Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Samankaltaiset tiedostot
Taimikoiden pituuskehityksen luotettavuus sovellettaessa MOTTI-ohjelmiston kangasmaiden ennustemalleja turvekankaille

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Metsikön varhaiskehityksen kuvaus MOTTI-ohjelmistossa

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

METSÄ SUUNNITELMÄ

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Kangasmaiden lannoitus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsikön todellisen iän määrittäminen rinnankorkeusiästä suomalaisissa talousmetsissä. Ikälisäysmalli INKA-aineiston kairauksista

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Suomen metsävarat

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Männyn- ja kuusentaimikoiden kehitys erilaisia metsänuudistamisketjuja

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsän uudistaminen.

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Riittääkö puu VMI-tulokset

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

SuojeluMOTTIohjelmisto

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Hakkuumahdollisuusarviot

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta

Suomen metsien inventointi

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Energiapuu ja metsänhoito

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsäpolitikkafoorumi

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Onnistunut metsänuudistaminen

Metsänhoidon perusteet

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

Transkriptio:

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön Seminaari 12.4.2011, Vantaa

Motti-simulaattori Sen avulla voidaan tarkastella ja havainnollistaa erilaisten kasvatusohjelmien vaikutuksia puuston kehitykseen, hakkuukertymiin ja taloudelliseen kannattavuuteen Päätöksenteon tukijärjestelmä

Motti-simulaattori Taimikoiden kehitys 8 m valtapituuteen saakka ennustetaan puustotunnusmalleilla Valtapituusvaiheessa 8 m luodaan kuvauspuut Varttuneiden puustojen kehitys yksittäisten puiden kasvumalleilla (turvemailla ja kivennäismailla omat mallit) (Kuoleminen: yksittäisten puiden kuolemistodennäköisyys ja metsikkötason itseharveneminen)

Vaihtoehtoiset puustotunnusmallit Motissa Puustotunnusmallit (Siipilehto 2006) ovat muotoa: lny = a 0 + a 1 T -0.5 + a 2 lnls + a 3 ST + a j KP j + e T on ikä, LS lämpösumma, ST syntytapa ja KP kasvupaikka Yhtäaikaisesti sovitetut ns. SUR-mallit Ennustettava tunnus kalibroitavissa tunnetulla puustotunuksella (BLUP) Aineisto: TINKA + INKA kokeet, perustettu 1980-luvulla Istutuskuusikoissa vaihtoehtona keskipituuden kasvun (i h ) malli (Saksa ym. 2004): ln(i h ) = b 0 + b 1 T + b 2 T 2 + e Aineisto: nykyaikainen kuusen istutus, 1-2 v paakkutaimi, äestys tai mätästys, mustikkatyyppi 15.4.2011 4

Esimerkki pituuskehityksestä Motti-malleilla ja vertailu istutuskuusikon kasvumalliin Mänty Kuusi 15.4.2011 5

Tehtävät vertailut mallien ja testiaineiston välillä Menetelmät: A: Motin puustotunnusmallit [B: Saksan ym. 2004 pituuskasvumallit alle 10 v. istutuskuusikot, paikallinen aineisto, MT] C: Pituuskasvumallia jäljittelevä Mottisovellus istutuskuusikossa hgm korvaa H:n ennusteen äestetyllä uudistusalalla Hdom korvaa H:n ennusteen mätästetyllä uudistusalalla Kaikki kasvupaikat koko Suomessa sovellusalueena Keskipituuden ja valtapituuden luotettavuus vaihtoehtoisilla malleilla (havainto - ennuste) Kasvupaikkarinnastukset OMT/Rhtkg, MT/Mtkg, VT/Ptkg, CT/Vatkg Harhat puulajeittain, kasvupaikoittain ja muokkaustavoittain Virhevaihtelun keskihajonta 15.4.2011 6

Turvemaiden uudistusalojen testiaineisto Yhteensä 131 männyn ja 60 kuusen uudistusalaa ruoho-, mustikka-, puolukka ja varputurvekankailta. Viljelymetsissä valtapituuden maksimi < 5 m, luontaisissa < 10 m. Keskiarvoja havupuulajin ja syntytavan mukaan Puulaji Syntytapa Havaintoja Ikä N H (m) Hdom (m) Ntot Mänty Luontainen 68 8,0 3 309 0,9 2,2 13 500 Kylvö 16 7,3 5 385 0,9 1,8 14 600 Istutus 62 8,1 2 025 1,3 2,2 17 100 Kuusi Luontainen 19 8,6 3 758 0,7 2,1 14 000 Istutus 51 9,2 1 938 1,1 1,8 15 800 15.4.2011 7

Valtapituus turvekankaiden inventointiaineistossa ja Motin puustotunnusmalleilla 15.4.2011 8

Valtapituus turvekankaiden inventointiaineistossa ja Motin vaihtoehtoisilla malleilla 15.4.2011 9

Keski- ja valtapituuden harhat (m) kasvupaikoittain Hdom(H): valtapituus runkoluvulla ja keskipituudella kalibroituna Hdom C: menetelmä C istutetuilla ja muokatuilla kuusen uudistusaloilla 15.4.2011 10

Keski- ja valtapituuden virhevaihtelun hajonnat (m). Hdom(H) valtapituus runkoluvulla ja keskipituudella kalibroituna. Hdom C menetelmä C istutetuilla ja muokatuilla kuusen uudistusaloilla 15.4.2011 11

Keski- ja valtapituuden harhat (m) muokkaustavoittain. 15.4.2011 12

Valtapituuden ennustevirhe lämpösumman suhteen 15.4.2011 13

VT ja Ptkg kasvatus Parkanossa Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti 15.4.2011 14

Yhteenveto: - Motin puustotunnusmalleissa epävarmuutta turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa - Kasvupaikkojen väliset erot ovat kivennäismailla suurempia kuin turvemailla - Kasvupaikkojen Rhtkg/OMT ja Vatkg/CT rinnastukset epäluotettavia - Tyypillisillä Mtkg ja Ptkg kasvupaikoilla Motin ennusteet kohtalaisen luotettavia - Turvemaiden uuden sukupolven aineistot vielä liian nuoria kangasmaiden malleja vastaavien mallien laatimiseksi

Kirjallisuutta: Hynynen, J., Ojansuu, R., Hökkä, H., Siipilehto, J., Salminen, H. & Haapala, P. 2002. Models for predicting stand development in MELA system. Finnish Forest Institute, Research Papers 835, Vantaan Research Center. 116 s. MOTTI-ohjelmisto. http://