien uusiutuvan energian tavoitteiden totauttaminen jalostamalla biopolttoaineita kotimaisista syötteistä voi olla kansantalouden kannalta edullisempaa kuin sekoitevelvoitteiden toteuttaminen biopolttoaineiden tuonnilla (Transeco) Vuoden 2030 tavoitteissa uusiutuvalle ei aseteta sitovia tavoitteita, eikä uusiutuvan energian laskentasäännöistä ole sovittu
EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Perustuu Ilmastostrategian perusskenaarion kansantalouden kehityksestä ja energiajärjestelmästä Vaihtoehtoiset skenaariot tarkastelevat eri tavoitetasoja eipäästökauppasektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle EPKS32: -32% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS36 : -36% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS40 : -40% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin Skenaariot eroavat toisistaan ennen kaikkea uusiutuvaan energiaan ja biojalostamoihin tehtävien investointien laajuuden suhteen Muita eroja syntyy liikennepolttoaineiden käytössä Biojalosteiden tuotantokapasiteetin oletetaan kasvattavan jalostamokapasiteettia kaikissa skenaarioissa, investointituet mahdollisia EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Skenaarioissa oletetaan myös, että EPKS-sektorin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaa energiaverotusta säädetään tavoitteeseen pääsemiseksi, jotta uusiutuva energia tulisi kilpailukykyiseksi ja jotta sitä saataisiin markkinoille. Valtaosa tästä kustannuksesta kohdistuu kotitalouksiin ja heikentää niiden ostovoimaa Työmarkkinoiden oletetaan mukautuvan kohonneisiin elinkustannuksiin pyrkimällä säilyttämään veronjälkeisen ostovoiman. Tämä johtaa työllisyyden laskuun perusskenaarioon verrattuna. Muiden kuin energiasektorien investoinnit määräytyvät kannattavuuden muutosten mukaan. EU-markkinoiden vienti- ja tuontihintojen oletetaan nousevan muuhun maailmaan verrattuna, muun maailman hintojen oletetaan kehittyvän perusskenaarion mukaisesti
EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta. Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / - 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta) -40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 0,8 prosenttia perusskenaarioon nähden vuonna 2030) EU 2030 vaikutukset 0,4 Investointien muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0,3 0,2 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B
EU 2030 vaikutukset 0,2 Yksityisen kulutuskysynnän muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030 vaikutukset 0,1 Työllisyyden muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B
EU 2030 vaikutukset 0,2 Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030 vaikutukset 0,5 Kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 2030 (tasoero perusuraan, prosenttia) 0,0 0,5 1,0 1,5 EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B 2,0 2,5 3,0 Kansantuote Investoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Vienti Tuonti Työllisyys
EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen A skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen B skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot
EU 2030 vaikutukset 0,2 EPKS 32%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,1 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot EU 2030 vaikutukset 0,4 EPKS 36%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot
EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen A skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0 0,5 1 1,5 2 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen B skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0 0,5 1 1,5 2 EPKS 32% EPKS 36% EPKS 40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti
EU 2030 vaikutukset Tuotannon jakautuminen toimialoille 100,0 90,0 21,2 19,7 19,7 19,6 19,7 19,8 19,7 80,0 70,0 24,5 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 Julkiset palvelut ja hallinto 60,0 Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus 50,0 11,0 10,6 10,6 10,7 10,6 10,6 10,7 Rakentaminen Energia 40,0 12,2 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 Muu teollisuus Energiaintensiivienen teollisuus Metsäteollisuus 30,0 5,4 2,2 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 Alkutuotanto 20,0 10,5 11,9 12,0 11,9 11,9 12,0 11,9 10,0 0,0 4,6 5,2 5,1 5,2 5,2 5,1 5,2 4,5 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,0 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 2013 EPKS 32%A EPKS 32%B EPKS 36%A EPKS 36%B EPKS 40%A EPKS 40%B EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta. Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / - 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta) -40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 0,8 prosenttia perusskenaarioon nähden vuonna 2030)
EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Kaikissa skenaarioissa kotimaisen kysynnän laskun vastapainona on EU-viennin kasvu ja EU-tuonnin lasku Vienti kasvaa lähinnä pääomavaltaisien tuotteiden osalta, koska sekä energia että työpanos kallistuvat kaikissa skenaarioissa Kaikissa skenaarioissa vienti EU:n ulkopuolelle laskee ja tuonti kasvaa
EU:n uudet päästötavoitteet 2030 Energia- ja päästöskenaariolaskelmat Energiakongressi, 29.10.2014, Tampere Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen Lähtökohta: EU 2030-tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu Suomessa kokonaisvaltaisesti, mutta aiemmissa hankkeissa on sivuttu aihetta: Energia- ja ilmastostrategian 2013 taustaselvitykset (VATT & VTT) Vähähiiliselvitykset, mm. Low Carbon Finland 2050 platform (VTT, VATT, Metla, GTK) VTT:n aiemmat ei-päästökauppasektorin selvitykset (l. EPKS) Komission tiedonannon yhteydessä on julkaistu EU-tason vaikutusarvioraportti, mutta esim. maakohtaista taakanjakoa ei (l. EPKStavoitteet jäsenmaille) http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/t170.pdf
Avoimia kysymyksiä vaikutusten arvioinnin näkökulmasta Päästövähennysten taakanjako jäsenmaiden kesken (ei-pksektori) Globaali ilmastopolitiikka ja EU:n 2030 jälkeinen ilmastopolitiikka Puhtaan teknologian kehitys ja investointien nopeus (Suomi, EU, globaalisti) Kansalliset politiikat (ydinvoima, uusiutuvat, verot/tuet, ) Energiahyödykkeiden markkinahintojen kehitys, EU:n energiamarkkinoiden integraatio Biojalosteiden ja polttoaineiden kestävyyskysymykset LULUCF-sektorin integrointi EU 2030-pakettiin Talouden rakenne (Suomi, EU) Jne, jne, 20.10.2014 3 Uudet selvitykset ja raportit liittyen tulevaisuuden energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä -strategioihin Ydinlupapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset: myös EU 2030 -politiikka huomioitu tarkasteluissa VNK:n rahoittama hanke liittyen EU 2030- politiikka-arvioihin Yhteistyö VTT, VATT, Metla ja Syke Pääpaino LULUCF-tarkasteluissa Työ valmis keväällä 2015 VTT, VATT, Metla & GTK: Päätösseminaari 4.11.2014 http://www.lowcarbonplatform.fi/ 20.10.2014 4
EPKS-päästöjä tulisi vähentää EU:ssa 30 % vuodesta 2005 EU-jäsenmaiden välisessä taakanjaossa BKT/capita-kriteeri Suomen kannalta haasteellinen Lähde: Lindroos & Ekholm 2014. VTT Technology 140. Nykykriteerien mukainen taakanjako Suomelle BKT/capita-varallisuuden perusteella 36-40 % 20.10.2014 5 EU 2030 skenaarioiden lähtökohdat PERUSSKENAARIO Päivitetyn (2013) energia- ja ilmastostrategian perusura, ml. teollisen tuotannon volyymit (vrt. VATT Tutkimukset 170) Maltillinen päästöluvan hintakehitys: 10 /t vuonna 2020, 20 /t vuonna 2030 Biojalosteiden tuotanto vuoden 2020 suunnitelmien tasolla, nestemäisten Biopolttoaineiden vienti korkeintaan vuoden 2010 tasolla. Ei uusia päästörajoituksia päästökaupan ulkopuoliselle sektorille (2020 tavoite -16 % voimassa vuoden 2020 jälkeen) POLITIIKKASKENAARIOT: EPKS -32 %, -36 %, -40 % (vertailuv. 2005) EPKS-tavoitteiden taustalla aiemmat selvitykset ja EU:n Impact Assessment-raportti Päästölupien hinnat korkeat: 10 /t vuonna 2020, 50 /t vuonna 2030 Tuulivoiman tuotanto 9 TWh vuonna 2030
Kasvihuonekaasupäästöt PKS-päästöt lähes identtiset politiikkaskenaarioissa, Suomi päästöoikeuksien ostaja EPKS -40% -skenaariossa EPKS-päästöjen siirtymää päästökauppasektorille EPKS-päästöt Tärkeimmät EPKS-päästövähennykset perusskenaarioon verrattuna tapahtuvat liikennesektorilla ja EPKS-teollisuudessa Suomen EPKS-päästövähennyksen rajakustannus 41 /t (EPKS -32%) 55 /t (EPKS -36%) ja 129 /t (EPKS -40%)
Politiikkaskenaarioiden suorat kustannukset verrattuna perusskenaarioon Huom. suorat kustannukset eivät sisällä päästömaksuja eikä veroja tai syöttötariffeja Liikenteen biopolttoaineet Puupohjaisen 2. sukupolven biodieselin käyttö merkittävä tekijä EPKS-päästövähennyksissä
Primäärienergia Politiikkaskenaarioiden korkeat päästöoikeuden hinnat ja päästörajoitukset vaikuttavat fossiilisten polttoaineiden käyttöön Puunkäyttö kasvaa nestemäisten biojalosteiden tuotannossa, mutta hieman pienenee energiantuotannossa Sähkön kysyntä EPKS -40% -skenaariossa näkyy energiajärjestelmän sähköistyminen, mutta erot skenaarioiden välillä ovat pienet 20.10.2014 12
Sähkön kysyntä päivitetyillä metsä- ja muun teollisuuden kehitysarvioilla (Ydinpap-selvitys) Vuonna 2030 erot suurimmillaan 11 TWh Low ja High-skenaarioissa varioitu metsä- ja kaivannaisteollisuuksien kehityksiä sekä kotitalouksien sähkönkysyntää 20.10.2014 13 Liikenteen energian loppukäyttö Autokannassa ei merkittävää eroa skenaarioiden välillä, koska 2. sukupolven biojalosteita voidaan käyttää jopa 100 %:sti nykyisessä autokannassa. Päästövähennykset perustuvat biojalosteiden kasvavaan osuuteen tieliikenteessä (biojalosteet 40 % vuonna 2030 tieliikenteessä). Liikenteen energiatehokkuus kasvaa kaikissa skenaarioissa.
Johtopäätökset Ei-päästökauppasektorin kasvihuonekaasupäästötavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla ei-päästökauppasektoreilla (l. liikenne ja työkoneet, maatalous, rakennukset, jätehuolto, päästökaupan ulkopuolinen teollisuus ja energiantuotanto), mutta liikennesektorilla KHK-päästövähennys olisi merkittävin. Mikäli Suomelle asetettu ei-päästökauppasektorin tavoite päästöjen vähentämiseksi asetetaan yli 36 %:iin, on todennäköistä, että päästöjen vähentämisen kustannukset kasvavat merkittävästi verrattuna alle 36 %:n tavoitteeseen. Mustana hevosena jatkossa myös LULUCF-sektorin käsittely, jota jatkossa tarkastellaan VNK-hankkeessa (VTT, VATT, Metla & Syke) TEKNOLOGIASTA TULOSTA Lisätiedot: tiina.koljonen@vtt.fi tel. 020 722 5806
BIOMASSAN JA RDF:N ENERGIAKÄYTÖN MAHDOLLISUUDET; NÄKÖKULMIA BIOENERGIAINVESTOINTEIHIN 29.10.2014 Local Fuels, Local Solutions, Local Energy Sisältö Lyhyesti Renewasta Euroopan bioenergianäkymät Case esimerkkejä uusista bioenergiaratkaisuista Renewa / Veijo Komulainen 7.11.2014 1
RENEWA LYHYESTI Renewa: vahva tausta kattilateknologiassa Eino Talsi Ekopoint Termopoint Renewa SAS Hankittu 2013 Renewa Ab Perustetttu 2013 Putkimaa Pamac Power Boilertec Eino Talsi Myyty 2012 100 työntekijää 30 M liikevaihto Suomi Vantaa, Tampere, Lapua, Oulu Ranska Paris, Lyon 1947 1982 1996 1998 2008 2009 2012 2013 Renewa / Veijo Komulainen 7.11.2014 3
Tuotteet ja palvelut Leijupetikattilat 5-50 MW ReneFluid ReneFlex Arinakattilat ReneGrate Pelletti-, öljy- ja kaasukattilat RenePeak Palvelut ReneCare Kattilamodernisoinnit ja perusparannukset Kattilakorjaukset Elinkaarenhallinta Operoinnin tuki Renewa / Veijo Komulainen 7.11.2014 4 EUROOPAN BIOENERGIANÄKYMÄT
Uusiutuvan energian toimintaympäristö Euroopassa Ilmastonmuutos ja sen mukaiset tavoitteet 20 20 20 ovat ensisijainen liikkeellepanija bioenergialle ja muille uusiutuville energialähteille Uudet, kasvavat tavoitteet vuoteen 2030 Teknologiamurrosta tehty kansallisilla ohjelmilla tukivetoisesti; mihin saakka tätä voidaan jatkaa? Kehitys tuottaa tulosta: Etelä-Euroopassa aurinkoenergialla tuotettu sähkö arvioidaan olevan kilpailukykyistä jaksolla 2020-2030 Länsi-Euroopassa tuulivoiman arvioidaan olevan kilpailukykyistä jaksolla 2020 2030 Lähde: Pöyry Kaikkia uusiutuvia lähteitä tarvitaan tavoitteiden täyttämiseksi => mikä on perinteisen bioenergian paikka? Renewa / Veijo Komulainen 7.11.2014 6 Bioenergian rooli Euroopassa Ilmastotavoitteet nousevat (2020 / 20 20-20 => 2030 / 40 27-30), toimenpiteet laahaavat laajalti Bioenergian käyttöä tuetaan maittain yksilöllisin tukirakentein Investointitukea lämmöntuotantoon Tukitariffeja CHP-sähkölle Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa bioenergiapohjaiset CHP-laitokset eivät kannata ilman tukia => bioenergian paikka pitkällä aikavälillä ensisijaisesti lämmön (kylmän?) ja prosessihöyryn tuotannossa Renewa / Veijo Komulainen 7.11.2014 7
Biopolttoaineiden saatavuus ja käyttö Euroopassa Avokätinen tukipolitiikka johtanut vahvaan hankekehitykseen ja biopolttoaineiden hinnannousuun useissa maissa Saksassa uudet hankkeet nyt vähissä Ranskassa CHP kannattavuusrajoilla, uusia hankkeita paljon kehitteillä Biomassaa tuotu Kanadasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ; harvoin kannattavaa Biomassa on paikallista toimintaa; resurssina sitä ei kannata kuljettaa, jalosteita kyllä Uusissa tukiohjelmissa mukana valikoidun jätteen käyttö (purkupuu, pakkaukset, yms.); jätteen poltto luetaan uusiutuvaksi energiaksi Sopivia jätejakeita on riittävästi uusiin hankkeisiin Renewa / Veijo Komulainen 7.11.2014 8 Bioenergian käytön ajurit Resurssitehokkuus Teolliset symbioosit; jäte & tuotannon ylijäämä energiaksi tai raaka-aineeksi toiseen prosessiin Jätteen kustannus muuttuu energiakäytössä tuotoksi Uudet polttoaineet Biojalosteiden ja jätteen käsittelyn sivuvirroista syntyy uusia polttoaineita Paperit, biokomposiitit, bioöljyt Teollinen elintarviketuotanto Teollisen jätteen lajittelu Jätefraktiot; saatavuus ja hinta Haasteet polttoteknologialle ja päästöjen rajaamiselle Hajautettu ja pieni / keskisuuri tuotanto Suuria yksiköitä ensisijaisesti vain teollisten integraattien yhteydessä Pääpaino pienissä ja keskisuurissa yksiköissä paikallisesti Paikalliset ratkaisut Biomassapohjainen arvoketju Bioenergian paikallisesti työllistävä ja monikertaisesti aktivoiva vaikutus Renewa / Veijo Komulainen 7.11.2014 9
CASE ESIMERKKEJÄ UUSISTA BIOENERGIARATKAISUISTA Renewan viimeaikaisia projekteja Case Finland VS Lämpö Oy, 20 MW hot water Lappi Timber Oy, 12 MW hot water Nurmijärven Sähkö Oy, 10 MW hot water Suur-Savon Sähkö Oy, 18 MW hot water Mirka/Ekokem Oy, 8 MW saturated steam Sweden Katrinefors Kraftvärme AB, 28 MW superheated steam Spendrups AB, 8,5 MW saturated steam Case France Dalkia Nord, 20 MW superheated steam Carbonex Sarl, 15 MW superheated steam EBM Thermique, 15 MW superheated steam Cofely Services, 18 MW superheated steam The Baltics Case Axis Industries, 20 MW hot water Axis Technologies, 20 MW superheated steam Renewa Confidential 7.11.2014 11
Case KWH Mirka/Ekokem (Jepua, Suomi) HAASTE Energiantarve 42 GWh/vuosi Prosessihöyry, kuumaöljy, lämmitys Polttoaineena POR; korvattava 2.500 t hiekkapaperijätettä/vuosi Jäte kaatopaikalle Ympäristö Lainsäädäntö Kustannukset Imago Renewa Confidential 7.11.2014 12 Case KWH Mirka/Ekokem (Jepua, Suomi) RATKAISU 2.500 t/v hiekkapaperijätettä polttoaineeksi hakkuutähteitä, kierrätyspuuta ja muuta kiinteää jätettä (SRF) 800 t/v hiekkaa uudelleenkäyttöön Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen Kylläistä höyryä KWH Mirkalle Ekokem Renewa Lühr Renewa Confidential Jätteenkäsittely ja poltto Balance of Plant 8.8 MW leijukerroskattila Suunniteltu EU-vaateiden mukaisesti jätteenpolttoon Savukaasunpuhdistus Rakentamisen aloitus 10/2012 Käyttöönotto 9/2013 7.11.2014 13
Case Spendrups (Grängesberg, Ruotsi) HAASTE Kapasiteetin lisäys Grängesbergin panimolla Oluen tuotannon lisäys Panimon siirto Vårbystä 4.400 m3 öljyä vuodessa 30.000 tonnia mäskiä vuodessa Tuotantojäte biokaasuksi Ilmasto ja ympäristö Kustannustehokkuus Imago Renewa Confidential 7.11.2014 14 Case Spendrups (Grängesberg, Ruotsi) RATKAISU Mäskinpolttolaitos Mäskipellettejä ja puupellettejä Korvaa 3.500 m3 öljyä vuodessa Vähentää CO 2 päästöjä 80% Säästö 24 MSEK vuodessa Spendrups Mäskin käsittely Petro Bio Polttoaineen käsittely ja syöttö Poltin ja savukaasun käsittely Balance of Plant Renewa 8 MW th pölypolttokattila 12 t/h höyryä Rakentamisen aloitus 12/2013 Käyttöönotto12/2014 Through this investment Spendrups will reduce its use of fossil oil and contribute to a significant reduction of CO 2 emissions from the brewing process. This is completely in line with our strategic targets to become carbon neutral in our operations, says Mr. Claes Åkesson, Director environmental & sustainability affairs, Spendrups Bryggeri AB. Mr. Åkesson addresses further: Using spent grain, a waste from the brewing process as fuel for local energy production is new both in Swedish and international brewing industry. We see that the return of this investment will be less than four years. Renewa Confidential 7.11.2014 15
Kiitos! www.renewa.fi
Biomassan energiakäyttö Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Energiakongressi 2014, 28. 29.10.2014 Tampereen messu- ja urheilukeskus Lähtökohdat Biomassan energiakäytöllä Suomessa tavoitellaan vähähiilistä energiantuotantoa ja liikennepolttoaineita Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (TEM 31/2014): Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80 95 %:lla Suomen on joka tapauksessa lisättävä uusiutuvan energian erityisesti kotimaisen bioenergian käyttöä ja hyödynnettävä kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden ja cleantechtoimialan potentiaali. Bioenergian käyttö osaksi kestävää biotaloutta (vrt. biotalousstrategia (TEM 2014)) Bioenergialla suuri rooli pyrittäessä täyttämään Suomen EU:n uusiutuvan energiantuotannon velvoitetta 2020 (uusiutuvien energialähteiden osuus 38 % energianloppukulutuksesta) Suomella EU:ta tiukempi tavoite uusiutuvien biopolttoaineiden liikennekäyttöön: 20 % vuonna 2020 2
Mihin Suomen pitää pyrkiä vähähiilisyydessä? Kasvihuonekaasupäästöjen (ml. maankäytön nielut) vähennykset globaalisti vuoden 2000 tasosta 2050: -50% 2100: -90% Skenaariossa oletettu taakanjako, jossa OECD-maat vähentävät päästöjään kehittyviä maita nopeammin 2050: -76% vuodesta 2000 2100: negatiiviset päästöt Maailman KHK päästöt [Gt CO 2 ekv.] 50 Muut 40 OECD Latinalainen Amerikka 30 Aasia Lähi itä ja Afrikka 20 10 0 2000 2020 2040 2060 2080 2100 Huom! Kuvassa Aasian ja Latinalaisen Amerikan värit väärinpäin RCP Database 2014 Ilmastonmuutos. käytännössä OECD:n maiden nollapäästötilanteen saavuttaminen 2070-2080 edellyttää energiaperäisten päästöjen nollaamista jo 2050, sillä kaikkien päästölähteiden (esim. maatalouden piirissä) estämiseen ei ole keinoja tiedossa viimeaikaiset tiedot päästöjen globaalista kehityksestä viitottaa nopeamman päästövähennyksen tarpeesta 4
Biomassaresurssit Suomessa Suomessa on eniten biomassaa per asukas Euroopassa o Suuri biomassaresurssi johtuu metsävarannoistamme o Peltobiomassan suhteen (resurssi/asukas) Suomi on selvästi alle Euroopan keskiarvon Suomen biomassaresurssit: (1) puu, (2) turve, (3) maatalouden biomassat, (4) yhdyskuntien ja elinkeinoelämän biojätteet turve ei ole uusiutuva biomassa energiantuotannon päästölaskelmissa 5 7.11.2014 Bioenergiantuotantoketjut Sivutuotteiden hyödyntäminen Raaka-aineen tuotanto metsä puu hakkuutähteet kannot pelto viljat öljykasvit energiakasvit jätteet maatalous metsätalous teollisuus yhdyskunnat Korjuu, käsittely, varastointi, kuljetus Polttoaineen valmistus Päätuotteet Sivutuotteet Kuljetus ja varastointi Käyttö Liikenne Sähkö Lämpö
Liikennepolttoaineista Liikenteen khk-päästöjen alentaminen on nykyoloissa tehokkainta korvaamalla fossiilisia polttoaineita biopohjaisilla polttoaineilla otettava huomioon koko tuotantoketjun päästöt tankkiin asti (RESdirektiivi: nyt 35 % vähennys, 2018 jälkeen 60% vähennys): ilmastokestävyys riippuu käytännössä raaka-ainepohjasta - peltopohjaiset tuotantoketjut vastatuulessa (kilpailu ruoantuotannon kanssa); Suomessa vieläkin heikompi päästötase kuin muualla EU:ssa - palmuöljy ei kestävää, koska uusi käyttö pakottaa raivaamaan sademetsää uusille palmuöljyplantaaseille - mäntyöljypohjaisessa biopolttoaineessa myös kilpailua muiden mäntyöljyn perinteisten käyttöalueiden kanssa ilmastovaikutus? - jätepohjainen etanoli kestävää, mutta raaka-ainepohjan määrä tulee rajoittavana tekijänä jätettä ei pidä tuottaa raaka-aineeksi - uuden sukupolven selluloosapohjaiset biopolttoaineet lupaavia ilmastokestävyyden kannalta - biokaasu kestävimpiä liikennepolttoaineita (noin. 80 % khkpäästövähennys) ongelmana potentiaalin hyödyntämien taloudellisesti 7 Biokaasu ja sen energiatuotantopotentiaali Suomessa Tuotettu 2013: 0,654 TWh/a ; hyödynnetty 0,556 TWh/a Energiapotentiaali Suomessa (Tähti ja Rintala 2010): Teoreettinen 24,4 TWh/a / teknis-taloudellinen 9,2 TWh/a (=33,1 PJ/a): Maatalous yhteensä (lannat, nurmet, oljet, muut) 21 728 TWh/a / 7 192 TWh/a Suurimmat khk-vähenemät raaka-ainepohjista, joista muutoin metaanipäästöjä (esim. lanta, kaatopaikat) Suomen teknis-taloudellinen biokaasupotentiaali sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tai ajoneuvopolttoaineena (Marttinen 2011): sähköä / lämpöä 2,742 TWh/a TAI 3,9 milj. henkilöauton ajot vuodessa OLETUKSET: 15 % energiasta kuluu biokaasuprosessiin; hyötysuhteet: sähkö 35 %, lämpö 50 %, liikennepolttoaine 97 %; auton kulutus n. 7,1 m3/100km, ajoa vuodessa n. 16 500 km/auto 8
Liikennepolttoaineista jatkuu Biokaasun ohjaamista liikennepolttoaineisiin puoltaa hyvä päästövähennys ja hyötysuhde, vanhan autokannan vaihtomahdollisuus kaasuautoksi, kaasun ja bensan yhteiskäyttömahdollisuus ajoneuvoissa, edulliset kilometrikustannukset ja kaasuputkiston käyttömahdollisuus Syöttötariffijärjestelmän muuttaminen (nyt 100 kva:n tuotannon ylittäviin laitoksiin) vauhdittamaan biokaasun käyttöönottoa kansantalousvaikutukset? Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää myös vaihtoehtoisten käyttövoimien ja teknologioiden avulla kestävät biopolttoaineet eivät ole yksin ratkaisu 9 Puu raaka-aine- ja energialähteenä Raakapuun käyttö 2010 metsäteollisuudessa oli 53,14 milj.m3 (pyöreänä puuna mitattuna), josta tukkipuuta oli 22,65 milj.m3(43 %) ja kuitupuutta 30,49 milj. m3 (57 %). Vuosina 2001-2010 puun kokonaiskäyttö on ollut keskimäärin vuodessa 69 milj.m3, josta kotimaisen puun osuus on ollut 79 % (Ylitalo 2012). Tällä hetkellä noin puolet teollisuuden tarvitsemasta tukkipuusta päätyy sahojen purujen kautta energiakäyttöön. Kuitupuusta käytetään myös puolet energiana johtuen mustalipeän poltosta. Suomen metsänhoito ollut kestävää puumäärän näkökulmasta vastapainona haitat luonnon monimuotoisuudelle, virkistyskäytölle ja vesistöille. 10
Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 2010 Metsäteollisuuden jäteliemet 135,7 PJ Teollisuuden ja energiatuotannon puupolttoaineet 116,1 PJ Puun pienkäyttö 67,8 PJ Puupohjaiset yhteensä 319,6 Turve 94,5 PJ Öljy 353,2 PJ Kivihiili 144,8 PJ Maakaasu 148,7 PJ Masuuni- ja koksikaasu, koksi 43,6 PJ Fossiiliset yhteensä 690,4 PJ + turve = 784,9 PJ Koko Suomen käyttö 1 464 PJ Lähde: Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja 2011 11 Puun energiakäyttöön liittyviä näkökohtia Puun käyttö keskitetyissä ja hajautetuissa energiajärjestelmissä Puun polton hiukkas- ja mustan hiilen päästöt mustahiilellä merkittävät kasvihuonekaasupäästövaikutus pienhiukkaspäästöillä merkittäviä terveyshaittoja kumpiakin haittavaikutuksia mahdollisuus pienentää parantamalla palamisolosuhteita puoltaa puun voimalaitoskäyttöä ja toisaalta pellettien käyttöä 12
Matti Vanhasen II hallituksen linjauksen mukaisesti hakkeen käyttöä pyritään lisäämään 13,5 milj.m3 vuodessa (100,8 PJ). Tämän ns. risupaketin lisäys on ajateltu saatavan kannoista ja hakkuutähteistä Ympäristönäkökohtia Kannot ja hakkuutähteet tärkeitä luonnon monimuotoisuuden toipumiselle ja metsämaan ravinnetaseille (esim. Helmisaari); kantojen repiminen vapauttaa metsämaasta hiiltä enemmän CO2:na? Kantojen ja hakkutähteiden lisääntyvä hyödyntäminen heikentää metsämaan hiilitasetta (esim. Liski ym. 2011) Metsämaan hävittäminen estäminen tärkeää hiilen kokonaistaseen säilyttämisen kannalta Uusi suuntaus kv-keskustelussa: puunpoltosta vapautuu hiilidioksidia ja syntyy hiilivelka, jonka paikkaaminen puun kasvulla vie liikaa aikaa suhteessa ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyyteen nähden 13 Lähde: Lehtilä ym. 2013 14
Puulla kilpailevia käyttöalueita biotalouden tulevaisuuden tuotteet? 15 Suomen maankäyttömuutosten arvioidut kasvihuonekaasupäästömuutokset 19902030 Lähde: Regina ym. 2014 16
Suomen metsien hyödyntämisen reunaehdot kansainvälisistä sopimuksista Puun energiakäytön kasvihuonekaasupäästöjen laskentasääntöihin voi tulla muutoksia kansainvälisesti Hiilinielujen pelisäännöt myös jatkon kannalta avoimet; ei tällä hetkellä kannusta hiilinielujen kasvattamiseen Durbanin ilmastokokouksessa : Suomen nielun vertailutaso 20,5 Tg CO2 ekv /a (=19,3 metsänielu + 1,2 puutuotenielu). Vertailutason ylittävästä nielusta Suomi saa hyvityksen, jonka maksimiarvo on 3,5% vuoden 1990 päästöistä (pois lukien LULUCF-sektori) (= 2,5 Tg CO2 vuosittaista nieluhyvitystä). 17 Turve Turpeen käyttöön liittyy myös vesistövaikutuksia ja luonnonmonimuotoisuushaittoja ojitettujen soiden käyttö (biodiv.); sijainninohjaus ja kiintoaineen puhdistus valumavesistä Turpeen khk-päästökerroin kivihiilen luokkaa vaikka otetaan huomioon koko elinkaariketju ja turvekentän jälkikunnostaminen biokasvustoalueena (Seppälä ym. 2010). valitsemalla ravinnerikkaita soita, voidaan päästä jonkin verran alempiin päästöihin kivihiilen päästöihin verrattuna soiden omistuspohja ja sijainti kuitenkin esteenä laajamittaiseen turpeen kasvihuonekaasupäästökertoimen laskuun Turpeesta ei ole järkevää tehdä turvebiodieseliä (ei saavuta RESdirektiivin biopolttoaineen khk-päästörajoja taloudellisesti mielekkäällä tavalla (Kirkinen ym. 2010), sen sijaan puudiesel (jossa 18 selvästi vähemmän turvetta) mahdollista
Turve jatkuu Turpeen käyttöön puubiomassan lisäpolttoaineena löytyy perusteita: kattilan kunnossapito/huolto + polttoaineen kotimaisuus (vs. kivihiili) + maaseutujen työllisyys Turpeen ja puubiomassan yhteiskäyttöä energiatuotannossa kehitettävä siten, että päästään vähenevään khk-päästökehitykseen (ml. kivihiilestä luopuminen) luontoarvoltaan arvokkaiden soiden säilyttäminen Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (TEM 31/2014): samalla sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on luovuttava lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, ellei CCS:n kaupallistuminen mahdollista niiden käyttöä 19 Lopuksi Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) ja biomassojen energiakäytön avulla voidaan saavuttaa negatiivisia energiantuotannon khk-päästöjä Nykykustannustasolla CCS:n käyttöönotto mahdollista jos päästöoikeuden hinta kohoaa 70-90 / hiilidioksiditonni (VTT 2010) Energiatehokkuuden tärkeys osana suurempaa energiaratkaisua! Biomassaresurssin rajallisuus - Suomen täytyy syventää ymmärrystä biomassaresurssiensa optimaalisesta käytöstä tulevaisuuden vähähiilisessä (hiilineutraalissa) ja resurssiniukassa maailmassa tarkastelussa tuotteet, energiantuotanto, suojelunäkökohdat/ekosysteemipalvelut ja nielut mukana. 20
Bioenergia-ala ja kansantalousvaikutukset Bioenergia ry Jyrki Peisa 29.10.2014 Yleistä
Suomen taloustilanne vaikea Työttömyysaste yltäisi jo 12 prosenttiin, jos kaikki piilotyöttömät tulisivat työttömien työnhakijoiden joukkoon. Kauppataseemme on heikentynyt viime vuosina huolestuttavasti Valtio on ottanut velkaa vuosittain n. 8 mrd. euroa, tämän vuoden osalta arvio on samaa luokkaa
Energian merkitys kauppataseessa Suomen kauppatase on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut ylijäämäinen lähes tauotta. Vielä vuonna 2002 kauppaylijäämää kertyi 13 miljardia euroa, nyt mentiin pakkaselle Mistä johtuu, että vienti väheni ja tuonti ei? Tärkein kauppaylijäämän sulattaja oli viennin heikkous Viennin 9 miljardin euron notkahdus selittyy lähes kokonaan investointitavaroiden viennin romahduksella Tuonti puolestaan kohosi energian hinnan nousun kautta Maksoimme vuonna 2011 tuontienergiasta lähes 60 prosenttia korkeamman hinnan kuin vuonna 2007. Nettomääräisesti kallis energia selittää siten ainakin 2½ miljardia euroa eli vähintään 25 30 prosenttia kauppataseen heikkenemisestä.
IEA arvioinut Suomen päälinjan oikeaksi tukeuduttava luontaisiin voimavaroihin Kansainvälinen energiajärjestö IEA Fossiilista energiaa tuetaan 523 miljardilla dollarilla vuosittain Vuosi sitten fossiilisten tuessa tilastoitiin 30 prosentin kasvu Uusiutuvan energian tuet 88 miljardia dollaria IEA nosti esiin Suomen maa-arvioinnissa esiin riippuvuuden tuontienergiasta ja kehotti edelleen kehittämään bioenergiaa Erikseen mainittiin, että avain uusiutuvien tavoitteeseen löytyy Euroopan metsäisimmässä maassa puuenergiasta Raportin esitellyt johtaja Van der Hoeven muisti neuvoa, että älkää asettako bioenergialle ylimääräisiä esteitä Metsien kasvu maailmanennätysluokkaa - nyt vajaakäytössä
Valtavat turvevarat tuotannossa 0,6 % turvemaista Turvetuotannon ympäristölupaus
Kaksi lääkettä: 1. perusasiat kuntoon
Suomen malli, lämmön ja sähkön tuottaminen omista energialähteistä uhattuna Tilanne uhkaa johtaa teollisuuden ja kotitalouksien energian hinnan nousuun sekä energiaomavaraisuuden ja vaihtotaseen heikkenemiseen. Samalla kotimaisia työpaikkoja ei synny vaan niitä menetetään. Jo nyt nähty kehitys uhkaa tuhansia kotimaisia työpaikkoja. Kaksi lääkettä: 2. uudet teknologiat käyttöön Varoitus: seuraavat kalvot ainoastaan mallintaa hyödyt, todelliset luvut tulevat riippumaan siirtymän mittaluokasta, joka oikein toimien tulee olemaan huomattavasti nyt esitetty suurempaa..
Puuenergian käyttö Antti Asikainen Metla Energiakongressi 29.10.2014 Tampere 22/10/2014 Kuva: Juha Laitila, 2014 1 Juoni Puun käyttö energiantuotannossa Hankintateknologian kehitysvaihe nyt Korjuu- ja kuljetusteknologian uutuuksia Logistiikka ja fleet management Raaka-ainepohjan varmistaminen Tuoteportfolio: Mitä biomassalla korvataan? T&K panosten suuntaaminen 22.10.2014 Antti Asikainen 2
Bioenergia Suomessa on puuenergiaa 120 TWh 100 80 60 40 Biokaasu Liikennepolttoaine, pelto+biojäte Liikennepolttoaine, puu Pelletit Metsähake ja polttopuu 20 Teoll. tähdepuu 0 2012 2020 Puubiomassa: Vihreän sävyt, Agrobiomassa ja biojäte: Keltaisen sävyt Mustalipeä 3 Metsähakkeen käytön kehitys 10000 9000 8000 7000 6000 1000 m 3 5000 4000 3000 Stumps Stem wood loss Small trees Logging residues 2000 1000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 SWE 2011 4
Hakkuutähteen tase, toteutuneet hakkuut 5 Pienpuutase, integroitu korjuu 6
Kantotase, toteutuneet hakkuut 7 Perusratkaisut olemassa ja testattu 8
Metsäenergian käytön S-käyrä % of resource used/ Technology readiness Finland Sweden Norway Canada, Russia infancy expansion maturity 22.10.2014 Antti Asikainen 9 Metsäteknologian S-käyrä Logging residues Roundwood % of resource used/ Technology readiness Stumps Thinning wood infancy expansion maturity 22.10.2014 Antti Asikainen 10
Metsäenergian kustannusrakenne 22.10.2014 Lähde:Laitila & al 2010 11 Keslan hybridihakkuri Visedo superkondensaattori Pienempi dieselmoottori Hiljainen, vähäpäästöinen 20% alhaisempi kulutus 12
Hybridillä säästöä 13 Suuremmat autot koko toimitusketjuun Kuva: Juha Laitila, 2014 14
Säästöt kuljetusmatkoissa -20% Perttu Anttila 1, Teemu Mustonen 2, Antti Asikainen 1 & Matti Tuukkanen 2 1 Finnish Forest Research Institute (Metla) 2 Ecomond Ltd Säästö kuljetuskustannuksissa -13%
Terminaalit kuntoon 17 Kaluston työllistyminen Kuivat biomassat läheltä, parhaat biomassajakeet Kuivaus, siirtokuljetus, haketus varastoon, märät biomassat kaukaa, muut työt 18
22.10.2014 Puhujan nimi 19 Kaikki raaka-aineet oltava käytössä + Suurin käytön lisäysmahdollisuus + Helppo varastointi + Hyvät polttoaineominaisuudet + Alhaiset ravinnepoistumat - Hankala korjuu - Epäpuhtaudet polttoaineissa Lähde: Björheden, Skogforsk 2014
Kantojen nosto parantaa kasvua 250 200 Puuston tilavuus, m 3 /ha 150 100 Kantojen korjuu Kannot jätetty 50 0 Mänty Kuusi Kaikki Lähde: Björheden, Skogforsk 2014 Polttoaineen hinnat lämmöntuotannossa (ei veroa sähköntuotannossa) /MWh 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Verot Polttoaine Source Bioenergia 4/2014
Seuraavat askeleet Suurautot täyskäyttöön Infrastruktuuri teillä ja vastaanotossa Hybridit ja sähkökäytöt Koulutus, avustavat järjestelmät, automaatio Varastointi ja kuivaus Kausivaihtelun tasoittaminen T&K panokset teknologiakehitykseen 22.10.2014 23 22.10.2014 24
Biomassan energiakäyttö: Turpeen rooli ENERGIAKONGRESSI 29.10.2014 Jaakko Silpola Erityisasiantuntija Vapo Oy 1 Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Espanja Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista 50,1 % ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 617 miljoonaa euroa ja yritys työllisti 1 118 henkilöä. 2
Turve Suomen energianhuollossa 3 Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteessa (Lähde: GTK, K. Virtanen) 4 1.4.2014
Energian lähteet 2012 => Puu, turve ja vesi 33 % Kotimaisen energian lähteet 5 Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea (PEIKKO)16.10.2014: "Energia- ja ilmastotiekartta 2050" Raporttiin otettiin ne energialinjaukset, joista kaikki 8 puoluetta pystyivät olemaan samaa mieltä. Vaikka komitea lähti tavoittelemaan EU:n viitoittamaa 80-95%:n päästöleikkausta vuoteen 2050 mennessä, Suomen ei ole komitean mukaan tarpeen kiirehtiä kotimaisen, työllistävän ja monella muullakin tavoin hyödyllisen turpeen käytön lopettamista. Komitea linjaa: Turpeen hyötyjen vuoksi on tärkeä varmistaa, että siitä luovutaan vasta viimeisenä fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen. Turpeennostoa on edelleen kehitettävä kohti ympäristövastuullista tuotantoa. 6
Energiaturpeen käyttö laskenut 1990-luvun alun tasolle Lähde: Pöyry 7 7.11.2014 Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet
Asiakasnäkökulma: Kustannukset ei yksin ratkaise hintavakaus korostuu ml. regulatiiviset tekijät investointipäätöksissä Toimitusvarmuus Toimitusjoustavuus Polton hyötysuhde Polttoaineen käytettävyys vaikeissakin olosuhteissa 9 Energia ja kansantalous 10
Kauppatase 2002-2012: +12 Mrd Eur -3,6 Mrd Eur Kilpailukyky kansantalouden kannalta
Kysynnän ja tarjonnan kehittymisen scenario 2020 metsähakkeelle (Pöyry) Kotimaisen energian lisäysmahdollisuudet etelässä, mutta raakaaineet Keski- ja Pohjois- Suomessa. Puun käyttöä on lisättävä, korvataanko edelleen lisää turvetta vaiko tuontipolttoaineita?
Energiaturve ja verot 15 Vapon tuottaman energiaturpeen verojalanjälki 2013: Turveveron osuus on vain 30 % kaikista veroista MYYNTI 2013 - CHP Lämpö 5,3 TWh - CHP Sähkö 3,3 TWh - Lämpö/höyry 0,8 TWh - Lauhdesähkö 0,8 TWh Yhteensä 10,2 TWh = 137 milj. Kansantalouden tulovaikutus (sis. välilliset palkkatulot ja investoinnit) 279 milj. VEROVAIKUTUKSET 2013, milj. Turvevero (lämmöntuot.) 26,9 (4,9 /MWh) Verot palkoista* 29 ALV (Vapo) 14,9 Sähkövero 0,1 Polttoaineverot 9,9 Kiinteistövero 0,3 Tulovero (Vapo) 6,8 Yhteensä 87,9 milj. => 8,62 / MWh Nämä verot kohdistuvat myös sähkön tuotantoon (poltto-aineilla ei varsinaista sähköveroa) 16 + osingot Vapolta valtiolle 5 milj. * palkat: Vapon toimihenkilöt ja yrittäjät + työntekijät
Energiaturpeen energiavero alas ja käyttö ylös: Tuotannon verot lisäävät valtion verotuloja KOKO TOIMIALA 2013 2015 ja eteenpäin Energiaturpeen käyttö Käyttö viime vuosina puolittunut Käytön lisäys edellyttää veromuutoksen lisäksi myös ympäristöluvituksen tehostumista. 14,8 TWh 22 TWh Käytön kasvu vienee joitakin vuosia, ennen kuin saavuttaa aiemman tason Energiaverotuotto (milj. ) 40 (4,9 /MWh) 22,50 (1,9 /MWh*) Tuotannon verotuotto (milj. ) (alv, palkkavero, polttoainevero jne.) 88,5 132 VEROTUOTOT YHTEENSÄ 128,5 154,50 17 Energiaturve ja ilmasto 18
Tiedotustilaisuus 29.9.2011 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Suomen suoalueiden elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt turvetuotannon suuntaamisen apuvälineenä Tutkija (nuorempi) Sanni Väisänen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto MMT, dos.niko Silvan, Metsäntutkimuslaitos, Parkanon yksikkö Professori Risto Soukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tulokset 1)Runsaspäästöisiltä suoalueilta tuotetun turpeen kasvihuonekaasupäästövaikutus on alhaisempi kuin käytettäessä kivihiiltä energiantuotannossa 2) Metsittämällä alue turvetuotannon jälkeen ja lyhentämällä turvetuotantoaikaa, voidaan kasvihuonekaasuvaikutuksia vähentää Sanni Väisänen 29.9.2011
Turveperäiset päästöt gco2 ekv./mj, 100 vuoden tarkasteluaika 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 20,0 40,0 60,0 107,5 72,7 14,4 0,3 7,4 42,2 Suoalue Tuotanto Kuljetus Käyttö Metsitys Yhteensä Kivihiili: 111 g CO 2 ekv./mj (Ecoinvent Centre 2007) Sanni Väisänen 29.9.2011 Toimenpide-ehdotuksia 1)Turvetuotannon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää nykyisestä i. Ohjaamalla turvetuotantoa runsaspäästöisille suoalueille ii. Huolehtimalla tehokkaasta biomassan kasvusta turvetuotannon jälkeen iii. Lyhentämällä turvetuotantoaikaa (jälkikäyttö, tuotannon aikaiset päästöt maaperästä) iv. Minimoimalla kentille jäävän turpeen määrää Sanni Väisänen 29.9.2011
Turpeen energiakäyttö ja soiden hiilensidonta ovat tasapainossa Suomessa GTK, Mäkilä 2009 4 3 Käyttö 3,28 milj. t Kertymä 3,44 milj. t Turpeen tuotanto 60 000 ha Turpeen kasvu 6 milj. ha 1 2 Energiaturve ja vedet 24
Turvetuotannon osuus alle prosentti vesistöjen ravinnekuormituksesta, 2012 Typpipäästölähteet Fosforipäästölähteet Lähde: Suomen ympäristökeskus Kaikki maankäyttö aiheuttaa kiintoaineskuormitusta Turvetuotannon osuus kohtuullinen Turvemaiden metsätalous -kunnostus ojitus Turvepeltojen viljely Turvetuotanto Kiintoaine, kuormitus t/vuosi *) 71 000 37 500 4 580 (=4%) Lähde: Suo- ja turvemaastrategia 2011, turvemaiden kiintoainekuormitus *) Arviosta puuttuu luonnonhuuhtoutuma
Vapon 2012 ympäristösitoumukset toteutuvat Vapon keskeisimmät ympäristötavoitteet 2012 2014 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa vuonna 2014 2. Turvetuotannon ympäristötarkastusten tehostaminen 3. Luotettava ja kattava turvetuotannon ympäristöpäästöjen monitorointi 4. Avoin vuorovaikutus 5. Aktiiviset luontoarvosoiden suojeluvaihdot 28
BAT-tekniikkaa vesienkäsittelyyn: pintavalutuskentät ja kosteikot Tilai suu den nimi Teki jän Nim i 29 7.11.2014 Entä jatko: Turvetuotanto parantamaan vesistöjen tilaa Vuodesta 2016 lähtien uuden turvetuotantosuon kiintoaineja humuskuormitus on pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. 30