AMMATILLINEN OSAAMINEN MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNOSSA Johanna Holopainen Julkaisut 26:2016
AMMATILLINEN OSAAMINEN MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNOSSA Johanna Holopainen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisut 26:2016
JULKAISIJA Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KANSI JA ULKOASU Juha Juvonen (org.) & Sirpa Ropponen (edit) TAITTO Ritva Saurio ISBN 978-952-206-359-5 (nid.) ISBN 978-952-206-360-1 (pdf) ISSN 2342-4176 (painettu) ISSN 2342-4184 (verkkojulkaisu) ISSN-L 2342-4176 PAINATUS Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja tekijä
Tiivistelmä Holopainen, J. 2016. Ammatillinen osaaminen musiikkialan perustutkinnossa. Helsinki: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Arviointi kohdistuu ammatilliseen osaamiseen musiikkialan perustutkinnossa. Arviointiaineisto on koottu ammattiosaamisen näytöistä ja niiden järjestämistä kuvaavasta täydentävästä aineistosta. Tulokset kuvaavat ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja sekä näyttöjen järjestämiseen liittyvää toimintaa. Arviointi kohdistui kaikkiin syksyllä 2012 musiikkialan perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena aloittaneisiin opiskelijoihin ja kaikkiin kyseistä koulutusta järjestäviin yksiköihin. Arviointiaineistoa koottiin koko koulutuksen ajan aina kevätlukukauden 2015 loppuun saakka. Arvosanoja ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä kuvaavia määrällisiä tietoja täydennettiin koulutuksen järjestäjien itsearvioinneilla. Lisäksi analysoitiin ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen hyväksymät näyttösuunnitelmat ja näyttöjen kuvaukset. Alan opettajien asiantuntemusta hyödynnettiin aineiston ja tulosten analysoinnissa. Oppimistulosten arviointi perustui ammattiosaamisen näyttöihin, ja siten se kohdistui ammatilliseen osaamiseen. Arvioinnin perusteena ovat tutkintojen perusteissa koulutukselle asetetut ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Osaamisen arviointi näytöissä kohdistuu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin ja työn perustana olevan tiedon hallintaan sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Tutkintojen perusteet toimivat siten keskeisenä arvioinnin lähtökohtana. Arviointiaineisto koottiin kaikilta koulutuksen järjestäjiltä (n = 17). Oppimistulostietoja toimitti 15 (88 %) koulutuksen järjestäjää. Aineisto kattoi 251 opiskelijaa ja 1 000 ammattiosaamisen näyttöä. Arviointi kohdistui myös erityisopiskelijoihin. Aineisto sisälsi vain yksittäisiä erityisopiskelijoiden näyttöjen arvosanatietoja. Näyttösuunnitelmia aineistossa oli 14 koulutuksen järjestäjältä ja näytön kuvauksia 890 kappaletta. Itsearviointiaineiston toimitti 15 järjestäjää. Musiikkialan opiskelijoiden ammatillinen osaaminen oli näyttöjen arvosanoilla mitattuna erinomaista. Noin kaksi kolmasosaa (68 %) opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 29 prosenttia hyvän ja 3 prosenttia tyydyttävän arvosanan. Opiskelijoiden yleisin arvosana kaikissa osaamisen arvioinnin kohteissa oli kiitettävä, ja opiskelijat hallitsivat lähes yhtä hyvin kaikki arvioinnin kohteet. Näyttöjen nähtiin mittaavan hyvin alan osaamista. Miesten ja naisten osaaminen oli keskimäärin samalla tasolla. Arvosanoissa oli eroja koulutuksen järjestäjien välillä. Koulutuksen työelämälähtöisyys toteutuu musiikkialan koulutuksessa kohtalaisen hyvin. Musiikkialan näytöistä hieman yli kolmannes (37 %) suoritettiin työelämässä ja lähes puolet oppilaitoksissa. Oppilaitosnäyttöjen nähtiin vastaavan todellisia työtilanteita. Työssäoppimisen yhteydessä toteutettiin 39 prosenttia näytöistä. Koulutuksen järjestäjien mukaan tutkinnon tavoitteiden mukaisia 3
näyttöpaikkoja oli saatavilla hieman paremmin kuin työssäoppimispaikkoja. Työelämän edustaja oli mukana suurimman osan näyttöjen (88 %) arvioinnissa. Alan opettajien työelämäosaaminen oli usein ajantasaista, ja opettajat arvioivat näyttöjä toisinaan myös työelämän edustajan roolissa. Pedagogisilla toiminnoilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä oppimistuloksiin. Sen sijaan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat olivat jossain määrin riippuvaisia arvioijista. Arviointi korostaakin opettajien ja työelämän edustajien arviointiosaamisen sekä kriteerien tulkitsemisen yhdenmukaisuuden tärkeyttä. Arvioinnissa tuli ilmi eroja muun muassa näyttöjen ja näyttösuunnitelmien laadussa, elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvioinnissa sekä ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen toiminnassa. Myös työelämän edustajien osallistamisessa koulutuksen suunnitteluun ja näyttöjen toteutukseen havaittiin kehittämistarpeita. Arviointi nosti esiin kehittämistarpeita sekä musiikkialan perustutkintokoulutuksen järjestäjille että opetushallinnolle. 4
Sammandrag Holopainen, J. 2016. Yrkeskunnandet i grundexamen i musik. Helsingfors: Nationella centret för utbildningsutvärdering Utvärderingen gäller yrkeskunnandet i grundexamen i musik. Utvärderingsmaterialet baserar sig på genomförda yrkesprov och på kompletterande material som beskriver hur yrkesproven ordnas. Resultaten ger information om de vitsord som getts för yrkesproven och om verksamheten i anknytning till ordnandet av yrkesproven. Utvärderingen omfattade alla studerande som inledde sina studier för grundexamen i musik genom grundläggande yrkesutbildning hösten 2012 och alla enheter som ordnar denna utbildning. Utvärderingsmaterialet samlades in under hela utbildningen, ända till slutet av vårterminen 2015. Vitsorden och de kvantitativa uppgifterna som ger information om ordnandet av yrkesproven kompletterades med utbildningsanordnarnas självvärderingar. Dessutom analyserades yrkesprovsplanerna och beskrivningarna av yrkesproven, som godkänts av det organ som tillsatts för yrkesproven. I analysen av materialet och resultaten utnyttjades branschlärarnas sakkunskap. Utvärderingen av inlärningsresultaten grundade sig på yrkesproven, vilket betyder att utvärderingen gällde de studerandes yrkeskunnande. Utvärderingen genomfördes utifrån de krav på yrkesskicklighet och de bedömningskriterier som fastslagits i grunderna för examina och som ska beaktas i utbildningen. När kunnandet bedöms i yrkesproven beaktas hur väl de studerande behärskar arbetsprocessen, arbetsmetoderna, -redskapen och materialen, den kunskap som ligger till grund för arbetet och nyckelkompetenserna för livslångt lärande. Examensgrunderna utgör således en central utgångspunkt för utvärderingen. Utvärderingsmaterial samlades in av alla utbildningsanordnare (n = 17). Uppgifter om inlärningsresultaten inlämnades av 15 (88 %) utbildningsanordnare. Materialet omfattade 251 studerande och 1 000 yrkesprov. Utvärderingen gällde också specialstuderande. Materialet innehöll endast enstaka vitsordsuppgifter för yrkesprov som specialstuderande genomfört. I materialet ingick yrkesprovsplaner utarbetade av 14 utbildningsanordnare och 890 yrkesprovsbeskrivningar. Självvärderingsmaterialet skickades in av 15 anordnare. De studerandes yrkeskunnande var utmärkt sett till vitsorden för yrkesproven. Ungefär två tredjedelar (68 %) av de studerande fick vitsordet berömliga, 29 procent goda och 3 procent nöjaktiga. De studerandes vanligaste vitsord var berömliga i alla föremål för bedömning, och de behärskade nästan lika bra alla föremål för bedömning. Det ansågs att yrkesproven var ett bra mått på kunnandet inom området. Männens och kvinnornas kunnande var i genomsnitt på samma nivå. Det fanns skillnader i vitsorden mellan utbildningsanordnarna. 5
Arbetslivsorienteringen förverkligas rätt så väl i utbildningen i musik. Av yrkesproven i musik genomfördes lite över en tredjedel (37 %) i arbetslivet och nästan hälften i läroanstalterna. Det ansågs att yrkesproven i läroanstalterna motsvarade verkliga arbetssituationer. 39 procent av yrkesproven genomfördes i samband med inlärning i arbetet. Enligt utbildningsanordnarna var tillgången på yrkesprovsplatser som var lämpliga med tanke på målen i examen bättre än på platser för inlärning i arbetet. En arbetslivsrepresentant deltog i de flesta av bedömningarna av yrkesproven (88 %). Lärarnas arbetslivskompetens var ofta aktuell, och ibland bedömde lärarna yrkesprov även i rollen som arbetslivsrepresentant. Det noterades inga statistiskt signifikanta samband mellan pedagogiska aktiviteter och inlärningsresultat. Däremot var vitsorden för yrkesproven i någon mån beroende av bedömarna. Att lärarna och arbetslivsrepresentanterna är kunniga i bedömning och att kriterierna tolkas på ett enhetligt sätt är också något som utvärderingen fokuserar på. Utvärderingen visade att det finns skillnader bland annat i kvaliteten på yrkesproven och i bedömningen av nyckelkompetenserna för livslångt lärande. Dessutom observerades skillnader mellan organen som tillsatts för yrkesproven i fråga om deras arbetssätt. Det framkom också utvecklingsbehov när det gäller att engagera arbetslivsrepresentanterna i planeringen av utbildningen och i genomförandet av yrkesproven. Utvärderingen lyfte fram utvecklingsbehov både hos anordnarna av utbildning som leder till grundexamen i musik och hos utbildningsförvaltningen. 6
Abstract Holopainen, J. 2016. Vocational competence in Vocational Qualification in Music. Helsinki: Finnish Education Evaluation Centre The evaluation focuses on vocational competence in the upper secondary level Vocational Qualification in Music. Evaluation data was obtained from vocational skills demonstrations and from supplementary data describing the arrangement of such demonstrations. The results describe grades awarded for vocational skills demonstrations and activities relating to the arrangement of skills demonstrations. The evaluation focused on all students who had started studying towards a Vocational Qualification in Music in vocational upper secondary education and training (VET) in autumn 2012 and on all units providing such VET programmes. Evaluation material was collected over the entire duration of the programmes until the end of spring term 2015. Information on grades and quantitative data on arrangement of vocational skills demonstrations were supplemented with self-assessments of VET providers. In addition, the evaluation involved analysing the vocational skills demonstration plans and the descriptions of skills demonstrations approved by the institutional bodies responsible for demonstrations. In the analysis of the data and results, the evaluation team drew on the expertise of teachers working in the field. Evaluation of learning outcomes was based on vocational skills demonstrations, thus focusing on vocational competence. The evaluation was based on the vocational skills requirements and assessment criteria specified for the programme in the Qualification Requirements. In demonstrations, the assessment of learning focuses on mastering the work process, working methods, tools and materials and the underpinning knowledge of the work and key competences for lifelong learning. In other words, the Qualification Requirements functioned as a key starting point for evaluation. Evaluation data was collected from all training providers (17). Information about learning outcome results was supplied by 15 (88%) of training providers. The data covered 251 students and 1,000 skills demonstrations. The evaluation also focused on special needs students. The data only included information about individual special needs students demonstrations. It included skills demonstration plans from 14 VET providers and 890 descriptions of skills demonstrations. Self-assessment data was submitted by 15 providers. The grades for the demonstrations of vocational competence by the music industry students were excellent. About two thirds of the students (68%) received a grade of excellent for the demonstration part of the qualification, 29 per cent had a grade of good and 3 per cent satisfactory. The most frequent grade in all aspects of students competence was excellent and the students performed almost equally well in all aspects of the evaluation. The demonstrations 7
showed a good measure of competence in the industry. The competence of men and women was at the same level on average. Differences were found in the grades awarded between VET providers. The working life relevance of the programmes was seen to be quite good in the education and training for the Music Industry. Over one third (37%) of the music industry demonstrations were carried out in a working environment and almost half in the educational institutions. The demonstrations in the educational institutions were regarded as corresponding to real working life situations. 39 per cent of the demonstrations were carried out as part of work-based learning. According to the education providers, there were a few more demonstration places available that met the objectives of the qualification than there were work-based places. Representatives from professional life took part in the evaluation of most (88%) of the demonstrations. The professional competence of teachers in the sector were often current and the teachers evaluated the demonstrations taking the role of representatives of professional life. Pedagogical activities were not found to show a statistically significant correlation with the learning outcomes. On the other hand, the grades for demonstrations of professional competence were to some extent dependent on the evaluators. The evaluation emphasised the importance of the evaluation skills of teachers and representatives from professional life, as well as the importance of consistency in the interpretation of the criteria. The evaluations showed differences in the quality of the demonstrations and demonstration plans, the evaluation of lifelong learning key skills as well as in the activities of the institutional body responsible for demonstrations. It was also noted that there were development needs in the planning of education and the implementation of demonstrations among the representatives of the working life bodies that participated in the process. The evaluation highlighted development needs in respect of both the providers of vocational qualifications in the music industry as well as in education administration. 8
Sisällys Tiivistelmä... 3 Sammandrag... 5 Abstract... 7 1 Johdanto... 11 2 Arviointiprosessi ja menetelmät... 13 2.1 Arviointiasetelma ja -kysymykset... 13 2.2 Arviointitiedon koonti... 14 2.3 Arviointiaineisto... 16 2.4 Tulosten analysointi ja raportointi... 16 3 Oppimistulokset... 19 3.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä... 19 3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat... 20 3.3 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa... 26 3.4 Arvosanat sukupuolen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan... 28 3.5 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat... 30 4 Ammattiosaamisen näyttöjen sisältö... 39 5 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat... 41 6 Ammattiosaamisen näyttöjen ja oppimistulosten laatu koulutuksen järjestäjän itsensä arvioimana... 43 6.1 Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot... 43 6.2 Vastaavuus ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimuksiin... 45 6.3 Kokonaisarviointi ja arviointi teemoittain... 47 7 Arvioinnin luotettavuus... 65 8 Arvioivat johtopäätökset....67 9 Kehittämisehdotukset... 73 9
Lähteet.... 75 Liitteet....77 Liite 1 Itsearviointilomake... 78 Liite 2 Ammattiosaamisen näyttösuunnitelman arviointilomake... 89 Liite 3 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen tunnusluvut arviointikohteittain tutkinnon eri osissa... 90 Liite 4 Ammattiosaamisen näytön suorituspaikat tutkinnon osittain... 93 Liite 5 Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuneet tutkinnon osittain... 95 Liite 6 Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnon osittain... 97 10
1 Johdanto Musiikkialan perustutkinnon oppimistuloksia arvioitiin vuosina 2012 2015. Arviointi perustui opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymään arviointisuunnitelmaan (Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2012 2015) sekä musiikkialan perustutkinnon perusteissa määritettyihin tavoitteisiin, ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin (Musiikkialan perustutkinto 2010). Arvioinnissa analysoitiin sitä, miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkintojen perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset ja miten hyvin osaaminen siten vastaa työelämän tarpeita. Tieto oppimistuloksista koottiin ammattiosaamisen näytöistä 1. Arviointi kohdistui siten koulutuksen järjestäjän ja työpaikkojen yhdessä suunnittelemiin, toteuttamiin ja arvioimiin työtilanteisiin ja työprosesseihin ja opiskelijan ammatilliseen osaamiseen. Koulutuksen järjestäjä vastaa ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä. Järjestäjällä on tukenaan monijäseninen ammattiosaamisen näyttöjen toimielin, joka hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista sekä valvoo näyttöjen toteuttamista. (L 601/ 25 a.) Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin kohteet 2 ovat tutkinnon perusteiden mukaan työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta. Opiskelijan osaamista arvioidaan asteikolla tyydyttävä T1, hyvä H2 ja kiitettävä K3. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista päättävät toimielimen hyväksymät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Lainsäädännön (A 603/2005, 11 ) avulla on myös varmistettu arvioijien osaamisen riittävyys. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat tallennetaan tutkinnon osittain ja arviointikohteittain. Oppimistulosten arviointi kohdistui kaikkiin koulutuksen järjestäjiin, jotka järjestivät musiikkialan perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena vuosina 2012 2015. Arvioinnin kohteena olivat kaikki opiskelijat, jotka aloittivat kyseisen koulutuksen syksyllä 2012. Arviointitietoa koottiin kolmen vuoden ajalta. Arviointiaineisto koostui ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista sekä täydentävästä aineistosta, jota varten koottiin koulutuksen järjestäjien itsearvioinnit, toimielinten 1 Raportissa käytetään ammattiosaamisen näytöistä myös käsitettä näyttö. 2 Raportissa käytetään arvioinnin kohteesta myös käsitettä osaamisalue. 11
hyväksymät ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat sekä näyttöjen kuvaukset. Itsearvioinneissaan koulutuksen järjestäjät tuottivat sekä määrällistä että laadullista tietoa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta, toteutuksesta, resursseista ja kehittämisestä. Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi on luonteeltaan kehittävää, ja arvioinnin toteuttamisessa korostetaan koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja arvioinnin vuorovaikutteisuutta. Aineisto koottiin suoraan koulutuksen järjestäjien toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä. Kehittävää luonnetta kuvaavat myös koulutuksen järjestäjien tekemä itsearviointi sekä koulutuksen järjestäjille toimitetut palauteraportit, joiden pohjalta järjestäjät voivat verrata omia tuloksiaan kansallisiin tuloksiin. Raportin alussa kuvataan arviointiprosessi ja menetelmät sekä arviointikysymykset. Tulososioissa kuvataan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sekä niiden toteuttamis- ja arviointitavat, koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin tulokset sekä näyttöjen ja näyttösuunnitelmien analysointitulokset. Raportin lopussa tarkastellaan arvioinnin luotettavuutta sekä esitetään arviointiin perustuvat johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. 12
2 Arviointiprosessi ja menetelmät Kansallinen koulutuksen arviointikeskus vastasi arvioinnin suunnittelusta, organisoinnista, tulosten analysoinnista sekä raportin laatimisesta. Arviointiryhmään kuuluivat yksikön päällikkö Anu Räisänen (9/2015 saakka), arviointineuvos Mari Räkköläinen (9/2015 alkaen), arviointiasiantuntijat Tarja Frisk (9/2015 saakka) ja Paula Kilpeläinen (9/2015 alkaen), arviointisuunnittelija Johanna Holopainen (1/2016 alkaen) sekä assistentti Ritva Saurio. Arviointitulosten analysoinnista ja raportoinnista vastasi arviointisuunnittelija Johanna Holopainen. Arviointiryhmään kutsuttiin alan asiantuntijoina lehtorit Hanna-Leena Haapamäki Helsingin konservatoriosta ja Esko Kauppinen Kuopion konservatoriosta. He analysoivat näyttösuunnitelmat ja näyttöjen kuvaukset ja osallistuivat arvioinnin tulosten tulkintaan. Koulutuksen järjestäjät nimesivät arvioinnin yhdyshenkilöt, kokosivat arviointitiedot ja toimittivat ne Kansalliseen koulutuksen arviointikeskukseen. Järjestäjät vastasivat myös omien tietojensa luotettavuudesta. 2.1 Arviointiasetelma ja -kysymykset Kuviossa 1 kuvataan musiikkialan oppimistulosten arvioinnin rakenne, prosessi, arviointiaineistot ja aikataulu. ARVIOINTIAINEISTO OPPIMISTULOSTIETO TÄYDENTÄVÄ ARVIOINTI 2012 ARVOSANATIEDOT AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ Arvosanat (n = 1 000) Opiskelijat (n = 251) Erityisopiskelijoiden näytöt (n = 4) Koulutuksen järjestäjät (n = 17) KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ITSEARVIOINTI (n = 15) Ammattiosaamisen näyttöprosessien laatu NÄYTTÖSUUNNITELMIEN (n = 14) ANALYSOINTI NÄYTTÖJEN KUVAUSTEN (n = 890) ANALYSOINTI 2012 2015 2015 2016 ARVIOINTI- RAPORTTI Kansallinen Koulutuksen järjestäjän palaute KUVIO 1. Musiikkialan perustutkinnon oppimistulosten arviointiasetelma 13
Arviointikysymykset olivat: 1. Miten hyvin opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän edellyttämiä ja tutkinnon perusteissa määritettyjä ammattitaitovaatimuksia? 2. Miten koulutuksen järjestäjät hallitsevat ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvän prosessin laatua? 3. Miten hyvin näyttösuunnitelmat ohjaavat näyttöjen järjestämisen laatua? Varmistavatko ne laadun? 4. Miten hyvin ammattiosaamisen näyttöjen sisällöt vastaavat ammattitaitovaatimuksia? 5. Miten elinikäisen oppimisen avaintaidot integroituvat ammattiosaamisen näyttöihin, ja miten näitä vaatimuksia koskevaa osaamista arvioidaan niiden osana? 6. Miten ammattiosaamisen näyttöjä tulisi kehittää niiden laadun varmistamiseksi ja oppimistulosten parantamiseksi? Arviointikysymyksiä tarkastellaan Arvioivat johtopäätökset -luvussa (luku 8). 2.2 Arviointitiedon koonti Määrälliset tunnusluvut Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kokosi arviointitietoa kaikilta musiikkialan perustutkintoa ammatillisena peruskoulutuksena järjestäviltä koulutuksen järjestäjiltä. Tiedonkeruu kohdistui vuonna 2012 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöihin. Arviointitietoa koottiin kolmen lukuvuoden ajan kerran lukuvuodessa erillisellä Excel-pohjaisella lomakkeella. Määrälliset tunnusluvut olivat seuraavat: 1. Oppilaitoksen numero (Tilastokeskuksen numerointi) 2. Opiskelija suku- ja kaikki etunimet 3. Opiskelijan henkilökohtainen tunniste (opiskelijahallintojärjestelmässä käytetty ID) 4. Opintojen aloituspäivä tässä oppilaitoksessa (pv.kk.vvvv) 5. Opintojen aloituspäivä tässä tutkinnossa (pv.kk.vvvv) 6. Opiskelijan sukupuoli 7. Perustutkinto 8. Tutkinnon osa 9. Tutkinnon osan näytön arvosanat arviointikohteittain (arvosana-asteikko 1 3) 10. Tutkinnon osan näytön arvosana (arvosana-asteikko 1 3) 11. Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättämisen ajankohta (pv.kk.vvvv) 12. Näytön suorittaminen työssäoppimisen yhteydessä (kyllä/ei) 13. Ammattiosaamisen näyttöpaikka (työpaikka/ oppilaitos/ työpaikka ja oppilaitos) 14. Näyttöpaikka/paikat (organisaation/yrityksen/oppilaitoksen nimi/nimet) 15. Lyhyt kuvaus ammattiosaamisen näytöstä 16. Arviointikeskusteluun osallistuneet 14
17. Tutkinnon osan näytön arvosanasta päättäneet osapuolet 18. Lomakkeen täyttäjän suku- ja etunimi 19. Tietojen täyttämisen päivämäärä (pv.kk.vvvv). Erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista 3 koottiin pääosin samat tiedot (kohdat 4, 6, 7, 8 ja 9 19). Lisäksi kerättiin seuraavat tiedot: 1. Opiskeluryhmä - erityisoppilaitoksessa - erityisopiskelijoiden ryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa - tavallisessa opiskelijaryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa 2. HOJKS 3. Mukautetut tavoitteet 4. Tavoitteiden mukauttamisen tapa 5. Arvosanan antamisen tapa (numeerinen/numeerinen ja sanallinen/sanallinen) 6. Sanallisen arvioinnin kuvaus 7. Opiskelijalle järjestetyt tukitoimet ammattiosaamisen näytössä 8. Erityisopetuksen syy. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tietoja toimitettiin tässä arvioinnissa alle kymmenen näytön osalta, joten tuloksia niistä ei raportoida. Itsearvioinnit Koulutuksen järjestäjät arvioivat ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää toimintaansa itsearviointilomakkeen (liite 1) avulla arvioinnin päättövaiheessa keväällä 2015. Itsearvioinnissa kartoitettiin koulutuksen toteuttamiseen ja ammattiosaamisen näyttöjen toimeenpanoon liittyviä tietoja, näyttöjen suunnittelua, johtamista, seurantaa ja arviointia ja kehittämistä. Itsearviointi toteutettiin monitahoisessa ryhmässä, jossa oli opettajien, työelämän, opiskelijoiden ja johdon edustajia. Itsearviointiaineisto koostui moniportaiseen asteikkoon ja avoimiin vastauksiin perustuvasta arvioinnista. Ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat Koulutuksen järjestäjät toimittivat arviointia varten toimielinten hyväksymät ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, jotka asiantuntijaopettajat analysoivat arviointivälineellä (liite 2) rinnakkaisarviointina. Näyttösuunnitelmien arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten hyvin näyttösuunnitelmat ohjaavat näyttöjen järjestämisen laatua. 3 Erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista käytetään tekstissä myös termiä erityisopiskelijat. 15
Ammattiosaamisen näyttöjen kuvaukset Kaksi alan opettajaa analysoi näyttöjen kuvaukset sellaisina kuin ne ilmaistaan näyttötodistuksissa. Arvioinnin tarkoituksena oli analysoida, vastaavatko näyttöjen sisällöt tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. 2.3 Arviointiaineisto Musiikkialan perustutkinnon oppimistulosten arviointiaineisto kuvataan taulukossa 1. Musiikkialan perustutkintoa tarjoavia koulutuksen järjestäjiä oli syksyllä 2012 yhteensä 17, joista 15 toimitti oppimistulostietoja. Näin ollen arvioinnin kattavuus oli 88 prosenttia. Osa koulutuksen järjestäjistä toimitti vain itsearvioinnin. Järjestäjistä yksi oli erityisoppilaitos ja yhden järjestäjän opetuskieli oli ruotsi. TAULUKKO 1. Arviointiaineisto Aineisto n Koulutuksen järjestäjät 17 Opiskelijat 251 Ammattiosaamisen näytöt 1 000 Erityisopiskelijoiden näytöt 4 Itsearvioinnit 15 Näyttösuunnitelmat 14 Näytön kuvaukset 890 2.4 Tulosten analysointi ja raportointi Määrälliset tiedot koostuivat ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista, opiskelijoiden taustatiedoista sekä prosessien laatua kuvaavista tunnusluvuista. Näyttöjen arvosanat esitetään tutkinnon osittain ja arvioinnin kohteittain. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan taustamuuttujien, kuten sukupuolen, koulutuksen järjestäjän sijainnin, näyttöpaikan ja näytön arvioijan mukaan. Vertailua ei tehdä opetuskielen mukaan, sillä kaikkien oppimistulostietoja toimittaneiden koulutuksen järjestäjien kieli oli suomi. Näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöistä raportoidaan näyttöjen suorituspaikat sekä arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet osapuolet. Oppimistulokset raportoidaan luvussa 3. Erityisopiskelijoiden oppimistuloksia ei raportoida niiden vähäisen määrän (n = 4) vuoksi. Tuloksia tarkasteltaessa ja vertailtaessa käytetään frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä keskiarvo-, moodi-, mediaani- ja hajontalukuja. Näyttöjen arvosanat esitetään tutkinnon osittain ja arvioinnin kohteittain. Arvosanojen eroja erilaisten taustamuuttujien, kuten sukupuolen ja järjestäjän 16
sijainnin suhteen analysoidaan tilastollisesti. Kahden ryhmän (esim. miehet ja naiset) väliset keskimääräiset keskiarvoerot on analysoitu t-testillä ja usean ryhmän väliset erot yksisuuntaisella varianssianalyysillä (Anova). Muuttujien välistä riippuvuutta on tarkasteltu Pearsonin korrelaatiolla. Tilastollisen testauksen avulla voidaan arvioida kuinka todennäköistä on, että havaittu ero olisi syntynyt sattumalta: tilastollisesti merkitsevä ero viittaa siihen, että eron taustalla ovat vähintään 95 prosentin todennäköisyydellä muut kuin satunnaiset tekijät. Tällöin erojen taustalla olevien satunnaisten tekijöiden todennäköisyydeksi jää 5 prosenttia. Tilastollisesti merkitsevä ero on raportoitu silloin kun p<0,05. Kuvioissa ja taulukoissa prosenttijakaumat ovat pyöristetty kokonaisluvuiksi, joten niiden summa voi olla hieman alle tai yli 100. Kaksi alan opettajaa analysoi näyttöjen kuvaukset. Analyysin tarkoituksena oli selvittää, miten yksittäinen ammattiosaamisen näyttö vastaa tutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia. Arvioinnissa oli kolmiportainen asteikko ja kriteerit: 1 = helpompi kuin tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, 2 = sopiva, vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, 3 = vaikeampi kuin tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Näyttöjen kuvausten analysointitulokset raportoidaan luvussa 4. Asiantuntijaopettajat analysoivat myös ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat (näyttösuunnitelmat). Arviointi perustui laadullisiin kriteereihin ja kolmiportaiseen arviointiasteikkoon. Näyttösuunnitelmassa arvioitiin muun muassa ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen työelämälähtöisyyttä, suunnitelmien vastaavuutta tutkinnon perusteisiin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointia näyttöihin. Näyttösuunnitelmien analysoinnin tulokset esitetään luvussa 5. Arviointilomake ja kriteerit ovat liitteessä 2. Itsearviointien laadulliset vastaukset analysoitiin sisällön erittelyn menetelmää soveltamalla. Järjestäjien kuvausten sisältö luokiteltiin ja tulokset kirjoitettiin luokituksen pohjalta syntyvän profiilin mukaan. Raportissa keskitytään kuvaamaan oppimistulosten arvioinnin kannalta keskeisiä näkökohtia. Itsearvioinnin tulokset raportoidaan luvussa 6. Alkuvuodesta 2016 koulutuksen järjestäjille toimitettiin palauteraportit, joissa niiden oppimistuloksia ja itsearvioinnin tuloksia verrataan kansallisiin tuloksiin. Arvioinnin luotettavuutta tarkastellaan luvussa 7. Arvioivat johtopäätökset esitetään luvussa 8 ja tuloksiin perustuvat kehittämisehdotukset luvussa 9. 17
18
3 Oppimistulokset Tässä luvussa tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyviä tunnuslukuja, arvosanoja ja niiden vertailuja taustamuuttujittain. 3.1 Ammattiosaamisen näyttöjen määrä Musiikkialan perustutkinnon opiskelijat suorittivat kolmen lukuvuoden aikana yhteensä 1 000 ammattiosaamisen näyttöä 16 eri tutkinnon osassa (taulukko 2). Eniten näyttöjä (59 % kaikista näytöistä) oli seuraavissa tutkinnon osissa: työtehtävän suunnittelu, musiikkiohjelmiston valmistaminen, muusikkona toimiminen sekä laulaminen tai soittaminen yhtyeessä. TAULUKKO 2. Opiskelijoiden suorittamien ammattiosaamisen näyttöjen kokonaismäärä tutkinnon osittain Tutkinnon osa Laajuus, ov n % Työtehtävän suunnittelu 10 172 17,2 Musiikkiohjelmiston valmistaminen 20 153 15,3 Muusikkona toimiminen 30 136 13,6 Laulaminen tai soittaminen yhtyeessä 10 129 12,9 Solistina toimiminen 10 99 9,9 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 10 85 8,5 Produktiotyö 10 79 7,9 Musiikkiohjelmiston valmistaminen ja toimiminen muusikkona 20 30 3,0 Musiikkiteknologian käyttö musiikkituotannossa 10 29 2,9 Studiotyöskentely ja äänentoisto 30 23 2,3 Säveltäminen 10 18 1,8 Yhtyeen ja kuoron johtaminen 10 18 1,8 Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 0 10 12 1,2 Sovittaminen ja soitintaminen 10 10 1,0 Muut valinnaiset tutkinnon osat 0 10 5 0,5 Esiintymistilanteen tekniikan käyttö 10 2 0,2 Yhteensä 1 000 100,0 19
Opiskelijat suorittivat kolmen lukuvuoden aikana keskimäärin neljä ammattiosaamisen näyttöä. Puolet opiskelijoista suoritti neljästä kuuteen näyttöä (taulukko 3). Enintään kolme näyttöä suoritti 41 prosenttia opiskelijoista. TAULUKKO 3. Opiskelijoiden suorittamien ammattiosaamisen näyttöjen määrä Suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen määrä n, opiskelijat % opiskelijoista 1 3 näyttöä 103 41 4 6 näyttöä 124 49 Vähintään 7 näyttöä 24 10 Yhteensä 251 100 3.2 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Noin kaksi kolmasosaa (68 %) opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 29 prosenttia hyvän ja 3 prosenttia tyydyttävän arvosanan (kuvio 2). Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa oli kiitettävä, jonka osuus arvosanoista vaihteli arviointikohteittain 61 prosentista 74 prosenttiin. Opiskelijat saivat eniten kiitettäviä arvosanoja elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Arvosanan hyvä osuus vaihteli arviointikohteittain 23 prosentista 35 prosenttiin. Tyydyttäviä arvosanoja opiskelijat saivat vain vähän: arviointikohteesta riippuen 3 4 prosenttia. Työprosessin hallinta (n = 964) 4 29 68 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 960) 4 35 61 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 941) 4 32 64 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 961) 3 23 74 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 994) 3 29 68 0 20 40 60 80 100 Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) % Kuvio 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen jakauma 20
Tunnuslukujen 4 tarkastelu osoittaa, että yleisin arvosana kaikissa arviointikohteissa on kiitettävä (taulukko 4). Arvosanojen keskiarvot eri osaamisalueilla ovat lähes samat, joko 2,6 tai 2,7. Melko pienet keskihajonnat kertovat siitä, että arvosanat ovat keskimäärin lähellä keskiarvoja. Puuttuvien arvosanojen määrä vaihtelee arviointikohteittain 36:sta 59:ään ollen yleisintä työn perustana olevan tiedon hallinnassa. TAULUKKO 4. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen tunnusluvut arviointikohteittain Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana n 964 960 941 961 994 Keskiarvo 2,64 2,57 2,60 2,72 2,65 Mediaani 3 3 3 3 3 Moodi 3 3 3 3 3 Keskihajonta 0,555 0,569 0,573 0,505 0,537 Puuttuvia tietoja 36 40 59 39 6 n = näyttöjen lukumäärä, jos ko. arvioinnin kohdetta on arvioitu Liitteessä 3 on kuvattu kaikkien tutkinnon osien arvosanojen tunnusluvut. Erityisen hyviä arvosanoja opiskelijat saivat seuraavissa tutkinnon osissa: produktiotyö, laulaminen tai soittaminen yhtyeessä, muusikkona toimiminen sekä solistina toimiminen (keskiarvo 2,7 2,8). Matalimmat arvosanat saatiin yhtyeen ja kuoron johtaminen, musiikkiteknologian käyttö musiikkituotannossa sekä musiikkiohjelmiston valmistaminen ja toimiminen muusikkona -tutkinnon osissa, joskin näissäkin taso oli hyvä (keskiarvo 2,2 2,4). Seuraavaksi tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumia niissä tutkinnon osissa, joissa on suoritettu eniten ammattiosaamisen näyttöjä. Eniten ammattiosaamisen näyttöjä suoritettiin seuraavissa neljässä tutkinnon osassa: Työtehtävän suunnittelu (10 ov), 172 näyttöä Musiikkiohjelmiston valmistaminen (20 ov), 153 näyttöä Muusikkona toimiminen (30 ov), 136 näyttöä Laulaminen tai soittaminen yhtyeessä (10 ov), 129 näyttöä 4 Keskiarvo = lukujen summa jaettuna niiden lukumäärällä; mediaani = suuruusjärjestykseen asetetuista muuttujan arvoista (arvosana) keskimmäinen; moodi = yleisin arvosana; keskihajonta = havaintojen (arvosanojen) poikkeama keskiarvosta. 21
Työtehtävän suunnittelu (10 ov) Enemmistö (98 %) opiskelijoista sai työtehtävän suunnittelun tutkinnon osassa näytön arvosanaksi vähintään hyvän (kuvio 3). Yleisin arvosana kaikissa arvioinnin kohteissa oli kiitettävä, jonka osuus vaihteli osaamisalueittain 56 prosentista 64 prosenttiin. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Hyvien arvosanojen osuus vaihteli 34 ja 41 prosentin välillä. Tyydyttävien arvosanojen osuus vaihteli 2 prosentista 5 prosenttiin ollen yleisintä työprosessin hallinnassa. Työprosessin hallinta (n = 162) 5 37 58 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 162) 4 41 56 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 162) 3 40 57 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 163) 2 34 64 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 171) 2 40 58 Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 0 20 40 60 80 100 % KUVIO 3. Työtehtävän suunnittelu -tutkinnon osan arvosanajakaumat arviointikohteittain 22
Musiikkiohjelmiston valmistaminen (20 ov) Yli puolet (58 %) opiskelijoista sai musiikkiohjelmiston valmistamisen tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän (kuvio 4). Hyvän arvosanan sai 38 prosenttia opiskelijoista ja tyydyttävän arvosanan 4 prosenttia opiskelijoista. Osaamisalueittain tarkasteltuna kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Tyydyttävien arvosanojen osuus eri arviointikohteissa oli 2 7 prosenttia ollen suurin työprosessin hallinnassa. Työprosessin hallinta (n = 149) 7 38 55 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 150) 5 41 54 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 150) 5 41 53 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 150) 2 31 67 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 151) 4 38 58 0 20 40 60 80 100 Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) % KUVIO 4. Musiikkiohjelmiston valmistaminen -tutkinnon osan arvosanajakaumat arviointikohteittain 23
Muusikkona toimiminen (30 ov) Muusikkona toimimisen tutkinnon osassa suurin osa (76 %) opiskelijoista sai näytön arvosanaksi kiitettävän (kuvio 5). Hyvän arvosanan sai 21 prosenttia opiskelijoista ja tyydyttävän arvosanan 2 prosenttia opiskelijoista. Myös arviointikohteittain tarkasteltuna kiitettävää arvosanaa saatiin paljon, ja sen osuus vaihteli 67 prosentista 79 prosenttiin. Eniten kiitettäviä arvosanoja saatiin elinikäisen oppimisen avaintaidoissa sekä työprosessin hallinnassa. Arvosanaa hyvä saatiin eniten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Tyydyttävän arvosanan osuus oli työn perustana olevan tiedon hallinnassa 4 prosenttia ja muissa arviointikohteissa 2 prosenttia. Työprosessin hallinta (n = 132) 2 20 78 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 132) 2 32 67 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 113) 4 24 73 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 133) 2 19 79 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 136) 2 21 76 0 20 40 60 80 100 Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) % KUVIO 5. Muusikkona toimiminen -tutkinnon osan arvosanajakaumat arviointikohteittain 24
Laulaminen tai soittaminen yhtyeessä (10 ov) Myös laulaminen tai soittaminen yhtyeessä -tutkinnon osassa yleisin näytön arvosana oli kiitettävä, jonka osuus arvosanoista oli 82 prosenttia (kuvio 6). Hyvän arvosanan sai 16 prosenttia ja tyydyttävän 2 prosenttia opiskelijoista. Osaamisalueilla kiitettävien arvosanojen osuus vaihteli 70 ja 84 prosentin välillä ollen yleisintä työprosessin hallinnassa sekä elinikäisen oppimisen avaintaidoissa. Arvosanaa hyvä saatiin eniten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa. Tyydyttävien arvosanojen määrä vaihteli 1 prosentista 3 prosenttiin. Työprosessin hallinta (n = 122) 2 15 84 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 122) 2 27 70 Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 120) 3 22 75 Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 119) 1 17 82 Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 128) 2 16 82 0 20 40 60 80 100 Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) % KUVIO 6. Laulaminen tai soittaminen yhtyeessä -tutkinnon osan arvosanajakaumat arviointikohteittain 25
3.3 Koulutuksen järjestäjien väliset erot ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa Tässä alaluvussa tarkastellaan musiikkialan perustutkinnon koulutuksen järjestäjien välisiä eroja ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoissa. Aluksi tarkastellaan tutkinnon osien näytön arvosanojen eroja koko aineiston tasolla, minkä jälkeen tarkasteluun on valittu ne tutkinnon osat, joissa on eniten näyttöjä. Koulutuksen järjestäjät asetettiin tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen keskiarvojen mukaiseen järjestykseen ja sen pohjalta kolmeen ryhmään (kuvio 7). Näyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat koulutuksen järjestäjittäin 2,49 ja 2,78 välillä, joten ääripäiden ero oli 0,29 arvosanaa 5. Järjestäjäkohtaiset tulokset olivat kaiken kaikkiaan erittäin hyviä. Matalimpaan kolmannekseen (ryhmä 1) kuuluvien järjestäjien näyttöjen arvosanojen keskiarvo oli 2,50, keskitasoisten (ryhmä 2) järjestäjien 2,64 ja korkeimpaan kolmannekseen (ryhmä 3) kuuluvien järjestäjien 2,75. Matalimpaan ja korkeimpaan kolmannekseen kuuluvien järjestäjien arvosanojen keskiarvojen ero oli noin neljännes (0,25) arvosanaa. A r v o s a n o j e n k e s k i a r v o 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 Ryhmä 1 (n = 4) Ryhmä 2 (n = 5) Ryhmä 3 (n = 4) Ka. = 2,50 Ka. = 2,64 Ka. = 2,75 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Koulutuksen järjestäjä KUVIO 7. Koulutuksen järjestäjät (n = 13) kaikkien tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvojen mukaisessa järjestyksessä. (Ryhmä 1 = matalin kolmannes, ryhmä 2 = keskitasoiset, ryhmä 3 = korkein kolmannes) 5 Tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05). 26
Koulutuksen järjestäjien välillä oli eroja myös tarkasteltaessa tutkinnon osan näyttöjen arvosanoja työtehtävän suunnittelu, musiikkiohjelmiston valmistaminen, muusikkona toimiminen sekä laulaminen tai soittaminen yhtyeessä -tutkinnon osissa (kuvio 8). Työtehtävän suunnittelu -tutkinnon osassa koulutuksen järjestäjien (n = 12) arvosanojen keskiarvot vaihtelivat eniten, välillä 2,00 3,00, jolloin ääripäitä edustavien järjestäjien välinen ero oli yksi arvosana. Musiikkiohjelmiston valmistaminen -tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot vaihtelivat koulutuksen järjestäjittäin (n = 13) 2,29 ja 3,00 välillä, joten parhaan ja heikoimman järjestäjän välinen ero oli noin kolme neljännestä arvosanaa. Myös muusikkona toimiminen -tutkinnon osassa koulutuksen järjestäjistä (n = 11) alimmalla näyttöjen keskiarvo oli 2,29 ja korkeimmalla 3,00, eli ero näiden järjestäjien välillä oli noin kolme neljännestä arvosanaa. Laulaminen tai soittaminen yhtyeessä -tutkinnon osassa koulutuksen järjestäjien (n = 11) arvosanojen keskiarvot vaihtelivat vähiten, välillä 2,56 3,00, ja ääripäitä edustavien järjestäjien välinen ero oli noin puoli arvosanaa. Koulutuksen järjestäjien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä 6 muissa paitsi laulaminen tai soittaminen yhtyeessä -tutkinnon osassa. 3,00 A r v o s a n o j e n k e s k i a r v o 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1,50 1,25 1,00 Koulutuksen järjestäjä Työtehtävän suunnittelu Muusikkona toimiminen Musiikkiohjelmiston valmistaminen Laulaminen tai soittaminen yhtyeessä KUVIO 8. Koulutuksen järjestäjät näyttöjen arvosanojen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä tutkinnon osittain 6 p < 0,05. 27
3.4 Arvosanat sukupuolen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Tämä alaluku sisältää näyttöjen arvosanojen keskiarvojen vertailut sukupuolen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan. Arvosanat sukupuolen mukaan Musiikkialan näytöistä 57 prosenttia (n = 570) oli miesten suorittamia ja 43 prosenttia (n = 424) naisten suorittamia. Erot miesten ja naisten saamien arvosanojen välillä olivat keskimäärin pieniä ja vaihtelivat 0,01 arvosanasta 0,06 arvosanaan (kuvio 9). Miehet saivat keskimäärin naisia parempia arvosanoja työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin, työn perustana olevan tiedon sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa. Naiset saivat keskimäärin miehiä parempia arvosanoja työprosessin hallinnassa sekä tutkinnon osan näytön kokonaisarvosanassa. Erot eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä 7. 3,00 2,50 Arvosanojen keskiarvo 2,00 1,50 1,00 Työmenetelmien, Elinikäisen Tutkinnon Työn Työprosessin -välineiden ja oppimisen osan näytön perustana olevan tiedon hallinta materiaalin avaintaidot arvosana hallinta hallinta Mies (n = 570) 2,61 2,58 2,61 2,72 2,64 Nainen (n = 424) 2,67 2,57 2,59 2,71 2,66 KUVIO 9. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot sukupuolen mukaan Arvosanat koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Koulutuksen järjestäjien alueelliseen sijaintiin perustuva tulosten vertailu tehtiin AVI-alueiden mukaan (kuvio 10). Koulutuksen järjestäjiä oli Etelä-Suomessa neljä, Lounais-Suomessa kaksi, Itä-Suomessa kaksi, Länsi- ja Sisä-Suomessa kolme ja Pohjois-Suomessa kolme. Lapin alue yhdistettiin Pohjois-Suomen alueeseen vähäisen järjestäjämäärän vuoksi. Näyttökohtainen aluetieto perustuu koulutuksen järjestäjän sijaintiin. 7 p > 0,05. 28
Eri alueilla suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen välillä oli eroja 8 työprosessin ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa sekä tutkinnon osan näytön arvosanassa (kuvio 10). Työprosessin hallinnassa keskimäärin parhaat arvosanat tulivat Itä-Suomen alueen näytöistä ja heikoimmat Pohjois-Suomen näytöistä (ero keskimäärin neljäsosa arvosanaa). Myös tutkinnon osan näytön arvosanoista parhaat oli saatu Itä-Suomen alueen näytöistä ja heikoimmat Pohjois-Suomen näytöistä (ero keskimäärin neljäsosa arvosanaa). Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinnassa parhaat arvosanat tulivat Etelä-Suomen alueen näytöistä ja heikoimmat Pohjois-Suomesta (ero keskimäärin noin kolmasosa arvosanaa). Sen sijaan työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa sekä työn perustana olevan tiedon hallinnassa näyttöjen arvosanat olivat keskimäärin saman tasoisia eri alueilla (erot keskimäärin 0,1 0,2 arvosanaa). Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 Etelä-Suomi (n = 336) Lounais-Suomi (n = 147) Itä-Suomi (n = 142) Länsi- ja Sisä-Suomi (n = 260) Pohjois-Suomi ja Lappi (n = 109) Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana 2,60 2,57 2,60 2,78 2,63 2,64 2,61 2,62 2,65 2,67 2,73 2,62 2,69 2,75 2,75 2,69 2,57 2,56 2,73 2,69 2,48 2,47 2,52 2,49 2,47 KUVIO 10. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot alueen mukaan 8 Tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05). 29
3.5 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat Tässä alaluvussa kuvataan musiikkialan ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikat, integrointi työssäoppimiseen sekä näyttöjen arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet kolmen lukuvuoden ajalta. Näyttöjen suorituspaikkoja tarkastellaan myös koulutuksen järjestäjittäin ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan. Lisäksi arvosanoja vertaillaan näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen mukaan. Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka ja suorittaminen työssäoppimisen aikana Hieman alle puolet (45 %) musiikkialan näytöistä suoritettiin oppilaitoksessa ja 37 prosenttia työpaikalla (kuvio 11). Oppilaitoksen ja työelämän yhdistelmänäyttöjä oli näytöistä noin kuudesosa. Työssäoppimisen yhteydessä suoritettiin 39 prosenttia näytöistä. 17 % 37 % Työpaikka (n = 370) Oppilaitos (n = 446) Työpaikka ja oppilaitos (n = 171) 45 % KUVIO 11. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka Liitteeseen 4 on koottu näyttöjen suorituspaikat tutkinnon osittain. Kuviossa 12 ovat neljän yleisimmän tutkinnon osan näyttöpaikat. Eniten työpaikkanäyttöjä oli laulaminen tai soittaminen yhtyeessä -tutkinnon osassa (56 % näytöistä työpaikalla), ja eniten oppilaitosnäyttöjä oli työtehtävän suunnittelu -tutkinnon osassa (51 % näytöistä oppilaitoksessa). Kaikista tutkinnon osista näyttöjä suoritettiin eniten työpaikoilla sovittaminen ja soitintaminen -tutkinnon osassa (70 % näytöistä työpaikalla) sekä yhtyeen ja kuoron johtaminen -tutkinnon osassa (67 % näytöistä työpaikalla) (ks. liite 4). Oppilaitoksessa eniten näyttöjä oli puolestaan mu- 30
siikkiteknologian käyttö musiikkituotannossa -tutkinnon osassa (83 % näytöistä oppilaitoksessa) sekä produktiotyö -tutkinnon osassa (54 % näytöistä oppilaitoksessa). Työtehtävän suunnittelu 10 ov (n = 172) 8 51 41 Musiikkiohjelmiston valmistaminen 20 ov (n = 147) 11 48 41 Muusikkona toimiminen 30 ov (n = 135) 28 33 39 Laulaminen tai soittaminen yhtyeessä 10 ov (n = 129) 13 31 56 0 20 40 60 80 100 % Työpaikka ja oppilaitos Oppilaitos Työpaikka KUVIO 12. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka neljässä yleisimmässä tutkinnon osassa Taulukossa 5 tarkastellaan työpaikalla toteutettujen näyttöjen määrää koulutuksen järjestäjittäin. Työpaikkanäyttöjen määrässä oli eroja järjestäjien välillä. Kolmella järjestäjällä neljästätoista työpaikkanäyttöjen osuus kaikista näytöistä oli yli 75 prosenttia ja kahdella järjestäjällä osuus oli 50 75 prosenttia. Kolmella järjestäjällä työpaikkanäyttöjen osuus oli alle 50 prosenttia ja kuudella järjestäjällä alle 30 prosenttia. TAULUKKO 5. Työpaikkanäyttöjen osuus koulutuksen järjestäjillä Työpaikkanäyttöjen osuus suoritetuista näytöistä n, järjestäjät % järjestäjistä Yli 75 % 3 21 50 75 % 2 14 30 49 % 3 21 Alle 30 % 6 43 Yhteensä 14 100 31
Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikoissa oli eroja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan (kuvio 13). Näyttöjä suoritettiin eniten työpaikoilla Lounais-Suomen (2 järjestäjää) ja Pohjois- Suomen 9 (3 järjestäjää) alueilla, missä työpaikkanäyttöjen osuus oli noin puolet kaikista näytöistä. Eniten oppilaitosnäyttöjä oli puolestaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (3 järjestäjää), jossa oppilaitosnäyttöjen osuus oli 69 prosenttia kaikista näytöistä. Myös Etelä-Suomessa (4 järjestäjää) noin puolet näytöistä oli oppilaitosnäyttöjä. Itä-Suomen alueella (2 järjestäjää) työpaikka- ja oppilaitosnäyttöjä oli melko tasaisesti. Etelä-Suomi (n = 330) 24 29 47 Lounais-Suomi (n = 147) 20 27 53 Itä-Suomi (n = 142) 23 35 42 Länsi- ja Sisä-Suomi (n = 260) 31 69 Pohjois-Suomi ja Lappi (n = 108) 19 31 51 0 20 40 60 80 100 Työpaikka Oppilaitos Työpaikka ja oppilaitos % KUVIO 13. Näyttöjen suorituspaikkojen jakautuminen alueen mukaan 9 Lapin alue yhdistettiin Pohjois-Suomen alueeseen vähäisen järjestäjämäärän vuoksi. 32
Ammattiosaamisen näytön arviointi Suurin osa näytöistä (87 %) arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa (kuvio 14). 12 prosenttia näytöistä arvioitiin opettajan ja opiskelijan kesken. Vain muutama näyttö arvioitiin opettajan ja työelämän edustajan kesken tai opiskelijan ja työelämän edustajan kesken. Arviointikeskustelua ei pidetty yhdessä näytössä. 1 % 0 % 0 % 12 % Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja (n = 843) Opiskelija ja opettaja (n = 116) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 9) Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 3) 87 % Arviointikeskustelua ei pidetty (n = 1) KUVIO 14. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet Liitteeseen 5 on koottu näyttöjen arviointiin osallistuneet tutkinnon osittain. Kuviossa 15 ovat neljän yleisimmän tutkinnon osan arviointikeskustelun osapuolet. Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja osallistuivat arviointiin yhdessä useimmiten laulaminen tai soittaminen -tutkinnon osassa (98 %). Myös muissa yleisimmissä tutkinnon osissa toteutui suurimmaksi osaksi yhteisarviointi. Seuraavissa tutkinnon osissa kaikki näytöt oli arvioitu kolmen osapuolen kesken: musiikkiteknologian käyttö musiikkituotannossa, studiotyöskentely ja äänentoisto, sovittaminen ja soitintaminen, esiintymistilanteen tekniikan käyttö sekä paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ja muut valinnaiset tutkinnon osat (ks. liite 5). Sen sijaan eniten kahden osapuolen tekemiä arviointeja oli musiikkiohjelmiston valmistaminen ja toimiminen muusikkona -tutkinnon osassa (62 % arviointikeskusteluista opiskelija ja opettaja) sekä yhtyeen ja kuoron johtaminen -tutkinnon osassa (35 % arviointikeskusteluista opiskelija ja opettaja). 33