Hyvinvointia työstä... myös osatyökykyisille!

Samankaltaiset tiedostot
Yhteistoimijuus ja koordinaatio työhönkuntoutuksessa

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työhyvinvointia työpaikoille

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Hyvinvointia työstä Pirjo Juvonen-Posti 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Kuntoutuspäivät Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Ammattilaisten yhteistyö työhönpaluun tukemisessa

Työhyvinvointi ja johtaminen

Mitä prosesseja työhönkuntoutukseen liittyy, mitä on meneillään? Yksilön ja työyhteisön keinot työssä pysymisen tukena

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa

Hyvinvointia työstä.

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Hyvinvointia työstä. Esimerkki 1

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

Työterveyshuollon välineet työkyvyn tukemisessa. Työterveyslääkäri Visa Kervinen Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen 12.9.

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät Keva Sanna Pesonen

Kunnat ja päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä

Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työterveyshuollon vaikuttavuus

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Valon varhaisen välittämisen malli

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

KEHITTÄMISEN HELMET KÄYTÄNTÖÖN: AURA-KUNTOUTUKSEN SYNTY JA TUHO

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku Kari Haring

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä.. myös osatyökykyisille!

Työterveysneuvottelu eri näkökulmista ja vuorovaikutustilanteena Työterveysneuvottelukoulutus 7.10.2016, Työterveyslaitos, Helsinki Pirjo Juvonen-Posti LL, kun-pd, kuntoutuksen erityispätevyys Vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 2

Työterveysneuvottelu - Työterveysneuvottelussa työterveyshuolto selvittää yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työntekijän mahdollisuuksia jatkaa työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta. (Liira ym. 2012) - Neuvottelun tavoitteena on hakea parasta mahdollista ratkaisua sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. -> neuvottelussa olisi päästävä yhteisesti hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun, miten työterveyshuollon edustaja voi tukea yhteisen ratkaisun syntymistä? 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 3

Työterveysneuvottelusta apua työhönpaluuseen (Karlsson ym. 2010) Työhön suuntautunut interventio työuupumuksen vuoksi sairauslomalla oleville työntekijöille, toteuttajana työterveyshuolto: sisältö: kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta lähiesimiehen haastattelu convergence dialogue meeting (työterveysneuvottelu) -> ratkaisuehdotukset Interventio: ½ pv ryhmäseminaari työstressistä -> erikseen työntekijöille ja esimiehille tulokset: Puolentoista vuoden päästä interventioryhmästä 89 % oli palannut töihin ja kontrolliryhmästä 73 %. Interventioryhmässä paluu 25-100 %, kontrolleilla joko-tai. -> Interventio auttoi niitä palaamaan, jotka ehkä muuten eivät olisi palanneet. 8.3.2016 4 Pir jo

Työterveysneuvottelun set-up Työpaikan henkilöstö Yhteistoiminta Työkyvyn tuen mallit Esimies Työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki, sairausvakuutuslaki, laki yhteistoiminnasta, työsopimuslaki, laki yksityisyyden suojasta, työeläkeja tapaturmalait Työnantajan velvollisuudet > (HR) HYVÄ JOHTAMI(NEN työkyvyn tuen malli Työnte kijä Kuntoutus Työpaikka, Työkaverit, kulttuuri Työterveysh uollon edustaja Laki ja asetus työterveyshuollosta Työterveyshuollon rooli ja tehtävät yksilöllisessä työkyvyn tukemisessa Osaaminen ja toiminta Työtervesyhuoltosopimus Työkyvyn tuen malli 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 5

Miksi työkykyä kannattaa tukea ja työterveysneuvotteluja käydä? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle voi siirtyä ihmisiä, jotka ovat saaneet vähänlaisesti hoitoa, tukea ja kuntoutusta vakavienkin sairauksien jälkeen voi palata työhön ihmiset haluavat usein palata työhön pitkä sairausloma lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä monen mielestä pitkä sairausloma olisi voitu estää ongelmat tiedetään, mutta niihin ei osata puuttua ennakkoluulot ja tiedon puute voivat vaikeuttaa työhön paluuta työ lisää hyvinvointia. työkyvyn tuki vähentää työantajan kustannuksia 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 6

Pikaoppaat parempaan yhteistyöhön Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/ter veytta_ja_tyokykya_pienopas.pdf Työterveysyhteistyöllä vaikuttavuutta työkyvyn tukeen https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/1 27064/Tyoterveysyhteistyo_opas_102015%20% 28002%29.pdf?sequence=1 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 7

Työpaikan arkiset toimet tukevat työhön paluuta (Liira J., ym. 2012) Esimiehen yhteydenpito sairauspoissaolon aikana työntekijään ja työjärjestelyt voivat edistää masennusoireista kärsivän työntekijän työhön paluuta. Työajan joustomahdollisuudet nopeuttavat työhön paluuta (Brooker 2001, Johansson 2006, Hultin 2010) Asteittainen, osa-aikaiseen työhön paluu lisää työntekijän mahdollisuuksia palata aikaisempaan työhönsä täysaikaisesti (Høgelund 2009) Tuki- ja liikuntaelinoireiset työntekijät, joille tarjotaan mukautettua työtä, palaavat työhön kaksi kertaa nopeammin kuin muut. Menetettyjen työpäivien määrä puolittuu (Krause 1998) Mukautetun työn tarjoaminen nopeuttaa työhön palaamista ja vähentää poissaolokustannuksia (Franche 2005) 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 8

(Pitkittyvän) työkyvyttömyyden ehkäisy nk. 30-60-90 Työpaikat työkyvyn hallintaan (1.1.2011): Työpaikat ja yritykset, jotka ovat laatineet mallin työkyvyn tukeen, saavat 10 % suuremman korvauksen lakisääteisen työterveyshuollon kuluista. Työterveysyhteistyössä (nk. 30-60-90 päivän sääntö, lakimuutokset 1.6.2012) työssä jatkaminen kohteeksi : Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon yli 30 päivän jatkuneet sairauspoissaolot. Työterveyshuollolle mahdollisuus yhteistyöhön Työnantajan on haettava sairauspäivärahakorvauksia Kelasta 60 päivän kuluttua sairauspäivärahakauden alkamisesta. Kelalle mahdollisuus yhteistyöhön Työntekijän työkyky on arvioitava viimeistään 90 päivän kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta. Kuntoutukselle mahdollisuus yhteistyöhön 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 9

Pitkittyvä poissaolo tunnistetaan työterveyshuolloissa varhemmin. 90 päivän tapaukset vuonna 2014 (Kela, 2015, Terveysosasto, Työkykyryhmä) Yhteensä 33 472 Joista lausuntoa ei saatu 5 490 (16,4%) Lausuntoa odotetaan 566 Kela pyytänyt lausuntoa Kaikkiaan 13 355 Saatu 10 845 Ei saatu 1 944 Odotetaan 566 Tieto lausunnosta tallennettu jo ennen 90 pv täyttymistä Kaikkiaan 20 117 (60 %) Lausunto saatu 16 571 Lausuntoa ei toimiteta 3 546 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 10

8.3.2016 11 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos

Lakimuutoksen työuravaikutukset vähäisiä julkisella ja yksityisellä sektorilla Työhön paluu pitkän työkyvyttömyyden jälkeen aikaistui hieman ja työssäolopäivät lisääntyivät vuonna 2012 tapahtuneiden sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutosten jälkeen. (Halonen ym. 2015) Halonen JI, Solovieva S, Pentti J, Kivimäki M, Vahtera J, Viikari-Juntura E. Effectiveness of legislative changes obligating notification of prolonged sickness absence and assessment of remaining work ability on return to work and work participation: a natural experiment in Finland. Occupational and Environmental Medicine 2015 Oct 13. doi: 10.1136/oemed-2015-103131. [Epub ahead of print] Sairauspoissaolot olivat vähentyneet vain vähän 30 sairauspäivärahapäivän seurtantakohdassa. (Halonen ym. 2016). Halonen JI, Viikari-Juntura E,Martimo K-P, Laaksonen M, Virta LJ Hiljanen I, Autti-Rämö I, Lallukka T, Solovieva S. Work Disability Prevention and Integration 2016, Amsterdam 25.-28.9.2016. https://www.eventureonline.com/eventure/public/publicabstractview.form?id=283689&congressid=10234&from=result 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 12

Tutkimusaineistoesimerkki: Pirjo Juvonen-Posti, Matti Joensuu, Arto Reiman, Tiina Heusala, Esa-Pekka Takala, Guy Ahonen Työkykyjohtaminen- johdettua yhdessä tekemistä. TAPAUSTUTKIMUS KÄYTÄNNÖN JOHTAMISMENETTELYISTÄ JA TALOUDELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA KUNNALLISESSA LIIKELAITOKSESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/docu ments/tyokykyjohtaminen.pdf 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 13

8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 14

Johtamisen strategiseen keskiöön työn muokkaus ja jäljellä oleva työkyky (Juvonen-Posti ym. 2014 Työkykyjohtaminen- johdettua yhdessä tekemistä, TTL verkkojulkaisu) Käyttöön otetut toimintamallit:..vaihtoehdot, kun työkyky muuttuu.. Kaikkien esimiesten on toimittava sovitusti, mutta esimiestä ei jätetä yksin. Kohdeliikelaitos on selvillä henkilöstönsä tilanteessa. Kohdeliikelaitos varautuu vuosittain toiminnan suunnittelussa ja taloudellisesti siihen, että osan henkilöstöstä työkyky muuttuu (tuotannonmenetys). Työnmuokkauksen yhteydessä tarkastellaan (tilattua) työtä, sen tuottamisen työprosessia ja lähityöyhteisöä ja suhteutetaan sitä jäljellä olevaan työkykyyn. Johtamislinjaus 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 15

Työkyvyn tuen toimintamallit suomalaisilla työpaikoilla (Työ ja terveys Suomessa 2012, TTL) Varhaisen tuen malli % On 40 Ei ole 24 En tiedä 34 En osaa sanoa 3 Yhteensä 101 Työkyvyn tuen malli % On 34 Ei ole 26 En tiedä 38 En osaa sanoa 3 Yhteensä 101 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 16

Työterveyshuollon tehtävät yksilöllisessä työkyvyn tukemisessa (Juvonen-Posti ym. 2015) 03.12.15 Työterveyslaitos Pirjo Juvonen-Posti www.ttl.fi 17

Tutkimusaineistoesimerkki: Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus (Seppänen- Järvelä ym. 2015) - Seppänen-Järvelä (toim.) Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Arviointitutkimus työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisesta vaiheesta. Kela, 2014. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 84. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135980 - Seppänen-Järvelä ym. toim. Yksilöllisesti räätälöity ja työhön kytketty. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus. Kela, 2015, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 139. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156981 - Juvonen-Posti ym. Työterveysyhteistyö kuntoutumisen mahdollistajana. Kuntoutus 3/2015. - Seppänen-Järvelä ym. Yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen tapaustutkimus. Kela, 2015, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 141. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/158749 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 18

Yhteistyön areenat 8.3.2016 19 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos

TK2-hankkeessa toteutunut työterveysyhteistyö kuntoutujaryhmittäin 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 20

Kuntoutumista tukeva työterveysyhteistyö vaihteli Työterveysyhteistyössä ollaan vaihtelevasti selvillä henkilöstön tilanteesta ja kuntoutustarpeesta. Kriittisiä vaiheita näyttävät olevan henkilöhallinnon asiantuntijan vaihtuminen ja /tai työterveyshuollon palvelutuottajan vaihtuminen. Vaikka henkilöstöhallinto oli aktiivinen, ei se kuitenkaan tarkoittanut, että kaikki esimiehet olisivat olleet valmiita yhteistoimintaan. Työterveyshuoltoyksiköiden ja siellä toimivien jäsennystä aktiivisesta roolista ja toiminnasta työkyvyn tukemisen koordinaatio- ja seurantatehtävässä tulee edelleen kehittää. 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 21

Kuntoutumisen järjestelmän piirteitä (Juvonen-Posti ym. 2015 (käsikirjoitus); ilmestyy teoksessa:kuntoutuminen (Duodecim) Työikäisten kuntoutusjärjestelmä koostuu useista kuntoutuksen järjestäjistä ja toteuttajista. Työikäisten kuntoutuksen osajärjestelmät muuttuvat jatkuvasti, ja nämä muutokset muovaavat kuntoutusjärjestelmän kokonaisuutta Työpaikan toimet ovat ensiarvoisia työikäisten työkyvyn tukemisessa sekä riskien ja ongelmien käsittelyssä, ja työterveyshuollon tehtävät ulottuvat työkyvyn ongelmien ehkäisystä niiden selvittelyyn, ratkaisemiseen ja seurantaan. Kuntoutuksen tavoitteet, siihen pääsyn kriteerit ja sisältö vaihtelevat eri osajärjestelmissä, ja järjestelmä mahdollistaa väliinputoamiset. (Työ)terveydenhuollossa on tunnettava eri järjestelmiin pääsyn kriteerit ja (työ)terveydenhuollon seuranta tärkeä väliinputoamisten estämiseksi 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 22

Kestävä kuntoutumisen tuki (Juvonen-Posti ym. 2015 (käsikirjoitus)) varhainen kuntoutustarpeen tunnistaminen työntekijän/kuntoutujan/asiakkaan osallistumismahdollisuuden tarjoaminen, moniammatillisella kuntoutussuunnittelu monialainen kuntoutusyhteistyö sekä kuntoutumisen riittävän pitkäaikaisella seuranta. Työterveyshuollossa kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutuksen ohjaus, koordinointi ja seuranta tulee ulottaa kaikkien työterveyshuoltosopimusasiakkaiden henkilöstöön. 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 23

Työterveyslaitos ja Tampereen yliopisto: Työterveysneuvottelu työhönpaluun tuessa- Miksi tutkia työterveysneuvottelua? Kirjavat neuvottelukäytänteet erilaisia yhteistyönmuotoja eri tilanteissa Yhteistyön käytänteet ja rakenteet, joiden avulla: Tasapuolinen osallistuminen Oikeusturva Päätöksenteko, johon kaikki voivat sitoutua Jännitteinen tilanne - Osallistujien erilaiset asemat ja keskinäiset suhteet - Arkaluonteiset sisällöt - Mahdollinen kritiikkinä kokeminen (esimies, alainen) - Useat osallistujat, joilla erilainen ymmärrys tavoitteista ja agendasta - Epäselvä vastuiden ja tehtävien jako Tutkittu tieto tilanteeseen sopivista neuvottelukäytänteistä 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 24

Tutkitaan: Miten työterveysneuvottelu toimii työhönpaluun tuen suunnittelun ja seurannan välineenä? Millaisen neuvotteluprosessin kautta työhönpaluuseen liittyvät ratkaisut neuvottelun kuluessa tehdään? Millä tavoin neuvottelun eri osapuolet osallistuvat päätöksentekoon? Mistä työterveysneuvotteluissa puhutaan? Osallistujien kokemukset neuvottelun onnistumisesta? 8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 25

8.3.2016 Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitos 26

Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos