Liiketoimintasuunnitelma

Kokkolan Iltasairaala Oy:n Liiketoimintasuunnitelma Kokkola Pro Lex Oy/ VT Tapani Turpeinen, HTM Pekka Kälkäjä Päivitys 15.4.2013

1 1 TAUSTATIETOA... 6 1.1 RAKENTEELLISET MUUTOKSET TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ... 6 1.2 OLEMASSA OLEVIA YHTIÖMUOTOISIA TOIMIJOITA... 7 1.2.1 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkeskus Oy... 7 1.2.2 HYKS- instituutti Oy... 7 1.2.3 Ruotsin vårdval... 8 1.2.4 Moorfields Eye Hospital, Lontoo... 8 1.2.5 HYKSin Oy... 9 2 YHTIÖN PERUSTIEDOT... 10 2.1 YHTEISYRITYS... 10 2.2 LIIKEIDEA... 10 2.3 MISSIO... 10 2.4 VISIO... 11 2.5 ARVOT... 11 3 ILTASAIRAALAN JOHTO JA ORGANISAATIO... 12 3.1 OMISTUS... 12 3.2 ORGANISAATIO... 12 3.3 HENKILÖSTÖ... 12 3.4 STRATEGISET KUMPPANIT... 13 4 TUOTE- JA PALVELUKUVAUS... 15 4.1 PALVELUKONSEPTI... 15 4.2 YHTIÖN TARJOAMAT PALVELUT... 16 4.2.1 Radiologia... 17 4.2.2 Laboratoriopalvelut... 17 4.2.3 Päiväkirurgia... 17 4.2.4 Ortopedia... 18 4.2.5 Kliiniset tutkimukset... 19 5 TOIMIALA JA MARKKINAT... 20 5.1 TERVEYSMARKKINOIDEN KEHITYS... 20 5.2 TILANNE KESKI- POHJANMAALLA... 22 5.3 MARKKINAN KOKO... 24 5.4 KILPAILIJA- ANALYYSI... 24

2 5.4.1 Keski- Pohjanmaa... 24 5.5 AVAINASIAKKAAT JA NIIDEN PROFIILIT... 25 5.5.1 Itse maksavat potilaat... 25 5.5.2 Vakuutusyhtiöiden korvaamat hoidot ja palveluseteliasiakkaat... 26 5.5.3 Kuntayhtymien tilaamat hoidot... 26 5.5.4 Ulkomaalaiset asiakkaat... 27 6 YHTIÖN STRATEGIAT... 28 6.1 KILPAILUSTRATEGIA (DIFFEROINTI ELI KILPAILUEDUT)... 28 6.1.1 Ihmisläheisyys... 28 6.1.2 Kuntoutusosaaminen... 28 6.1.3 Imago... 28 6.1.4 Yhteistyöverkostot... 29 6.1.5 Palvelujen saatavuus ja nopeus... 29 6.1.6 Henkilöstö... 29 7 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA... 30 7.1 LUVAT... 30 7.2 VAKUUTUKSET... 30 7.3 TILAT... 30 7.3.1 Tilojen käytön edellytykset... 30 7.3.2 Tilojen ja laitteiden vuokraaminen... 31 7.3.3 Palveluiden hinnoittelu... 32 7.4 KILPAILUNEUTRALITEETTI... 33 7.5 TIETOTEKNISET RATKAISUT... 34 7.5.1 Tausta... 34 7.5.2 Tietojärjestelmät... 35 7.5.3 Potilastietojärjestelmä... 35 7.5.4 Laskutus... 36 7.5.5 Henkilöstöhallinnon sovellukset... 36 7.5.6 Tietokoneet ja tietoliikenne... 37 7.5.7 Tietoturva... 39 7.5.8 Ylläpito... 39 7.5.9 Viestintäratkaisut... 39 8 TALOUS JA RAHOITUS... 40 8.1 Liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden kehitys... 40 8.2 Tuloslaskelmaennuste... 41

3 8.3 Yritysjärjestelyissä tarvittava rahoitus... 42 9 LAATUSUOSITUKSET... 44 10 RISKIEN HALLINTA... 44 10.1 HENKILÖSTÖRISKIT... 44 10.2 ASIAKASRISKIT... 45 10.3 TOIMINNALLISET RISKIT... 45 10.4 MUITA HUOMIOITAVIA RISKEJÄ... 46

4 Tiivistelmä Suomen keski- ja pohjoisosissa asuvat joutuvat hakemaan useiden lääketieteen eri- koisalojen palveluja alueidensa ulkopuolelta. Alueilla on riittämättömästi yksityistä palvelutuotantoa, ja monien terveyspalvelujen osalta puuttuu aito kilpailu. Investointi- päätökset julkisiin ja yksityisiin terveydenhuollon tiloihin ja laitteisiin ruuhka- Suomen ulkopuolella johtavat alhaiseen käyttöasteeseen ja taloudelliseen tehottomuuteen. Lääkäreiden ja hoitajien rekrytointivaikeudet pakottavat etsimään uusia rakenteita ja toimintatapoja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen. Iltasairaala kytketään tiiviis- ti sosiaali- ja terveysalaa edustavien oppilaitosten toimintaan siten, että sairaala toimii sekä suomalaisten että ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelupaikkana. Iltasairaalatoi- minnan avulla voidaan myös parantaa oppilaitosten henkilöstön osaamistasoa. Iltasai- raala voi toimia myös sosiaali- ja terveysalan yrityshautomona. Iltasairaala tarjoaa alueen asukkaille monipuolisia terveyspalveluita kustannuste- hokkaasti. Palveluita tarjotaan jo olemassa olevassa toimintaympäristössä vuokraamal- la tilat, laitteet ja tarvikkeet käypään hintaan julkiselta palveluntuottajalta. Alueellinen tasa- arvo yksityisten palveluiden saatavuuden suhteen lisääntyy ja alalle syntyy aitoa kilpailua. Samalla helpotetaan myös uusien osaajien rekrytointia. Iltasairaalan palve- lukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilö- kuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, esim. keskussairaaloista. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille ja alueen kunnille sekä kuntayhtymille. Iltasairaala Oy luo uuden toimintamallin julkisen terveydenhuollon tarpeisiin ra- kennettujen tilojen ja laitteiden hyödyntämiseksi palvelutuotannossa. Tavoitteena on perustaa yritys, jonka toiminta- ajatuksena on tarjota lääkärin vastaanottotoimintaa, polikliinisia tutkimuksia ja toimenpiteitä, laboratorio- ja röntgen- tutkimuksia, päiväki- rurgisia toimenpiteitä sekä työterveyspalveluita. Toiminta tapahtuisi olemassa olevissa terveydenhuoltoa tarjoavissa tiloissa julkisen sektorin aukioloaikojen ulkopuolella. Uu- den yrityksen perustaminen luo luotettavan yhteistyökumppanin tilojen ja laitteiden

5 omistajalle. Toimiminen vuokralla terveydenhuollon tarpeisiin rakennetuissa julkisissa tiloissa helpottaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön asiantuntemuksen tehokasta käyttöä. Palvelujen tuotannossa käytetään valtakunnallisesti hyväksyttyjä hoitosuosi- tuksia ja käytäntöjä. Palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi.

6 1 Taustatietoa 1.1 Rakenteelliset muutokset terveydenhuoltojärjestelmässä Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain osin korvaava terveydenhuoltolaki on tullut voimaa 1.5.2011 alkaen. Terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset ovat jääneet ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Tämän lisäksi val- mistellaan julkisen terveydenhuollon organisaatioiden uudistamista. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa markkinoilla. Lainsäädäntöuudistus- ten perimmäisenä tarkoituksena on lisätä potilaan valinnanvapautta ja parantaa palve- lujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Sairausvakuutuslain muutos astui voimaan 1.3.2011 määräaikaisena. Lakimuutok- sen tarkoituksena on laajentaa sairausvakuutuksen sairaanhoitokulujen korvaaminen koskemaan myös yksityisen julkisissa tiloissa tuottamaan terveydenhuoltoon. Lakimuu- toksen perusteella korvausta ei kuitenkaan suoriteta julkisyhteisön kokonaan omista- malle yhtiölle, vaan julkisen terveydenhuollon tiloissa toimivalla yhtiöllä pitää olla yksi- tyistä omistusta vähintään 25 %. Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivi- semmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista. Tuleva terveydenhuoltolaki painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ohentamista ennen kaikkea siten, että erikoislääkäripalvelut saataisiin pe- rusterveydenhuoltoon.

7 1.2 Olemassa olevia yhtiömuotoisia toimijoita 1.2.1 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tekonivelsairaala Coxa Oy Ja Sydänkes- kus Oy Tekonivelsairaala Coxa on vuonna 2002 perustettu terveydenhuoltoalan pilottiyri- tys. Yrityksen perustamisen taustalla on ollut tavoite keskittää tekonivel leikkaukset yhteen paikkaan. Aikaisemmin Pirkanmaalla leikkaukset tehtiin viidessä eri sairaalassa. Coxan myötä Pirkanmaalla ei leikkausjonoja ole ja potilaan pääsy lähetteestä leikkauk- seen kestää 3 4 kuukautta. Coxan suurin omistaja on Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.. Coxa keskittyy fokus- sairaala mallillaan yhteen kapeaan erikoisalaan tuottaen laadu- kasta ja kustannustehokasta hoitoa. Coxan liikevaihto vuonna 2009 oli 27,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteiden lukumäärä vuonna 2010 oli yli 3000. Henkilökuntaa yrityksen palveluksessa oli vuonna 2010 133. TAYS Sydänkeskus Oy:ssä diagnostisoidaan ja hoidetaan potilaita, jotka ovat sairas- tuneet äkillisesti tai jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirur- gista selvittelyä ja hoitoa. Yhtiön omistaa kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiö markkinoi palvelujaan paitsi Suomessa, myös Venäjällä ja Ukrainassa. 1.2.2 HYKS- instituutti Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ulkopuolisella rahoituksella tehtäviä kliinisiä tutkimuksia hallinnoi HYKS- instituutti Oy, jonka kanssa HUS on tehnyt sopi- muksen palvelujen tuottamisesta HUS:n tiloissa. Yrityksen omistaa Biomedicum Hel- sinki - säätiö, jossa osakkaina ovat HUS, Helsingin yliopisto ja Kiinteistö Oy Biomedicum. Kliinisten tutkimusten toimeksiantaja tekee tutkimuksen suorittamisesta HUS:n tiloissa sopimuksen HYKS- instituutti Oy:n kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnan osalta tut- kimushenkilökunta on tutkimuksen suorittamisen osalta palvelussuhteessa HYKS-

8 instituutti Oy:öön, joka maksaa erillissopimuksen perusteella tutkimuskustannuksista suoriteperusteisen korvauksen HUS:lle. Tutkimushenkilöstön palkat maksetaan suo- raan HYKS- instituutti Oy:stä. HYKS- instituutti Oy huolehtii myös tutkimuksen talous- seurannasta. 1.2.3 Ruotsin vårdval Ruotsissa vastuu terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta jakaantuu valtion, maakä- räjien ja kuntien kesken. Maakäräjät ja kunnat voivat päättää melko itsenäisesti miten terveydenhuolto ja sairaanhoito alueella järjestetään. Maakäräjillä on oikeus verottaa asukkaitaan terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Verotulojen lisäksi maakäräjät saavat valtionavustusta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Ruot- sissa tuli vuoden 2008 alussa voimaan laki valinnanvapaudesta terveyspalveluissa. Maakäräjät maksavat hoidosta saman verran riippumatta, saako potilas hoidon yksityi- seltä tai julkiselta. Vårdval järjestelmässä potilaalle annetaan oikeus valita palvelun tuottaja niiden palvelun tuottajien joukosta, jotka viranomainen on hyväksynyt. Asuk- kaan valintaa ei saa rajoittaa maakunnan sisällä. Keskeinen osa mallia on korvausjärjes- telmä, jossa raha seuraa potilasta, ts. maksu palvelun tuottajalle perustuu potilaan valintaan ja on yhtä suuri kaikille tuottajille. 1.2.4 Moorfields Eye Hospital, Lontoo Englannin National Health Service (NHS) on yksi maailman tunnetuista julkisia ter- veydenhuoltopalveluja tuottavista järjestelmistä. Sen sisällä toimii yritysmuotoisia yk- siköitä. Esimerkiksi Moorfields Eye Hospital NHS Foundation Trust on yksi maailman johtavista silmäsairaaloista sekä kliinisen hoidon että tutkimuksen saralla. Sairaalan päätehtävä on hoitaa julkisesti rahoitettuja NHSpotilaita. Tämän lisäksi sairaalalla on kolme kaupallista yksikköä: Moorfields Private, Moorfields Pharmaceuticals ja Moor- fields Eye Hospital Dubai. Moorfields Eye Hospitalin kokonaistuotot olivat vuonna 2009

9 126 miljoonaa, josta Moorfields Privaten osuus oli 10 miljoonaa. Moorfields Private tarjoaa kaikkia silmäsairaanhoidon palveluja. Potilas maksaa itse tai hänellä on yksityi- nen sairauskuluvakuutus. Merkittävä osa potilaista on ulkomailta. Palveluihin kuuluu sekä erittäin vaativat erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot, että kosmeettinen ja refraktiivinen silmä- ja plastiakirurgia. Yksityispotilailla on erilliset tilat ja parempi perushotellipalvelu. Ainakin varsinaisen silmäkirurgian osalta leikkaussalit ovat talon normaalit salit, ja leikkaukset suoritetaan pääosin iltaisin työajan jälkeen talon henkilökunnalla. Hoitava lääkäri tuo potilaan taloon eli asiakas varaa ajan haluamalleen hoitavalle erikoislääkärille. Tyypillisesti sil- mäkirurgi tekee yhden illan viikossa töitä Moorfields Private yksikössä. 1.2.5 HYKSin Oy Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri on perustanut erillisiä kliinisiä palveluja tuottavan osakeyhtiön. Yhtiön tarkoitus on tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sellaisil- le asiakasryhmille, joiden palvelutarvetta on vaikea tyydyttää nykyisellä tuotantojärjes- telmällä. HYKSin parantaa sairaanhoitopiirin tilojen ja laitteiden käyttöastetta sekä sitouttaa terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitopiirin kautta tapahtuvaan palve- luntuotantoon. HYKSin on Iltasairaalan kanssa hyvin samantyyppinen toimija.

10 2 Yhtiön perustiedot 2.1 Yhteisyritys Iltasairaala tulee olemaan osakeyhtiömuotoinen yksityinen yritys, jonka omista- juutta tarjotaan yksityisille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille sekä alueen kunnille, kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistajuuden pääpaino tulee kuitenkin olemaan yksityisellä puolella. Lainsäädännön asettama minimi yksityisomistukselle on 25 %, jotta yritys katsotaan yksityiseksi sairaanhoitokorvauksia varten. 2.2 Liikeidea Iltasairaalan liikeideana on tarjota alueen asukkaille monipuolisia terveyden- huoltopalveluja. Toiminta tapahtuu jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa vuokraa- malla tilat ja laitteet yksityiseen käyttöön pääasiassa julkisen sektorin aukioloaiko- jen ulkopuolella, eli iltaisin ja viikonloppuisin. Keski- Pohjanmaan alueen riittämättömät julkiset palvelut ja yksityisten palvelun- tuottajien vähäisyys luovat hyvät edellytykset Iltasairaalan toiminnalle. Samalla voi- daan hyödyntää olemassa olevia tiloja ja laitteita, jotka muuten olisivat käyttämättö- minä suuren osan ajasta. 2.3 Missio Iltasairaala on uuden ajan vaihtoehto tehokas palveluntuottaja, jonka korkea- tasoinen osaamisprofiili tukee koko alueen kehitystä ja hyvinvointia. Toiminnalla

11 turvataan hoitoon pääsyä jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin ja turvataan tarvittava osaaminen. Toiminta- ajatuksena on tehostaa julkisten tilojen käyttöä ja parantaa palvelujen saatavuutta alueilla, joissa sille on aitoa tarvetta. 2.4 Visio Iltasairaala on olla palveluillaan kansallisen osaamisen kärkitoimija valituilla asiakassegmenteillä ja sen tavoite on kehittyä osaamiseltaan ylivertaiseksi julkisen ja yksityisen palveluntuottamisen toimintamalliksi 2016 mennessä. 2.5 Arvot Iltasairaalan toimiessa Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu- kuntayhtymä Kiurun tiloissa, noudatetaan samoja arvoja kuin Kiurun omassa toi- minnassa. Kiurun perusarvoiksi on määritelty: - ihmisarvon kunnioittaminen, - oikeudenmukaisuus sekä - hyvinvointi ja terveys. Toiminnallisina arvoina ovat: - innovatiivisuus, - yrittäjyys, - omatoimisuus ja vastuullisuus sekä - vaikuttavuus.

12 3 Iltasairaalan johto ja organi- saatio 3.1 Omistus Iltasairaalan omistus tulee jakaantumaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteisomis- tukseen. Yrityksen omistajuutta tarjotaan yksityisille henkilöille, yrityksille, Iltasairaalan työntekijöille, alueen kunnille sekä kuntayhtymille ja vakuutusyhtiöille. Omistuksessa on otettava huomioon lain asettamat vaatimukset. Jotta yritystä pidetään yksityisenä palveluntuottajana, on omistuksesta vähintään 25 % oltava kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolella. Tämä tulee varmuudella toteutumaan ja alkuvaiheessa omistajuus on selkeästi yksityispainotteinen. Omistajuus tulee selvittää tarkemmin heti seuraavassa vaiheessa. Omistuspohjan tulee säilyä selkeänä ja mahdollisimman yksinkertaisena. 3.2 Organisaatio Alkuvaiheessa Iltasairaalan johtoon palkataan osa- aikainen toiminnan vetäjä, vas- taanottosihteeri, osa- aikainen sairaanhoitaja sekä pääosin osa- aikaisia lääkäreitä. 3.3 Henkilöstö

13 Iltasairaalan palvelukseen tullaan rekrytoimaan erikoislääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilökuntaa pääosin alueilla nykyisin toimivista terveydenhuoltoalan organisaatioista, erityisesti keskussairaalasta. Strategiset kumppanit Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Jokilaakson yhteistoiminta- alue Pietarsaaren kaupungin yhteistoiminta- alue Kuntayhtymä Selänne Iltasairaalan kumppanien joukko muodostuu valmistelutyössä mukana olleista ta- hoista, sekä mahdollisista yhteistyötahoista jatkovalmistelun aikana. Merkittävin kumppani on Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru, jon- ka tiloissa Iltasairaalan on tarkoitus tuottaa palvelujaan. Kiurun alla toimii peruspalve- luliikelaitos Jyta, jonka yhteistoiminta alue muodostuu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammen ja Vetelin kunnista. Pietarsaaren kaupunki on toiminut vuoden 2010 alusta Pietarsaaren, Luodon, Uu- denkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana. Pe- rusterveydenhuollon avohoito ja yleislääketieteen osasto, suun terveydenhuollon eri vastaanotot, mielenterveyshuollon vastaanotto ja päiväosasto, lähierikoissairaanhoi- don osastot ja poliklinikat sekä hoidon tukitoiminnot, kuten röntgen, laboratorio ja terapeutit, muodostavat yhdessä kokonaisuuden joka tarjoaa laajan terveydenhuolto- palvelujen kirjon seudun asukkaille. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on 1.1.2008 toimintansa aloittanut puitelain vaa- timukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kau- pungeille Pohjois- Pohjanmaalla. Väestöpohja Kallion alueella on n. 32 700 asukas-

14 ta. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosi- aali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaan- hoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien antamat tehtävät. Peruspalvelukuntayhtymä Selänne on Haapajärven ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kärsämäen ja Reisjärven kuntien perustama kuntayhtymä, joka on aloittanut toimin- tansa vuoden 2010 alusta. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen tehtävänä on tuottaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön turvallisuuden tukemiseksi

15 4 Tuote- ja palvelukuvaus 4.1 Palvelukonsepti Asiakas - näkökulma Yhtiö kehittää asiakkaiden tarpeita vastaavan, sopivan uuden toimintamallin. Toi- minnan lähtökohtana on tuottaa asiakkaille palveluja kustannustehokkaasti, markki- naehtoisesti ja läpinäkyvästi. Prosessit - näkökulma Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on prosessien tehokas toiminta niin, että sairaalahoitoon jäävien osuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Iltasairaalan palve- lukonsepti kohdennetaan sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voidaan suorittaa mahdolli- simman pitkälle yhden päivän aikana. Tarjonta kattaa kaikki erikoissairaanhoidon pal- velut liiketoimintastrategiassa päätetyllä tavalla. Henkilöstö - näkökulma Laaja palvelutuotanto toimii samalla houkuttimena uusia rekrytointeja ajatellen. Palvelujen valintaan vaikuttaa henkilöstön kiinnostus, palveluiden kysyntä ja tarve. Alustavien tietojen mukaan monen erikoisalan henkilöstöllä on kiinnostusta Iltasairaa- lan toimintaan. Talous näkökulma Iltasairaala Oy:n tulot muodostuvat asiakkaille myytävien suoritteiden myyntitu- loista. Palveluiden hinnoittelun perusteista päättävät yhtiön hallitus ja operatiivinen

16 johto. Yhtiö toimii taloudellisesti kannattavasti ja kulloisetkin tulostavoitteet asetetaan omistajaintressi huomioiden markkinalähtöisesti. Iltasairaalan toiminnan järjestäminen tukeutuu Keski- Pohjanmaan sairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun toimintaan ja henkilöstöön. Yhtiön liiketoiminta ei vaikeuta Kiurun omien potilaiden hoitoa, eikä vaikuta muutenkaan sairaanhoitopiirin omaan toimintaan. Palvelut mitoitetaan todennäköisen tai toteutuvan kysynnän mu- kaan. Palvelutoiminnan käynnistäminen toteutetaan siten, että alkuvaiheessa pilotoi- daan valituilla palveluilla. Palvelujen tarjonta järjestetään niin, että palvelut on helposti lähestyttävissä, ne ovat ostajan ja työntekijän kannalta houkuttelevia. 4.2 Yhtiön tarjoamat palvelut Palvelukonsepti jakautuu seuraavasti: Radiologia Laboratorio palvelut Päiväkirurgia Ortopedia Kliiniset tutkimukset Kardiologit: suoritteiden laatu, määrä ja hinta selvitetään, vastaanotot: klo 16.00 jälkeen arkipäivinä ja lauantaisin Korvalääkärit: suoritteiden laatu, määrä ja hinta selvitetään, asiakkuudet: Kallio peruspalvelukuntayhtymä: (esim. kaihileikkaukset), vastaanotot klo 16.00 jälkeen arkipäivinä ja lauantaisin

17 Yleislääketiede: suoritteiden laatu, määrä ja hinta selvitetään, vastaanotot klo 16.00 jälkeen arkipäivinä ja lauantaisin Potilashotelli: Asiakkuudet voidaan toteuttaa Iltasairaala Oy:n kautta. Si- sällytetään suunnitelmaan optiona, jonka toimeenpanosta päätetään myöhemmin. Potilashotelli tukeutuu sairaalan ruokahuoltoon, siivouk- seen. Tukipalvelut: tukipalveluista vastaava operatiivinen henkilö etsitään läh- tökohtaisesti Kiuru kuntayhtymän sisältä. Sisäinen ja ulkoi- nen viestintä: web-, sähköpostit ym. tukeudutaan Kiurun palveluntuottajiin 4.2.1 Radiologia Osa sairaanhoitopiirin radiologeista on osakkaana jo alueella toimivissa yksityisissä yrityksissä. Tämä ei kuitenkaan selvitysten pohjalta ole este ja kiinnostusta lähteä mu- kaan Iltasairaalan toimintaan on olemassa. 4.2.2 Laboratoriopalvelut Iltasairaalan hankkimat laboratoriopalvelut tulee selvitettäväksi NordLab liikelai- toskuntayhtymältä. 4.2.3 Päiväkirurgia Päiväkirurgian palveluja Iltasairaala tarjoaa valituille asiakasryhmille. Oman osan toiminnasta luo sairaanhoitopiirin jäsenkuntien ulkopuolella olevien tahojen ostamat

18 palvelut. Tällainen potentiaalinen taho on esimerkiksi selvityksessä mukana oleva Pe- ruspalvelukuntayhtymä Kallio. Suunnitelmissa on tuottaa Kallion palveluseteliasiakkail- le kaihileikkauksia ja muut mahdolliset palvelut selvitetään jatkossa Kallion kanssa. Iltasairaalan päiväkirurgiseen leikkaustoimintaan tulevat potilaat ovat läpikäyneet normaalin erikoissairaanhoidon toimenpiteiden aiheen arvioinnin, jossa noudatetaan valtakunnallisia leikkausindikaatioita ja/tai hoito on lääketieteellisesti vaikuttavaa. Po- tilaat on asianmukaisesti tutkittu ja arvioitu päiväkirurgiaan sopiviksi joko normaalina kuntayhtymän toimintana tai sitten Iltasairaala Oy:n palveluihin alun perin lähetettyinä potilaina. Iltasairaala Oy:n päiväkirurgiseksi potilaaksi tuleva käy läpi samat rutiinit kuin tavanomainen kuntayhtymän päiväkirurginen potilas. Päiväkirurginen hoitotapahtuma on lääketieteelliseltä sisällöltään ja laatukriteereiltään yhtäläinen Kiurun vastaavien hoitotapahtumien kanssa. Päiväkirurgiseksi tarkoitetuista potilaista pieni osa yöpyy ennalta suunnittelematta sairaalassa. Leikkauksen jälkeisen komplikaation vuoksi tutkittavaksi tai hoidettavaksi jää myös pieni osa potilaista. Näiden potilaiden hoito tapahtuu samoilla kriteereillä kuin kuntayhtymän potilaiden kohdalla. Hoitava Iltasairaala Oy:n lääkäri sopii sillä het- kellä päivystys- tai virkavastuussa olevan Kiurun lääkärin kanssa miten toimitaan. Kai- kissa tapauksissa (yön yli sairaalaan otettavat, komplikaatioiden vuoksi uudelleen tut- kittavat tai hoidettavat potilaat) kustannusvastuu on Iltasairaala Oy:n, ja tämä huomi- oidaan Iltasairaala Oy:n ja Kiurun välisissä sopimuksissa. 4.2.4 Ortopedia Ortopedia ja siihen liittyvät kuvantamiset ovat herättäneet kiinnostusta sairaanhoi- topiirin henkilöstössä. Tämän pohjalta ortopedia on varteenotettava palvelumuoto toiminnan käynnistyttyä.

19 4.2.5 Kliiniset tutkimukset Iltasairaalan toiminnan kannalta merkittävän osan voivat muodostaa tavanomaiset polikliiniset vastaanotot. Palvelut kohdentuvat kaikille asiakasryhmille maksajatahosta riippumatta.

20 5 Toimiala ja markkinat 5.1 Terveysmarkkinoiden kehitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamien tilastojen mukaan julkisen tervey- denhuollon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vuonna 2008 oli 7,4 miljoonaa. So- maattisilla erikoisaloilla oli käyntejä yhteensä noin 5,9 miljoonaa ja psykiatrian erikois- aloilla noin 1,5 miljoonaa. Käynnit ovat lisääntyneet 20 prosentilla vuodesta 2000. Kuva 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit 2000 2008. 1 1 Erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön avohoito 2008 Öppenvård inom specialiserad sjukvård och mentalvårdsarbete 2008 Tilastoraportti Statistikrapport 24/2009, 11.12.2009 Suomen virallinen tilasto, Terveys 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

21 Eniten erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli sisätautien, aikuispsykiatrian ja ki- rurgian erikoisaloilla. Kuten yllä olevasta kuvasta ilmenee, käyntimäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Vuodesta 2000 käynnit kasvoivat suhteellisesti eniten nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla. Yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin Kelan sairaanhoitokorvaustilaston mu- kaan 2,9 miljoonaa kertaa vuonna 2008. Yksityissektorilla erikoislääkärikäyntejä oli eniten silmätautien ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Sairausvakuutuskor- vaukseen oikeuttavat yksityislääkäripalvelujen menot, toimistomaksut mukaan lukien, olivat vuonna 2008 yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä erikoislääkäripalvelujen me- nojen osuus oli 86 prosenttia ja yleislääkäripalvelujen 14 prosenttia. Kokonaisuudes- saan menot kasvoivat reaalisesti 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoista ilmenee, että vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia euroa, joka on 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden jaettuna menot olivat 2 908 euroa, mikä oli 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettu- na menot olivat 8,4 prosenttia. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon koko- naismenot pysyivät ennallaan. Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat eri- koissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. ) käytös- tä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista tervey- denhuoltomenoista. Saman tilaston mukaan, vuonna 2008 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituk- sen osuus oli 74,2 prosenttia (11,5 mrd. ) ja yksityisen rahoituksen osuus 25,8 pro- senttia (3,98 mrd. ). Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli suurin eli 35 prosenttia. Tämä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2007. Valtion rahoi- tusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 24,2 prosenttia. Tämä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2007. Valtion rahoitusosuuden kasvu on jatkunut yhtäjaksoi-

22 sesti vuodesta 2003 alkaen. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2008 yh- teensä 15 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on laskenut lähes yhtäjak- soisesti vuodesta 2000 kääntyen kuitenkin kahtena viime vuonna hienoiseen nousuun. Vuonna 2008 kotitaloudet rahoittivat terveydenhuoltoa noin 3 miljardilla eurolla eli niiden rahoitusosuus menoista oli 19,4 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 53,6 prosenttia oli asiakasmaksuja, 32,6 prosenttia lääkkeiden ja muiden lääkinnällis- ten laitteiden menoja sekä loput 13,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja lääkinnäl- listen tuotteiden hankintakuluja sekä matkakuluja. Työnantajien terveydenhuoltome- nojen rahoitusosuus on ollut koko 2000- luvun vajaa 3 prosenttia. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhtei- söjen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,5 prosenttia vuon- na 2008. Julkisen vallan tavoitteena on paitsi kohdentaa verovaroja terveydenhuoltoon myös säädellä sairaanhoidon sisältöä ja tasapuolista ja tarveperusteista kohdentumista väestölle. Yksityisten palvelutuottajien lisääntyvä markkinaehtoinen toiminta muodos- taa uhan tasa- arvoista palvelujen saantia ylläpitävälle julkiselle terveydenhuollolle. Jos terveydenhoitoon päätyvän verovaroista riippumattoman rahan määrä kasvaa ja kana- voituu pääosin yksityiseen terveydenhoitoon, vaikeuttaa yksityisen sektorin saama rakenteellinen palkkaetu julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä. 5.2 Tilanne Keski- Pohjanmaalla Yksityisten palvelujen käyttö on Keski- Pohjanmaan alueella maan vähäisintä. Ilta- sairaalan tavoitteena on täydentää olemassa olevia julkisia palveluja. Toiminta sopii hyvin tilanteisiin, joissa sairaanhoitopiirin kapasiteetti ei riitä ja tarvitaan lisäkapasi- teettia näiden ylivuototapausten hoitoon.

23 Kuva 1 Kuva 2. Käynnit yksityisissä terveyspalveluissa ja niistä lääkärikäynnit maakunnit- tain asukasta kohti vuonna 2007 Vuonna 2007 Keski- Pohjanmaalla oli yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia kokonaisuudessaan 43 kappaletta. Nämä jakaantuivat siten, että laboratoriotoimintaa oli 2 yksikössä, lääkärin vastaanottoa 11 yksikössä, röntgentoiminta 1 yksikössä, lää- kinnällistä kuntoutusta 21 yksikössä, työterveyshuoltoon erikoistuneita 8 kappaletta sekä hammashuoltoa 3 kappaletta. Viereisissä maakunnissa tilanne oli täysin toinen. Esimerkiksi Pohjanmaalla toimi- paikkoja oli 164 joista lääkärin vastaanottoja 38. Pohjois- Pohjanmaalla kokonaismäärä oli 888 toimipaikkaa ja lääkärin vastaanottoja oli 188 toimipaikassa. Etelä- Pohjanmaan

24 osalta kokonaismäärä oli 225 ja lääkärin vastaanottoja 75 kappaletta. Vaikka maakun- tien väestöpohjassa on suuria eroja, kuvaa tilasto hyvin Keskipohjanmaan tilannetta. 5.3 Markkinan koko Markkinat kattavat koko Keski- Pohjanmaan alueen, jossa yksityisten palvelujen käyttöaste on maan alhaisimpia. Alueella on asukkaita yhteensä noin 71 000, joiden palvelujen saatavuuden parantamiseksi Iltasairaala perustetaan. Keski- Pohjanmaan väestön ennustetaan kasvavan suhteellisen tasaisesti, vuonna 2020 alueen väestö ar- vio on noin 72 000 ja vuonna 2035 ylittyy 75 000 asukkaan raja. Iltasairaalan markkina- alue ulottuu myös Keski- Pohjanmaan ulkopuolelle ja jopa maan rajojen ulkopuolelle. Potentiaalisia asiakkaita on alueen ulkopuolisilla yhteistoiminta- alueilla sekä ulkomaa- laisissa asiakkaissa. 5.4 Kilpailija- analyysi 5.4.1 Keski- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaalla yksityistä palveluntuotantoa käytetään varsin vähän. Alueella toimivia yksityisiä asemia ei paljon ole. Näistä merkittävin Iltasairaalan kannalta on Kokkolassa toimiva Terveystalo Oyj, muita pieniä yksityisiä asemia ovat MedWind Ala- vetelissä sekä Kokkolan lääkärikeskus. Alueella on muutamia työterveyshuoltopalveluja tuottavia yrityksiä sekä yksityinen röntgen. Terveystalo Kokkola Terveystalon Kokkolan toimipiste tarjoaa asiakkailleen seuraavia palveluja: yleislääkärin vastaanotto ja usean eri alan erikoislääkäripalvelut pienkirurgiset toimenpiteet

25 mahalaukun ja suolistonalueen tähystykset kuorsauksen kuumennushoito UUTUUS ihon esteettiset hoidot o ihon kemiallinen kuorinta UUTUUS o juonteiden täyttö(restylane) o Botox- hoidot työterveys laboratoriotutkimukset kuvantamispalvelut o röntgen-, ultraääni-, magneetti- ja mammografiatutkimukset fysioterapia o OMT- terapia MedWInd MedWin on pieni yksityinen asema, joka tuottaa miltei kaikkia yleislääkärin toi- menkuvaan kuuluvia palveluja. Kokkolan lääkärikeskus Kokkolan lääkärikeskus tuottaa erikois- ja yleislääkäripalveluja, laboratoriopalveluja sekä pientoimenpiteitä. Kokkolan Lääkärikeskuksessa tehdään myös polikliinisia toi- menpiteitä ja leikkauksia, joiden jälkeen potilaat pääsevät heti kotiin. Lääkärikeskuk- sessa tehdään myös ryppyjenhoitoa ja liikahikoilun hoitoa botuliinitoksiinilla (Botox) ja ryppyjenhoitoa hyaluronihapolla (Restylane). Lääkärikeskuksessa voidaan poistaa iho- luomia, kasvaimia, arpia sekä ihonalaisia rasvakasvaimia. 5.5 Avainasiakkaat ja niiden profiilit 5.5.1 Itse maksavat potilaat Selkein asiakasryhmä Iltasairaalalle on itse maksavat potilaat. Tämän ryhmän suu- ruuteen vaikuttaa pitkälti palvelun laatu ja hinta. Iltasairaalan palvelut tulevat olemaan

26 laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä, toimintaympäristössä, jossa muuten yksityis- ten palvelujen käyttöaste on matala. Potentiaalisia asiakkaita alueella on, joiden tavoit- tamiseksi Iltasairaala painottaa toiminnassaan hyvää laatua ja kilpailukykyistä hinnoit- telua. Kohderyhmän tavoittamiseksi vaaditaan aktiivista markkinointia ja mainontaa kaikin olemassa olevin keinoin. 5.5.2 Vakuutusyhtiöiden korvaamat hoidot ja palveluseteliasiakkaat Oman osan asiakkaista luo vakuutusyhtiöiden korvausten perusteella hoitoon ha- keutuvat yksityiset henkilöt sekä palveluseteliä käyttävät. Näissä tapauksissa asiakkaan valintaa ohjaa maksavana tahona toimivan tekijän perusvalinnat. Vakuutusyhtiöiden ja palveluseteliasiakkaiden tapauksissa pääpaino on yleensä hinnassa. Hoitaakseen palve- luseteliasiakkaita tulee Iltasairaalan olla kaupungin tai kunnan hyväksymä palvelun- tuottaja. Oman lisän tuo työterveyshuollon kautta jatkotoimenpiteisiin tulevat asiak- kaat, joiden maksajana voi toimia työnantaja. Alueen suuret yritykset voivat olla val- miita maksamaan avainhenkilöiden nopeasta hoitoon pääsystä, sen sijaan että työnte- kijät jonottaisivat pitkään julkisten palvelujen piiriin, jolloin myös sairaslomat pitenisi- vät. 5.5.3 Kuntayhtymien tilaamat hoidot Selvitysten perusteella Iltasairaalan toiminta- alueella on olemassa kuntayhtymiä tai yhteistoiminta- alueita, jotka suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Näiden kautta on odotettavissa ostettavia hoitoja, joista neuvoteltaisiin myöhemmässä vaiheessa tar- kemmin ja määriteltäisiin palvelujen tarve sekä tilaukset. Selvitysvaiheessa mukana ollut Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on osoittanut kiinnostusta palvelujen ostoon. Kallion kautta tulevat asiakkaat ovat palveluseteliasiakkaita jotka hakeutuvat Iltasairaa- laan esimerkiksi kaihileikkaukseen. Myös Pietarsaaren kaupungin yhteistoiminta- alueella on ollut positiivista suhtautumista Iltasairaalan toiminnalle. Samoin kuntayh-

27 tymä Selänne, joka on aikaisemmin ilmaissut Kiurulle kiinnostuksen radiologian suora- ostoihin. Näihin tarpeisiin ei sairaanhoitopiiri ole kuitenkaan kyennyt vastamaan. Ilta- sairaalan toiminnan käynnistämisvaiheessa otetaan yhteyttä kyseisiin tahoihin ja käy- dään neuvotteluja mahdollisista ostoista. 5.5.4 Ulkomaalaiset asiakkaat Iltasairaalan toiminnan kannalta ulkomaalaisten asiakkaiden osuus ei ole merkittä- vä. Sen sijaan selvityksessä mukana olevien tahojen, erityisesti Etelä- Karjalan sairaan- hoitopiirin alueella ulkomaalaiset (pääasiassa Venäläiset) asiakkaat voivat muodostaa yhden, jopa merkittävän asiakasryhmän. Potentiaalia alueelta löytyy ja niin sanotulle terveysturismille riittäisi todennäköisesti kysyntää. Myös Iltasairaalalle ulkomaalaiset asiakkaat voivat muodostaa oman asiakasryhmän, mikäli pystytään jollain tietyllä eri- koisalalla luomaan huipputason hoitoa. Nykypäivänä hyvästä hoidosta ollaan valmiita maksamaan ja laadukkaan hoidon saamiseksi hoidon hakeminen kaukaa kotoa ei ole mitenkään tavatonta.

28 6 Yhtiön strategiat 6.1 Kilpailustrategia (Differointi eli kilpailuedut) 6.1.1 Ihmisläheisyys Iltasairaala tuottaa ihmisläheistä erikoissairaanhoitoa. Toiminnassa kiinnitetään huomiota erityisesti potilaiden hoidon laatuun, hoidon sisältöön, vaikuttavuuteen sekä määrään. Ihmisläheisen hoidon viisi avainaluetta ovat: potilaan ja hänen yksityisyyten- sä ja yhteisöllisyytensä arvostaminen; potilaalle tiedon antaminen ja hänen ottamisen- sa mukaan hoitonsa suunnitteluun; potilaan tunne- elämän huomioon ottaminen; poti- laan fyysisen terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ihmisläheisen hoidon edelly- tysten järjestäminen. 6.1.2 Kuntoutusosaaminen Iltasairaalan kuntoutus voisi toimia yhteistyössä Pietarsaaren Malminsairaalan kanssa, jossa kuntoutus on ollut vahvaa. Malminsairaalassa palvelu on kaksikielistä ja työkielenä on ruotsi. Yhteistyöllä kuntoutusosaamisesta voidaan muodostaa vahva osaamisalue. 6.1.3 Imago Iltasairaalan imago on toimia hyvän palvelun terveydenhuollon edelläkävijänä, jos- ta saa palvelua suurten kaupunkikeskusten lääkäriasemien tapaan. Iltasairaala on alu-

29 eellaan terveyspalveluita täydentävä, kumppanuushengessä toimiva yksikkö, jota il- man saatavilla olevat terveydenhuollon palvelut olisivat merkittävästi suppeammat. 6.1.4 Yhteistyöverkostot Iltasairaalan vahva etu on hyvä yhteistyöverkosto. Toiminnan kannalta yhteistyöta- hoja on käsitelty ja tämän suunnitelman alkuvaiheessa. Verkostoitumalla ja solmimalla hyviä yhteistyöverkkoja Iltasairaala nousee vahvaksi ja tasokkaaksi kansallisen tason osaajaksi. 6.1.5 Palvelujen saatavuus ja nopeus Iltasairaalan palvelujen hyvä saatavuus ja nopea hoitoon pääsy luovat toiminnan kannalta erinomaisen kilpailuedun. Mahdollisimman laajalla tarjottavien palvelujen joukolla on tässä yhteydessä merkittävä vaikutus. Iltasairaalan toiminta järjestetään siten, että voidaan varmistaa palvelujen nopea ja hyvä saatavuus. 6.1.6 Henkilöstö Iltasairaalan palvelukseen tuleva henkilöstä on pääosin keskussairaalasta palkattua henkilöstöä. Tätä kautta muodostuu selkeää etua. Voidaan varmistaa ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saanti. Huomioitava seikka on, että sama henkilöstö pysyy sa- man talon sisällä, siirtyessään päivätyöstä Iltasairaalan palvelukseen. Tämä lisää omal- ta osaltaan sujuvuutta ja henkilöstön motivoituneisuutta.

30 7 Toteuttamissuunnitelma 7.1 Luvat Iltasairaala on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1190) mukainen palveluntuottaja, jonka toimintaa varten on haettava lupa Aluehallintovirastolta. Laissa on määritelty tarkemmin toimintaedellytykset. 7.2 Vakuutukset Iltasairaala Oy on erillinen terveyspalvelujen tuottaja, jolla tulee olla oma potilas- vakuutus. Yksityisenä terveydenhuollon tuottajana se voi ottaa potilasvakuutuksen haluamastaan vakuutusta tarjoavasta vakuutusyhtiöstä. 7.3 Tilat Palveluja tuotetaan jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa ja niiden omistuksissa olevilla laitteilla. Toiminta tapahtuu pääasiassa julkisten tilojen aukioloaikojen ulkopuo- lelle, eli käytännössä iltaisin ja viikonloppuisin. Iltasairaala vuokraisi Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä käyttöönsä tilat ja laitteet käypään hintaan. 7.3.1 Tilojen käytön edellytykset Sairausvakuutuslain 2 luvun 3 on rajoittanut sairausvakuutuskorvausten maksa- mista julkisissa tiloissa toteutetusta yksityisestä sairaanhoidosta. Hallituksen esityksen

31 183/2010 pohjalta lakia muuttiin siten, että kyseinen lain kohta poistetaan. Laki astui voimaan 1. maaliskuuta 2011. Näin ollen julkisissa tiloissa toteutetusta yksityisestä sairaanhoidosta voidaan saada sairausvakuutuskorvaus. Tämä mahdollistaa julkisten tilojen käytön tehostamisen. Ai- kaisemminkaan ei ole ollut olemassa lainsäädännöllisiä esteitä, jotka rajoittaisivat yksi- tyistä toimintaa julkisissa tiloissa (kts. he 183/2010 ja StVM 43/2010), mutta käytän- nössä sairausvakuutuslain asettama rajoitus on aiheuttanut sen, ettei tällaista toimin- taa ole syntynyt. Tiloja vuokratessa tulisi kuitenkin ottaa huomioon, ettei kunnallisen lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa vaaranneta. Korvauksen maksamisen edellytyk- senä on, että tilojen vuokraaja ilmoittaa Kansaneläkelaitokselle tiedot vuokralaisesta. Näistä tiedoista muodostetaan rekisteri, jossa käy ilmi ne palveluntarjoajat joiden pal- veluista korvausta voidaan maksaa. 7.3.2 Tilojen ja laitteiden vuokraaminen Tilojen ja laitteiden vuokraamisessa tulee ottaa huomioon kilpailuoikeudelliset nä- kökohdat ja erityisesti kilpailuneutraliteetin varmistaminen. Tiloista ja vuokrattavista laitteista perittävä hinta on määriteltävä siten, ettei Iltasairaalalle kanavoidu käypää vuokraa alhaisemman vuokran perimisen kautta vastikkeetonta valtiontukea, joka saattaisi yrityksen kilpailijoihin nähden parempaan asemaan ja vääristäisi kilpailua. Tilojen ja laitteiden vuokraajana toimivan viranomaisen vastuulla on määritellä vuokrataso siten, ettei vuokrataso jää liian alhaiseksi. Vuokraus tulee toteuttaa avoi- mesti ja syrjimättä. Tämä on mahdollista toteuttaa eri tavoin. Vuokraamisessa ei ole kyse julkisesta hankinnasta, joten menettelyyn ei sovelleta hankintalakia. Sinänsä han- kintalaki takaisi avoimen ja syrjimättömän menettelyn. Iltasairaalan kohdalla kysee- seen ei tule hankintalain soveltaminen. Joka tapauksessa valinta tulee kuitenkin tehdä avoimesti ja syrjimättömästi. Laeissa tai lakien esitöissä ei ole olemassa tarkkoja määri-

32 telmiä, miten valinta tulee tehdä. Tiloja vuokraava viranomainen voi esimerkiksi tehdä ilmoituksen, jossa se pyytää kaikkia halukkaita tilojen vuokraamisesta kiinnostuneita osallistumaan neuvottelumenettelyyn, jossa käydään kaikkien osapuolien kanssa läpi vuokraamisen ehdot, kuten vuokran suuruus, vuokra- aika sekä muuta tarvittavat edel- lytykset. Jos halukkaita olisi useampia, tulisi vuokralaisen valinnassa käyttää erityisiä ennalta määriteltyjä kriteerejä, kuten alueen palveluntarve. Vuokrauksessa tulee ottaa huomioon myös verotukselliset seikat. 7.3.3 Palveluiden hinnoittelu Iltasairaalan suoritteiden tarkempi hinnoittelu toteutetaan myöhemmässä vaihees- sa, kun aloitetaan tarkempi suunnittelu toiminnan käynnistämisestä. Iltasairaala Oy:n tulot muodostuvat asiakkaille myytävien suoritteiden myyntituloista. Palveluiden hin- noittelun perusteista päättävät yhtiön hallitus ja operatiivinen johto. Palveluiden tuotteistamisella luodaan kustannuksiltaan tehokkaita hoitokokonai- suuksia. Asiakkaiden maksut määräytyvät tuotehinnoittelun avulla siten, että hinnoit- telussa otetaan huomioon yleinen markkinahinta. Tuotehinnoittelussa huomioidaan suoritteen tuottamiseksi tarvittavat resurssit ja aine- ja tarvikeostot, muut erikseen hankittavan palvelut (esim. tukipalvelut, laborato- rio- ja röntgentutkimukset, laskutus, henkilöstöhallinto ym.), jotka lisätään tuotehin- taan. Iltasairaala Oy maksaa käyttämästään infrastruktuurista, joita ovat tilat, laitteet ja tarvikkeet (sisältäen sekä huollon että ylläpidon) suoritekohtaisen korvauksen sairaan- hoitopiirin kuntayhtymälle. Korvausperusteet tuotetaan Kiurun taloushallinnon tuot- taman kustannuslaskennan avulla. Tiloista ja laitteista tehdään asianmukaiset liikehuo- neiston vuokraamista koskevat vuokrasopimukset. Tuotehintaa laskettaessa kustan- nukset kohdennetaan suoritteen sisältö huomioiden, jolloin esim. vuokran taso voi

33 vaihdella tuotteesta riippuen ja se voi sisältää toiminnan mukaisesti vaihtelevia eriä. Esimerkiksi se, mitä leikkaustoiminnassa tarvittavia tarvikkeita sisällytetään vuokraan ja mitä laskutetaan erikseen, voi vaihdella leikkaustyypistä riippuen. Polikliinisen toi- minnan vuokraperuste määräytyy sen perusteella, mitä tiloja toiminnan käytössä on ja millainen kustannus tilojen käytöstä aiheutuu sen lisäksi, millaista pääomavuokraa vuokranantajana toimiva sairaanhoitopiiri Iltasairaala Oy:lle vuokraamistaan tiloista edellyttää. Osakeyhtiön juokseva hallinto ja sen aiheuttamat kulut katetaan suoritteista perit- tävillä hinnoilla, jolloin kustannuslaskentaa tehtäessä nämä kulut kohdennetaan yhtiön päättämällä tavalla suoritteisiin. Henkilöstökustannusten kohdentamisessa tuotehin- toihin voidaan noudattaa eri periaatteita suoritteesta riippuen. Yleinen tapa näyttää olevan muodostaa yhtiön sisälle eri kustannuspaikkoja suoritekohtaisesti, jolloin suori- teperusteinen palkkasumma muodostuu kustannuspaikkaan kohdentuvien tulojen ja menojen erotuksena. Näin ollen lääkäreiden ja hoitohenkilöstökunnan suoritepalkat ja palkanmaksuvara määräytyy kullakin kustannuspaikalla vaihtelevasti. Yhtiön hallitus asettaa vuosittain yhtiölle tuottotavoitteet, joita ovat asiakkuuksiin, yhtiön talouteen, henkilöstön osaamisen ja prosessien kehittämiseen liittyvät tavoit- teet. Näillä perusteilla yhtiön johto laatii vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja budjetin. 7.4 Kilpailuneutraliteetti Kilpailuneutraliteettiperiaatteen mukaan yrityksille on taattava tasapuoliset edelly- tykset toimia markkinoilla. Muuten suosiollisessa asemassa olevat yritykset pystyisivät ennen pitkää vaikeuttamaan kilpailijoiden toimintaa ja ajamaan nämä ulos markkinoil- ta. Yrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perus- tamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Nämä säännökset koskevat valtion yritykselle myöntämää suoraa tukea, mutta myös muuta taloudellista etua. Yleisimmin kyseessä on rahasuoritus, mutta esimerkiksi markkinahintaa alhaisempi vuokra kiinteistöstä

34 katsotaan tueksi. Tästä johtuen valtiontukisäännökset tulevat sovellettaviksi, mikäli julkisen sektorin toimenpide muodostaa yritykselle vastikkeettoman edun. Vastikkee- ton etu syntyy aina silloin, kun yritys ei olisi saanut vastaavaa suoritusta toimiessaan markkinoilla yksityisen sopimuskumppanin kanssa. Iltasairaalan tuleminen mukaan yksityiselle sektorille tarjoamaan sairaanhoidollisia palveluja jo olemassa olevissa julkisissa tiloissa ei sinänsä aiheuta kilpailuoikeudellisia ongelmia. Merkittävin huomioitava asia on kilpailuneutraliteetin säilyminen. Kilpai- luneutraliteetti tarkoittaa sitä, että taataan kaikille markkinoilla oleville tasapuoliset toimintaedellytykset. Iltasairaalan kohdalla huomio kiinnittyy tilojen ja laitteiden vuok- ran hinnan määrittelyyn. Jos hinnoittelu on alakantissa, tästä katsotaan muodostuvan vastikkeetonta valtiontukea joka vääristää kilpailua asettamalla muut yksityiset toimi- jat epäedulliseen asemaan. Kilpailuvirasto otti kantaa parhaillaan vireillä olevaan HUS:n Iltasairaalaa vastaa- vaan toimintaan. Saatavissa olevien tietojen mukaan kilpailuvirasto ei näe ongelmaa tämänkaltaisessa toiminnassa. Sen sijaan pidettiin hyvänä, että alikäytettyä kapasiteet- tia voidaan hyödyntää. 7.5 Tietotekniset ratkaisut 7.5.1 Tausta Iltasairaala Oy toimii Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän / Keski- Pohjanmaan keskussairaalan tiloissa. Iltasairaalan toiminta tapahtuu keskussairaalan normaalin toiminta- ajan ulkopuolella. Tämä asettaa omat vaatimukset tietoteknisille ratkaisuille.

35 Iltasairaala Oy:n toiminnassa tarvittavaa tietoteknistä ratkaisua tarkastellaan tässä yhteydessä yleisellä tasolla pyrkien hahmottamaan ne periaatteelliset näkökulmat, jotka on syytä huomioida suunniteltaessa liiketoiminnan käynnistämistä. Tämä ei kui- tenkaan ole täsmällinen tekninen ratkaisukuvaus, jonka perusteella voidaan tietotekni- sen ympäristön toteuttaminen käynnistää. 7.5.2 Tietojärjestelmät Iltasairaala Oy:n liiketoiminta vaatii tietojärjestelmäratkaisut potilastiedon, talous- hallinnon ja henkilöstöhallinnon tarpeisiin. Kaikki nämä tietojärjestelmät toteutetaan ns. palvelinratkaisuina, joissa tietokantoihin tallennettu tieto varastoidaan erillisille palvelinkoneille, josta informaatio on sitä tarvitsevien käyttäjien käytettävissä. 7.5.3 Potilastietojärjestelmä Keski- Pohjanmaan keskussairaalan käytössä on Effica - potilastietojärjestelmä, jolla suoritetaan sekä potilasohjaus että toimenpiteiden ohjaus. Poikkeuksena on laborato- riotoimintojen osalta käytettävä Weblab - järjestelmä. Keskussairaalan Effica toimii samalla palvelimella Kokkolan kaupungin potilastieto- järjestelmän kanssa, kuitenkin niin että kumpikin Effica toimii itsenäisenä instanssi- naan. Potilastiedot eivät siirry rekistereiden välillä, mutta hoitotapahtuman yhteydessä eri rekistereihin kirjattuja potilastietoja on kuitenkin mahdollista selata ns. katselutoi- minnon avulla. Katselutoiminnon käyttämiseen tulee olla potilaan antama lupa. Poti- laan suostumus pyydetään ja dokumentoidaan ns. aluesuostumiskaavakkeella. Myös Iltasairaala Oy tarvitsee käyttöönsä oman potilasrekisterin. Kustannustehok- kain ja käytännöllisin tapa toteuttaa potilasrekisteri on käyttää Keski- Pohjanmaan kes- kussairaalan Effica - potilastietojärjestelmää, johon perustetaan Iltasairaala Oy:lle oma tietokantainstanssi ja otetaan käyttöön ne Effican sovellusosat, jotka ovat toiminnan

36 kannalta tarpeelliset. Niin edelleen Iltasairaalalle on mahdollista toteuttaa sen tarvit- semat liittymät keskussairaalaa vastaavalla tavalla (esim. Weblab ja RIS). Toinen vaihtoehto on toteuttaa Iltasairaalan potilastietojärjestelmä täysin itsenäi- senä ratkaisuna. Se tarjoaa mahdollisuuden hankkia toimintaan parhaiten sopivan tie- tojärjestelmän. Todellisia vaihtoehtoja on kuitenkin varsin vähän tarjolla. Käytännön kannalta henkilökunnalle voi olla myös haastavaa käyttää useita eri järjestelmiä. Lisäksi erillisen tietojärjestelmän investointi- ja ylläpitokustannukset ovat oletettavasti merkit- tävästi suuremmat. Alueen toimijoiden yhtenäinen potilastietojärjestelmä antaa parhaat mahdollisuu- det erilaisille yhteistyömalleille Iltasairaalan, keskussairaalan ja terveyskeskuksen kes- ken. Yksi oleellisia kysymyksiä on se, tuleeko Iltasairaalalla olla mahdollisuus keskussai- raalan potilastiedon katseluun ja toisin päin. Yhteisen rekisterin käyttö ei ole mahdol- lista mutta erilaisia ratkaisuja tietojen katseluun on olemassa (mm. Effica - katselutoiminto ja OmaHoito - alusta). Keskeinen potilastietojärjestelmätarkastelun tekijä on myös mahdollisesti hankittavat palvelut (esimerkiksi röntgen ja laboratorio) ja niiden liittymät potilastietojärjestelmään. 7.5.4 Laskutus Keskipohjanmaan keskussairaala suorittaa laskutuksen (potilaslaskutuksen sekä toimenpiteiden laskutus) Efficaa käyttäen. Iltasairaala Oy voi toteuttaa laskutuksensa myös Efficalla, josta voidaan rakentaa tarvittavat liittymät taloushallinnan tietojärjes- telmään. 7.5.5 Henkilöstöhallinnon sovellukset Keskipohjanmaan keskussairaala suorittaa työvuorosuunnittelun ja laskennan Tita- nia - sovelluksella sekä lääkärien päivystyskorvauslaskennan web - Titanialla. Työvuoro- suunnittelusta on liittymä palkanlaskentaan. Samaa Titaniaa käyttäen voidaan toteut-

37 taa myös Iltasairaala Oy:n työvuorosuunnittelu toteuttamalla Titaniaan omat työvuo- rotaulunsa Iltasairaalan henkilöstölle. Muut talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut eivät ole Iltasairaalan ydinliiketoimin- taa, vaan tukipalveluita. Niiden tarvitsemat tietojärjestelmät kannattaa hankkia palve- luna osana talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisratkaisua. 7.5.6 Tietokoneet ja tietoliikenne Iltasairaalassa työskentelevä henkilöstö käyttää työssään keskussairaalan tietoko- neita ja laitteistoa. Keskussairaalan ja Iltasairaalan toiminnot erotetaan toisistaan pe- rustamalla Iltasairaalalle oma toimialue, jonne työntekijät kirjautuvat omilla käyttäjä- tunnuksillaan. Oma toimialue mahdollistaa käyttöoikeuksien määrittämisen ja toimin- nan rajaamisen juuri niihin sovellusympäristöihin ja tietovarastoihin, joihin käyttäjällä tulee olla pääsy. Käyttämällä samoja tietokoneita ja erottamalla käyttäjät omaksi toimialueekseen mahdollistetaan myös keskussairaalan olemassa olevan tietoliikenneratkaisun käyttä- minen sekä lähiverkkoratkaisun osalta että ulkoisen tietoliikenneliittymän osalta il- man että aiheutetaan tietosuojaongelmia. Vaihtoehtoisesti Iltasairaalan työntekijöille voidaan hankkia kannettavat tietoko- neet, jotka he tuovat tullessaan työpaikalle ja vievät työvuoron päätyttyä mennessään. Kannettavat tietokoneet mahdollistavat joustavan tavan hyödyntää kiinteistöä. Henki- lökohtaisten kannettavien hankinta leasing- sopimuksella minimoi laitteistoon sitoutu- van pääoman määrän. Lisäksi tietoturvallisuus on huomioitava ja minimoitava sekä laitteiden rikkoutumisesta että katoamisesta aiheutuvat riskit. Käytännössä riskiä voi- daan hallita mm. koneelle tallennetun kriittisen tiedon automatisoidulla varmistamisel- la ja massamuistien kryptaamisella.