SEINÄJOEN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA KESKUSTA ALUEEN KAAVOITUS Kaupunkisuunnittelujaosto

Samankaltaiset tiedostot
Seinäjoen kasvu maakuntakeskukseksi

MIKÄ ON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO?

klo 14, Laituri, Turun kasarmi, Helsinki Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Kuva J-P. Flander

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Seinäjoen kaupunkistrategia Seinäjoen kaupunginvaltuusto 2013

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Seinäjoen kaupunkistrategia

Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Mikä on kansallinen kaupunkipuisto ja miten selvitystyötä Helsingissä tehdään. Tilannekatsaus syyskuu 2017

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, KORTTELIA JA 84 SEKÄ PUISTO- JA KATUALUETTA.

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Kaupunkistrategia

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Täydennysrakentaminen Seinäjoki

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Elinvoima ja Osallisuus. Seinäjoen kaupunginhallituksen hyväksymä

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

RAKENNEMALLI 2040

SUUNNITTELUPERIAATTEET

ALUEELLINEN VETOVOIMA

3D-IDEAKILPAILU. Kaupunkikudelmia - kilpailuohjelma

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Rohkea, ennakkoluuloton ja urbaani keidas SEINÄJOEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA

Kansallisen kaupunkipuiston laajennus tukisi myös kaupunkistrategian arvoja.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Asemanseudut kaupunkien kasvun moottoreina - Asemanseutujen kehittämisseminaari Tulevaisuuteen suuntautunut - Menestystä metsästämässä

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

Viiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

MAAKUNTAINFO. Etelä-Pohjanmaa. Merja Enlund

ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO.

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Kaupunginvaltuusto

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPIO 2030 Luonnos Versio 1.4

Amurin yleissuunnittelun tilannekatsaus Sakari Leinonen

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemanseutujen ja keskustakehityksen kohtalonyhteys. Asemasta virtaa! Kouvola Ari Hynynen / TTY Jari Kolehmainen / TaY

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

VIHERALUEET HYÖDYNTÄMÄTÖN RESURSSI?

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Oulu kyselyn tulokset

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 18 Jurvakk. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Oikeusvaikutukset Määräykset Hoito- ja kehittämissuunnitelma. Muut vaikutukset, uhat ja hyödyt Verkosto, Kuopio osana sitä Joustomahdollisuudet Jatko

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja

Asemanseutujen kehittämiskonseptit Tanskassa

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Aluevastaava. Rooli. Tehtäviä

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

TAMPERE KEHITTYY. Pormestari Lauri Lyly

Tampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn mennessä

Seinäjoki Asema kasvun veturina. Kaavoitusjohtaja Martti Norja

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

KUUMA-johtokunta Liite 20c

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

K AKAAVOITUSOHJELMA AV O I T U S O H J E L M A

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

Transkriptio:

SEINÄJOEN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA 2013 2016 KESKUSTA ALUEEN KAAVOITUS Kaupunkisuunnittelujaosto 13.08.2013 Seinäjoen kaupunki I Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus

SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Keskustakehittämisen yleistavoitteet 2040 ja yleiskaavoitus 3. Aluekehittämishankkeet 1. Asema alue Smart Station 2.Kansallinen kaupunkipuisto 4. Asemakaavahankkeet 2013 2016 1. Keskustorin ympäristö, korttelit 21, 23, 24 ja 25 2. Kauppatorin ympäristö, korttelit 32 ja 33 3. Patruunan liikekortteli, kortteli 34 4. Kortteli 4 5. Kortteli 1 6. Kortteli 11 7. Kortteli 5 ja 46

1. Johdanto > Ohjelmassa on esitelty Seinäjoen keskustakehittämisen yleistavoitteet ja tärkeimmät kaavahankkeet valtuustokaudella 2013 2016 > Kaavahankkeet ovat kaupunkisuunnittelun tärkeimpiä kehittämiskohteita, joilla Seinäjoen keskustan kaupunkimaisuutta vahvistetaan > Kaupunkimaisuuden tilallis toiminnallinen kehittäminen tukee Seinäjoen kasvamista kaupunkina > Päämääränä on tasapainoinen ja kestävä kaupunkikehitys > Keskustakehittämisen haasteet Seinäjoella: (lähivuosina, pitkällä aikavälillä) > Toiminnallisesti tärkeimmät kehittämistavoitteet 2013 2016: > Kaupunkiympäristön tärkeimmät kehittämistavoitteet 2013 2016: > Keskusta alueen kaavoitusohjelma täydentää Seinäjoen kaupunkistrategiaa 2013 2020

1. Johdanto Poimintoja kaupunkistrategiasta.. > vetovoimainen, viihtyisä ja kulttuurisesti rikas elinympäristö > osaava, vastuullinen ja monipuolisesti yhteistyötä tekevä kaupunkiorganisaatio > vastuuta kantavia, aktiivisia ja osallistuvia asukkaita Seinäjoen kaupunki toimii oikeudenmukaisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja avoimuutta korostaen. Kaupunki arvostaa suomalaista kunnallista demokratiaa ja haluaa edistää kaupungin asukkaiden osallisuutta ja luottamusta oman kaupunkinsa toimintaan Kestävän kasvun Seinäjoki Yrittäjyys, kasvuyritykset, osaamis ja innovaatioympäristöt Seinäjoen kestävän kasvun perusta on yrittäjyydessä, yrittäjyysasenteessa ja yritysten tahdossa menestyä ja kasvaa Seinäjoella on yritystoiminnan kasvualoilla ja globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä. Yritysten menestyksen tukena on osaamis ja innovaatioympäristö, joka on yksi kansallisista innovaatiokeskittymistä ja joka toimii myös ruokajärjestelmien kansainvälisesti verkottuneena keskuksena. Seinäjoen kaupunki toteuttaa elinkeinopolitiikkaa, jossa yritysten kasvua tuetaan myös maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palveluiden kehittämistoimenpiteillä Kaupunkikeskusta Kaupunkikeskusta vahvistaa Seinäjoen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Kaupunkikeskusta on 10 000 asukkaan kotiseutu, viihtyisä ja kaupunkikulttuurin rikastama ympäristö, kaupan ja palveluiden keskus, osaamisintensiivisen toiminnan alue sekä liikenteen ja logistiikan risteysalue Seinäjoen valinnat Aalto keskus, ruokaprovinssi, rytmimusiikki, tapahtumat, messut, elämysliikunta, Ruuhikoski golf, ravi ja ratsastuskeskukset, Kalajärven matkailualue ja teatteri Asuminen Monipuoliset asumismahdollisuudet kaupunkiasumisesta elinvoimaisiin kyliin

2. Keskustakehittämisen yleistavoitteet 2040 ja yleiskaavoitus Seinäjoki -24 tuntia hyvää elämää (2013) Seinäjoki -24 tuntia hyvää kaupunkielämää (2040)

2. Keskustakehittämisen yleistavoitteet 2040 > Päämääränä on tasapainoinen ja kestävä kaupunkikehitys (+hyvä kaupunkielämä ) A. KAUPUNKINA KASVAMINEN Tavoitteena kaupungin ydinidean ja kaupunkikonseptin vahvistaminen: 1. Kaupunki kaupunkilaisten yhteisönä (civitas) Kaupunki on kaupunkilaiset! Kaupunkilaisuutta ja kaupunki(laisten)yhteisö. + 2. Kaupunki rakennettuna ympäristönä (urbs) Kaupunkiympäristö on kaupunkimaista. Julkista kaupunkitilaa, rakennuksia ja infrajärjestelmiä. + 3. Kaupunki kaupunkitoimintojen ympäristönä (kaupunkikonsepti) Kaupunki on palvelukeskus, innovaatiokeskittymä ja luovuuskone. Strategiset/profiloivat valinnat. = Kaupunki globaalitalouden yksikkönä (kilpailukykyismi) Kaupungit kilpailevat henkisistä ja materiaalisista resursseista. Alueellisten pääomien ja potentiaalien pohjalta.

2. Keskustakehittämisen yleistavoitteet 2040 B. VYÖHYKETAVOITTEET Keskustan osayleiskaava alue on jäsennelty neljään päävyöhykkeeseen. Vyöhykkeiden kehittämisvisiot antavat suuntaa kehittämistyölle, ne korostavat alueiden keskeisiä ominaispiirteitä, vahvuuksia ja potentiaaleja. 1. KESKUSTA ASEMA ALUE Värikäs & älykäs 24h kaupunki 2. UPPA Kestävästi urbaanimpi Uppa 3. ITIKKA FRAMI JOKIRANTA Inspiroiva & innostava maisemakaupunki 4. JOUPIN KAUPALLINEN Markkinahumua, viihdettä & elämäntyylejä (Tavoiteaikataulu: Keskustan osayleiskaava, 2013 2015) Kuva. Keskustan osayleiskaavan rajaus ja osa alueet. Keskusta Asemaaluetta kehitetään urbaani intensiivisimpänä alueena, jossa toimintojen sekoittuminen, kaupunkiympäristön laatu ja kaupunkielämän aktiivisuus on korkeinta.

2. Keskustakehittämisen yleistavoitteet 2040 C. MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Keskustan osayleiskaava alue on alue, jossa Seinäjoki kaupunkina ensisijaisesti määrittyy. Kaupunkirakenteen muutospotentiaalit mahdollistavat Seinäjoen uudelleensyntymisen kaupunkina. Rakentamispotentiaalia on > Lisää asukkaita +10 000 vuoteen 2040 > Lisää työpaikkoja +1,5% /vuosi > Kauppaa & palveluita Kuva. Rakentamispotentiaalit Keskustan osayleiskaava alueella.

3. Aluekehittämishankkeet Seinäjoen merkittävimpien aluekehittämishankkeiden, Asemanseudun ja Kansallinen kaupunkipuiston, yhteisenä päämääränä on kehittää aktiivista, hyvää kaupunkielämää edistävää kaupunkiympäristöä.

3. Aluekehittämishankkeet 1. ASEMA ALUE Smart Station Seinäjoen asema aluetta kehitetään yhteistyössä TEKESin ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on: Kaupunkirakenteen tiivistäminen Kaupunkina kehittyminen Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Osaamisintensiivinen elinkeinopolitiikka Kansallinen ja kansainvälinen profiloituminen Kestävä kehitys Liikenne ja logistiikka Matkailu ja tapahtumakaupunkina kehittyminen Tavoiteaikataulu: Hanke käynnistyy syksyllä 2013 Kuva. Asema alue ja keskustan kaavahankkeet, keskustarakenne laajenee asema alueelle. Asema alue rakentuu toiminnallisesti monipuoliseksi ja tilallisesti rikkaaksi kaupunginosaksi.

3. Aluekehittämishankkeet 2. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO MRL 68 1 mom. Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Seinäjoen kansallisen kaupunkipuiston ytimen muodostaa kaupunkia halkova Seinäjoen uoma, joka esittelee rannoillaan paitsi Seinäjoen synnyinkertomusta Törnävän historiallisella alueella, myös kehittyvää Seinäjokea. Alueen arvokkaat maisemakokonaisuudet levittäytyvät kaupungin pohjois puolella. Alueet edustavat Seinäjoen ja Etelä Pohjanmaan viljelylakeuksia. Lakeus on Seinäjokea ja sen kansallista kaupunkipuistoa voimakkaasti kuvaava tekijä. Kaupungin rakennetta rytmittävät laajat puisto ja viheralueista muodostuvat verkostot, jotka palvelevat kaupunkilaisia paitsi kulkuväylinä myös erilaisten toimintojensa kautta. Kaupungin laaja viherverkosto ulottuu yhtenäisenä kaupunkirakenteen sisältä sen laitamille sijoittuville ulkoilu ja virkistysalueille. Tavoiteaikataulu: Hakemus valmis 2013 2014 Kuva. Kansallisen kaupunkipuiston rajaus keskusta alueella. Kansallinen kaupunkipuisto on merkittävä osa julkisten kaupunkitilojen verkostoa.

4. Asemakaavahankkeet Keskustan rakennemallissa (v. 2010) on asetettu pitkän aikavälin tavoitteet keskustan kehittämiselle. Rakennemallin tavoitteiden mukaisesti asemakaavoituskohteet yhdistetään vähintään korttelin suuruisiksi kokonaisuuksiksi. Seuraavat hankkeet ovat jo vireillä, osittain aktiivisten kiinteistönomistajien esityksestä. Kaupungin tavoitteena on mahdollistaa kaupungin pysäköintiyhtiön toimintaedellytykset keskustan tiivistämishankkeissa ja erityisesti kaupunkikuvallisten ja toiminnallisten tavoitteiden turvaaminen. Seinäjoen kaupunki Kaavoitusohjelma 2011

4. Asemakaavahankkeet 1. Keskustorin ympäristö, korttelit 21, 23, 24, ja 25 2. Kauppatorin ympäristö, korttelit 32 ja 33 3. Patruunan liikekortteli, kortteli 34 Ydinkeskustan kaavahankkeiden tavoitteet: Kaupunkikuvallisen ulkoasun eheyttäminen Kaupunkirakenteen tiivistäminen Rakentamistehokkuuden lisääminen Maanalaisen pysäköinnin järjestäminen ja ajoyhteyksien mahdollistaminen olemassa oleviin pysäköintilaitoksiin Keskustoriaukion kehittäminen Kävelypainotteisuus Liikerakentaminen ja keskusta asuminen Tavoiteaikataulu: 2013 2014 Kuva. Kaavahankkeet ydinkeskustassa.

4. Asemakaavahankkeet KESKUSTORI korttelit 21, 23, 24, ja 25 KESKUSTORI korttelit 21, 23, 24, ja 25 KORTTELI 34 KORTTELI 34

4. Asemakaavahankkeet 4. Kortteli 4 5. Kortteli 1 6. Kortteli 11 7. Korttelit 5 ja 46 Pohjoiskeskustan kaavahankkeiden tavoitteet: Kaupunkikuvan eheyttäminen Kaupunkirakenteen tiivistäminen Rakentamistehokkuuden maltillinen nosto Kevyenliikenteen verkoston kehittäminen Pysäköintitapojen määrittäminen (maanpäällinen/maanalainen) Keskusta asuminen, palveluasuminen ja liikerakentaminen Tavoiteaikataulu: 2013 2014 Kuva. Kaavahankkeet pohjoiskeskustassa.