Tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopiston strategia 1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
Tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopiston strategia
Itä-Suomen yliopiston hallitus 22.3.2010
Sisältö 1. Kansainvälinen Itä-Suomen yliopisto 4 2. Itä-Suomen yliopisto vuonna 2015 5 3. Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto 6 3.1 Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen vahvuusalat 6 3.2 Laadukas ja monipuolinen koulutus 7 3.3 Uusien koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalojen rakentaminen 8 3.4 Kansainvälistyminen 8 4. Kehittämishaasteet 9 4.1 Tutkimus 9 4.2 Koulutus 9 4.3 Yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja yhteiskuntavastuu 10 4.4 Inhimilliset voimavarat 10 4.5 Johtaminen ja organisaatio 11 4.6 Viestintä 11 4.7 Yliopiston kampukset 11 4.8 Taloudelliset voimavarat 12 5. Strategian toimeenpano ja seuranta 13
1. Kansainvälinen Itä-Suomen yliopisto Viime vuosien aikana maailmanlaajuinen tutkimus- ja innovaatioympäristö on muuttunut ja tiivistynyt nopeasti. Menestyviltä yliopistoilta edellytetään korkeaa osaamista ja kansainvälistä verkottumista. Tärkeimpään asemaan ovat nousseet tutkimusyliopistot. Uusiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen, palvelutuotannon merkityksen kasvuun, kansainvälistymiseen sekä ympäristöarvojen ja ympäristöriskien korostumiseen, on vastattava ennakoivalla tutkimuksella ja joustavilla toimintatavoilla. Kaksi vahvaa yliopistoa, Joensuun ja Kuopion yliopistot, yhdistyvät yhdeksi monitieteiseksi Itä-Suomen yliopistoksi. Ennakkoluuloton yhdistyminen mahdollistaa aiempaa paremman reagoinnin sekä muuttuviin tieteen ja yhteiskunnan tarpeisiin että toiminnallisiin tehokkuuden vaateisiin. Itä-Suomen yliopisto toimii kahdella pääkampuksella Joensuussa ja Kuopiossa. Lisäksi sillä on kampus Savonlinnassa. Kukin kampus on selkeästi profiloitunut, ja kampusten välinen yhteistyö tutkimuksessa, koulutuksessa ja tukitoiminnoissa on tiivistä, yhtenäisiin toimintatapoihin perustuvaa ja tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä hyödyntävää. Kampusten toiminnallinen integroituminen luo Itä-Suomeen vahvan ja kilpailukykyisen, tutkimukseen perustuvan kansallisen osaamiskeskittymän ytimen. 4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
2. Itä-Suomen yliopisto vuonna 2015 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON ARVOT Tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus Yliopiston profiilissa korostuu monitieteisyys, jonka myötä tieteenalojen rajapinnoille syntyy uusia tutkimusalueita. Yliopisto on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut sekä vahvuusaloillaan kansainvälisesti tunnettu. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON VISIO Itä-Suomen yliopisto on kansainvälisesti tunnustettu tutkimus- ja koulutusyliopisto, joka on kolmen merkittävimmän suomalaisen yliopiston ja maailman 200 johtavan yliopiston joukossa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON MISSIO Itä-Suomen yliopisto tuottaa kansainvälisesti korkeatasoista tutkimustietoa ja koulutusta. Yliopisto profiloituu vahvuusaloilleen ja tukee erityisesti Itä-Suomen kehitystä. Itä-Suomen yliopiston strategia vastaa tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälisiin haasteisiin ja yhteiskunnan tieto- ja koulutustarpeisiin sekä niissä tapahtuviin muutoksiin ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 5
3. Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto Itä-Suomen yliopisto on monialainen tutkimusyliopisto, joka profiloituu kansainvälisesti kilpailukykyisten tiede- ja koulutusalojensa kautta. Yliopiston vahvuusaloilla tehtävä tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista, koulutus on vetovoimaista ja ylläpitää kansallista osaamispääomaa sekä tuottaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta merkittäviä tieteellisiä tutkimustuloksia. Yliopiston vahvuusaloilla tehtävä tutkimus kytkeytyy kansallisiin strategisiin huippuosaamisen keskittymiin ja vahvuusalat muodostavat sektoritutkimuslaitosten ja tutkimuksen hyödyntäjien kanssa Itä- Suomen innovaatiokeskittymän. Itä-Suomen yliopisto kohdentaa merkittäviä strategisia panostuksia yliopistoa profiloiville vahvuusaloille. Vahvuusalojen lisäksi yliopistossa on muita yhteiskunnallisesti merkittäviä tutkimusalueita, joilla tutkimus on vahvaa. Yliopisto panostaa erityisesti tutkimuksensa uusiutumiseen, mikä varmistaa ja luo tulevaisuuden vahvuudet. 3.1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKIMUKSEN VAHVUUSALAT Metsä ja ympäristö Itä-Suomen yliopistolla on suomalaisessa metsäalan tutkimuksessa johtava asema. Yliopiston laaja metsiin ja ilmastoon sekä muihin luonnonvaroihin ja ihmisen elinympäristöön liittyvä luonnontieteellinen, terveystieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, joka korostaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, muodostaa kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimuskeskittymän. Vahvuusalan yhteiskunnallista vaikuttavuutta tehostaa siihen kytkeytyvä ympäristöoikeudellinen sekä toimintaympäristöön ja yhteiskunnan kehitykseen liittyvä tutkimus. Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi ovat inhimillisen toiminnan peruspilareita. Molekyylilääketieteen tutkimuksen avulla selvitetään suomalaisten kansansairauksien perusmekanismeja. Yhdessä kliinisen ja väestöpohjaisen tutkimuksen kanssa tämä luo uusia edellytyksiä tautien ennaltaehkäisyn, diagnostiikan sekä uusien hoitomuotojen kehittämiselle ja yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle. Ravitsemuksen, liikunnan, muiden elämäntapojen ja hyvinvoinnin merkitys terveyden ylläpitäjinä on tärkeä tutkimuksen kohde. Uudet teknologiat ja materiaalit Luonnontieteisiin perustuva teknologinen tutkimus on tulevaisuuden Suomen taloudellisen hyvinvoinnin avaintekijöitä. Itä-Suomen yliopiston korkealaatuinen luonnontieteellinen perustutkimus on lähtökohtana uusien teknologioiden 6 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
3. Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto ja sovellusten kehittämisessä bio-, informaatiomateriaali- ja nanotieteissä. Vahvuusalan tutkimus tuottaa uutta tietoa ja hyödynnettävyyttä lääketieteen, tieto- ja viestintä-, elinympäristön sekä tuotannon ja käytön teknologioissa. Yliopisto nimeää kullekin vahvuusalalle sisäiseen kilpailuun perustuvan avoimen haun kautta 2-3 tutkimuksen kärkihanketta (esim. tutkimusohjelma, -konsortio, yhteenliittymä), joille se kohdistaa merkittävää strategista lisärahoitusta. Tutkimuksen uusiutuminen Tutkimuksen uusiutumiseksi yliopisto kannustaa rakentamaan uusia monitieteisiä ja poikkitieteellisiä tutkimusryhmiä - ja konsortioita, joille yliopisto suuntaa sisäisen kilpailun kautta strategista rahoitusta. Strategista rahoitusta saavat tutkimusryhmät synnyttävät uusia kansainvälisesti kiinnostavia ja merkittäviä tutkimusavauksia. Yliopisto rekrytoi tutkijatohtoriohjelman mukaisesti vuosittain uusia tutkijatohtoreita, pääosin oman yliopiston ulkopuolelta. Tällä tavoitellaan niin tutkimuksen uusiutumista kuin tutkijakunnan kansainvälistymistä. Yliopisto tukee määräaikaisella erityisrahoituksella ulkopuolelta rekrytoitavien tutkijoiden tutkimuksen käynnistymistä. 3.2 LAADUKAS JA MONIPUOLINEN KOULUTUS Itä-Suomen yliopisto on tutkinnonanto-oikeuksilla arvioituna yksi Suomen monialaisimmista tiedeyliopistoista (12 tutkinnonanto-oikeutta). Yliopisto rekrytoi aktiivisesti uusia opiskelijoita. Ollakseen riittävän vahva kaikilla tutkinnonanto-oikeusaloillaan yliopisto käynnistää perusteellisen pääaineisiin ja koulutusohjelmiin kohdistuvan uudelleen järjestelyn. Hakukohteiden lukumäärää vähennetään lähivuosina oleellisesti. Tämän ja huolellisen opetuksen ydinaineksen analyysin kautta luodaan aikaisempaa laaja-alaisemmat ja nykyvaatimuksia vastaavat kandidaattivaiheen koulutuskokonaisuudet. Kuopion ja Joensuun kampusten opetuksen päällekkäisyydet poistetaan. Monipuolinen maisteriohjelmien kokonaisuus, mukaan lukien kansainväliset maisteriohjelmat, tarjoaa joustavan opintopolun kandidaattivaiheen jälkeisille opinnoille. Koulutuksen kehittämiseksi Itä-Suomen yliopisto pyrkii osaltaan luomaan aiempaa vahvempaa kansallista yhteistyötä. Tutkijankoulutus Tutkijakoulutuksen tehostamiseksi ja koulutuksen laadun varmistamiseksi perustetaan Itä- Suomen yliopiston tutkijakoulu, johon kuuluvat kaikki yliopiston jatko-opiskelijat. Yliopiston tutkijakoulu tarjoaa siihen kuuluville tohtoriohjelmille kustannustehokkaasti niin yhteisiä opintokokonaisuuksia kuin tutkijakoulutuksen tarvitsemia koordinaatio- ja tukipalveluita. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 7
3. Kilpailukykyinen tutkimus- ja koulutusyliopisto 3.3 UUSIEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN VAHVUUSALOJEN RAKENTAMINEN Edellä mainittujen tutkimuksen vahvuusalojen lisäksi Itä-Suomen yliopisto on valinnut kaksi alueellisesti ja kansallisesti merkittävää alaa, joiden tutkimusta ja koulutusta vahvistetaan. Näitä ovat laaja-alainen Venäjä-osaaminen ja tietyt opettajankoulutuksen alueet. Monipuolinen Venäjä-osaaminen ja rajan yli tapahtuva yhteistyö ovat Itä-Suomen yliopiston keskeisiä tavoitteita. Yliopisto pyrkii Venäjän ja Euroopan rajojen, rajaseutujen ja reuna-alueiden tutkimuksessa alan kansainväliseen kärkeen ja vahvistaa Venäjän kieleen, kulttuuriin ja elinkeinoelämään kohdistuvaa tutkimusta ja koulutusta. Yliopisto kehittää Venäjä-yhteistyötään erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalojen substanssiosaamisen kautta. Itä-Suomen yliopistossa on laaja ja monipuolinen opettajankoulutus. Yliopisto profiloituu opettajankoulutuksessa erityisopetuksen ja ohjauksen koulutuksen kehittämiseen sekä luonnontieteiden aineenopettajien koulutuksen edellytysten parantamiseen. Oppimisen tarkastelussa keskitytään modernien oppimisympäristöjen ja teknologioiden tutkimiseen ja käyttöönottoon. Tavoitteena on samalla parantaa yliopistojen eri kampusten välisiä tutkimus- ja opetusyhteyksiä. Näitä aloja yliopisto tulee painottamaan erityisen rahoituksen sekä kokonaisvaltaisen opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman avulla. 3.4 KANSAINVÄLISTYMINEN Yliopisto varmistaa tutkimuksen ja opetuksen korkean tason toimimalla osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Kansainvälistymisen uusia toimintatapoja ja keinoja edistetään aktiivisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutus- ja tutkimustoiminta etäkampuksilla, yhteistyö ulkomaisten toimijoiden kanssa Suomessa, tilauskoulutus ja maksullinen tutkintoon johtava koulutus. Yliopiston tutkimusryhmät ovat kansainvälisiä ja hyvin verkottuneita korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimusryhmien kansainvälinen yhteistyö on itseohjautuvaa ja yhteistyön kohdealueet määrittyvät akateemisten tutkimusintressien pohjalta. Yliopisto rekrytoi aktiivisesti kansainvälisiä korkeatasoisia osaajia ja tukee omien tutkijoiden liikkuvuutta. Yliopiston strategisia yhteistyöalueita tutkimuksessa ja koulutuksessa ovat erityisesti Eurooppa ja Pohjois-Amerikka sekä Venäjä, Kiina ja eteläinen Afrikka. Yliopisto selvittää mahdollisuuden 1-2 etäkampushankkeen perustamiseen kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Yliopisto arvioi The Finnish-Russian Cross- Border Universityn tähänastisen toiminnan ja fokusoi sitä omien vahvuusalojen pohjalta. 8 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
4. Kehittämishaasteet Itä-Suomen yliopiston toiminnan periaatteina ovat kansainvälisyys ja monitieteisyys sekä korkea laatu. Yliopisto keskittyy tutkimuksessa ja koulutuksessa vahvoille osaamisaloilleen, joiden tukena on riittävän laaja tieteenalapohja. Yliopisto tukee oppivan laatuorganisaation periaatteiden mukaisesti kaikkien toimintojen jatkuvaa systemaattista kehittämistä. Yliopisto on sitoutunut henkilökuntansa osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Opetuksen järjestämisessä lähtökohtina ovat tutkimukseen perustuva pedagogisesti laadukas opetus, opiskelijoiden hyvinvointi ja valmistumisen tukeminen. 4.1. TUTKIMUS Itä-Suomen yliopiston tutkimus on kansainvälisesti tunnustettua ja korkeatasoista. Panostamalla vahvuusaloihinsa, tutkimuksen uusiutumiseen sekä uusien strategisesti merkittävien koulutuksen ja tutkimuksen vahvuusalojen rakentamiseen yliopiston tutkimuksen merkitys kansallisessa ja kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä vahvistuu. Tutkimus vastaa yhteiskunnan tarpeisiin ja kunnioittaa akateemista vapautta. 1. Tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälistä. 2. Yliopistossa on laadukas tutkijakoulutus ja houkutteleva tutkijanura. 3. Tutkimusympäristö on moderni ja korkeatasoinen. 4. Tutkimusrahoitus on vahvaa. 4.2. KOULUTUS Itä-Suomen yliopiston opiskelupaikat ovat haluttuja ja vetovoimaisia. Opetusta kehitetään kohti opiskelijakeskeistä oppimisprosessia. Opetus on pedagogisesti korkealaatuista ja linjakasta, ja sen toteutuksessa käytetään monimuotoisia opetusmenetelmiä. Aikuiskoulutuksen tarjonta on monipuolista. Yliopiston oppiainerakennetta arvioidaan ja kehitetään tieteellisen tason, koulutuksen tuloksellisuuden, yhteiskunnallisen tarpeen ja vetovoimaisuuden näkökulmista. Yliopisto osallistuu kansalliseen ja kansainväliseen verkostoyhteistyöhön vahvuusaloillaan. Itä-Suomen yliopisto tukee opiskelijoiden työuralle hakeutumista mm. hakemalla oman koulutusalan työelämäyhteyksiä. 1. Opetus on laadukasta ja yhteiskunnan tarpeiden mukaista. 2. Opetukseen liittyvät prosessit ovat tehokkaita. 3. Koulutusrakenteet ovat joustavia. 4. Opetus on kansainvälistä. 5. Koulutuksen periaatteena on elinikäinen oppiminen. 6. Sivuaineopiskeluoikeus on pääosin vapaata. 7. Opiskelijan hyvinvointi ja valmistuminen tutkintotavoitteiden mukaisessa aikataulussa ovat etusijalla. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 9
4. Kehittämishaasteet 4.3. YHTEISKUNNALLINEN PALVELUTEHTÄVÄ JA YHTEISKUNTAVASTUU Itä-Suomen yliopisto toimii osana tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmää yhteistyössä elinkeinoelämän, sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa. Tiivis yhteistyö edistää ja tukee yhteiskuntaa, elinkeinoelämää sekä koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Yliopiston toimintaa ohjaa vastuu ympäristöstä. Itä-Suomen yliopisto kehittää toimintaansa ottaen huomioon kestävän kehityksen ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja eettiset ulottuvuudet. 1. Yliopisto vastaa yhdessä sidosryhmiensä kanssa tulevaisuuden osaamistarpeista. 2. Yliopiston tutkimuksella ja koulutuksella on merkittävä asema Suomen, Euroopan unionin ja Venäjän välisessä yhteistyössä. 3. Yliopisto vahvistaa yritys- ja työelämäyhteistyötä. 4. Yliopisto kehittää laaja-alaista sidosryhmäyhteistyötä. 5. Yliopisto tukee alueen kansainvälistymistä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. 6. Yliopisto tehostaa keksintöjen ja innovaatioiden hyödyntämistä. 7. Yliopisto edistää ja tukee akateemista yrittäjyyttä ja tutkimuslähtöistä uutta liiketoimintaa. 8. Yliopisto osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa asiantuntijuudellaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. 9. Yliopisto toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 4.4. INHIMILLISET VOIMAVARAT Itä-Suomen yliopisto toteuttaa ihmislähtöistä ja kilpailukykyistä henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpolitiikan ytimenä ovat työhyvinvointi, akateemisen vapauden kunnioittaminen ja ammattimainen johtaminen. Henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyökumppanit rakentavat ja kehittävät virikkeellistä ja kilpailukykyistä yliopistoa, joka toiminnallaan ja tuloksillaan innostaa tieteelliseen työhön sekä laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen. Kaikessa opetustoiminnassa ja siihen liittyvässä muussa toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan hyvinvointia edistävät ratkaisut. Yliopistoyhteisön toiminta perustuu avoimuuteen päätöksenteossa, yksilöiden kunnioittamiseen, esteettömyyteen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. Yhteisön jäsenten työ on yhdenvertaista ja vahvistaa heidän henkistä kasvuaan. 1. Yliopisto on kansainvälisesti ja kansallisesti houkutteleva työ- ja opiskelupaikka. 2. Yliopistossa toteutetaan neliportaista tutkijan- ja opettajanuraa. 3. Opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtäviin sisältyy sekä opetus että tutkimus. 4. Yliopisto edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja urakehitystä. 10 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
4. Kehittämishaasteet 4.5. JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO Itä-Suomen yliopiston johtamisjärjestelmä on selkeä. Sen hallinto on avoin ja kevyt. Toimintakulttuuri on yhtenäinen ja se tukee yliopiston keskeisiä prosesseja. Palvelujen kehittämisellä ja työnjaon selkiyttämisellä parannetaan henkilöstön mahdollisuuksia keskittyä ydintehtäviinsä. Yliopisto muodostuu neljästä vahvasta tiedekunnasta ja sen hallinto- ja palvelutoiminnot jakaantuvat tasapuolisesti Joensuuhun ja Kuopioon. Yliopiston vakaa talous ja tulevaisuuteen suuntautunut toiminnan ohjaus ovat strategisen johtamisen kulmakiviä. 1. Yliopiston viestintä on avointa ja läpinäkyvää. 2. Yliopiston sisäinen viestintä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja ydintoimintojen toteuttamista, ja se on keskeinen osa johtamista ja esimiestyötä. 3. Yliopiston tunnettuutta edistetään viestinnällä. 4. Yliopisto panostaa kansainväliseen viestintään ja markkinointiviestintään. 5. Yliopiston sähköinen viestintä on keskeisessä roolissa sekä tiedotettaessa yliopiston toiminnasta ulospäin että yliopiston sisäisessä viestinnässä. 1. Hallinto- ja tukipalvelut ovat tuottavia ja tehokkaita. Vapautuvia voimavaroja ohjataan opetus- ja tutkimustoimintaan. 2. Tiedekuntien roolia vahvistetaan siirtämällä keskushallinnon ja nykyisen laitoshallinnon resursseja ja päätöksentekoa tiedekuntatasolle. 3. Hallinnolliset rutiinit ovat keveitä. 4. Palveluprosessit toimivat läheisyysperiaatteella. 4.6. VIESTINTÄ Viestintä sisältyy kaikkeen yliopiston toimintaan. Avoimuus ja sujuvat viestintäkäytännöt ovat yliopiston voimavara. Viestinnällä tuetaan yliopiston ydinprosesseja ja strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä tehdään Itä-Suomen yliopistoa tunnetuksi. Yliopiston toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti henkilöstölle, opiskelijoille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle. 4.7. YLIOPISTON KAMPUKSET Itä-Suomen yliopiston kampuksilla on vetovoimaiset työskentely- ja opiskeluympäristöt. Kampuksilla liikkuminen on helppoa ja esteetöntä, ja niiden rakennukset ovat ajanmukaisia. Luonto ja viihtyisä ympäristö ovat osa yliopiston kampusilmettä. Yliopiston kampusten opiskelu- ja työympäristö on monipuolinen ja innovatiivinen. Kampuksilla toimii myös yliopiston yhteistyökumppaneita. Vahvat osaamisverkostot toimivat yhteiskäyttöisissä opetus- ja tutkimustiloissa. Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kaupunkien kanssa, jotta työ- ja opiskeluympäristöt olisivat mahdollisimman vetovoimaisia. 1. Yliopiston tilankäyttö on tehokasta. 2. Yliopisto lisää tilojen käytössä ja toimintojen sijoittumisessa yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 11
4. Kehittämishaasteet 3. Kampuksille haetaan uusia yhteistyökumppaneita, jotka tukevat yliopiston vahvoja tutkimus- ja koulutusaloja. 4. Kampuksilla on yhtenäiset ja toimintaa tukevat tietotekniset järjestelmät ja palvelut. 5. Kampusten ilmapiiri on kansainvälinen, aktiivinen ja monikulttuurisuutta arvostava. 6. Yliopisto toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa ylioppilaskunnan kanssa opiskelijoiden olosuhteiden parantamiseksi. 4.8. TALOUDELLISET VOIMAVARAT Perusrahoitus ja täydentävä rahoitus muodostavat kokonaisuuden, joka tukee yliopiston perustehtävien suorittamista. Kilpaillun kansallisen ja kansainvälisen tutkimus- ja koulutusrahoituksen hankintaa tehostetaan panostamalla tutkimuksen ja opetuksen tuloksellisuuteen sekä tukemalla tutkijoita erityisesti Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n tutkimusrahoituksen hankinnassa. Myös koulutuksessa haetaan kansainvälistä ja kansallista ulkopuolista rahoitusta toteuttamalla kansainvälisiä tutkinto- ja tilauskoulutusohjelmia sekä aikuiskoulutusta. Yksityisen rahoituksen hankkiminen on merkittävä haaste yliopistojen toiminnassa. 1. Yliopiston sisäisen rahanjaon periaatteet ovat kannustavia ja perustuvat avoimuuteen. 2. Yliopiston sisäisen rahoituksen määräytymisessä noudatetaan oikeudenmukaisuuden periaatetta. 3. Yliopiston strategisella rahoituksella vahvistetaan yliopiston kansainvälistä ja kansallista asemaa. 4. Yliopiston strateginen rahoitus jaetaan tuloksellisuuden ja laadun perusteella. 5. Yliopisto kehittää vakavaraisuuttaan ja maksuvalmiusvarmuuttaan sekä kasvattaa omaa pääomaansa. 6. Yliopisto luo uusia rahoituksen hankintamuotoja yksityisen ja kansainvälisen rahoituksen hankkimiseksi. 12 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA
5. Strategian toimeenpano ja seuranta Itä-Suomen yliopiston strategiaa täsmennetään osastrategioilla ja erillisillä ohjelmilla. Strategian toteutumista seurataan valikoiduilla indikaattoreilla. Auditoinnit, johdon katselmukset sekä vuosittain käytävät sisäiset neuvottelut ovat strategian toteutumisessa ja seurannassa keskeisiä. Strategian perusteella laaditussa toteuttamissuunnitelmassa määritellään lähivuosien konkreettiset tulos- ja toimintatavoitteet, joita täsmennetään vuosittain. Strategian toteuttaminen perustuu avoimeen viestintään sekä yliopiston sisällä että ulkoisille sidosryhmille korostaen kaikkien eri toimijoiden keskeistä merkitystä yliopiston tavoitteiden toteuttamisessa. Strateginen kehittämistyö on jatkuva vuorovaikutteinen prosessi. 1. Yliopistossa toteutetaan korkeakoulujen arviointineuvoston auditointi vuonna 2010. 2. Yliopisto toteuttaa vuonna 2015 kansainvälisen kokonaisarvioinnin. 3. Arviointien perusteella yliopisto tarkastelee asettamiensa tavoitteiden toteutumista ja toimintojen mahdollista uudelleen suuntaamista. 4. Yliopisto toteuttaa sisäiset auditoinnit ja vuosittaiset johdon katselmukset laadun hallintajärjestelmän mukaisesti. 5. Yliopiston hallitus päättää tieteenalakohtaisista arvioinneista yliopiston strategiseksi kehittämiseksi. 6. Yliopiston tietojärjestelmien sisältöjä kehitetään niin, että ne tukevat koulutuksen ja tutkimuksen arviointeja. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN YLIOPISTO AJASSA 13