Lähiympäristön merkitys liikkumiselle

Lähiympäristön merkitys liikkumiselle Tomi Mäki-Opas Erikoistutkija, FT Väestön terveyden tila -yksikkö 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 1

Liikkumattomuuden ongelma vieläkin ratkaisematta? Vähäinen liikunnasta aiheuttaa monia kansantauteja, ennen aikaisia kuolemia, ja lyhentää elinikää Arviolta joka toinen henkilö maailmanlaajuisesti ja joka kolmas Suomessa ei liiku terveytensä kannalta riittävästi Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, miten liikkumisesta tulisi luonnollinen osa jokapäiväistä elämää 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 2

Lähiympäristön merkitys hyvinvoinnille Lähiympäristön viheralueilla voi olla merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille Suojaavana tekijänä stressille ja mielenterveydellä kun viheralue on riittävän suuri (Van den Berg ym. 2010) Edistää koettua terveyttä ja elämänlaatua, vähentää yksinäisyyden tunnetta ja lisätä sosiaalisten kontakteiden määrään (Maas ym. 2008; Stigsdotter ym. 2010)» Viheralueilla voi olla tärkeä rooli myös sosiaalisen verkoston syntymiselle ja alueen identiteetille myös yksilön näkökulmasta Viheralueilla voi olla merkitystä myös sairastavuuteen lapsilla ja alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä (Maas ym. 2009) Yhteyttä viheralueiden ja hyvinvoinnin välillä ei kuitenkaan ole selitettävissä liikunta-aktiivisuuden kautta kun sosioekonomisia ja muita tekijöitä otettiin huomioon (Maas ym. 2008)» Entä Suomen kontekstissa, kun noin 36% aikuisista ja eläkeläisistä vielä useampi liikkuu vapaa-ajallaan luontoympäristössä! (Borodulin ym. 2011)» Luontoympäristö on myös tasa-arvoa edistävä liikkumispaikka 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 3

Onko lähiympäristöllä merkitystä liikunnan harrastamiseen - kävely ja pyöräily kautta Viheralueiden saavutettavuus ja läheisyys ovat yhteydessä pyöräilyyn ja kävelyyn (Charreire ym. 2012, Hanibuchi ym. 2011, Winters ym. 2010, Fraser and Lock ym. 2010). Eri ympäristötekijöillä voi olla erilainen merkitys riippuen mistä lähtokohdasta yksilö liikkuu: virkistymis, kuntoilu, työmatka jne. (Sallis et al., 2006, Oliver et al., 2011, Van Holle et al., 2012). 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 4

Muut liikkumisen taustalla olevat tekijät Liikkumiseen vaikuttavat myös ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema (koulutus, tulot, ammattiasema) ja siviilisääty Eri väestöryhmille voi jotkut ympäristöt olla tärkeämpi kuin toiset (Pearce and Maddison, 2011, Abraham et al., 2010, Keegan et al., 2012, Serrano-Sanchez et al., 2012). Sosiaaliset ympäristö ja verkostot ovat myös yhteydessä liikkumiseen (Trost ym. 2002, McNeill ym. 2006, Wendel-Vos ym. 2007) ja myös siihen minkälaisissa ympäristöissä liikutaan (Prins ym. 2012, Stephanie ym. 2011, Yu ym. 2011, Serrano-Sanchez ym. 2012) Taustalla voi olla myös muiden epäterveellisten elintapojen kasautuminen (ruokatottumukset, tupakointi ja alkoholin kulutus) voi vaikuttaa yhteyteen ympäristön ja liikkumisen välillä (Dagmar ym. 2011, Joseph ym. 2012). Kausaalisuudeen toteaminen ympäristön ja liikkumisen välillä on erittäin hankalaa ilmiön kompleksisuuden takia (Lee & Maheswaran 2010) 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 5

Elämme siis kompleksisessa ympäristössä Local Urban planning National Proximity (density, land use mix, access) International Connectivity (streets, sidewalks, bicycle-lanes) Social support (family and friends) MACRO LEVEL /PUBLIC POLICY PHYSICAL ENVIRONMENT SOCIAL/CULTURAL Ethnicity/Cul tural norms PERSONAL Age, Health, Skills, Preferences, Motivation, SEP Policies Distance: (home to work, to recreation) Time Constraints (work, family) Regulations Design (forests, streets, parks, facilities etc.) Laws Taxation Life-course & selection Adaption of socio-ecological model for physical activity among adults (Sallis et al 2006, modified) 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 6

Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus (ATH) Poikittaistutkimus: Toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 (pilotti), valtakunnallinen vuodesta 2012 eteenpäin Mukana 20-vuotta täyttäneet ja vanhemmat Osallistumisaktiivisuus noin 65 %, Alueelliset otokset Turku (n=9000), Kainuu (n=9000) Pohjois-Pohjanmaa (n=8000) Koko Suomea edustava(n=5000) Koettu ympäristö ja itse-raportoitu liikunta-aktiiviisuus (kävely ja pyöräily) Useita taustatekijöitä mm. ikä, koulutus, terveyden tila Lisätietoja: www.terveytemme.fi/ath 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 7

Tutkimusalueet ATH:ssa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaa, alue 2 Pohjois-Pohjanmaa, alue 1 Kainuu, alue 1 Kainuu, alue 2 Kainuu, alue 3 Turku 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 8

Koettu lähiympäristö, kysymys 1. 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 9

Koettu lähiympäristö, kysymys 2. 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 10

Liikuntakysymykset 18.9.2013 11

TAULUKKO 1. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja työmatkoilla sukupuolittain. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot ei haittaa vs haittaa (x 2 ) Vapaa-ajan liikunta 1 Työmatkaliikunta 2 Ei Ei Tyytyväi Tyytyväi tyytyväi tyytyväi nen nen nen nen Miehet % % x 2 % % x 2 vaaralliset risteykset 72 74 0.33 21 24 0.26 jalankulkuväylien liukkaus talvella 70 70 0.43 22 28 0.00 huono valaistus 72 69 0.19 23 26 0.18 Ilkivalta, rikollisuus 72 68 0.09 22 30 0.00 liikenteen melu 71 72 0.72 23 24 0.69 teollisuuden melu 71 73 0.60 22 30 0.01 roskaisuus 71 73 0.39 23 27 0.15 asuinalueen rumuus 71 74 0.39 23 30 0.05 asuinalueen turvallisuus 72 67 0.00 23 28 0.24 Naiset vaaralliset risteykset 77 76 0.71 32 29 0.21 kulkuväylien liukkaus talvella 75 75 0.76 29 35 0.00 huono valaistus 77 72 0.01 31 33 0.42 Ilkivalta, rikollisuus 76 72 0.02 31 34 0.11 liikenteen melu 76 74 0.34 30 37 0.00 teollisuuden melu 76 75 0.80 31 35 0.16 roskaisuus 76 74 0.43 30 36 0.01 asuinalueen rumuus 76 72 0.15 31 36 0.08 asuinalueen turvallisuus 77 65 0.00 32 32 0.91 1. Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä useita tunteja viikossa tekevien osuus 2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä harrastavien osuus 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 12

TAULUKKO 2. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja työmatkoilla ikäryhmittäin. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot tyytyväinen vs ei tyytyväinen (x 2 ) Vapaa-ajan liikunta 1 Työmatkaliikunta 2 Ei Ei Tyytyvä Tyytyvä tyytyväi tyytyväi inen inen nen nen 30-54-vuotiaat % % x 2 % % x 2 vaaralliset risteykset 74 75 0.40 25 24 0.69 kulkuväylien liukkaus talvella 74 72 0.20 23 30 0.00 huono valaistus 74 70 0.03 25 25 0.88 Ilkivalta, rikollisuus 74 69 0.02 24 28 0.05 liikenteen melu 74 72 0.56 24 28 0.07 teollisuuden melu 73 76 0.17 24 28 0.12 roskaisuus 74 72 0.60 24 29 0.01 asuinalueen rumuus 73 71 0.46 25 29 0.14 asuinalueen turvallisuus 75 62 0.00 25 22 0.58 55-65-vuotiaat vaaralliset risteykset 76 82 0.02 21 26 0.11 kulkuväylien liukkaus talvella 78 76 0.33 19 26 0.00 huono valaistus 77 80 0.22 21 23 0.44 Ilkivalta, rikollisuus 77 76 0.73 20 28 0.00 liikenteen melu 76 79 0.21 21 25 0.04 teollisuuden melu 77 84 0.02 21 26 0.16 roskaisuus 77 76 0.70 20 27 0.01 asuinalueen rumuus 77 77 0.93 21 28 0.09 asuinalueen turvallisuus 78 71 0.06 22 26 0.14 1. Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä 2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 13

TAULUKKO 3. Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen vapaa-ajalla ja työmatkoilla koulutusryhmittäin*. Prevalenssit (%) ja chi2-testien arvot tyyväinen vs ei tyytyväinen (x 2 ) Vapaa-ajan liikunta 1 Työmatkaliikunta 2 Ei Ei Tyytyväi Tyytyväi tyytyväi tyytyväi nen nen nen nen Matala koulutus % % x 2 % % x 2 vaaralliset risteykset 70 74 0.32 19 21 0.41 kulkuväylien liukkaus talvella 72 69 0.12 17 23 0.01 huono valaistus 72 68 0.31 19 19 0.96 Ilkivalta, rikollisuus 72 69 0.32 18 25 0.01 liikenteen melu 70 75 0.03 18 21 0.50 teollisuuden melu 70 79 0.08 19 23 0.32 roskaisuus 71 73 0.47 18 25 0.01 asuinalueen rumuus 72 67 0.32 19 20 0.79 asuinalueen turvallisuus 73 61 0.00 19 23 0.31 Korkea koulutus vaaralliset risteykset 75 76 0.57 30 29 0.50 kulkuväylien liukkaus talvella 74 75 0.43 28 35 0.00 huono valaistus 75 71 0.05 30 32 0.15 Ilkivalta, rikollisuus 75 70 0.01 29 35 0.00 liikenteen melu 75 72 0.17 29 34 0.01 teollisuuden melu 74 72 0.35 29 35 0.01 roskaisuus 74 74 0.99 29 35 0.00 asuinalueen rumuus 74 74 0.96 30 36 0.01 asuinalueen turvallisuus 75 67 0.00 30 34 0.30 * Matala koulutus= peruskoulutus tai keskiaste, Korkea koulutus= Korkeakoulu tai ylempi 1. Vapaa-ajallaan vähintään kävelyä, pyöräilyä, kevyttä koti- tai pihatyötä useita tunteja 2. Työ- tai koulumatkallaan kävelyä tai pyöräilyä vähintään 15 min päivässä harrastavien 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 14

Yhteenveto tuloksista: Lähiympäristön tyytyväisyyden yhteys liikkumiseen näyttäisi olevan erilainen kun huomioidaan Liikkumismuoto Sukupuoli Ikäryhmä Koulutustaso Liikkumisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä olivat kenties mm. Turvallisuus vapaa-ajalla liikkumiselle naisilla ja vapaa-ajan liikkumisen kannalta Rumuus/roskaisuus, melu ja liukkaus työmatkalla liikkumiselle Mutta mielenkiintoista myös ne lähiympäristön tekijät, jota eivät olleet yhteydessä liikkumiseen eri väestöryhmissä Melulla ja huonolla valaistuksella sekä asuinalueen rumuudella ei ollut merkitystä liikkumiseen alhaisen koulutuksen ryhmässä Asuinalueen turvallisuudella ei ollut merkitystä liikkumiselle vanhemmissa ikäryhmissä 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 15

Muistettava Aktiivisemmat liikkujat raportoivat enemmän haittoja kuin harvemmin liikkuvat: Työmatkaliikkujat (miehet ja korkeasti kouluttautuneet): liukkautta, melua, rumuutta, roskaisuutta 54-60-vuotiaat naiset: vaarallisia risteyksiä, melua Subjektiivinen kokemus lähiympäristöstä, johon voi vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin tarkasteltiin nyt Tulokset alustavia ja exploratiivisia Tarvitaan tarkempia tilastollisia menetelmiä, jotka ottavan huomioon alueellisen korrelaation Suuria kaupunkeja ja maaseutua on analysoitava erikseen huomioiden väestön tiheys, joka vaikuttaa viheralueisiin ja muihin ulkoilumahdollisuuksiin Tarvitaan pitkittäistutkimuksia, jotta kausaalisuhteet voidaan varmistaa! Asuvatko liikkujat liikkumista tukevissa ympäristöissä? Paikkatietoaineistojen antavat mahdollisuuden (objektiivisen) ympäristön ja sen muutoksien tutkimiseen 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 16

Built Environment and Green Areas as Determinants for Cycling and Walking among Finns and Dutch A Longitudinal Study Using Geographic Information Systems (BEGACYS 1.9.2013-20.8.2016) BUILT ENVIRONMENT (GIS) - Urban form - Pedestrian/cycling routes - Neigbourhood s safety (perceived) URBAN POLICY AND PLANNING (comparison) - between the largest cities in Finland - between Finland and the Netherlands GREEN AREAS (GIS) - Forests, parks - Recreation areas - Neighborhood aesthethics (perceived) CYCLING & WALKING (SURVEYS) - Transportation - Recreation - Fitness OTHER FACTORS (SURVEYS) - Socioeconomic position (education, occupation, income) - Social environment (social support and social participation) - Health status - Other health behaviours Adopted and modified from JP Elder et al Health Education Research 2007 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 17

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella pitkittäisasetelmasta: a) Mitkä väestöryhmät ovat herkempiä rakennetun ympäristön ja viheralueiden vaikutukselle kävelyn ja pyöräilyn suhteen? b) Onko rakennetun ympäristön tai viheralueiden muutoksella vaikutusta kävelyyn ja pyöräilyyn? c) Onko yhteyksiä merkittäviä eroja alueiden välillä ja Suomen sekä Hollannin kontekstissa? d) Kun muut yksilön taustatekijät (mm. ikä, koulutus, terveys, sosiaalinen tuki, urbanisaatioaste, alue) otetaan huomioon 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 18

Paikkatietoaineistot ja väestöaineistot Suomessa ja Hollannissa Paikkatietoaineistot joissa ympäristöön liittyvää tietoa (mm. Maanmittauslaitos, SYKE, Tilastokeskus) on alihyödynnettyjä liikuntatutkimuksessa: Voidaan linkata yksilöön kotiosoitteen ja geocoordinaatin perusteella Rakennettu ympäristö: rakennustiheys, saavutettavuus, asuinalueen tyyppi, liikkumisvyöhykkeet Kävely ja pyöräilyväylät Viheralueet ja virkistysalueet Pitkittäistutkimukset (Terveys 2011 tutkimus ja HELIUStutkimus) Yksilötason seuranta-aineistoja Tiedot liikkumisesta ja taustatekijöistä 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 19

Ajankohtainen ja tieteellinen tietotarve Monissa poliittisissa strategioissa, toimenpideohjelmissa, ja myös hallitusohjelmassa korostetaan aktivoivien ympäristöjen, yhtäläisten mahdollisuuksien merkitystä ja liikunnallisen elämäntavan edistämisestä: WHO:n Physical activity promotion in socially disadvatanged groups (2013) LVM:n Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Kataisen hallitusohjelma YM:n Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (STM 2008) Valtineuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista (OKM 2008) Onko meillä kuitenkaan vielä riittävää tieteellistä näyttöä ympäristön merkityksestä liikkumiselle? Erityisesti, jotta voimme sanoa mikä vaikuttaa mihinkin ja miten voisimme ympäristöön liittyvien tekijöiden avulla edistää liikunnallista elämäntapaa väestötasolla? Voisimme suunnitella aktivoivia ja motivoivia liikkumisympäristöjä? Tarjota ympäristöjä kaikkien erityisryhmien liikunnallisiin tarpeisiin ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille liikkumiseen? 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 20

Nyt käynnistyvän tutkimuksen tulokset tulevat tarjoamaan vastauksia tietotarpeeseen: Havainnollistaa miten viheralueiden saavutettavuus ja läheisyys sekä kävely- että pyörätiet edistävät kävelyä ja pyöräilyä. Lisäksi miten sosiaalinen tuen muodot, sosioekonomiset tekijät ja muut yksilön taustatekijät vaikuttavat ympäristön ja liikkumiseen yhteyteen Tuottaa innovatiivisia ja tieteelliseen tietoon perustuvia lähestymistapoja kunnille Kaupunkivertailujen avulla huomioida eri liikkumismuotojen ja alueiden sekä erityisryhmien tarpeet. Yhdistämällä paikkatietoaineistoja ja yksilötason pitkittäisseurantaainestoja Mahdollisuus vertailla Suomen ja Hollannin liikuntakulttuureja ja kaupunkisuunnittelua sekä pyöräilypoliittisia keinoja Mitä voimme oppia eri tavoista ja keinoista sekä tuloksista kahdessa eri maassa jossa liikkuminen kävellen ja pyöräillen on yleistä, mutta ympäristöt hyvinkin erilaisia? 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 21

KESKEISET LÄHTEET I: ABRAHAM, A., SOMMERHALDER, K. & ABEL, T. 2010. Landscape and well-being: a scoping study on the health-promoting impact of outdoor environments. Int J Public Health, 55, 59-69. BORODULIN, K., PARONEN, O. & MÄNNISTÖ, S. 2011. Aikuisten vapaa-ajan liikuntaympäristöt. In: HUSU, P., PARONEN, O., SUNI, J. & VASANKARI, T. (eds.) Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010. Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset.: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. CHARREIRE, H., WEBER, C., CHAIX, B., SALZE, P., CASEY, R., BANOS, A., BADARIOTTI, D., KESSE-GUYOT, E., HERCBERG, S., SIMON, C. & OPPERT, J. M. 2012. Identifying built environmental patterns using cluster analysis and GIS: Relationships with walking, cycling and body mass index in French adults. Int J Behav Nutr Phys Act, 9, 59. DAGMAR, S., WALID EL, A. & ERIK, S. 2011. Neighbourhood Environment Correlates of Physical Activity: A Study of Eight Czech Regional Towns. International Journal of Environmental Research and Public Health, 341. FRASER, S. D. & LOCK, K. 2011. Cycling for transport and public health: a systematic review of the effect of the environment on cycling. Eur J Public Health, 21, 738-43. HANIBUCHI, T., KAWACHI, I., NAKAYA, T., HIRAI, H. & KONDO, K. 2011. Neighborhood built environment and physical activity of Japanese older adults: results from the Aichi Gerontological Evaluation Study (AGES). BMC Public Health, 11, 657-657. JOSEPH, P., DAVIS, A. D., MILLER, R., HILL, K., MCCARTHY, H., BANERJEE, A., CHOW, C., MENTE, A. & ANAND, S. S. 2012. Contextual determinants of health behaviours in an aboriginal community in Canada: pilot project. BMC Public Health, 12, 952-959. KEEGAN, T. H. M., HURLEY, S., GOLDBERG, D., NELSON, D. O., REYNOLDS, P., BERNSTEIN, L., HORN-ROSS, P. L. & GOMEZ, S. L. 2012. The Association Between Neighborhood Characteristics and Body Size and Physical Activity in the California Teachers Study Cohort. American Journal of Public Health, 102, 689-697. LEE, A. C. & MAHESWARAN, R. 2011. The health benefits of urban green spaces: a review of the evidence. J Public Health (Oxf), 33, 212-22. MAAS, J., VAN DILLEN, S. M., VERHEIJ, R. A. & GROENEWEGEN, P. P. 2009a. Social contacts as a possible mechanism behind the relation between green space and health. Health Place, 15, 586-95. MAAS, J., VERHEIJ, R. A., DE VRIES, S., SPREEUWENBERG, P., SCHELLEVIS, F. G. & GROENEWEGEN, P. P. 2009b. Morbidity is related to a green living environment. J Epidemiol Community Health, 63, 967-73. MAAS, J., VERHEIJ, R. A., SPREEUWENBERG, P. & GROENEWEGEN, P. P. 2008. Physical activity as a possible mechanism behind the relationship between green space and health: a multilevel analysis. BMC Public Health, 8, 206-218. 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 22

KESKEISET LÄHTEET II: MCNEILL, L. H., KREUTER, M. W. & SUBRAMANIAN, S. V. 2006. Social environment and physical activity: a review of concepts and evidence. Soc Sci Med, 63, 1011-22. OLIVER, L., SCHUURMAN, N., HALL, A. & HAYES, M. 2011. Assessing the influence of the built environment on physical activity for utility and recreation in suburban metro Vancouver. BMC Public Health, 11, 959-959. PEARCE, J. & MADDISON, R. 2011. Do enhancements to the urban built environment improve physical activity levels among socially disadvantaged populations? International Journal for Equity in Health, 28. PRINS, R. G., MOHNEN, S. M., VAN LENTHE, F. J., BRUG, J. & OENEMA, A. 2012. Are neighbourhood social capital and availability of sports facilities related to sports participation among Dutch adolescents? Int J Behav Nutr Phys Act, 9, 90. SALLIS, J. F., CERVERO, R. B., ASCHER, W., HENDERSON, K. A., KRAFT, M. K. & KERR, J. 2006. An ecological approach to creating active living communities. Annu Rev Public Health, 27, 297-322. SERRANO-SANCHEZ, J. A., LERA-NAVARRO, A., DORADO-GARCÍA, C., GONZÁLEZ-HENRIQUEZ, J. J. & SANCHIS-MOYSI, J. 2012. Contribution of Individual and Environmental Factors to Physical Activity Level among Spanish Adults. PLoS ONE, 7, 1-10. STIGSDOTTER, U. K., EKHOLM, O., SCHIPPERIJN, J., TOFTAGER, M., KAMPER-JORGENSEN, F. & RANDRUP, T. B. 2010. Health promoting outdoor environments--associations between green space, and health, health-related quality of life and stress based on a Danish national representative survey. Scand J Public Health, 38, 411-7. TROST, S. G., OWEN, N., BAUMAN, A. E., SALLIS, J. F. & BROWN, W. 2002. Correlates of adults' participation in physical activity: review and update. Med Sci Sports Exerc, 34, 1996-2001. VAN DEN BERG, A. E., MAAS, J., VERHEIJ, R. A. & GROENEWEGEN, P. P. 2010. Green space as a buffer between stressful life events and health. Soc Sci Med, 70, 1203-10. VAN HOLLE, V., DEFORCHE, B., VAN CAUWENBERG, J., GOUBERT, L., MAES, L., VAN DE WEGHE, N. & DE BOURDEAUDHUIJ, I. 2012. Relationship between the physical environment and different domains of physical activity in European adults: a systematic review. BMC Public Health, 12, 807-807. WENDEL-VOS, W., DROOMERS, M., KREMERS, S., BRUG, J. & VAN LENTHE, F. 2007. Potential environmental determinants of physical activity in adults: a systematic review. Obes Rev, 8, 425-40. WHITE, M. P., ALCOCK, I., WHEELER, B. W. & DEPLEDGE, M. H. 2013. Would you be happier living in a greener urban area? A fixed-effects analysis of panel data. Psychol Sci, 24, 920-8. WINTERS, M., BRAUER, M., SETTON, E. M. & TESCHKE, K. 2010. Built environment influences on healthy transportation choices: bicycling versus driving. J Urban Health, 87, 969-93. 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 23

Kiitokset! Yhteydenotot ja lisäkysymykset: tomi.maki-opas@thl.fi 18.9.2013 Viher- ja ulkoalueiden yhteis liikunnan harrastamiseen / Tomi Mäki-Opas 24