Oped-Exo ejulkaisu No a. VERTAISTUUTOROINTI SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely opiskelijayhdistyksille keväällä 2005

Transkriptio

1 No. VERTAISTUUTOROINTI SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kysely opiskelijayhdistyksille keväällä 2005 projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu

2 Kallinen, R. Vertaistuutorointi Suomen ammattikorkeakouluissa Julkaistu Oped-Exo hankkeen Vertaistuutorointi-työrengas (VTR) ja Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry tekivät helmi-maaliskuussa ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistyksille suunnatun kyselyn koskien vertaistuutoroinnin nykytilaa ammattikorkeakouluissa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää vertaistuutoroinnin asemaa ammattikorkeakouluissa, sen roolia osana opintojen ohjausta ja opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelujärjestelmää, vertaistuutoroinnin ajallista ja määrällistä kattavuutta sekä vertaistuutoroinnin käytännön toteutusta ja siinä kehittyneitä hyviä käytänteitä. Kysymykset laadittiin VTR:n tapaamisissa talvella Kyselyssä keskeisiä kiinnostuksen kohteita olivat vastuun- ja työnjako opiskelijayhdistysten ja ammattikorkeakoulun välillä, vertaistuutoreiden rekrytointi ja koulutus, vertaistuutorien työnkuva ja toimintaan tarvittavat (erityisesti ajalliset) resurssit sekä se, miten vertaistuutoritoiminta on organisoitunut. Lisäksi kyselyssä selvitettiin mm. kansainvälistä vertaistuutorointia. Kysely toteutettiin Webropol-nettikyselynä ja se lähetettiin 29 opiskelijayhdistykselle. Vastauksia saatiin lopulta 27 (LIITE 1), ja kysely onkin tiettävästi laajin koskaan tehty kartoitus vertaistuutoroinnista ammattikorkeakouluissa. Valtaosa vastaajista oli opiskelijayhdistysten vertaistuutoritoiminnasta vastaavia hallituksen jäseniä, joilla tulee tehtävänsä puolesta olla hyvä kokonaiskuva koko ammattikorkeakoulun vertaistuutoritoiminnasta. Tässä artikkelissa kyselyn tulokset esitetään lukumäärinä. Hakasulkuihin merkitty lihavoitu numero (esim. [25]; n=27) viittaa väittämään tai vaihtoehtoon myöntävän vastauksen antamien henkilöiden lukumäärään. 2/13

3 Vertaistuutorointi osana opintojen ohjausta Kyselyn kohderyhmäksi valittiin opiskelijayhdistykset, koska yleisen käsityksen mukaan suurimmassa osassa Suomen ammattikorkeakouluista vertaistuutoroinnin toteutuksesta vastaa nimenomaan opiskelijayhdistys. Kyselyn tulokset tukevat tätä näkemystä (kuvio 1), sillä vastausten mukaan opiskelijayhdistys vastaa toiminnasta joko yksin tai yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa 18:ssa 27:sta ammattikorkeakoulussa. Kuka ammattikorkeakoulunne vertaistuutoritoiminnasta vastaa? Opiskelijakunta tai Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulu yhdessä Ammattikorkeakoulu Koulutusalajärjestöt/ paikallisyhdistykset Kuvio 1: Vertaistuutoritoiminnasta vastaaminen Yksin ammattikorkeakoulun vastattavana vertaistuutorointi on kyselyn tulosten mukaan viidessä ammattikorkeakoulussa ja toimipistekohtaiset koulutusalajärjestöt/ paikallisyhdistykset vastaavat toiminnasta kolmessa ammattikorkeakoulussa. Opiskelijayhdistyksistä kahdeksan on solminut ammattikorkeakoulun kanssa palvelusopimuksen vertaistuutoroinnin toteuttamisesta. Palvelusopimus on paketti, joka kattaa mm. vertaistuutoreiden koulutuksen, toiminnan toteutuksen ja kehittämisen sekä toimintaan liittyvän materiaalin tuottamisen. Muunlainen 3/13

4 sopimus toiminnan rahoittamisesta tai taloudellisesta tukemisesta on viidellä opiskelijayhdistyksellä. Yli puolet [14] opiskelijayhdistyksistä ilmoitti, ettei virallista sopimusta ole tehty, joskin osa opiskelijayhdistyksistä kävi vastausajankohtana neuvotteluja sopimuksen tekemisestä tai vanhan rahoitussopimuksen muuttamisesta palvelusopimukseksi. Vertaisohjauksen rooli osana opintojen ohjausta ja opiskelijan ohjaus- ja neuvontapalvelujärjestelmää vaihtelee eri ammattikorkeakoulujen välillä merkittävästi. Vastausten perusteella vertaistuutoroinnilla on selvästi määritellyt tehtävät osana opintojen ohjausta seitsemässä ammattikorkeakoulussa vastanneista 27:sta. Yhtä useassa eli kahdeksassa ammattikorkeakoulussa vertaistuutorointi ei vastaajien mukaan ole vielä kiinteä osa opintojen ohjausta. Vaihtelua on selvästi myös ammattikorkeakoulujen sisällä peräti 12 ammattikorkeakoulussa käytännöt vaihtelevat toimipistekohtaisesti. Käytännön yhteistyö vertaistuutorien ja muiden opintojen ohjausta toteuttavien kesken on myös vaihtelevaa (kuvio 2). Yhteistyö on satunnaista erityisesti toiminnan kehittämisessä, toteutuksen tapahtuessa paremmin yhteistyössä. Yhteistyö muiden ohjausta toteuttavien kanssa Säännöllisesti Satunnaisesti Kehittäminen Toteuttaminen Käytännössä ei Kuvio 2: Vertaistuutorien ja muiden ohjausta toteuttavien yhteistyö 4/13

5 Olennaisin tulos on silti se, että yhteistyötä on. Vain kaksi vastaajaa totesi, ettei yhteistyötä käytännössä tehdä kehitystyössä, ja toteutuksessa yhteistyö todettiin olemattomaksi vain yhdessä ammattikorkeakoulussa. Vertaistuutoreiden rekrytointi ja koulutus sekä määrä Noin puolessa [12] vastanneista opiskelijayhdistyksistä uusien vertaistuutoreiden rekrytointi tapahtuu koulutusalajärjestöjen/ paikallisyhdistysten kautta. Koko ammattikorkeakoulun kattava kampanja on toteutettu vain kolmessa opiskelijayhdistyksessä, ja kahdessa rekrytoinnista vastaavat opinto-ohjaajat, opettajat tai muu henkilökunta. Yhdeksässä on käytössä useita erilaisia käytäntöjä. Hakulomakkeita käytetään yhteensä 18 ammattikorkeakoulussa, näistä vajaassa puolessa eli kahdeksassa lomakehaku ei kuitenkaan ole normaali käytäntö kaikissa toimipisteissä. Haastatteluja toimintaan mukaan haluaville järjestetään 15 ammattikorkeakoulussa, tosin vain neljässä haastatellaan kaikki vertaistuutoriksi haluavat, muissa käytäntö vaihtelee toimipisteittäin. Monet vastaajista nimesivät parhaaksi rekrytointijärjestelmäksi vanhojen vertaistuutoreiden suorat kontaktit uusiin opiskelijoihin. Erityisen tärkeäksi rekrytoinnissa nähtiin todenmukaisen kuvan antaminen vertaistuutorin tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista sekä toimintaan kuluvasta ajasta. Vastaajien antamat luvut rekrytoitavien, koulutettavien ja toiminnassa mukana olevien vertaistuutoreiden määristä erosivat toisistaan suuresti johtuen mm. ammattikorkeakoulujen erisuuruisista opiskelijamääristä. Keskiarvona voidaan todeta, että noin viidentuhannen opiskelijan ammattikorkeakoulussa uusia vertaistuutoreita tulee mukaan noin sata henkilöä, ja heistä toimintaansa jatkaa toisena vuonna noin puolet eli 50 henkilöä. Näin ollen toimivia vertaistuutoreita on vuosittain keskimäärin 150 henkilö kyseisen kokoisessa ammattikorkeakoulussa. Noin puolessa [14] vastanneista ammattikorkeakouluista uusia vertaistuutoreita rekrytoidaan suhteessa yksi jokaista kymmentä (1/10) aloituspaikkaa kohden, ja 5/13

6 kaksi kolmasosaa vastaajista [19] pitää tätä suhdetta sopivana. Rekrytoinnin laajuus riippuu kuitenkin viime kädessä toiminnasta kiinnostuneiden määrästä, ja vaikka vertaistuutorointi onkin opiskelija-aktiivitoiminnan suosituimpia muotoja, suhteen muuttaminen pienemmäksi kuin 1 vt/10 ap ei välttämättä olisi edes mahdollista. Vertaistuutoreiden peruskoulutuksen järjestää yleensä opiskelijakunta, joko yksin [13] tai yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa [8]. Peruskoulutuksessa yleisemmin käsitellyt aiheet ovat vertaistuutorina toimimisen käytännöt (esim. orientaatiopäivät/-viikot, ammattikorkeakoulun markkinointi, kv-tuutorointi jne.), esiintymistaito, opiskelijayhdistyksen esittely, perustietämys omasta ammattikorkeakoulusta (mm. markkinointia varten), ryhmän kanssa toimimisessa tarvittavat perustiedot sekä vertaistuutorin vastuut ja velvollisuudet. Opintojen ohjauksen kokonaistavoitteita, ohjaus- ja neuvontapalvelujen rakennetta tai ohjauksen eri toimijoiden työnjakoa ja yhteistyötä käsitellään vain muutamien ammattikorkeakoulujen vertaistuutoreiden koulutuksissa. Vertaistuutorit allekirjoittavat sopimuksen toiminnastaan yleensä joko opiskelijayhdistyksen kanssa [8] tai ammattikorkeakoulun/toimipisteen kanssa [9]. Noin joka kolmannessa ammattikorkeakoulussa sopimuksia ei käytetä lainkaan. Sopimus laaditaan useimmiten vuodeksi [13], kahden vuoden tai koko opiskeluajan kattava sopimus tehdään neljässä ammattikorkeakoulussa. Vertaistuutorien työtunnit Vastaajia pyydettiin arvioimaan vertaistuutorina toimimiseen kuluvaa aikaa työtunteina keskimäärin koko ammattikorkeakoulussa. Työtunnit tuli arvioida erikseen perus- ja jatkokoulutusten osalta, orientaatiopäivinä/-viikkoilla, orientaatiojakson jälkeisellä ajalla, markkinointitehtävissä ja jatkokoulutuksissa (taulukko 1). 6/13

7 Taulukko 1: Vertaistuutorien työtunnit Vaihteluväli Keskiarvo Vastaa toiminnassa* Peruskoulutus 8-40 h 21 h 2 pv "intensiivi + 1 pv "teema" Jatkokoulutukset 0-10 h 6 h 1/2-1 pv "teema" Orientaatiopäivät/ -vkot 1-40 h 21 h 3 orientaatiopäivää Orientaatioajan jälkeen h 22 h Tapahtuma + Yhteydenpito Markkinointitehtävät 0-40 h 6 h Messut / 3 kouluvierailua Yhteensä 76 h *valtakunnallisesti yleisiä käytänteitä Arviot peruskoulutukseen kuluvasta ajasta vaihtelivat kahdeksan tunnin (8h) ja 40 tunnin välillä. Keskiarvo asettuu lähelle 20 tuntia, joka vastaa käytännössä kolmea koulutuspäivää. Peruskoulutuksen rakenteet ja toteutustavat eroavat suuresti ammattikorkeakoulujen välillä, mutta trendi näyttäisi olevan kohti kaksipäiväisiä intensiiviperuskoulutuksia sekä erillisiä teemapäiviä tai teemoittain pidettäviä iltakoulutuksia. Jatkokoulutukset kuten markkinointi, kv- tai vastuuhenkilökoulutukset, jos sellaisia ylipäätään järjestetään, vievät vertaistuutoreiden aikaa yleensä alle tai korkeintaan 10 tuntia, enimmilläänkin 20 tuntia. Orientaatiopäivien/-viikkojen aikana kuluvien työtuntien määrä vaihteli tunnista (1h) 40 tuntiin, mutta painottuen tunnin väliin. Keskimäärin vastaajien arviot asettuivat jälleen 20 tunnin tietämille, joka vastaa kolmea orientaatiopäivää. Tuutoroitavan ryhmän ensimmäisenä vertaistuutorina toimimiseen (orientaatioajan jälkeen) kuluvien työtuntien määrän arvioissa vaihtelut olivat kaikkein suurimpia. Tämä johtunee vertaistuutoreiden orientaatioajan jälkeisten tehtävien erilaisuudesta ja vakiintumattomuudesta. Vähimmillään tunteja arveltiin kuluvan kahdeksan (8h), enimmillään jopa 100 h. Keskimäärin työtunteja kertyy arvioiden mukaan noin 20 tuntia. Vastausten mukaan ammattikorkeakoulun markkinointitehtävät kuuluvat pakollisena osana toimintaan (vaaditaan opintoviikkojen/pisteiden myöntämiseksi) noin joka neljännessä [7] ammattikorkeakoulussa. Vertaistuutoreiden markkinointitehtäviin käyttämien työtuntien määräksi arvioitiin 0-40 tuntia, 7/13

8 painottuen kuitenkin alle 10 tuntiin. Kv-tuutorointi on eritetty muusta vertaistuutoroinnista lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa, neljää tapausta lukuun ottamatta. Työtuntien keskiarvojen summa markkinointitehtävät mukaan lukien on noin 80 tuntia, joka vastaa kahta opintoviikkoa. Vertaistuutoreiden tehtävät Vertaistaistuutorointi näyttää vastausten perusteella painottuvan yhä selvästi opintojen alkuun (kuvio 3). Mitkä opiskeluvaiheet vertaistuutorointi ammattikorkeakoulussanne kattaa? Hakuvaihe Opintojen aloitus Ensimmäinen opiskeluvuosi Opintojen keskivaihe Valmistumisvaihe Kuvio 3: Vertaistuutorointi opintojen eri vaiheissa Lähes kaikissa [26] vastauksissa todettiin vertaistuutoroinnin kattavan hakuvaihe (markkinointi, pääsykokeet) ja opintojen aloitus (orientaatiopäivät/-viikot). Myös ensimmäisenä opiskeluvuonna vertaistuutorointia on hyvin saatavilla [22]. Opintojen keskivaiheen vertaistuutorointia on vielä hyvin vähän, vain neljässä ammattikorkeakoulussa, joskin sitä pidetään monessa opiskelijayhdistyksessä 8/13

9 toiminnan tärkeimpänä kehityskohteena. Valmistumisvaiheessa vertaistuutorointia on vain yhdessä vastanneista ammattikorkeakoulussa. Samaan viittaa myös vastaajien käsitys vertaistuutoreiden työtehtävistä (kuvio 4). Vastaajista 23 kertoo orientaatiopäivien (1-3 pv) kuuluvan ammattikorkeakoulunsa vertaistuutoreiden työtehtäviin, ja yli puolet [12] mainitsee erikseen orientaatiojakson (yli 5 pv). Muita vertaistuutoreiden ydintehtäviä ovat yhteydenpito tuutoroitavaan ryhmään sen ensimmäisen lukuvuoden aikana [24] ja uusien vertaistuutoreiden rekrytointi [22]. Vajaassa kolmanneksessa [8] vastanneiden ammattikorkeakouluista vertaistuutorit laativat itse tai osallistuvat uuden opiskelijan oppaan (esim. Survival Guide) tekemiseen. Vertaistuutoreiden työtehtävät Uuden opiskelijan oppaan tekeminen tai siihen osallistuminen Orientaatiopäivät (1...3pv) Orientaatiojakso (yli 5 pv) Yhteydenpito tuutoroitavaan ryhmään 1. lukuvuoden aikana Uusien vertaistuutoreiden rekrytointi Pienryhmän kanssa toimiminen Kuvio 4: Vertaistuutoreiden työtehtävät Vertaistuutorit toimivat pienryhmien kanssa 16 ammattikorkeakouluista, ja selkeä enemmistö vastaajista piti tätä hyvänä toimintatapana vain kolme vastaajaa uskoo, että toimiminen koko aloittavan ryhmän kanssa on helpompaa kuin 9/13

10 vertaistuutorointi pienryhmissä, eikä yksikään vastaajista ei näe pienryhmiä tarpeettomana. Opintojen keskivaiheessa pyritään jatkossa lisäämään vertaistukea opiskelijan polun kriittisissä vaiheissa (esim. harjoittelu, ulkomaanvaihdot, ristiinopiskelu amk:n sisällä) kehittämällä kokemusten jakamiseen perustuvaa callidustuutorointia. Toiminnan seuranta tapahtuu yleensä ns. tuutoripassin, oppimispäiväkirjan tms. avulla. Opintoviikkojen saamiseksi kirjallinen seuranta edellytetään 18 ammattikorkeakoulussa ja kuudessa kirjallinen seuranta on satunnaista. Portfolion toiminnastaan vertaistuutorit laativat opintoviikkojen edellytyksenä kuudessa ammattikorkeakoulussa, ja vapaaehtoisesti (satunnaisesti) samaten kuudessa. Vertaistuutoroinnin organisointi Kuten käsiteltäessä vastuuta vertaistuutoritoiminnan toteutuksesta todettiin, toiminnasta vastaa usein opiskelijayhdistys. Tällöin on luontevaa, että vertaistuutoriorganisaatiokin rakentuu opiskelijayhdistyksen alle (kuvio 5). Miten vertaistuutoritoimintanne on organisointi? AMK:n opisk.yhd. hallituksessa vt-vast. Toimipisteissä vt-vast. (opiskelija) Koulutusohjelmissa vt-vast. (opiskelija) AMK:n opisk.yhd. tuutorijaosto/-työryhmä Kuvio 5: Vertaistuutoroinnin organisointi 10/13

11 Lähes kaikkien vastanneiden [25] opiskelijayhdistysten hallituksissa on nimetty vertaistuutoroinnista vastaava henkilö (yleensä hallituksen jäsen). Viidessä opiskelijayhdistyksessä on lisäksi palkattuna joko täysi- tai osa-aikainen tuutorisihteeri. Toimipistekohtaisia vastaavia (yleensä koulutusalajärjestön/ paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen) on kahdessakymmenessä ammattikorkeakoulussa ja koulutusohjelmakohtaisia vastaavia kuudessa ammattikorkeakoulussa. Opiskelijayhdistyksen vetämiä tuutorijaostoja tai työryhmiä toimii 17 ammattikorkeakoulussa. Jaostojen tehtävä on huolehtia yhteydenpidosta ammattikorkeakoulun eri toimipisteiden vertaistuutoreiden välillä sekä suunnitella ja toteuttaa toiminnan yhteisiä osia, esim. koulutusta, seurantajärjestelmiä (esim. tuutoripassi) ja kehittää toimintaa. Jaoston kokoonpano vaihtelee eri opiskelijayhdistysten välillä, pääsääntöisesti sitä johtaa amk:n opiskelijayhdistyksen vertaistuutorivastaava ja sen työskentelyyn osallistuvat ainakin toimipisteiden vastuuhenkilöt. Palautetta vertaistuutoroinnista kerätään vaihtelevasti (kuvio 6). Kerätäänkö vertaistuuroinnista palautetta? Säännöllisesti Satunaisesti Tuutoroitavilta Vertaistuutoreilta Ei lainkaan Kuvio 5: Palautteen kerääminen vertaistuutoroinnista 11/13

12 Tuutoroitavilta palautetta kerätään säännöllisesti kahdeksassa ja satunnaisesti noin puolessa [13] ammattikorkeakoulusta. Vertaistuutoreilta itseltään palautetta kerätään säännöllisesti kuudessa ja satunnaisesti jälleen noin puolessa [14] ammattikorkeakoulussa. Vajaassa neljänneksessä [6] ammattikorkeakoulussa ei vastaajien ilmoituksensa mukaan kerätä palautetta vertaistuutoroinnista lainkaan. Niissä ammattikorkeakouluissa, joissa vertaistuutorit laativat oppimispäiväkirjan tai portfolion, myös toiminnan seurantavälineet nähtiin tärkeiksi palautekanaviksi. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja seuraavan toimintavuoden suunnittelussa sekä opiskelijayhdistyksen raportoidessa toiminnasta ammattikorkeakoululle (ehtona esim. useissa palvelu-sopimuksissa). Tulosten käsittely ja jatkotoimenpiteet Kyselyn alustavat tulokset esiteltiin Oped-Exon ja SAMOK ry:n yhteistyössä järjestämän VETURI III -vertaisohjaajatapaamisen osallistujille Rovaniemellä, jolloin niitä hyödynnettiin pohjamateriaalina laadukkaat vertaisohjauksen eri tasojen määrittelyssä. VETURI III:n työskentelyn ja kyselyn tulosten pohjalta laadittiin Vertaisohjauksen teesit, joita VTR:n jäsenet pääsivät kommentoimaan työrengastapaamisessa Helsingissä Huhti-toukokuussa 2005 kyselyn tuloksista koottiin tämä ejulkaisu. Seuraava vaihe laadukkaan vertaisohjauksen määrittelyssä on teesien aukikirjoitus Oped-Exo ejulkaisuksi, joka julkaistaan kesän 2005 aikana. 12/13

13 LIITE 1: Kyselyyn vastanneet opiskelijayhdistykset: 1. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat - O'DIAKO ry 2. Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulun Opiskelijayhdistys EKAMKO ry 3. Haaga Instituutin Ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys Ranka ry 4. Helsingin Ammattikorkeakoulun Opiskelijat - HAMOK ry 5. Helian opiskelijat HAMKY 6. Humak-opiskelijayhdistys ry (HUMAKO) 7. Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat HAMKO ry 8. Jyväskylän ammattikorkeakouluopiskelijat - JAMKO ry 9. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys KETOAKKU ry 10. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys COPSA ry 11. KOLMIRAUTA ry (Evtek-amk:n opiskelijayhdistys) 12. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat KLAANI ry 13. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ry (LAMKO) 14. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ry 15. Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat ry (MAMOK) 16. Oulun seudun ammattikorkeakoulun Opiskelijat ry (OSAKO) 17. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijat - PAKO ry 18. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakouluopiskelijat NoCaPo ry 19. Rovaniemen ammattikorkeakoulun Opiskelijat - CAMOS ry 20. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat SAMMAKKO ry 21. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Opiskelijat - SAMO ry 22. Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat SAVOTTA ry 23. Studentföreningen vid Yrkeshögskolan Sydväst rf (STOP) 24. Svenska yrkeshögskolans studentförening Pagus 25. Tampereen Ammattikorkeakoulun Opiskelijayhdistys - TAMKO ry 26. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijayhdistys - TUKKO ry 27. Vaasan Ammattikorkeakouluopiskelijat - Vamok ry 13/13