PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO
PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN DEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Keskittymisen problematiikka: päätösvallan keskittyminen valtakunnan tasolle ja pois kunnilta, päätöksenteko siirtyy kauemmaksi kuntalaisista ja mielenkiinto vähenee Kyllästyminen politiikkaan, politiikka ei kiinnosta Kuntalaista kiinnostavat omaan elämään kytkeytyvät asiat, eivät yleisen tason asiat ja kunnan kokonaisuus Luottamustehtävien hoitamisen jatko? Kunta- ja asiakohtaiset erot; osallistumisen tradition merkitys? Näennäisen osallistumisen ja vaikuttamisen haaste Kuntalaisvaikuttamista tulisi vahvistaa, mutta miten? Palautteen kanavoiminen jo valmisteluvaiheeseen Aluetoiminnassa (esim. Kaupunginosavaltuustot) kysymykset vastuusta ja vallasta Nykyjärjestelmässä pitäisi olla demokraattinen edustus yhteisöstä, mutta onko? Yhteisöllisyyden puute Muistettava, että demokratia ja käyttäjä-/kuntalaisnäkökulma eri asiat Yhteisöllisyyden kasvattaminen Huomioon jo yhdyskuntarakenteen suunnittelussa Voisiko yhteisöllisyys korvata/paikata esim. kunnanosittaisia toimielimiä Kohtaamisia kasvokkain edelleen ja lisää: kyläkierrokset, toritapaamiset, avoimet kokoukset, kokousten jalkauttaminen Oltava helposti lähestyttävissä, kunnantaloa vierastetaan Samalla muistettava, että ei ne kunnan hiljaiset koskaan hihasta nykäise, osallistumisen edustavuus Uusia vaikuttamiskanavia tai toimintamalleja, kuten Sähköiset kuntalaiskyselyt (myös perinteiset kanavat muistettava) Asukaslautakunta Päätöksenteon ennakointimalli Teemakohtaiset foorumit Osallistuvan suunnittelun oheen yhteisöllinen suunnittelu, mitä olisi? Strategioiden, päätösten jne. ymmärrettävyys ja selkokielisyys Sähköisen median (keskustelupalstat, sosiaalinen media jne) hyödyntäminen, esim. henkilökohtainen kontaktointi; mobiiliteknologian hyödyntäminen
KUNNALLISHALLINNON MALLIT JA PERIAATTEET Rakenteeseen ja hallintomaliin liittyvät haasteet tulevat pääosin oman kunnan ulkopuolelta. Kuntien yhdistymisen suhteen tehtävät ratkaisut jättävät monet tärkeät asiat odottamaan. Politiikkojen ja virkamiesten yhteistyö ja yhdessä valmistelun mekaniikka ja kulttuuri puuttuvat. Kunta valtio yhteistyö: ei ole selkeää vastuunjakoa. Ongelma ei ole vain kunnassa vaan kyse valtio-kunta suhteesta. Kunnallisen itsehallinnnon toteutuminen samanaikaisesti kun valtion suunnasta tulee vaateita palvelutasoon yms. Nykyinen malli ei ole ajantasainen vaan vuosikymmeniä sitten luotu. Kunnilla pitäisi olla oikeus määrittää maksuja. Antaisi mahollisuuksia kehittää palvelutuotantoa. Mitä uusia ratkaisuja Mekanismi poliittisten päätöksentekijöiden sitouttamiseksi Vallan jakaminen luottamushenkilötasolle Kyse laaja-alaisesta luottamuksesta Lautakuntien työskentelyn tehostaminen Kuntien yhteistyönä toteutettavien palveluiden ja hallinnollisten toimintojen tunnistaminen Yhteistyötä voisi olla esim. hallinnoinnissa ja kehittämisessä, vaikka palvelutuotantoa itsessään ei muutettaisi Seutuyhteistyön vahvistaminen
INNOVAATIOYMPÄRISTÖJEN JA ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMINTAMALLIT keskeisimmät tämän Kunnan omien toimijoiden tarpeiden ja laajempien kehittämistarpeiden välinen suhde - Miten organisoida elinkeino- ja innovaatiopolitiikka eri tasoilla siten että se on sekä lähellä asiakasta että koordinoitua ja kokonaisvaltaista - Miten kehittää ylikunnallisten kehittämistoimintojen ja elinkeinopalveluiden näkyvyyttä ja seurattavuutta paikallistasolla Osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa menestyksen avain ja samalla päähaaste - Miten löytää tehokkaita ja samalla alueellisesti kattavia toimintamalleja, joilla varmistetaan a) osaavan työvoiman saatavuus b) tarpeita vastaava, mutta samalla korkeatasoinen koulutus Hallinnon prosessit (esim. kaavoitus) ovat edelleen monin paikoin elinkeinopolitiikan kannalta kankeita Muutosvastarinta - Miten kehittää organisaatioita muutosherkemmiksi ja lisätä muutosvalmiutta Sopiva alueellinen toiminnan taso eri palveluille, investointien houkuttelulle jne. Selkeät pelisäännöt siitä missä kilpaillaan ja mitä tehdään yhdessä Kuntasektorin itse oltava aktiivinen oman toimintansa kautta: otettava ja pilotoitava uusia ratkaisuja, myös yksityiseltä sektorilta Selkeitä yhteistyöalueita, joissa jopa maakunnallista synergiaa: mm. matkailu.
PALVELUTUOTANTO JA -RAKENNE Palvelutuotannossa paljon erilaisia haasteita Infrastruktuuri (väestönkasvu vs. hajanainen yhdyskuntarakenne), Ikääntyminen Syrjäytyminen Hallinnolliset muutokset eivät ratkaisu (ikääntymisen tai syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat eivät poistu rajoja muuttamalla Erikoissairaanhoito/SOTE-puoli yleisesti Tuottavuuden lisäys/kilpailuttaminen ei aina toimiva ratkaisu Talouden kestävyysvaje Lakisääteiset tehtävät lisääntyvät ja kunnat sitoutuneet liian moneen Tehtyjä ratkaisuja: Tilaaja-tuottajamalli (kommentteja puolesta ja vastaan) Palveluseteli (laadun varmistaminen vaikeaa) Kuntien välinen yhteistyö (ei ongelmatonta!) Uudet ajatukset Palveluprosessien kehittäminen; palveluverkkosuunnitelmat Valtion vaikutuksen vähentäminen/kuntien vastuun vähentäminen, ja toisaalta myös rohkeutta päätöksentekoon (etenkin hallituksen tasolla) Vertailukelpoisen tiedon tuottaminen (palvelujen tuottamisen suhteen) Vaatii saman mallin ja samat laskentaperiaatteet (muuten vertailu on hyvin vaikeaa) Päätöksenteon pitäminen lähellä, asiakaslähtöisyyden korostaminen Normeja pitää olla, mutta niitä pitäisi järkeistää (esimerkiksi hankintalaki jne.) SOTE-puolella suunta sairaiden hoitamisesta terveyden edistämiseen Sektorirajojen ylittäminen sekä muutosvalmius kunnissa Kunnan tehtävien priorisoiminen