Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Samankaltaiset tiedostot
1 Epidemiaepäilyn synty

ÄÄNEKOSKEN VESIKRIISI


Nousiaisten vesikriisi Into-päivät Dipoli Kaisa Nivola Ympäristöterveydenhuollon johtaja, Uusikaupunki

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Uimavesiepidemia Tampereella Sirpa Räsänen ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP

Valtakunnallinen valmiusharjoitus 2019

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Vesihuoltopooli Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen Ohje vesihuoltolaitoksille.

Vesiepidemiat Suomessa

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Tautia aiheuttavat mikrobit

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Vesilaitosten kriittisten laboratoriopalveluiden saatavuuden varmistaminen

Talousveden laadun varmistaminen riskien arviointi


Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Kokemuksia uimavesiepidemiatilanteen hoitamisesta Paula Saxholm, Tampereen ympäristöterveys

Elintarvike- ja vesiväliteiset epidemiat

Tässä asiakirjassa määritellään Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalle luovutettavien vesijohtojen puhdistus ja desinfiointi.

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE)

Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa ( vai käyttäjien terveyden turvaaminen talousveden saastuessa) Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö

Ripuliepidemia - toimintaohje

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (5) Ympäristölautakunta Etp/

EHEC-shigatoksiinia tuottava ruokamyrkytysepidemia Helsinki

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Vesitornien vaikutus talousveden laatuun

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Liite 1. Esimerkkejä mahdollisista vesihuoltolaitoksen harjoituksista harjoitustyypeittäin

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management

Toimenpideohje. tutkimukset

Kemin Vesi Oy:n valvontatutkimusohjelma

Verkostosta tehdyt analyysit 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio

Verkostosta tehdyt analyysit 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

VALVONTATUTKIMUSOHJELMA. Levannon vesiosuuskunta

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Varautumissuunnitelma (Häiriötilannesuunnitelma)

VERSIO 2.0 Päivitetty Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

TARTUNTATAUTIHOITAJAN TOIMENKUVA JOENSUUN KAUPUNGILLA

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Ei todettu. todettu 0,15 0,09 8,1 20,7 1,1 < ,9 8,5. todettu 0,07 0,05 7,9 18,1 0,53 < ,9 7,6. todettu. todettu. todettu.

Yersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Mitä kunnan ympäristöterveydenhuolto tekee? INTO Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg

Siilinjärven vesilaitoksen asiakastyytyväisyystutkimus VVCEM 2018 YHTEENVETO

Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2016

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013

Laboratoriopalveluiden saatavuus, riittävyys ja käyttö elintarvikkeiden viranomais- ja omavalvonnassa

Talousveden riskienhallinnan kustannus-hyötyvertailu

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Lataa Tartuntataudit Suomessa Lataa

Eviran julkaisuja 14/2010. Ruokamyrkytykset Suomessa 2008


Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Rakennusvalvonta ja ympäristö YERSINIA-BAKTEERIT KAIVOVESISSÄ HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2008

RUOKA- TAI VESIVÄLITTEISEN EPIDEMIAEPÄILYN SELVITTÄMINEN

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

Satamaohje: infektiohälytystilanne laivalla

Verkostoveden mikrobiologiset uhat. Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare

Streptokokki epidemia päiväkodissa

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Epidemiaselvitykset THL Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö

Luennon sisältö. Epidemiat nykysuomessa Markku Kuusi LT, ylilääkäri THL, Tartuntatautien torjuntayksikkö. Vatsatautien yleisyys

Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen

Vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapidon haasteet ja yhteistyön mahdollisuudet ylläpidossa. Vesiosuuskunnat yhteistyöllä eteenpäin

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Ympäristölautakunta Ytp/

Transkriptio:

Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle (7 kpl ma-aamu 16.7.2012) Yksittäisiä yhteydenottoja myös edellisellä viikolla Ei yhteistä selittäjää sairastumisille Epäily voisiko vedessä olla jotain Yhteys tartuntatautihoitajaan Yhteys ympäristöterveysvalvontaan

Epidemiaepäily Ympäristöterveysvalvonnassa tieto 1,5 viikkoa aiemmin tapahtuneesta putkirikosta (putkirikon jälkeen otetut kaksi näytettä puhtaat) Sairastumistapausten ja putkirikkotapauksen selvittelyä Annetaan keittokehotus Otetaan vesinäytteitä

Selvitystyöryhmä Ympäristöterveyspalvelut kutsui koolle Osallistujia Vesilaitos Terveydenhuolto THL Ympäristöterveyspalvelut Kokoontui kaksi viikkoa päivittäin, sitten tarvittaessa Tehdyt toimenpiteet / tilanne Tehtävät toimenpiteet Tiedotettavat asiat

Vesilaitos Aloitti ma 16.7. iltapäivällä verkoston huuhtelun välittömästi saatuaan tiedon epidemiaepäilystä Veden klooraus aloitettiin ti 17.7. iltapäivällä Kloori syötettiin laitokselta lähtevään veteen Kloorin tavoitepitoisuus 2-3 mg/l Lähtevän veden klooripitoisuutta mitattiin kenttämittarilla Lähtevän veden klooripitoisuus tavoitetasossa, runkolinjaan juoksuttaminen paloposteista Kun runkolinjaan saatiin jaettua, juoksutukset haaroihin Klooripitoisuutta verkostossa seurattiin toisella kenttämittarilla

Vesilaitos Vettä kloorattiin lähes 7 viikkoa 3 viikkoa klooripitoisuus 2 3 mg/l 2 viikkoa klooripitoisuus 1 2 mg/l 1,5 viikkoa klooripitoisuus 0,5 1 mg/l Vedenjakelupiste 3,5 viikkoa kuluttajien astioihin, päivittäin klo 7-21 Veden jakaminen eri toimijoille (kotihoito, ravintolat, teoll.laitokset) Ruskeisenmäen ylävesisäiliön (500 m 3 ) tyhjennys, huolto, puhdistus, desinfiointi Vettä pumpattiin noin 1,5 kertainen määrä normaaliin Vastasi kyselyihin ja haastatteluihin

Terveydenhuolto Potilaiden neuvonta ja hoito Sairastuneiden tilastointi ja seuranta yhteydenottoja noin 200 Sairastuneiden oireet Vatsakipu (88 %) Pahoinvointi (85 %) Löysä uloste (82 %) Oksentelu (36 %) Oireiden kestoaika noin 4 päivää

Terveydenhuolto Potilasnäytteiden otto ja tutkituttaminen Näytteitä otettiin 25 henkilöltä (osalta useamman kerran) Tutkittiin bakteereja, viruksia ja alkueläimiä Näytteidenotto uudelleen sairastuneilta Alkueläimet Giardia ja Cryptosporidium Potilasnäytteistä todettiin useampia mahdollisia taudinaiheuttajia Clostridium perfringens, Sapovirus, EHEC, EPEC ja EAEC

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Asiantuntija apu, neuvonta Osallistui selvitystyöryhmän työhön Näytteiden tutkiminen Näytteenotto Kenttämittari klooripitoisuuden mittaamiseen Näytteenottopulloja, kanistereita Epidemiakysely (internet) Vastanneita 472 henkilöä, joista analyysin 431 henkilöä Vesijohtoveden juominen Vuorelan alueella oli riskitekijä Neljällä kyselyyn vastanneista verinen ripuli EHEC-tutkimukset

Ympäristöterveyspalvelut o Kokonaistilanteen johtaminen o Keittokehotuksen antaminen o Näytteiden ottaminen (harjoittelija ja terveystarkastajat) Talousvesinäytteitä 56 kpl Ojavesinäytteitä 6 kpl Jätevesinäyte 1 kpl Vesimittareita 2 kpl o Näytteistä todettiin koliformisia bakteereja, E.coli, EHEC, EPEC, Enterokokkeja, Clostridium perfringens, Adenovirus, Norovirus, Sapovirus o Rymy-ilmoituksen tekeminen ja raportin laatiminen

Ympäristöterveyspalvelut o Tiedottaminen Viranomaistiedote päivittäin 2 viikkoa, myöhemmin muutoksista tai kun uutta tietoa Ke 18.7. tiedote suorajakeluna keittokehotusalueen talouksiin Pe 20.7. tiedote suorajakeluna kloorausalueella oleviin keittokehotusalueen ulkopuolisiin talouksiin Kunnan internet-sivuille; tiedotteet, kartat keittokehotusalueesta ja klooratusta alueesta sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin o Kuntalaisten neuvonta, puheluihin vastaaminen (yksi terveystarkastaja) o Keittokehotuksen purkaminen o Klooripitoisuuden alentaminen, veden klooripitoisuus ja kloorauksen lopettaminen

Tiedottaminen Keittokehotus alue (kartta) Keitto-ohje Mitä tapahtunut Mihin vettä voi käyttää Oireet, kotihoito, sairastuneiden määrä Tutkimustulokset Vedenjakelupiste Klooraus, klooripitoisuudet Kloorin mahdolliset haitat Veden käyttö, jos sakkaa Kloorin poistaminen keittämällä Kloorausalue (kartta) Normaali vedenkäyttö Veden laskeminen harvemmin käytetyistä hanoista Pinta- ja käsihygienia Keittokehotuksen purkaminen Klooripitoisuuden alentaminen Vedenjakelun lopettaminen Kloorauksen lopettaminen

Yhteenveto Altistuneita arvio lähes 3 000 henkilöä Sairastuneista arvio 1 500 2 000 henkilöä Potilaissa ja vedessä todettiin useampia taudinaiheuttajia Veden keittokehotus voimassa vajaa 3 viikkoa Vettä kloorattiin lähes 7 viikkoa Vesilähde ei missään vaiheessa ollut saastunut Epidemia putkirikkopaikan jälkeen (rikkopaikan alapuolella) Putkirikkopaikan ympäristöstä otetuissa hulevesinäytteissä todettiin indikaattori-bakteereita Mistä ympäristössä/vedessä olevat mikrobit lähtöisin? Epidemian hinta; vesilaitos n. 130 000