Oped-Exo 8.12.2005 Vertaistuutorointi- Työrengas LAADUKKAAN VERTAISOHJAUKSEN KRITEERISTÖ Kun Oped-Exon Vertaistuutorointi-työrengas aloitti toimintaansa keväällä 2004, tapaamisissa käytettiin runsaasti aikaa keskustelulle vertaisohjauksen nykytilanteesta ja kehitystarpeista. Keskustelujen myötä tuli selväksi, että tarve selkeille ja yhtenäisille laadukkaan vertaisohjauksen kriteereille on olemassa. Alkuvuodesta 2005 VTR ja SAMOK ry toteuttivat ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistyksille kyselyn vertaisohjauksesta. Kyselyn tulosten sekä VTR- ja VETURI-tapaamisten tulosten pohjalta työrengas ryhtyi kehittämään kriteeristöä vertaisohjaustoiminnan apuvälineeksi ja laatutyökaluksi. Vuoden aikana kriteeristön kehittämiseen ja työstämiseen kolmessa VTRtapaamisessa ja kahdessa VETURI-tapaamisessa osallistui edustajia noin 20 opiskelijakunnasta. Julkaistavaan asuun kriteeristö saatiin marraskuussa 2005 Riihimäellä. Kriteeristö koskee pääsääntöisesti opiskeluaikana tapahtuvaa vertaisohjausta, opintojen alkuvaiheessa tapahtuvaa vertaistuutorointia ja opintojen keski- ja loppuvaiheissa tapahtuvaa kokemus- eli callidustuutorointia. Joissain kohdin viitataan myös alumni- ja mentoritoimintaan. Kriteeristö koostuu kahdesta osasta: kymmenestä "Vertaisohjauksen teesistä" ja nelitasoisesta laadunarviointitaulukosta. "Teesit" on lista laadukkaan vertaisohjauksen edellytyksistä, ja se on tarkoitettu keskustelunavaukseksi sekä opiskelijakunnille että ammattikorkeakouluille. Laadunarviointitaulukossa pyritään kuvaamaan miten vertaisohjauksen ja siihen liittyvien toimintojen ja käytänteiden tulisi toteutua. Se soveltuu sekä toiminnan tason arviointiin että vertaisohjauksen kehittämistyön apuvälineeksi. Kriteeristö on vapaasti käytettävissä, mutta sitä lainattaessa lähde pyydetään mainitsemaan. Laadukkaan vertaisohjauksen kriteeristöstä julkaistaan nyt versio 1.0. Vertaisohjauksen toimijoiden kommentit ja käytännön kokemukset kriteeristön sisällöistä ja toimivuudesta käytännössä ovat erittäin tervetulleita. Oped-Exo Projektipäällikkö Projektiassistentti Hämeen ammattikorkeakoulu Birgitta Varjonen, HAMK Reima Kallinen, HAMK PL 230 Puh:040 586 7983 Puh: 040 586 7982 13100 HÄMEENLINNA e-mail: birgitta.varjonen@hamk.fi e-mail: reima.kallinen@hamk.fi http://www.hamk.fi/oped-exo
VERTAISOHJAUKSEN TEESIT 1. Vertaisohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä ja -vetoista. 2. Vertaisohjaajien tulee saada tehtäviinsä sopiva, riittävän kattava ja myös työelämässä hyödynnettäviä valmiuksia tuottava koulutus. 3. Vertaisohjaukselle tulee myöntää riittävät toimintaresurssit (esim. aika, raha). 4. Vertaisohjauksen tulee olla kiinteä ja tasavertainen osa opintojen ohjauksen kokonaisjärjestelmää. 5. Vertaisohjauksen laatua tulee seurata ja kehittää systemaattisesti ja jatkuvasti. 6. Jokaisessa koulutusohjelmassa tulee olla riittävästi vertaisohjaajia suhteessa opiskelijamäärään (esim. 1 tuutori/10 opiskelijaa). 7. Vertaisohjaajan tulee voida valita, missä eri tehtävissä haluaa toimia. 8. Yhden lukuvuoden dokumentoidusta toiminnasta vertaisohjaajana tulee myöntää vähintään 3 opintopistettä, sekä mahdollisesti muuta korvausta. 9. Vertaisohjaajat tulee rekrytoida selkeää ja (ammattikorkeakoulun tasolla) yhtenäistä järjestelmää käyttäen. 10. Vertaisohjaajana toimimisesta tulee sopia kirjallisesti.
Oped-Exo, Vertaistuutorointirengas, 2005. Versio 1.0 sivu 1/4 Vapaasti käytettävissä; lainattaessa lähde pyydetään mainitsemaan Toiminnan integroituminen opintoihin TOIMINNALLINEN ULOTTUVUUS (VERTAISOHJAAJAN NÄKÖKULMA) MINIMI NORMAALI LAAJA KATTAVA Vertaisohjaajana toimimisesta saa opintopisteitä sekä työtodistuksen 1, jossa kuvataan koulutuksessa ja toiminnassa kehittyneet taidot Ed. lisäksi toiminta nähdään yleisiä työelämävalmiuksia kehittävänä osana opintoja Ed. lisäksi toiminnan tavoitteena on tuottaa toimijalle erityisvalmiuksia (esim. tukihenkilötoiminta, työhönperehdytys) jotka mainitaan erikseen työtodistuksessa Ed. lisäksi vertaisohjaukseen on mahdollista liittää opetus- ja ohjausvalmiuksia kehittäviä opintoja 2 Rekrytointi Tietoa vertaisohjaajatoiminnasta ja siihen hakeutumisesta on helposti saatavilla; uusien vertaisohjaajien rekrytointi on näkyvää Ed. lisäksi näkyvä rekrytointikampanja; vertaisohjaajiksi haluavat haastatellaan valmiuksien ja motivaation kartoittamiseksi Vertaisohjaajat valitaan hakemusten ja haastattelujen perusteella Koulutukset Jokainen aloittava vertaisohjaaja osallistuu peruskoulutukseen Ed. lisäksi järjestetään tehtäväkohtaisia syventäviä koulutuksia (esim. kv- ja markkinointitehtävät) Ed. lisäksi järjestetään erikois- ja jatkokoulutuksia (esim. callidus- ja vastuuhenkilökoulutukset) Ed. mainittujen lisäksi järjestetään erilaisia vertaisohjaajatoimintaa tukevaa tai sitä laajentavaa koulutusta (esim. kasvatustieteelliset opinnot); vertaisohjaus voi muodostaa moduulin tai ainekokonaisuuden 3 Sopimus toiminnasta Toiminta-aika Vertaisohjaajana toimimisesta tehdään vähintään suullinen sopimus, joka on sekä toiminnasta vastaavaa organisaatiota että toiminnassa mukana olevaa opiskelijaa sitova Opiskelija on mukana toiminnassa väh. yhden vuoden (koulutuskausi ½ v + toimintakausi ½ v) Vertaisohjaaja allekirjoittavat opiskelijakunnan tai ammattikorkeakoulun kanssa kirjallisen sopimuksen toiminnastaan Opiskelija on mukana toiminnassa väh. puolitoista vuotta (koulutuskausi ½ v + toimintakausi 1 v) Ed. lisäksi vertaisohjaajat allekirjoittavat opiskelijakunnan tai ammattikorkeakoulun kanssa jatkosopimuksen (callidus-tuutorit ja vastuuhenkilöt) Osa opiskelijoista on mukana toiminnassa väh. kaksi vuotta (koulutuskausi ½ v + 1. toimikausi 1 v + esim. callidus-kausi ½ - 1 v) Osa opiskelijoista on mukana toiminnassa koko opiskeluajan (vertaisohjaajan peruskoulutuksesta valmistumiseen) ja sen jälkeen toimintaa on mahdollista jatkaa aktiivisena alumnina 4 Palkitsemisjärjestelmä Vertaisohjaajat saavat toiminnastaan opintopisteitä ja todistuksen Ed. lisäksi toiminnasta annetaan muitakin palkkioita (esim. tuutoreiden yhteiset kokoontumiset 5 ja tapahtumat, leffaliput) Erityisesti ansioituneilla vertaisohjaajilla on mahdollisuus saada toiminnastaan stipendi
Opintopisteet Seuranta Vertaisohjaajatoiminnasta (osallistuminen peruskoulutukseen, aktiivinen toiminta minimiajan ja toiminnan dokumentointi) saatavien opintopisteiden määrä on 3 5 op; opintopisteiden myöntämisperusteet ovat samat koko ammattikorkeakoulussa Vertaisohjaajana toimimista seurataan tuutoripassilla/ seurantalomakeella 6 Ed. lisäksi osallistumisesta tehtäväkohtaisiin syventäviin koulutukisiin ja toimimisesta ko. tehtävässä saa väh. 3 opintopistettä Vertaisohjaajat laativat toiminnastaan oppimispäiväkirjaa Ed. lisäksi osallistumisesta erikoisja jatkokoulutuksiin sekä toimimisesta ko. tehtävissä saa väh. 3 opintopistettä Vertaisohjaaja tekee toiminnastaan portfolion 7 sivu 2/4 Ed. lisäksi vertaisohjauksesta kertyvää opintopistemäärää voidaan kerryttää osallistumalla koulutuksiin ja toimimalla erilaisissa tehtävissä Vertaisohjaajat esittelevät portfolionsa seminaarissa Vertaisohjaajien määrä Vertaisohjaajaksi koulutetaan vuosittain vähintään joka 20. ammattikorkeakoulun opiskelija (suhde 1/20) Vertaisohjaajaksi koulutetaan vuosittain vähintään joka 15. ammattikorkeakoulun opiskelija (suhde 1/15) Vertaisohjaajaksi koulutetaan vuosittain vähintään joka 10. ammattikorkeakoulun opiskelija (suhde 1/10) Enemmän kuin 10 % opiskelijoista toimii opintojensa aikana vertaisohjaajina (suhde 1/<10) Vertaisohjaajien tiheys Jokaisessa ammattikorkeakoulun luonnollisessa toimintayksikössä (esim. toimipiste, yksikkö) on vertaisohjaajia Kaikissa koulutusohjelmissa on vertaisohjaajia Jokaisesta suuntautumisvaihtoehdosta on vertaisohjaajia Vertaisohjausta on tarjolla opintojen kaikissa vaiheissa ja se tukee osaltaan opintojen edistymistä, urasuunnittelua, valmistumista sekä siirtymistä työelämään 1 = Työtodistus on työelämän näkökulmasta laadittu ja noudattaa valtakunnallisesti sovittua standardia. 2 = Vertaisohjauksen kokonaisuuteen liitettävät, opetus- ja ohjausvalmiuksia kehittävät tms. opinnot järjestää ammattikorkeakoulu, tai ne voivat olla myös muissa korkeakouluissa, esim. (avoimessa) yliopistossa suoritettavia opintoja. 3 = Modulin tai opintokokonaisuuden nimi on sen sisältöä työelämän näkökulmasta kuvaava (esim. Toimiminen vertaisohjaajana työyhteisössä ). 4 = Aktiivinen alumni tarkoittaa alumnia, joka osallistuu opintojen ohjaukseen aktiivisesti esim. luennoimalla, keskustelemalla tai kirjoittamalla omiin opintoihinsa ja/tai työuraan liittyvistä kokemuksistaan. Aktiivinen alumni voi myös toimia (ryhmä-)mentorina. 5 = Myös verkostoammattikorkeakouluissa saatetaan eri toimipisteissä toimivat vertaisohjaajat yhteen. 6 = Tuutoripassi/seurantalomake on määrämuotoinen lomake, johon kerätään merkintöjä suoritetuista koulutuksista ja erilaisista tehtävistä, esimerkiksi uusien opiskelijoiden orientaatiojaksolle osallistumisesta. Se toimii dokumenttina, jonka avulla tunnistetaan ja hyväksiluetaan vertaisohjaajatoiminnassa hankittua oppimista. 7 = Katso esim. Härkönen, P. 2000. Portfolio käsikirja. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ammatillinen kasvu. SAMOK ry. 2000.
Oped-Exo, Vertaistuutorointirengas, 2005. Versio 1.0 sivu 3/4 Vapaasti käytettävissä; lainattaessa lähde pyydetään mainitsemaan Ohjauksen osa-alueet ORGANISATORINEN ULOTTUVUUS (OHJAUSJÄRJESTELMÄN NÄKÖKULMA) MINIMI NORMAALI LAAJA KATTAVA Vertaisohjaajat osallistuvat uusien opiskelijoiden orientointipäiviin/jaksoille; tavoitteena opintojen sulava aloitus ja uusien opiskelijoiden integroituminen opiskeluyhteisöön Ed. lisäksi vertaisohjaajat antavat opastusta ja neuvovat opiskelupolun eri valintavaiheissa, esim. suuntautuminen, harjoittelu Vertaisohjaus kattaa opiskelijan polun kaikki vaiheet hausta valmistumiseen; callidus-tuutorointi tukee opintojen edistymistä esim. opintopiirien (lisä-/tukiopetus) ja teemaryhmien (mm. harjoittelu, opinnäytetyö) avulla Alumnitoiminta nähdään kiinteänä osana vertaisohjausta; opintojen eri vaiheissa toimivien vertaisohjaajien yhteistyö on jatkuvaa Toiminnan tasot Kaikki aloittavat opiskelijat ovat vertaisohjauksen piirissä Jokaisella aloitusryhmällä on nimetyt vertaisohjaajat Opiskelijoista muodostetaan tuutorointiryhmiä, joita vetävät vertais- tai callidus-tuutorit; ryhmät voivat muuttua ohjaustarpeiden mukaan opiskelun aikana Opintojen keskivaiheesta alkaen jokaisella pienryhmällä on oma (ryhmä-)mentor työelämästä Ohjaukseen osallistuminen Vertaisohjaajat ovat mukana ohjauksessa hakuvaiheessa ja alkuorientaatiossa Vertaisohjaus jatkuu uusien opiskelijoiden koko ensimmäisen opiskeluvuoden Vertaisohjaus on osa ohjausjärjestelmää koko opiskeluajan (callidus-tuutorointi) Vertaisohjaus muodostaa jatkumon: vertaistuutori callidus-tuutori aktiivinen alumni Käytännön toiminnan suunnittelu Vertaisohjauksen toteutus suunnitellaan koulutusohjelmatasolla yhteistyössä opiskelijoiden, vertaisohjaajien ja ohjaushenkilöstön kesken Ed. lisäksi toimintaa suunnitellaan ja koordinoidaan luonnollisen toimintayksikön tasolla (esim. toimipiste, yksikkö) yhteistyössä opiskelijoiden, vertaisohjaajien ja ohjaus- sekä opetushenkilöstön kesken Ed. lisäksi vertaisohjausta koordinoidaan koko ammattikorkeakoulun tasolla yhteistyössä opiskelijoiden, vertaisohjaajien ja ohjaus- sekä opetushenkilöstön kesken Ed. lisäksi vertaisohjauksessa tehdään ammattikorkeakoulujen välistä alueellista tai valtakunnallista yhteistyötä opiskelijoiden, vertaisohjaajien ja ohjaus- sekä opetushenkilöstön kesken Toiminnan organisointi ammattikorkeakoulun jokaisessa luonnollisessa toimintayksikössä (esim. toimipiste, yksikkö) on vastuuhenkilö (tuutorivastaava), joka huolehtii paikallistason vertaisohjauksen koordinoinnista ja yhteistyöstä ohjaushenkilöstön kanssa; Opiskelijakunnan hallituksessa on vertaisohjauksesta vastaava henkilö Ed. lisäksi opiskelijakunnan alaisuudessa toimii tuutoritiimi/- jaosto, joka vastaa toiminnan koordinoinnista ja suunnittelusta koko ammattikorkeakoulun tasolla Ed. lisäksi opiskelijakunnassa toimii osa-aikainen (alle 100 % työaika) tuutorisihteeri Normaalitason lisäksi opiskelijakunnassa toimii täysiaikainen (100 % työaika) tuutorisihteeri Suunnittelun syvyys Opiskelijakunnan alaisuudessa toimiva tuutoritiimi/-jaosto hyväksyy vuosittain koko ammattikorkeakoulun yhteisen vertaisohjauksen toimintasuunnitelman (tosu), josta käy ilmi toimikaudet tapahtumat, tavoitteet ja aikataulutus 8 Ed. lisäksi tuutoritiimi/-jaosto laatii tarkemman toteutussuunnitelman (totsu) toiminnan ja tapahtumien käytännön toteutuksesta ja siitä, miten asetut tavoitteet saavutetaan ja arvioidaan. 8 Tosu ja Totsu pohjautuvat opiskelijakunnan johdolla laadittuun vertaisohjauksen strategiaan, jossa määritellään toiminnan visio, tavoite, arvot sekä kehittämispäämäärät. Strategiaa tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti Vertaisohjauksen strategia on osa ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksen kokonaisstrategiaa, jonka laatimisessa, tarkastelussa ja päivittämisessä opiskelijat ovat aktiivisesti mukana
Palaute ja kehittäminen Toimintaa seurataan suullisen palautteen avulla; Vertaisohjauksessa ilmenevät ongelmat korjataan Ed. lisäksi vertaisohjauksesta kerätään jatkuvasti kirjallista palautetta ja ongelmiin pystytään reagoimaan nopeasti; vertaisohjaajat saavat toiminnastaan palautetta kootusti; vertaisohjausta kehitetään yhteistyössä muiden opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen kanssa Toiminnan laatua seurataan erilaisin työkaluin (esim. kyselyt, haastattelut, ryhmäpalautekeskustelut, palaute vertaisohjaajille); Vertaisohjausta kehitetään ennakoivasti ja osana opintojen ohjauksen kokonaisuutta sivu 4/4 Vertaisohjaus toimii osana opintojen ohjauksen kokonaisstrategiaa ja hyödyntää sen palaute- ja kehittämisjärjestelmiä Yhteistyö ammattikorkeakoulun henkilöstön kanssa Vertaisohjaajat tekevät jatkuvaa yhteistyötä opinto-ohjaajien ja opettajatuutorien kanssa Ed. lisäksi yhteystyö kaikkien opintojen ohjauksen toimijoiden (esim. harjoitteluvastaavat, kvkoordinaattorit) kanssa on jatkuvaa Jatkuvaa yhteistyötä tehdään ammattikorkeakoulun koko henkilöstön kanssa Opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun yhteistyö Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulu tekevät keskustelevaa yhteistyötä vertaisohjauksen suunnittelussa ja integroitumisessa muuhun opintojen ohjaukseen Ed. lisäksi ammattikorkeakoulu tukee opiskelijakunnan järjestämää vertaisohjaajatoimintaa taloudellisesti Minimitason lisäksi opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun on ostopalvelusopimus vertaisohjauksen järjestämisestä 8 = Riippuen opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun rakenteesta toiminnan suunnittelun työnjako tulee järjestää tehokkaimmalla ja käytännössä toimivimmaksi todetulla tavalla.