Kuuloliiton toimintastrategia vuosille ja alustava suunnitelma vuosille

Kuuloliiton toimintastrategia vuosille ja alustava suunnitelma vuosille 2015 2017

KUULOLIITON STRATEGIA 1(21) Sisällysluettelo 1 Kuuloliiton toimintastrategia vuosille ja alustava suunnitelma vuosille 2015 2017 2 2 Johdanto...3 3 Päämääränä esteetön yhteiskunta...4 4 Tavoitteet ja toimenpiteet...4 5 Kuntoutuksen strategia...18 6 Kirjallisuus ja lähteet...20

KUULOLIITON STRATEGIA 2(21) 1 Kuuloliiton toimintastrategia vuosille ja alustava suunnitelma vuosille 2015 2017 Visio Yhteiskunta on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Arvot Toimintamme arvoja ovat yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus ja ihmisläheisyys. Tavoitteet 1. Kuuloliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on monenlaista vapaaehtoistoimintaa, johon matala kynnys osallistua. 2. Ikäkuuloiset saavat laadukkaita kuulonhuollon peruspalveluja kunnista. 3. Työyhteisöissä ja oppilaitoksissa tunnistetaan ja otetaan huomioon kuulovammaisten yksilölliset tarpeet. 4. Nuoret osaavat ja haluavat suojata kuuloaan. 5. Kuuloliitolla on vakaa talous ja monipuoliset rahoitusjärjestelmät.

KUULOLIITON STRATEGIA 3(21) 2 Johdanto Vammaispolitiikassa on tapahtunut 2000-luvulla voimakas muutos. Vammaisiin ei enää suhtauduta pelkästään yksilökeskeisesti heidän ongelmiaan korostaen vaan lähtökohtana on heidän oikeuksiensa turvaaminen. Painopiste on siirtynyt toimenpiteisiin, joilla pyritään varmistamaan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallisuus ja yhdenvertaisuus. Yhteiskuntaa tulee kehittää niin, että kaikilla on mahdollisuudet elää ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kuuloliitto on vahvasti mukana yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistämisessä. Toimintamme päämääränä on yhteiskunta, joka on kuulovammaisille esteetön ja saavutettava. Se tarkoittaa hyviä kuunteluympäristöjä, toimivia kommunikointimahdollisuuksia ja esteetöntä viestintää ja osallistumista. Se tarkoittaa myös helposti saavutettavia diagnostiikka- sekä kuntoutuspalveluja yksilöllisesti sovitetuin ja laadukkain apuvälinein. Näiden kuulovammaisille tärkeiden ihmisoikeuksien toteutumiseen tähtää myös Kuuloliiton strategia eli pitkän aikavälin toimintasuunnitelma. Se on laadittu vuosille ja alustavasti se ulottuu vuoteen 2017 saakka. Osittain se pohjautuu edelliseen kolmen vuoden toimintastrategiaan, mutta suurimmaksi osaksi toimintaympäristön analyysi ja sen pohjalta asetetut tavoitteet ovat uusia. Toimintaympäristön analyysissa on käytetty tausta-aineistoina mm. valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsausta, Suomen vammaispoliittista ohjelmaa ja Kuuloliiton omia tutkimuksia, joista vapaaehtoistoimintaa käsittelevä tutkimus on osittain vielä kesken. Sen alustavia tuloksia on kuitenkin voitu hyödyntää vapaaehtoistoimintaa koskevien tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimisessa. Strategiassa keskitymme niihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joihin meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevina vuosina. Niitä ovat väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu sekä työelämän ja koulutuksen muutokset. Myös ympäristön meluisuus ja sen vaikutukset kuuloon on edelleen tärkeä haaste liiton toiminnalle. Yhteiskunnallisten haasteiden lisäksi Kuuloliitto tulee panostamaan aiempaa enemmän jäsenyhdistystensä toimintaedellytyksiin. Ilman vapaaehtoistoimijoiden työpanosta liitto ei pysty saavuttamaan asettamiaan tavoitteitaan. Siksi yhdistysten toimintaan liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet on nostettu strategiassa ensimmäisiksi. Strategian laatimiseen ja yhteiskunnallisten ilmiöiden analysointiin ovat osallistuneet liittohallituksen ja toimihenkilöiden lisäksi valtuuston jäsenet sekä piirien, toimialayhdistysten ja toimikuntien puheenjohtajat. Haluankin nyt lämpimästi kiittää kaikkia työhön osallistuneita. Helsingissä, lokakuussa 2011 Pekka Lapinleimu Toiminnanjohtaja

KUULOLIITON STRATEGIA 4(21) 3 Päämääränä esteetön yhteiskunta Kuuloliiton päämääränä, visiona, on yhteiskunta, joka on kuulovammaiselle esteetön ja saavutettava. Tällaisessa yhteiskunnassa kuulovammaisilla on muiden kansalaisten kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistumiseen, työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömät ratkaisut voidaan saada aikaan hyvinkin yksinkertaisilla ja edullisilla teknisillä ratkaisuilla ja välineillä, mutta ehkä tärkeintä niiden toteuttamisessa ovat ihmisten asenteet. Myönteinen ja aktiivinen asenneilmapiiri helpottaa olosuhteiden luomista hyviksi niin kuuntelulle, kommunikoinnille kuin tiedonsaannillekin. Ensiarvoisen tärkeää on ottaa käyttäjät mukaan ympäristön, tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tähän asti suunnittelijat ovat suunnitelleet toimintaympäristömme meidän puolestamme, oli kyse sitten fyysisestä ympäristöstä tai tuote- ja palvelukokonaisuuksista. Suunnittelu ei kuitenkaan ole enää suoraviivaista vaan monialainen prosessi. Kun siihen kuuluu käyttäjien havainnointi ja käytettävyyden arviointi ja testaus, varmistetaan ympäristön ja palveluiden laadukkuus. Kuulovammaiset ovat yksi niistä käyttäjäryhmistä, joita ei ole vielä tarpeeksi otettu huomioon suunnittelussa. Kuulovammaiset voidaankin jatkossa nähdä innovaatioiden voimalähteinä ja edelläkävijöinä, jos heidän tarpeensa ja toiveensa kyetään hyödyntämään. Tämä edellyttää järjestöltämme laajaa ja intensiivistä verkostoyhteistyötä suunnittelijoiden, tutkijoiden ja eri alojen yritysten kanssa. 4 Tavoitteet ja toimenpiteet Ne yhteiskunnalliset ilmiöt ja kehityssuunnat, joilla nähdään olevan suurin merkitys Kuuloliiton toiminnalle tulevina vuosina, ovat väestön ikääntyminen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden ja laadun muutokset sekä työelämän ja koulutuksen haasteet. Näiden lisäksi ympäristön meluisuus ja sen vaikutukset kuuloon on edelleen tärkeä haaste liiton toiminnalle. Yhteiskunnallisten haasteiden lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään liiton jäsenyhdistysten toimintaedellytyksiin. Tavoitteena on, että yhdistykset ovat yhteisöjä, jotka pystyvät tarjoamaan kuulovammaisille monipuolista toimintaa ja joissa eri-ikäisten on helppo toimia. Myös yhdistysten rooli paikallisena vaikuttajana ja kuulolähipalvelun tuottajana tulee lähivuosina olemaan hyvin merkittävä. Näiden aihealueiden pohjalta on asetettu neljä yhteiskunnallista tavoitetta, jotka linjaavat liiton toimintaa vuosina ja ulottuvat alustavasti vuoteen 2017 asti. Viides pitkän linjan tavoite liittyy talouteen, jonka vakaus ja monipuolinen rakenne ovat tärkeitä ehtoja toiminnan toteuttamiselle. Seuraavassa esitellään strategiset tavoitteet sekä niiden alatavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään. Toimenpiteitä arvioidaan ja tarkistetaan vuosittain toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä.

KUULOLIITON STRATEGIA 5(21) 1. Kuuloliitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on monenlaista vapaaehtoistoimintaa, johon on matala kynnys osallistua Vapaaehtoistoiminta on murroksessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kilpailukykyä ja markkinoiden merkitystä korostava yhteiskunta luo haasteita suomalaisten auttamishalulle. Tämä tulee esille myös Kuuloliiton tekemässä vapaaehtoistoiminnan tutkimuksessa, jonka alustavien tulosten pohjalta on laadittu seuraavat vapaaehtoistoimintaan liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Tutkimuksen mukaan yhdistysten aktiivitoimijat ovat usein melko iäkkäitä ja heille on kasautunut paljon tehtäviä. Uusia vapaaehtoistoimijoita on kuitenkin vaikea löytää. Työikäisillä ei jää juurikaan aikaa tai mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Nuoret taas eivät halua sitoutua, eivätkä nykyiset toiminnan muodot välttämättä vastaa nuorten tarpeita. Kysyntä erilaisille vapaaehtoistoiminnan muodoille kasvaa toimintaympäristön muuttuessa yhä hektisemmäksi ja moninaisemmaksi. Isoissa kaupungeissa ja kunnissa vapaaehtoisilla on usein paremmat tilat toiminnan järjestämiseen kuin pienissä ja taloudellisesti heikommin toimeentulevissa kunnissa. Julkinen sektori avustaa paikallisyhdistysten toimintaa vaihtelevasti ja pienillä paikkakunnilla toimintaan osallistumista vaikeuttavat myös pitkät etäisyydet ja huonot kulkuyhteydet. Haasteena on lisätä julkisen sektorin ja päättäjien arvostusta vapaaehtoistoimijoita kohtaan sekä mahdollistaa huonokuuloisten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan asuinpaikkakunnasta tai varallisuudesta riippumatta. Haastatteluaineistossa korostuu vapaaehtoisten tarvitsema toiminnallinen tuki. Se voi olla konkreettista tukea toiminnan järjestämiseen, tietotaitojen lisäämistä koulutuksen avulla tai liiton työntekijän henkistä läsnäoloa haasteellisissa tilanteissa. Tuen pitää olla monipuolista sekä kohdentua oikea-aikaisesti vapaaehtoisten tarpeisiin nähden. Vapaaehtoistoimijoille tarjotussa tuessa on tutkimuksen mukaan erittäin merkityksellistä myös vertaisulottuvuus, eli muiden samaa tehtävää tekevien vapaaehtoisten kokemukset ja tuntemukset. Uudet vapaaehtoistoimijat tarvitsevat perehdytystä, jossa he saavat riittävät tietotaidot sekä tutustuvat vapaaehtoistehtävien lisäksi huonokuuloisuuteen ja sen merkitykseen yhdistyksen sisäisessä kommunikaatiossa. Myös toiminnan ja yhdistyksen pelisäännöt on hyvä tehdä näkyviksi toimijoiden välisten väärinkäsitysten vähentämiseksi. Vastuun ja luottamuksen merkitykseen vapaaehtoistoiminnan arjen sujuvuudessa on syytä kiinnittää enemmän huomiota. Vastuun pitäisi jakautua tasaisemmin eri toimijoiden välillä. Vapaaehtoisten mielestä yhteistyön merkitys korostuu tulevaisuudessa. Se onkin elinehto, jotta yhdistykset ja liitto pärjäävät vapaaehtoistoiminnan murroksessa. Murros vaatii mahdollisesti muutoksia myös kuuloyhdistysten toiminnan organisointiin. Yhdistyspohjainen vapaaehtoistoiminta voi sitoa toimijoiden voimavaroja liikaa virallisine kokouksineen ja pöytäkirjoineen. Tarvitaan uudenlaisia eri yhdistysten kanssa yhteistyössä toteutettuja toiminnan muotoja, joissa olisi mahdollisimman vähän byrokratiaa ja mahdollisimman paljon virkistystä ja yhdessä oloa muiden vapaaehtoisten seurassa; mainitsevathan vapaaehtoiset vertaistuen saamisen ja vertaisseurassa olemisen yhdeksi tärkeimmäksi syyksi toimintaan osallistumiselle.

KUULOLIITON STRATEGIA 6(21) TAVOITE 1: Vapaaehtoisten toimintaedellytykset on turvattu Vaikka ihmiset ovat yhä yksilökeskeisempiä elämässään, kaipaavat he silti tukea vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Tarjotun tuen pitää olla monipuolista ja ottaa huomioon sekä vapaaehtoisten tarpeet että heidän toimintaympäristönsä nopean muutoksen. Tuen pitää olla myös pysyvää ja helposti saatavilla. Tukea kehitettäessä on hyvä tehdä Kuuloliiton työntekijöitä ja heidän osaamistaan entistä tunnetummaksi vapaaehtoisille sekä luoda puitteet työntekijöiden ja vapaaehtoisten väliselle vuoropuhelulle. Alueiden erilainen kehitys tuo haasteita vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytyksiin eri puolilla Suomea. Vapaaehtoiset tarvitsevat yhä enemmän tietotaitoa, tukea ja koulutusta selvitäkseen muutoksissa olevien kuntien ja kaupunkien hallintojen kanssa. Yhdistykset tarvitsevat kaupungeilta ja kunnilta rahallista tukea ja toimintatiloja vapaaehtoistoiminnan onnistuneeseen järjestämiseen. Suomen kuntien ja kaupunkien kehittyessä eritasoisesti voi korostua tietyntyyppiset tarpeet. Joillakin alueilla on tarvetta toimintatiloista, kun taas toisilla alueilla vapaaehtoiset voivat tarvita enemmän rahallista tukea toimintansa mahdollistamiseen. Yhteistyön kehittämiselle eri toimijoiden välillä on luotava myös puitteet. Kuulolähipalvelussa korostuu yhteistyö julkisen sektorin ja yritysten kanssa, kun taas vertais- ja vaikuttamistoiminnassa korostuu yhteistyö eri järjestöjen kanssa sekä alueellisesti, valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Luodaan aluetyöhön toimintamalli, jolla järjestölliset palvelut voidaan turvata riippumatta henkilöstömuutoksista tai vaihdoksista ja jolla voidaan arvioida vapaaehtoistoiminnan kehitystarpeita. Vapaaehtoisten ohjaus, tuki ja koulutus järjestetään alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisesti. Yhdistystoiminnan peruskoulutuksessa hyödynnetään vapaaehtoisia yhdistysohjaajia. Tuetaan yhdistyksiä kunta- ym rahoituksen hakemisessa. Tuetaan ja kannustetaan yhdistysten välistä yhteistyötä ja alueellista kerhotoimintaa. Yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tiedotetaan vapaaehtoistyön yhteiskunnallisesta merkityksestä. TAVOITE 2: Jäsenyhdistyksillä on vertaistuki- ja vertaistoimintaa monenlaisille ryhmille Vertaistukea ja vertaistoimintaa kehitettäessä on otettava huomioon huonokuuloisten ryhmän moninaisuus. Työikäiset huonokuuloiset ovat ryhmä, jolle ei ole tällä hetkellä tarjolla vertaistoimintaa tai -tukea juuri lainkaan. Työikäisille suunnitellussa toiminnassa pitäisi ottaa huomioon myös työikäisten perheellisyys sekä suunnitella toiminnan ajankohta ja paikka niin, että heillä olisi realistiset mahdollisuudet osallistua toimintaan.

KUULOLIITON STRATEGIA 7(21) Vertaistoiminnan muotojen tulisi olla monipuolisia: jotkut kaipaavat tietoisuuden lisäämistä kuulovammaisuudesta kun taas toiset haluavat virkistystä ja yhdessä oloa muiden kuulovammaisten seurassa. Vertaistuella ja vertaistoiminnalla on merkittävä rooli kuulovammaisten syrjäytymisen ehkäisyssä ja heidän voimaantumisessaan sekä yksilöinä että ryhmänä. Vapaaehtoistoiminnan tutkimuksessa paljastuu, että useimmille vapaaehtoisille yhdistysten ja liiton toiminta on ollut ensimmäinen paikka tavata muita kuulovammaisia henkilöitä. Lisätään vapaaehtoisten valmiuksia järjestää vertaistoimintaa ja vertaistukea monenlaisille ryhmille. Laaditaan vertaistukeen ja toimintaan liittyvää aineistoa Yhdistysnettiin TAVOITE 3: Jäsenyhdistyksillä on vahvaa vaikuttamistoimintaa Ilman paikallistason vaikuttamistyötä kuulovammaisten oikeudet eivät voi toteutua arjen eri käytännöissä. Vaikuttamistyöllä ehkäistään myös kuulovammaisten syrjäytymistä yhteiskunnasta poistamalla esimerkiksi alueellisten palveluiden puutteita. Vapaaehtoistoiminnan tutkimuksen haastatellut kokevat vaikuttamistyön haastavaksi ja tärkeäksi tehtäväksi, johon he toivovat Kuuloliitolta riittävästi tukea. Tähän työhön kaivataan myös lisää yhteistyötä ja joukkovoimaa. Yhteistyötä kaivataan erilaisten järjestöjen, yritysten sekä julkisen sektorin kanssa. Jotkin haastateltavat kuitenkin korostavat, että vaikuttaa voi pienimuotoisestikin omalla toiminnallaan. Vuoropuhelun ja -vaikutuksen tärkeyttä liiton ja yhdistysten välillä korostetaan sekä myös sitä, että vaikuttamistyötä tekevät sekä liiton työntekijät että vapaaehtoiset yhdessä. Piiri tarjoaa yhdistyksille mahdollisuuden verkostoitua keskenään ja antaa kanavat toimintaan yli yhdistysrajojen. Lisätään vapaaehtoisten valmiuksia vaikuttaa kuntatasolla kuulovammaisille tärkeissä asioissa. Laaditaan liiton strategisiin tavoitteisiin ja painopistealueisiin liittyvää koulutus- ja tiedotusaineistoa ja järjestetään niihin liittyvää koulutusta Tuetaan jäsenyhdistyksiä yhteistyöhön muiden järjestöjen, julkisen sektorin ja yritysten kanssa.

KUULOLIITON STRATEGIA 8(21) 2. Ikäkuuloiset saavat laadukkaita kuulonhuollon peruspalveluja kunnista. Vuonna 2020 Suomen väestöstä lähes neljäsosa on yli 65-vuotiaita ja yli 85- vuotiaiden määrän ennustetaan nelinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Ikärakenteen muuttuessa myös ikäkuuloisten määrä kasvaa, mikä tuo suuren haasteen kuulonhuollon palvelujärjestelmälle. Ikäkuulo on yleisnimi iän mukana ilmeneville sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksille. Siihen liittyy kognitiivisten toimintojen heikkenemistä ja sen mukanaan tuomat kuulemis- ja kommunikaatiovaikeudet rajoittavat sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Ikäkuulo on yleisin aikuisten kuulovian aiheuttaja, joten sitä voidaan perustellusti kutsua kansantaudiksi. Ennaltaehkäisevä toiminta, kuten tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus ovat kuulonhuollossa merkittävässä asemassa, mutta tällä hetkellä niissä esiintyy puutteita. Ikäkuuloisten määrän kasvaessa erityisesti näiden palveluiden tarve tulee kasvamaan ja niiden pitäisi olla joustavasti saatavilla lähellä ikäihmisen kotia. Myös muut kuulonhuollon peruspalvelut kuten erilaiset arjen apuvälineet ja kuuloseulontatutkimukset tulisi tarjota ikäihmisille hänen omassa terveyskeskuksessaan. Sosiaali- ja terveyspalveluita kilpailutettaessa saattaa laadun merkitys jäädä toissijaiseksi hintaan verrattuna. Kilpailutuksiin liittyy myös joustamattoman ja tasalaatuisen palvelun uhka, jolloin yksilölliset tarpeet jäävät vaille asianmukaista huomiota. Palvelusetelit lisäksi siirtävät laadun valvontaa asiakkaille, ja kaikilla heistä ei välttämättä ole riittäviä valmiuksia selvittää, mistä saisi parhaimman vastineen setelilleen. Palveluiden laadun valvonta tulee korostumaan ja luo omat haasteensa myös järjestöjen toiminnalle. TAVOITE 1: Kuulonhuollon peruspalveluja tuotetaan perusterveydenhuollossa Suomen hallitusohjelman tavoitteena on hoitoketjujen toimivuuden parantaminen tiivistämällä mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa. Tällä hetkellä kuulonhuollon palvelut tuotetaan suurimmaksi osaksi erikoissairaanhoidossa, jonne ohjautuu kuitenkin vain osa ikäkuuloisista palvelujen tarvitsijoista. Syinä tähän on yleensä se, että ikäihmisten kuuloa ei ole tutkittu, he eivät tiedä palveluista, tai esteenä on liian pitkä matka. Palveluissa tarvitaan enenevässä määrin hoidonporrastusta, mikä edellyttää kuulonhuollon osaajien määrän lisäämistä perusterveydenhuoltoon. Työvoiman saanti sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee kiristymään. Suuntaus on nähtävissä myös kuulontutkijoiden (audionomien) ja muiden kuulonhuollon ammattilaisten kohdalla. Audionomien koulutus tulisi olla jatkuvaa kuulonhuollon asiantuntijuuden turvaamiseksi. Selvitetään kuulonhuollon palvelujärjestelmän nykytilanne ja ikäkuuloisten kuulonhuoltopalvelujen tarve.

KUULOLIITON STRATEGIA 9(21) Kuulonhuollon palvelujen tarpeesta ja palvelurakenteeseen liittyvistä kehittämistarpeista tiedotetaan kunnille ja sairaaloille. Yhteistyössä kuntien kanssa kehitetään sellaista palvelujen järjestämistapaa, jossa ikäihminen saa kuulonhuollon peruspalvelut läheltä kotiaan ja jossa vapaaehtoisten tarjoama vertaistuki on osa peruspalvelua. Vaikutetaan terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstön täydennyskoulutukseen ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Vaikutetaan audionomien koulutuksen lisäämiseksi ja turvaamiseksi. TAVOITE 2: Ikä ei ole este kuulon apuvälineiden myöntämisessä ja kuntoutuksessa Kuuloliiton saaman palautteen mukaan ikäihmiset jäävät usein heikompaan asemaan kuulonkuntoutuksessa kuin muut ikäryhmät. Ikä ei kuitenkaan saa olla este kuulonhuollon palveluihin pääsylle sekä kuulokojeen ja muiden apuvälineiden saamiselle. Myös ikäihmisellä on oikeus vuorovaikutukseen ja kuulemiseen. Vuorovaikutuksen onnistumisella on suora yhteys ikäihmisten osallistumiseen ja osallisuuden kokemiseen omassa arjessaan ja lähiverkostoissaan sekä yksinäisyyden vähenemiseen. Kuulonhuollon palveluja myönnettäessä olisi otettava huomioon asiakkaan näkemys ja tarve. Nykyiset palvelukäytännöt ja ammattihenkilöstön asenteet eivät tue ikäihmisten oikea-aikaista kuulon kuntoutukseen pääsyä. Myös ikäihmisten omat ennakkoasenteet kuulokojeeseen ja kuulon kuntoutukseen hidastavat avun hakemista. Ikääntyneelle ihmiselle tiedon hankinta on haasteellista. Oikeaan aikaan ja oikein kohdennettu ja tarjottu palvelu estävät syrjäytymistä ja vähentävät hoito- ja hoivapalveluihin siirtymistä. Muita kuulon apuvälineitä kuin kuulokojeita koskevat käytännöt, saantikriteerit ja käytönopetus ikäihmisten kohdalla vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin, mikä saattaa ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippuen. Erilaiset käytännöt vaikeuttavat niin ammattihenkilöiden kuin asiakkaidenkin selviytymistä arjen apuvälineviidakossa. Ikäihmiset tarvitsevat tietoa paitsi apuvälineistä ja palveluista myös oikeuksistaan niihin. Kerätään tietoa palvelujen saannista ja niiden toteutuksesta ja puututaan mahdollisiin epäkohtiin. Tiedotetaan ikäihmisille heidän oikeuksistaan kuulonhuollon palvelujen saantiin ja annetaan heille neuvontaa.

KUULOLIITON STRATEGIA 10(21) TAVOITE 3: Ikäkuuloisten palvelutarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon vanhuspalveluissa Ikäkuuloiset jäävät kuulonhuollon palveluiden ja kuntoutuksen ulkopuolelle, jos heidän palvelutarpeitaan ei tunnisteta eikä osata palvella kokonaisvaltaisesti. Käytetyt toimintakykymittarit eivät ota tarpeeksi hyvin huomioon kuuloa ja sen aiheuttamia haittoja. Ikäkuuloisuuteen liittyy sosiaalisten suhteiden vähenemistä, kognitiivisten toimintojen heikkenemistä sekä esimerkiksi eristäytymistä. Nämä ilmiöt osaltaan voivat johtavaa masennukseen ja elämänlaadun heikkenemiseen, joten kuulon aleneman varhainen tunnistaminen on keskeistä sosiaalisen toimintakyvyn kannalta. Ikäihmisten kuulon huomioon ottaminen on välttämätöntä hoito- ja palvelu- sekä kuntoutussuunnitelmissa sekä vanhuspalveluiden kaikissa arjen toiminnoissa, myös ryhmätilanteissa. Vanhusten palvelu- ja asuintilojen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota tilojen hyvään akustiikkaan sekä varustamiseen riittävillä apuvälineillä. Vaikutetaan vanhusten hoito- ja palvelu- sekä kuntoutussuunnitelmien ohjeistuksiin. Vaikutetaan vanhusten palvelu- ja asuintilojen esteettömyyteen. TAVOITE 4: Vapaaehtoisten tuottama kuulolähipalvelu toimii joustavasti yhteistyössä kunnan kanssa Kuulolähipalvelu on kuuloyhdistysten koulutettujen vapaaehtoisten tuottamaa kaikille kuntalaisille tarkoitettua ohjaus- ja neuvontatyötä, joka täydentää kuntien kuulonhuollon palveluja. Lähellä ikäihmistä tuotettu ja helposti saavutettava kuulolähipalvelu tukee ikäkuuloisten itsenäistä selviytymistä ja osallistumista sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Palvelu tuo myös säästöjä kunnille ja vähentää julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Vapaaehtoisvoimin tuotetun palvelun tehtävä ei kuitenkaan ole korvata julkisten palveluiden puuttumista tai puutteita. Vapaaehtoistoimijat eivät myöskään korvaa ammattihenkilöitä. Yhteistyö julkisten, yksityisten ja järjestöjen välillä on ollut heikkoa. Toimintakäytännöt vaihtelevat alueittain eivätkä kuulonhuollon palveluja tuottavat tahot aina tunne toistensa toimintaa. Yhteistyön kehittäminen näiden toimijoiden välillä mahdollistaisi asiakaslähtöisten ja joustavien toimintamallien luomisen. Toimiva palveluverkosto edellyttää yhteistä tehtävien määrittelyä ja toimijoiden roolien selkiyttämistä. Vapaaehtoiset tuottavat palveluja resurssiensa mukaan alueensa tarpeet huomioiden. Kuuloliitto tukee vapaaehtoisten valmiuksia järjestämällä kuulolähipalvelutoimijoille koulutusta ja toiminnanohjausta. Kunnan olisi mahdollista

KUULOLIITON STRATEGIA 11(21) tukea palvelua taloudellisesti toiminta-avustuksilla sekä tarjoamalla palvelun toteuttamiselle tarvittavat fyysiset puitteet. Kehitetään erilaisia kuulolähipalvelun muotoja. Tuetaan vapaaehtoisten valmiuksia järjestämällä kuulolähipalvelutoimijoille koulutusta ja toiminnanohjausta. Tuetaan yhdistyksiä kuulolähipalvelun järjestämiseen yhteistyössä kuntien kanssa. Tehdään kuulolähipalvelua tunnetuksi erilaisia viestintämuotoja ja -kanavia hyödyntäen. 3. Työyhteisöissä ja oppilaitoksissa tunnistetaan ja otetaan huomioon kuulovammaisten yksilölliset tarpeet. Työn tekeminen ja opiskelu ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Huoltosuhteen heiketessä lähivuosina mahdollisimman suurella väestöosalla, myös eri tavoin vammaisilla henkilöillä, tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään. Työhön siirtymiselle luodaan edellytykset laadukkaan koulutuksen avulla. Opiskelun ja työelämän ongelmat koskettavat laajaa joukkoa eri-ikäisiä huonokuuloisia. Työn luonne on muuttumassa yhä monimuotoisemmaksi ja esimerkiksi työntekomuodot ja -paikat saattavat vaihdella huomattavasti. Työympäristön ja työtehtävien mukautuksilla on suuri merkitys työnteon onnistumiseen. Työssä jaksamiselle ja työn sujumiselle on olennaista, ottavatko työyhteisöt kuulovammaisen huomioon niin kommunikaatiotilanteissa ja viestinnässä kuin epämuodollisessa kanssakäymisessäkin. Opetushenkilöstöllä ei ole vielä riittävästi tietoa siitä, miten huonokuuloinen oppii ja millä menetelmillä häntä tulisi opettaa. Kun kuulovammainen joutuu opiskelun ohella selvittämään ja suunnittelemaan monia ylimääräisiä asioita, ongelmat saattavat kasaantua ja vaikuttaa opiskelumenestykseen sekä jaksamiseen. Myös kuulovammaisten ammatinvalinnanohjauksessa tieto kuulovammaisuudesta ja kuulovammaisista on usein hyvin niukkaa tai sitä ei ole lainkaan, mikä voi vaikuttaa nuoren elämän valintoihin hyvinkin merkittävästi. TAVOITE 1: Työnantajien ja työyhteisöjen tietämys kuulovammaisista työntekijöistä on lisääntynyt. Työnantajat ja työyhteisöt ovat avainasemassa työelämään pääsyn edistämisessä ja työympäristöjen mukauttamisessa kaikille sopiviksi. Työpaikoilta kuitenkin puuttuu tietoa käytännön ratkaisujen tekemiseksi. Työelämän pirstaloitumisen vuoksi työnhakutilanteeseen joudutaan yhä useammin. Työnantajien heikko tietämys kuulovammaisuuteen liittyvistä asioista voi kuitenkin

KUULOLIITON STRATEGIA 12(21) olla esteenä työhön pääsylle. Tiedon puute ja ennakkoasenteet heikentävät myös kuulovammaisen mahdollisuuksia uudelleenkoulutukseen tai uralla etenemiseen. Kuuloliiton vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan työpaikoilla ei tällä hetkellä osata ottaa huomioon huonokuuloisen työympäristöön liittyviä tarpeita, mikä heikentää työssä olevien jaksamista ja voi johtaa pahimmillaan työyhteisöstä syrjäytymiseen. Vaikutetaan työnantajien asenteisiin ja tietotasoon yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa erityisesti työhön pääsyn edistämiseksi. Tuotetaan ja levitetään tiedotusmateriaalia huonokuuloisista työntekijöistä ja heidän tarpeistaan. Seurataan huonokuuloisten työelämään liittyviä ongelmia. TAVOITE 2: Toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien kuulovammaisten oppimis- ja opetustarpeet sekä opiskeluympäristön esteet on tunnistettu. Opiskeluympäristön esteettömyys on olennainen edellytys vammaisen henkilön oppimiselle ja siksi myös tärkeä osa laadukasta koulutusta. Opiskelijajärjestöjen mukaan toisen asteen oppilaitoksissa esteettömyyteen ja vammaisten opiskelijoiden opiskeluolosuhteisiin ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin korkea-asteen oppilaitoksissa. Tutkimusten mukaan huonokuuloiset suorittavat keskimääräistä vähemmän korkeakoulututkintoja, minkä taustalla saattavat osaltaan olla toisen asteen opintoihin liittyvät ongelmat. Toisen asteen opiskelijat jäävät lasten kuntoutusohjauksen ulkopuolelle viimeistään 18 vuotta täytettyään, minkä vuoksi oppilaitosten rooli opiskelijoiden tukemisessa korostuu. Opintojen sujumisella on suuri merkitys työelämään siirtymisen mahdollistumiselle. Kuuloliitto teki vuonna 2003 tutkimuksen huonokuuloisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluolosuhteista. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien huonokuuloisten tilanteesta. Hyvien kuunteluolosuhteiden, apuvälineiden ja tukipalveluiden ohella opintojen sujumiseen vaikutti merkittävästi myös toisten huonokuuloisten opiskelijoiden antama vertaistuki. Selvitetään kuulovammaisten opiskelijoiden opiskeluolosuhteita toisen asteen oppilaitoksissa. Kerätään tietoa, miten kuulovammaiset oppivat ja millä menetelmillä heitä pitäisi opettaa. Laaditaan koulutus- ja opasaineistoa opetushenkilöstölle ja kuulovammaisille opiskelijoille.

KUULOLIITON STRATEGIA 13(21) TAVOITE 3: Vieraiden kielten opetusmenetelmät soveltuvat kuulovammaisille opiskelijoille. Vieraiden kielten merkitys kasvaa tulevaisuudessa yhä kansainvälisempien opiskeluympäristöjen ja työtehtävien takia. Huonokuuloisilla tulee olla mahdollisuus oppia vieraita kieliä, jotta he ovat yhdenvertaisessa asemassa opiskelussa ja työelämässä. Vieraiden kielten osaamisen perusteet luodaan perusopetuksessa ja mahdolliset puutteet heijastuvat helposti seuraavalle oppiasteelle. Tällä hetkellä tietoa huonokuuloisille soveltuvista opetustavoista ja -menetelmistä on vielä liian vähän. Kielten opetusmenetelmät perustuvat tällä hetkellä pitkälti auditiivisuuteen eli kieliä opitaan kuulon varassa eikä pedagogista mukauttamista opetukseen tehdä. Kielistudio-opetustilannetta ei osata vaihtaa esim. pienryhmäkeskusteluun tai hyödyntää nykyteknologian mahdollisuuksia. Perusopetuksessa olevien huonokuuloisten kielten opiskelusta käynnistetään tutkimusprojekti yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeelle haetaan rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. 4. Nuoret osaavat ja haluavat suojata kuuloaan Kuulonsuojaus on jo melko hyvin omaksuttu osaksi konserttien ja muiden musiikkitapahtumien tapakulttuuria. Myös konserttien keskimääräiset äänitasot ovat laskeneet huomattavasti vuosien varrella, mutta muissa meluisissa tapahtumissa kuten urheilukilpailuissa, diskoissa ja ravintoloissa keskiäänitasot nousevat lähes poikkeuksetta sellaisiin lukemiin, että kuulonsuojaus olisi tarpeellista. Kuuloliitto jatkaa edelleen vaikuttamistyötä vapaa-ajan melun vähentämiseksi mm. osallistumalla melutasojen ohjearvojen yms. ohjeistusten kehittämiseen, mutta toiminnan painopiste tulevina vuosina on erityisesti nuorten kuulonsuojauksessa. Nuoret altistuvat muuta väestöä enemmän vapaa-ajan melulle elämäntyylinsä ja harrastustensa vuoksi. Melualtistusta lisäävät musiikkiin liittyvät harrastukset, kuten musiikkiravintoloissa, diskoissa ja konserteissa käyminen, kannettavat soittimet sekä bändissä soittaminen. Uusimpien tutkimusten mukaan kolmannes teiniikäisistä ja varusmiehistä sekä viidennes aikuisista altistuu viikoittain yli 85 desibelin melulle. Viidesosalla varusmiehistä on alentunut kuulo ennen palvelukseen astumista. Kuulon suojaamisen merkitystä on syytä korostaa erityisesti nuorille, koska kerran menetettyä kuuloa ei voi saada takaisin.

KUULOLIITON STRATEGIA 14(21) TAVOITE 1: Kuulonsuojaustieto tavoittaa yhä useampia nuoria verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Kohderyhmäksi on valittu erityisesti nuoret, koska he kuuluvat riskiryhmään. Viestintäkanavina käytetään nuorten suosimia väyliä muun muassa internetin yhteisöpalvelua ja esim. videopalvelua. Kuuloliitto tuo helposti toteutettavia ja konkreettisia kuulonsuojauskeinoja nuorten tietoon, pyrkien kannustamaan kuulon suojaamiseen nuorten omilla viestintäkanavilla viihteellisessä ja ymmärrettävässä muodossa. Kuulosuoja-sivustoa kehitetään edelleen ja sen vuorovaikutteisuutta lisätään. TAVOITE 2: Kuulon suojaaminen on tärkeä osa terveyden edistämistä ja säilyttämistä Kuulonsuojaustiedon levittäminen on jäänyt muun terveystiedotuksen varjoon. Kuulovaurioiden ennalta ehkäisy on kuitenkin erittäin tärkeää kansanterveyden ja tulevien sukupolvien työkyvyn ja työssä jaksamisen kannalta. On tärkeää, että nuoret saavat tietoa hyvissä ajoin, eivätkä vasta siinä vaiheessa, kun melusta on jo aiheutunut ongelmia. Verkko-aineistoa sekä Kuulosuoja-esitettä tehdään tunnetuksi yläasteen, lukioiden ja ammattikoulujen opettajille. Keskeinen kohderyhmä on terveystiedon opettajat. Kuulosuoja-sivustolle kehitellään ala-asteikäisille oma osio, josta tiedotetaan ala-asteen opettajille. Osana sivustoa aletaan suunnitella verkkopeliä, jossa pelaajaa kannustetaan tekemään kuulon kannalta oikeita valintoja. Hankkeelle voidaan hakea rahoitusta esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 7 12-vuotiaille tehdään oma esite, jossa tuodaan esimerkein esille kuulon suojaamisen tärkeyttä. TAVOITE 3: Tuodaan esille hiljaisuuden myönteistä merkitystä hyvinvoinnille Kuuloliitto on jo vuosia tehnyt yhteistyötä Suomen luonnonsuojeluliiton ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa hiljaisuuden teemapäivien järjestämisessä. Tavoitteena on ollut muistuttaa, että vallitsevan melukulttuurin vastapainona on tärkeää vaalia myös hiljaisuuden kulttuuria. Kuulo tarvitsee hiljaisuutta palautuakseen voimakkaasta melualtistuksesta.

KUULOLIITON STRATEGIA 15(21) Hiljaisuuden teemapäivää pidetään edelleen esillä julkisuudessa yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Kuuloliitto on mukana tutkija Outi Ampujan Suomalainen hiljaisuus hankkeessa, jossa kerätään suomalaisten kokemuksia hiljaisuudesta. 5. Kuuloliitolla on vakaa talous ja monipuoliset rahoitusjärjestelmät Kuuloliiton taloudellinen tilanne on tällä hetkellä kaksijakoinen. Liitto on velaton, varallisuutta on syntynyt, mikä auttaa toiminnan ylläpitämisessä taloudellisen tilanteen vaihdellessa. Toisaalta liiton tulos on kääntynyt reilusti alijäämäiseksi, mistä syystä varallisuutta joudutaan jo lähitulevaisuudessa purkamaan ja käyttämään toiminnan rahoittamiseen. Lähivuosien suurin haaste onkin kääntää alijäämäinen tulos jälleen positiiviseksi. Strategiakauden talouden päätavoitteen mukaan Kuuloliitolla tulee olla vakaa talous ja monipuoliset rahoitusjärjestelmät. Vakaalla taloudella tarkoitetaan, että liitto pysyy vakavaraisena yhteisönä. Tämä edellyttää, että taloudellinen tulos on riittävän hyvä, jotta toiminta voidaan rahoittaa tulorahoituksella. Monipuolisilla rahoitusjärjestelmillä viitataan Kuuloliiton rahoituspohjaan, jonka laajentaminen on huomattavan tärkeää, jotta liitto ei olisi liian riippuvainen yhdestä tai kahdesta rahoittajatahosta. TAVOITE 1: Rahoituspohja laajenee Kuuloliiton talous on pohjautunut suurelta osin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) myöntämiin avustuksiin. Muutokset RAY:n myöntämien avustusten määrissä ovat aina heijastuneet voimakkaasti myös liiton talouteen. Edellisen strategiakauden aikana (2009 2011) RAY:n avustukset kääntyivät laskuun, mikä nosti rahoituspohjan laajentamisen keskeiseksi tavoitteeksi liiton strategiassa talouden osalta. Rahoituspohjan laajentaminen toisi muutosturvaa. Vaihtoehtoisilla rahoituslähteillä tulisi voida korvata laskevia avustuksia huonoina aikoina ja vastaavasti käyttää näitä tuottoja varsinaisen toiminnan tukemiseksi tarkoitettuihin kohteisiin taloudellisesti hyvinä aikoina. Kuuloliiton kokonaistuotoista RAY:n avustukset ovat muodostaneet n. 50 56 % vuosina 2007 2010. Kuntoutuspalveluiden myynnin osuus kokonaistuotoista on ollut vastaavana aikana noin kolmasosa, minkä lisäksi varsinaisen toiminnan muita tuottoja on ollut n. 4-5 %. Loppuosa kokonaistuotoista on tullut varainkeruutoiminnasta, jäsenmaksuista, sijoitus- ja rahoitustoiminnasta, sekä satunnaisina tuottoina. Varainkeruun osuus on ollut ainoastaan noin 0,5 % kokonaistuotoista. Sen osuus on ollut huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi satunnaisten tuottojen (testamenttilahjoitukset), joiden osuus on 2-4 % vuosina 2007 2010.

KUULOLIITON STRATEGIA 16(21) Varainkeruun osuutta kasvatetaan merkittävästi. Tavoitteena on nostaa varainkeruun tuottojen osuus kahteen prosenttiin kokonaistuotoista, joka tarkoittaa vuositasolla noin 120 000 euron tuottoja. Etsitään rahoitusta erilaisiin hankkeisiin. Avustuksia haetaan uusista lähteistä, mutta myös yritysyhteistyöllä, jonka roolin ennustetaan nousevan entistä merkittävämpään asemaan. TAVOITE 2: Yhteistyö tiivistyy Yhteistyö järjestöjen kesken on aika-ajoin noussut keskusteluiden aiheeksi järjestökentällä. On nähty, että laajalla järjestökentällä tehdään varmasti päällekkäistä työtä ja hyväksi havaitut käytännöt tai prosessit eivät siirry järjestöstä toiseen riittävän hyvin. Yhteistyötä on kuitenkin parannettu, ainakin kuulovammaisjärjestöjen kesken, mikä on ollut toivottu suuntaus myös joidenkin ulkopuolisten sidosryhmien - ainakin toiminnan rahoittajien - mielestä. Kehitystä olisi syytä jatkaa edelleen ja laajentaa. Myös talouden osalta yhteistyötä voisi tiivistää ja näin saavuttaa merkittäviä synergiahyötyjä, jotka parantaisivat toiminnan taloudellista tehokkuutta ja realisoituisivat pienempinä kuluina parantaen taloudellista tilannetta. Samoin Kuuloliiton sisäisiä rakenteita ja yhteistyötä on syytä kehittää, jotta henkilöstön osaamista ja työpanosta voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. Tiivistetään yhteistyötä kuulovammaisjärjestöjen kanssa tukipalvelujen järjestämisessä. Kuuloliiton sisäisiä rakenteita ja tehokkuutta parannetaan yhteistyötä kehittämällä, jotta henkilöstöä tai heidän työpanostaan voidaan tarvittaessa siirtää joustavasti yksiköstä toiseen. TAVOITE 3: Kustannustehokkuus paranee Tiukka kulukuri on itsestäänselvyys, mutta edelleen tulee kuluja karsia, jotta varsinaisen toiminnan taloudelliset edellytykset voitaisiin ylläpitää. Kuuloliiton osalta tulee edelleen panostaa tietotekniikkaan ja käytössä oleviin järjestelmiin. Liitossa on käytössä useita rinnakkaisia järjestelmiä etenkin talous- ja henkilöstöhallinnossa. Näiden järjestelmien kehittäminen tehostaisi toimintaa merkittävästi, jolloin rutiiniluonteisen työn määrää, joka olisi mahdollista suorittaa tietoteknisesti, voitaisiin oleellisesti vähentää. Näin henkilöstö voisi enemmän keskittyä vaativimpiin ja sitä kautta mielekkäämpiin tehtäviin, kun rutiiniluonteiset tehtävät vähenisivät. Rutiiniluonteisten tehtävien väheneminen toisi ajan mittaan myös kustannussäästöjä henkilöstökuluissa.

KUULOLIITON STRATEGIA 17(21) Talous- ja henkilöstöhallinnossa olevia järjestelmiä kehitetään edelleen ja hyödynnetään aiempaa tehokkaammin.

KUULOLIITON STRATEGIA 18(21) 5 Kuntoutuksen strategia TAVOITE 1: Tarjoamme kuntoutuspalveluita toimien asiakaslähtöisesti ja hyvässä yhteistyössä sidosryhmien kanssa Toimimme asiakaslähtöisesti ottaen huomioon kuntoutujan kanssa yhdessä sovitut ja kuntoutusvastaavan tahon kuntoutukselle asettamat yksilölliset tavoitteet Toimimme Kelan kuntoutuspalveluiden tuottajana ja järjestämme myös Rahaautomaattiyhdistyksen maksamana sopeutumisvalmennuskursseja aikuisille ja lapsille. Kuntoutusvastuutahot ovat nimensä mukaisesti vastuussa kuntoutusasiakkaidemme kuntoutuksesta ja pyrimme tukemaan heitä siinä työssään. TAVOITE 2: Kuntoutuksemme on asiantuntevaa, hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja se noudattaa rahoittajien standardeja ja ohjeita. Kuntoutuksemme perustuu hyvään kuntoutuskäytäntöön ja sitä säätelevät ja ohjaavat Kelan kurssien osalta Kelan standardit ja Raha-automaattiyhdistyksen kurssien osalta heidän ohjeensa kurssien suhteen. TAVOITE 3: Kuntoutuksemme on tavoitteellista ja se pyrkii ehkäisemään syrjäytymistä Kuulovamma lisää sosiaalisen syrjäytymisen riskiä kaikissa elämänvaiheissa normaalikuuloisiin verraten. Nuoret voivat syrjäytyä opiskelusta ja sitä myötä työelämästä pysyvästi. Työikäiset puolestaan voivat syrjäytyä työelämästä sen asettaessa kuulolle entistä enemmän haasteita. Ikäihmisillä kuulonlaskun vuoksi tapahtuva sosiaalinen syrjäytyminen voi aiheuttaa laajemmin fyysisen kunnon alenemaa. Syrjäytyminen aiheuttaa helposti myös psyykkisen hyvinvoinnin laskua. Tätä syrjäytymistä pyrimme ehkäisemään tavoitteellisella ja mahdollisimman varhaisella kuntoutuksella. TAVOITE 4: Kiinnitämme huomiota hyvään tiedotustoimintaan On tärkeää, että kuntoutujia lähettävillä tahoilla on hyvä tietoisuus kurssitarjonnastamme, jotta heidän on mahdollista ohjata meille kuntoutujia. Pyrimme myös tiedottamaan varhaisen kuntoutuksen tärkeydestä, sillä ongelmien ennaltaehkäisy on usein helpompaa kuin niiden korjaaminen.

KUULOLIITON STRATEGIA 19(21) TAVOITE 5: Kuntoutuksemme on laadukasta ja kustannustehokasta Kuntoutuksemme perustuu hyvään kuntoutuskäytäntöön ja pyrimme tasalaatuisuuteen ja laadukkuuteen ottaen huomioon työvaltaisen toiminnan taloudelle asettamat haasteet

KUULOLIITON STRATEGIA 20(21) 6 Kirjallisuus ja lähteet Alanen, Olli; Hautamäki Antti ym. (2010). Metropolin hyvinvointi. Demos Helsinki ja Jyväskylän yliopisto. http://www.demos.fi/julkaisut. Harju, Aaro (2010). Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta. Sivistysliitto Kansalaisfoorumi. Hietala, Juha; Lavikainen, Anniina (2010). Huonokuuloisena työelämässä - Työympäristön toimivuus ja yhdenvertainen osallistuminen. Kuuloliitto ry. Tutkimus. Jokitulppo, Jaana (2009). Non occupational noise - sources, exposure, and effects on hearing. Vapaa-ajan melu - lähteet, altistuminen ja vaikutukset kuuloon. Kuopion yliopisto. Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Kalela, Esa; Koivisto, Heidi, Köyste, Anneli; Virtanen Sami (2003). Huonokuuloinen korkeakouluopiskelija käytänteitä ja kokemuksia. Kuulonhuoltoliitto ry. Tutkimus. Kuuloliitto ry (2010). Kuuloliiton vaaliteesit 16.10.2010. Lavikainen, Anniina (2011). Kuuloliiton vapaaehtoistoiminnan moninaiset muodot - tutkimus vapaaehtoisten kokemuksista. Kuuloliitto ry. Haastatteluaineisto tutkimukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö (2010). Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4. Pessi, Anne Birgitta; Saari Juho (2011). Hyvien ihmisten maa. Auttaminen kilpailukyky-yhteiskunnassa. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A tutkimuksia 31. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki. Tahkokallio, Päivi (toim., 2009). Tulevaisuus on saavutettava. Suomen Design for All-verkosto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki. Tompuri, Janne (2011). Miten hyvät palvelut syntyvät? Blogi Adage Oy:n verkkosivuilla: http://www.adage.fi/blogi/2011/miten-hyvat-palvelut-syntyvat/ Valtioneuvoston kanslia (2011). Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. Valtioneuvoston kanslia (2009). Yhdessä ja erikseen Maailma ja Suomi 2010-luvulla. Toimintaympäristökuvaus ministeriöiden tulevaisuuskatsausten taustaksi. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/2009. Vammaisfoorumi ry (2010). Vammaisfoorumin esitykset hallitusohjelmaan. http://www.vammaisfoorumi.fi/content/view/3/3/.