1 (12) N OSAAMISPOLITIIKKA 2013-2020 Helsinki 2013
3 (12) Tarkastusviraston osaamispolitiikka Johdanto Osaamisen johtaminen ja kehittäminen ovat osa valtiontalouden tarkastusviraston strategiaa 2013-2020. Tarkastusvirastossa osaamisen johtamisella huolehditaan siitä, että virastossa on sen tehtävien ja strategian toteuttamisen edellyttämä osaaminen. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen lähtee viraston tehtävästä, strategiasta, toimintaympäristön ja työskentelytapojen muutoksista sekä raportoinnin kohteena olevien sekä tarkastettavien tietotarpeista. Tarkastusviraston henkilöstön osaaminen on viraston tärkeä, kantava voimavara. Osaamisen johtamiseen kuuluu osaamisen kehittämisen lisäksi osaamisen siirtäminen, ylläpitäminen ja hankkiminen. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä oleva riippumaton viranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista sekä valvoo finanssipolitiikan sääntöjä. Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii lisäksi vaali- ja puoluerahoituksen valvojana. VTV:n perustehtävän mukaan valtiontalouden tarkastusvirasto turvaa eduskunnan valtiontaloudellista valtaa, valtion taloudenhoidon lainmukaisuutta, avoimuutta ja tuloksellisuutta sekä puolue- ja vaalirahoituksen avoimuutta. VTV:n perustehtävä kiteyttää viraston tärkeimmän osaamisalueen, joka on tarkastusja valvontaosaaminen sekä näihin liittyvä valtiontalouden ja kansantalouden sekä valtion taloudenhoidon (ml. finanssipolitiikka) ja valtionhallinnon osaaminen. Viraston toiminnan tuloksellisuus edellyttää myös viraston muiden osaamisalueiden riittävää hallintaa. VTV:n arvoissa osaaminen korostuu eri näkökulmista. Vastuullisuudessa huolehditaan aktiivisesti ammattitaidon kehittämisestä ja tehtävän hoitamisesta ammatillisesti ja tuloksellisesti. Avoimuudessa korostuu, että otetaan oppia muilta. Arvostamisessa kuvataan, että arvostamme muiden toimijoiden ja henkilöiden osaamista. Tiedämme vahvuutemme, mutta tunnistamme roolimme ja osaamisemme rajat. Moniäänisyys ja monialaisuus ovat työyhteisömme vahvuuksia. Objektiivisuudessa kuvataan, että toimintamme perustuu tosiasioihin. Teemme päätökset kaikissa tilanteissa itsenäisesti ja riippumattomasti. Perehdymme asioihin monipuolisesti eri näkökulmista ilman ennakkokäsityksiä. Kannanottomme perustuvat vain tarkastushavaintoihin. Kohtelemme kaikkia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. VTV:n visiona on, että suomalainen valtiontalouden hoito on malli maailmalle. Toiminnan kannalta strategisiin menestystekijöihin kuuluu osaamisnäkökulmasta muun muassa korkea laatu ja luotettavuus, esimerkillinen, ammattimainen toiminta sekä osaava, oppiva organisaatio. Osaamisen ja ammatillisen pätevyyden jatkuva kehittäminen ovat kansainvälisten IS- SAI-tarkastusstandardeihin kuuluvan tarkastuseettisen koodeksin (ISSAI 30 Code of Ethics) mukaan tärkeitä ulkoisen tarkastuksen ja tarkastajan eettisiä periaatteita.
4 (12) Osaamisen johtamisen toimintapolitiikan tavoitteena on varmistaa osaltaan viraston ulkoisen tarkastus- ja valvontatoiminnan tuloksellisuus, erityisesti vaikuttavuus ja korkea laatu. Tarkastusvirastossa osaamisen johtaminen muodostuu ensinnäkin tarvittavan osaamisen määrittelyssä. Virastolle laaditaan ja ylläpidetään osaamiskarttaa, joka kertoo, minkä tyyppistä osaamista tarvitaan tarkastusvirastossa. Osaamiskartta auttaa näin tunnistamaan tehtävien menestyksellisen suorittamisen kannalta viraston tasolla tärkeitä osaamisen alueita. Osaamisen määrittelyyn kuuluu lisäksi osaamistasot. Niiden avulla määritellään, minkä syvyistä ja laajuista osaamista tarvitaan kullekin osaamisalueelle virastossa. Osaamiskartat ja tasot ovat viraston tasoisia välineitä. Ne eivät sellaisenaan kuvaa yksittäisen virkamiehen osaamisvaatimuksia vaan auttavat tunnistamaan ja määrittelemään kunkin tehtävän kannalta olennaisimman osaamisen. Osaamisen johtamisen perustava periaate on, että virasto pystyy avoimen ja rakentavan dialogin ja hyvän sisäisen yhteistyön kautta tehokkaasti yhdistämään eri ihmisten hyvinkin eri tavoin suuntautunutta osaamista tehokkaaksi ongelmanratkaisuksi viraston perustehtävissä. Osaamisen johtaminen muodostuu toiseksi olemassa olevan osaamisen arvioinnista, osaamisen kehittämistarpeiden määrittelystä sekä osaamisen kehittämistoimenpiteistä. Osaamiskartoitus on keskeisessä asemassa olemassa olevan osaamisen arvioinnissa, osaamisen kehittämistarpeiden määrittelyssä ja kehittämistoimenpiteiden suuntaamisessa. Osaamiskartoituksella selvitetään, millaista osaamista virastossa on kullakin osaamisalueella ja niiden osa-alueilla. Osaamiskartan ja osaamistasojen määrittelystä sekä osaamisen arvioinnin tuloksista johdetaan tarkastus- ja muissa toiminnoissa sekä eri tehtävissä tarvittava osaaminen ja sen kehittämistarpeet. Nykytila Tarkastusvirasto on suunnitellut ja toteuttanut edellisen strategiakauden aikana osaamisen johtamisen toimenpiteitä. Työjärjestyksessä toimintayksiköt ovat määritelty osaamisyksiköiksi ja niiden tehtäväksi on annettu huolehtia osaamisen kehittämisestä toimialallaan. Työjärjestyksessä finanssipolitiikan tarkastus ja johdon tuki toimintayksikölle on osoitettu tehtäväksi sovittaa yhteen osaamisen kehittämistä sekä valmistella yhdessä muiden tarkastuksen toimintayksiköiden ja hallintoyksikön kanssa osaamisen kehittämisen yleisiä perusteita ja esitellä pääjohtajalle osaamisen johtamista ja kehittämistä koskevat yleiset linjaukset. Tarkastusvirasto on vahvistanut osaamisalueet ja toteuttanut osaamiskartoituksen vuonna 2008. Tämän osaamiskartoituksen tuloksia ei ole kokonaisuudessaan hyödynnetty osaamisen johtamisessa. Vuonna 2008 vahvistettuja osaamisalueita ei myöskään ole käytännössä otettu järjestelmällisesti käyttöön, vaan osaamisalueiden valmistelua on jatkettu tarkastusvirastossa ja toimintayksiköissä. VTV:n ja kaikkien yksiköiden osaamisalueet ovat vahvistettu toukokuussa 2013. Lisäksi tarkastusvirastossa järjestetään uusille perehdytyskoulutusta perehdytyssuunnitelman mukaisesti.
5 (12) Tarkastusvirastossa vahvistetut osaamisalueet on jaoteltu kuuteen pääalueeseen, jotka ovat seuraavat: 1. tarkastusosaaminen, 2. tarkastuksen kohde ja toimintaympäristöosaaminen, 3. menetelmäosaaminen, 4. tieteellinen osaaminen, 5. toiminnallinen osaaminen ja 6. organisaatio-osaaminen. Virasto ei ole tässä vaiheessa vielä vahvistanut näitä osaamisalueita. Osaamisen johtamisessa ei ole toistaiseksi edetty osaamistasojen määrittelyyn, eikä varsinaista osaamiskartoitusta ole tehty. Näistä syistä osaamisen arviointi, kehittämistarpeiden määrittely sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen systemaattisen toimintona on vielä toistaiseksi aloittamatta. Kehityskeskusteluissa on arvioitu henkilöiden osaamis- ja kehittämistarpeita. Niiden pohjalta on laadittu henkilökohtaisia kehittymissuunnitelmia. Toimintayksiköissä on suunniteltu ja toteutettu osaamisen kehittämistä. On olemassa vakiintunut käytäntö, että toimintayksiköt järjestävät toimialansa koulutusta. Rekrytoinneissa on ollut hyvä mahdollisuus osaamisen hankkimiseen. Jatkossa mahdollisuudet vahvistaa osaamista rekrytointien kautta ovat aikaisempaa rajallisemmat, mikä korostaa sisäisen osaamisen kehittämisen ja yhdistämisen sekä tehokkaan hyödyntämisen merkitystä. Tarkastusviraston, toimintayksiköiden ja työntekijöiden tehtävien kehittymisen mukaisesti on kehitetty myös osaamista. Osaamisalueita on pyritty käyttämään kehikkona henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Keskeisessä roolissa osaamisen kehittämisessä on ollut työssä oppiminen. Työssä oppiminen on merkittävän osaamisen kehittämisen muoto tarkastusvirastossa ja sitä täydentävät ulkoinen koulutus, tarkastusviraston sisäinen koulutus sekä muut osaamisen kehittämiskeinot. Toimintaympäristö strategiakaudelle 2013-2020 Valtiontalouden tarkastusvirastossa olemassa olevan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen on viraston tärkeä voimavara. Osaamisen kehittämisessä painopiste siirtyy entistä voimakkaammin yksittäisistä, kertaluonteisista koulutuksista läpi koko työuran jatkuvaksi oppimiseksi ja osaamisen kehittämiseksi, jossa osaamisen kehittämistä tapahtuu kaikissa työuran vaiheissa. Toimintaympäristön muutoksissa on keskeistä, että osaamisen johtamisen tulee huolehtia osaamisen edellytysten olemassa olosta. Tarkastusvirastossa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja molemminpuolista sitoutumista osaamisen kehittämiseen osana urakehitystä ja työhyvinvointia. Osaamisen johtamisen ja kehittämisen piirissä ovat kehityskeskustelut ja henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat, jotka laaditaan koko henkilöstölle kaikissa työuran vaiheissa. Osaamisen kehittämisen tulee olla tiiviisti yhteydessä tarkastussuunnitelmaan ja varsinaiseen tarkastustyöhön. Tarkastussuunnitelmassa asetetaan konkreettiset tavoitteet osaamisen kehittämiselle, kuten HEKSit ja kehityskeskustelut.
6 (12) Taloudellisten resurssien puitteissa henkilöstömäärän kasvaminen strategiakaudella ei ole todennäköistä. Tarkastusviraston henkilömäärän odotetaan pysyvän 138 henkilössä, mistä seuraa henkilöstörakenteen muutostarpeita. Strategiakauden alkupuoliskolla viraston henkilöstö ja virkarakenne muuttuvat varsin hitaasti ja keski-ikä nousee. Tarkastusviraston voimavarakehyksissä vuosille 2013-2017 linjataan tarkastusviraston henkilöstörakenteen kehittämistä. Voimavarakehyksessä on vuoden 2017 osalta ilmaistuna tavoite tarkastusviraston virkarakenteen muuttamiseksi kustannuksiltaan alhaisemmaksi, mikä tarkoittaa ammatillisten asiantuntijoiden (assistentit), nuorempien asiantuntijoiden sekä ylitarkastajien määrän lisäämistä suhteessa johtaviin tarkastajiin. Linjausten mukaisesti rekrytointisuunnitelmat laaditaan siten, että rekrytoinnit toteuttavat voimavarakehyksessä linjattua rakennemuutosta. Rekrytoinneissa noudatetaan rekrytointisuunnitelmaa, jotka perustuvat osaamisalueisiin ja pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittämisen suunnittelussa otetaan huomioon virkarakenteen muutos. Rakennemuutos tarkoittaa, että eläköitymisen myötä poistuvaa osaamista täytyy korvata kehittämällä viraston olemassa olevan henkilöstön osaamista ja tehostamalla osaamisen hyödyntämistä yli yksikkö- ja ryhmärajojen. Eri osaamisalueiden hyödyntämistä kehitetään pari- ja tiimityöskentelyssä eri toimintayksiköiden välillä tarkastusvirastossa. Virkarakenteen muuttaminen siten, että ammatillisten asiantuntijoiden (assistentit) ja ylitarkastajien osuutta lisätään, edellyttää myös työtapojen ja työn organisoinnin kehittämistä. Tämä otetaan huomioon yksiköiden suunnittelussa. Tämä asettaa haasteita osaamisen johtamiselle. Strategiakaudella 2013-2020 tarkastusvirastossa 23 henkilöä täyttää 68 vuotta ja eläköityminen painottuu hyvin voimakkaasti strategiakauden jälkimmäiselle puoliskolle. Ulkoisilla rekrytoinneilla osaamista voidaan rajatusti ylläpitää ja kehittää strategiakauden alkupuolella. Mahdollisuudet ulkoisilla rekrytoinneilla kehittää osaamista kasvavat strategiakauden loppupuolella merkittävästi eläköitymisen myötä. Samalla virastosta poistuu merkittävässä määrin kokemusta, mikä aiheuttaa suurtenkin uusien osaamisaukkojen täyttämisen tarpeita. Tarkastusvirastolle on tullut uusia tehtäviä, kuten puolue- ja vaalirahoitusvalvonta ja vuoden 2013 alusta lähtien perustuslaissa säädettyyn tarkastustehtävään erityisen läheisesti liittyvänä tehtävä toimia Euroopan unionin talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen (vakaussopimus) ja Euroopan unionin lainsäädännön mukaisena finanssipolitiikan riippumattomana valvontaelimenä. Finanssipolitiikan valvontatehtävä vahvistaa osaltaan syvällisen kansantaloudellisen ja Suomen talouden rakenteita ja niiden kehitystä ja niihin liittyvää laskentaa koskevan osaamisen tarvetta. Vaali- ja puoluerahoituksen valvonta puolestaan vaatii taloudenhoidon ja yhteisöjen hallintajärjestelmien yleisen osaamisen lisäksi myös poliittisen järjestötoiminnan ja sen rahoituksen sekä puolue- ja vaalirahoituslainsäädännön syvällistä osaamista. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien kehitys ja mahdollisesti niiden käyttöönotto Euroopan unionissa vaikuttaa osaamistarpeisiin. Lisäksi tarkastusviraston päätökset ISSAI-standardien käyttöönotosta ja soveltamisesta voivat vaikuttaa VTV:n osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon ylläpitoon.
7 (12) Tarkastusosaamisen perusvaatimukset eivät tule muuttumaan strategiakauden aikana. Tarkastusosaamisen perustana ovat tarkastusviraston arvojen ja tarkastuseettisten periaatteiden soveltaminen kaikessa toiminnassa, tarkastusmenetelmien soveltamisen taito ja erityisesti kyky objektiiviseen ja korkealaatuiseen kriittiseen analyysiin, luotettavaan ja vastuulliseen havaintojen pelkistämiseen sekä hyvään vuorovaikutukseen tarkastuskohteiden ja muiden sidosryhmien sekä kollegoiden, esimiesten ja alaisten kanssa. Tarkastusviraston tarkastusosaamisen perustana on, että eri tarkastuslajeissa ja osin niiden sisälläkin painottuvat eri virkamiehillä osin erilaiset osaamiset myös tarkastusosaamisessa. Kaikilla esittelyvastuullisilla tarkastajilla on kuitenkin vähintään hyvä oman tarkastuslajin tarkastusosaaminen ja valmius ymmärtää toisten tarkastuslajien näkökulmia ja keskustella näiden osaajien kanssa ammatillisesti. Tarkastuksessa tarvitaan myös erilailla eri ihmisillä painottuen myös tarkastuskohdeosaamista. VTV:n vahvuutena ovat ainutlaatuinen riippumaton asema ja laajat tiedonsaantioikeudet. Näiden turvin tarkastusvirasto voi aidosti edustaa valtiontalouden kokonaisuuden näkökulmaa ja tarttua hankaliinkin aiheisiin. Asemansa ja tehtävänsä vuoksi virastolla on eräänlainen helikopterinäkymä. Osaamisen johtamisessa ja kehittämisessä on tarve ottaa huomioon, että VTV2020 strategian mukaisesti tarkastusviraston tehtävissä yhä enemmän korostuu tarve arvioida poikkihallinnollisia asiakokonaisuuksia. Tätä myös tarkastusvirastolta yhä enemmän odotetaan. Osaamisen johtamisessa myös on tarpeen ottaa huomioon VTV2020 strategian vaatima joustavuus eli että tarkastusvirastossa joudutaan varsin nopeallakin aikataululla kohtaamaan uudenlaisia asioita sekä tarkastamaan niitä ja/tai toimimaan niissä asiantuntijana eduskunnassa tai valtioneuvoston piirissä. Toiminnassa tarvittavan joustavuuden ja muutosvalmiuden järjestämiseksi tarvitaan tunnistetuilla sektoreilla osaamisen jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä, jotta virasto pystyy tarvittaessa reagoimaan tarpeisiin ja hyödyntämään sillä tehtävänsä ja asemansa perusteella olevat mahdollisuudet. Jotta tämä olisi inhimillisesti mahdollista, tarvitaan yhteistyötä, oppimista ja tilaa sille sekä avointa tiedon jakamista ja dialogia. Viraston näkökulmasta on tärkeää, että tarkastuslajien osaaminen pystytään yhdistämään ja yhteen sovittamaan mahdollisimman joustavasti. Joustavuus on otettava huomioon osaamisen kehittämisessä. Muutosherkkyys tarkoittaa viraston ja sen yksiköiden ja tarkastajien osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamista ja ylläpitämistä samalla kuin huolehditaan siitä, että ketään ei jätetä ongelmanratkaisussa yksin eikä kenellekään aseteta kohtuuttomia vaatimuksia. Ydinosaaminen on viraston sisällä, mutta lisäksi tarvitaan verkostojen tehokasta hyödyntämistä. Osaamista kehitetään jatkuvasti ja laaja-alaisesti. Tietotekniikan kehittyminen vaatii siihen liittyvän osaamisen kehittämistä. Kansainvälistyminen lisääntyy ja lisää kielitaidon ja esiintymistaidon tarvetta. Esiintymistaidon osaamista tarvitaan myös asiantuntijatyössä. Todennäköisesti eduskunnan kiinnostus viraston tarkastuksia kohtaan tulee lisääntymään, niiden muuttuessa aiempaa laajempia asiakokonaisuuksia koskeviksi. Eduskunnan yhteydessä toimiminen ja viraston arvostuksen nousu lisäävät erilaisia odotuksia tarkastajille. Tämä lisää myös viraston julkisuudessa esillä oloa. Julkisuudessa esillä oleminen asettaa suuret haasteet jokai-
8 (12) sen virkamiehen viestinnälliselle osaamiselle ja tarkastusviraston arvojen soveltamiselle. Tarkastuksen vaikuttavuuden ja laadun kannalta korostuu osaltaan tarkastuskohde-, toimintaympäristö- ja tarkastusmenetelmäosaamisen ohella valmiudet hyvään vuorovaikutukseen tarkastuskohteiden ja sidosryhmien kanssa. Tämä osaltaan korostaa vuorovaikutus- ja asiantuntijaviestinnän valmiuksia osana viraston tehtävissä vaadittavaa toiminnallista osaamista. Tarkastusviraston hallinto- ja tarkastustoimintoihin vaikuttavia toimintaympäristön keskeisiä muutoksia strategiakaudella ovat valtion uusien talous- ja henkilöstöhallinnon sekä IT -toimintojen konsernipalveluratkaisujen aiheuttamat muutokset ja riskit toimintatavoissa ja prosesseissa sekä näistä aiheutuvat henkilöiden osaamisprofiilien muutokset hallinnossa. Mahdollisesti henkilöstörakenteen muutosten takia tarkastuksen toimintayksiköissä joudutaan entistä enemmän yhdistämään tarkastustyötä tekevien osaamista ja sitä tukevaa ammatillista osaamista niin, että yksikön tarkastustehtävät tulevat suoritettua. Tämä asettaa uusia vaatimuksia johtamiselle eri tasoilla. Tavoitetila 2020 Työyhteisön osaamisen johtaminen on systemaattista. Tarkastusvirastolla on tehtäviensä edellyttämä osaaminen sekä taito yhteen sovittaa ja yhdistää eri tarkastuslajien ja yksilöiden osaamista siten, että yhteisön koko osaamiskapasiteetti saadaan käyttöön. Tarkastus- ja valvontaosaaminen on kaikilla tarkastus- ja valvontatehtävissä toimivilla työntekijöillä hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Tarkastuskohde- ja toimintaympäristöosaaminen on riittävällä tasolla, jotta tarkastukset voidaan kohdentaa riskin ja olennaisuuden perusteella. Tarkastuskohde- ja toimintaympäristöosaaminen mahdollistaa ammattimaisen, uskottavan vuorovaikutuksen tarkastuskohteiden kanssa. Jokainen tarkastusvirastolainen vastaa tehtäviensä vaatiman ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisestä. Tämä turvaa ulkoisen tarkastus- ja valvontatoiminnan sekä viraston tuloksellisen ja laadukkaan toiminnan. Tarkastusvirastolla on myös kyky kehittää tarkastustoimintaa ja sen osaamista kansainvälisessä eturintamassa. Virastossa suhtaudutaan myönteisesti osaamisen kehittämiseen ja henkisen pääoman kartuttamiseen. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
9 (12) Toimenpidesuunnitelma Tässä esitetään vain yleispiirteisesti toimenpiteitä. Osaamisen johtamisen toimenpiteet sisällytetään vuosittain seuraavalle neljälle vuodelle laadittavaan tarkastussuunnitelmaan. Vuonna 2013 laaditaan laajemmat osaamisen kehittämisen suunnitelmat VTV2020 strategian pohjalta lokakuun 2013 loppuun mennessä. Toimenpidesuunnittelussa ja toimenpiteiden toteuttamisessa noudatetaan tässä jäljempänä kuvattua vastuunjakoa. Osaamisen johtamisen vastuut Tarkastusvirastossa osaamisen johtamisen vastuut ja tehtävänjako ovat määritelty valtiontalouden tarkastusviraston työjärjestyksessä. Tähän ei ilmennyt muutostarvetta. Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 7 :n mukaan tarkastusviraston toimintaa johtaa pääjohtaja. Finanssipolitiikan tarkastuksen ja johdon tuen toimintayksikön tehtävänä on valmistella yhdessä muiden tarkastuksen toimintayksiköiden ja hallintoyksikön kanssa osaamisen kehittämisen yleisiä perusteita ja esitellä pääjohtajalle osaamisen johtamista ja kehittämistä koskevat yleiset linjaukset. Finanssipolitiikan tarkastuksen ja johdon tuen toimintayksikön, tilintarkastuksen toimintayksikön ja tuloksellisuustarkastuksen toimintayksikön tehtävänä on huolehtia tarkastusviraston osaamisesta ja sen kehittämisestä sekä ulkoisesta yhteistyöstä ko. tarkastuksen ja siihen läheisesti liittyvän osaamisen ja näkökulmien aloilla sekä kehittää tarkastusviraston toimintaa toimialallaan. Hallintoyksikön tehtävänä on valmistella ja hoitaa asiat sekä järjestää viraston yhteiset palvelut, jotka koskevat tarkastusviraston henkilöstöhallintoa, HR-toimintoja ja osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintoja ja koulutusta sekä palkkausta ja virkaehtosopimusasioita. Lisäksi esimiesten tehtävänä on huolehtia ryhmän tai yksikön toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä siihen kuuluvien henkilöiden työtehtävien hoitamisessa tarvittavasta osaamisesta ja sen kehittämisestä. Tarkastusviraston koko henkilökunnan tehtävänä on työskennellä viraston tehtävän ja strategian sekä vahvistettujen suunnitelmien tulokselliseksi toteuttamiseksi yhteistyössä kollegoiden, esimiesten ja viraston johdon kanssa sekä huolehtia tehtäviensä hoitamisessa tarvittavasta osaamisesta ja sen kehittämisestä. Finanssipolitiikan tarkastuksen ja johdon tuen toimintayksikön tehtävänä on raportoida johtoryhmälle osaamisen ja työyhteisön sekä laadunhallinnan tilasta ja toimivuudesta samoin kuin tehdä tarvittavat toimenpide-ehdotukset. Raportoinnista ja
10 (12) analysoinnista sekä toimenpide-ehdotusten tekemisestä vastaa johdon tuen toimintayksikön päällikkö. Resurssitarve strategiakaudella Toimintaympäristön muutoksen katsotaan korostavan osaamista voimavarana. Tämä lisää myös osaamisen johtamisen ja kehittämisen resurssitarvetta strategiakaudella. Resurssitarpeen kasvu ei kuitenkaan ole suurta verrattuna nykytilanteeseen. Suorien koulutukseen käytettävien henkilötyöpäivien määrä ei kasva nykyisestä. Sen sijaan resursseja kuluu nykyistä enemmän seuraaviin asioihin: - työssä oppimista kehitetään niin, että kaikille pyritään löytämään vastuullisia tehtäviä, joissa osaamista voidaan kehittää. Oman osaamisen kehittämisvaiheessa tehtävien suorittaminen voi viedä enemmän aikaa kuin, jos ne suoritettaisiin sen hetkisellä, vallitsevalla tavalla. Tarkastustehtävien lisäksi tämä koskee erityisesti vuorovaikutus- ja esiintymistaidon kehittämistä. - osaamisen johtamisen systematisointi vaatii pitkäjänteisiä investointipanoksia, osaamistasojen, -kartoitusten ja kehittämissuunnitelman laadintaa sekä tarvittavien välineiden valmistamista tai hankintaa.
Toimenpide-ehdotukset 11 (12) Tavoite Työyhteisön osaamisen johtaminen on systemaattista. Tarkastusvirastolla on tehtäviensä edellyttämä osaaminen sekä taito yhteen sovittaa ja yhdistää eri tarkastuslajien ja yksilöiden osaamista siten, että yhteisön koko osaamiskapasiteetti saadaan käyttöön. Tarkastus- ja valvontaosaaminen on kaikilla tarkastus- ja valvontatehtävissä toimivilla työntekijöillä hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Tarkastuskohde- ja toimintaympäristöosaaminen on riittävällä tasolla, jotta tarkastukset voidaan kohdentaa riskin ja olennaisuuden perusteella. Tarkastuskohde- ja toimintaympäristöosaaminen mahdollistaa ammattimaisen, uskottavan vuorovaikutuksen tarkastuskohteiden kanssa. Jokainen tarkastusvirastolainen vastaa tehtäviensä vaatiman ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisestä. Tämä turvaa ulkoisen tarkastus- ja valvontatoiminnan sekä viraston tuloksellisen ja laadukkaan toiminnan. Toimenpide 1. Vahvistetaan osaamisalueet. 2. Määritellään ja arvioidaan osaamistasot. 3. Tehdään osaamiskartoitus. Tämän perusteella johdetaan osaamiskehittämistarpeiden määrittely sekä osaamisen kehittämistoimenpiteet. 4. Selvitetään, mitä välineitä tarvitaan osaamisen kehittämisen ja toimenpiteiden seurannassa. Esimerkiksi vuosiraportti, strategiakauden puoliväli- ja loppuraportti. 5. Laaditaan osaamisen johtamisen käsikirja osaksi toimintakäsikirjaa. 6. Tarkastusvirasto jakaa tietoa koulutuksista, että henkilökunta sitoutuu aktiiviseen, systemaattiseen kouluttautumiseen ja osaamisen ylläpitämiseen. Ylläpidetään viraston vuosittaista koulutuskalenteria, jossa näkyvät kaikki viraston koulutukset. 7. Tuetaan itseopiskelua ja tuetaan tarkastusalan tai työtehtäviin liittyvän tutkinnon suorittamista siten, että työaikaa voidaan käyttää opiskeluun. 8. Osaamisen kehittämisen ja koulutuksiin osallistumisen seuranta toteutetaan kehityskeskusteluissa. 9. Ulkoisilla rekrytoinneilla kehitetään viraston osaamista suunnitelmallisesti ja se tapahtuu rekrytointisuunnitelman ja rekrytointikäsikirjan mukaisesti. 10. Ylläpidetään perehdytyssuunnitelmaa ja koulutusta 11. Uudet työntekijät perehdytetään tehtäviinsä 1. Laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma esimerkiksi viideksi vuodeksi kehityskeskustelussa (HEKS) 2. Kehittää tarkastus- ja valvontaosaamistaan systemaattisesti /
12 (12) Virastossa suhtaudutaan myönteisesti osaamisen kehittämiseen ja henkisen pääoman kartuttamiseen. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen tukee työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Tarkastusvirastolla on myös kyky kehittää tarkastustoimintaa ja sen osaamista kansainvälisessä eturintamassa. työssä oppiminen, itseopiskelu, tarkastuslajin kehittäminen, sisäinen ja ulkoinen koulutus. 3. Ylläpitää ja kehittää kielitaitoa / koulutus, kansainväliset tehtävät 4. Ylläpitää ja kehittää vuorovaikutus- ja esiintymisosaamista sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tarkastus-, valvonta- ja asiantuntijatehtävissä. 5. Ylläpitää ja kehittää tarkastuksen kohde ja toimintaympäristöosaamista / esimerkiksi seminaarit, opintokäynnit, messut, tarkastuskohteiden järjestämät tapahtumat, sisäinen ja ulkoinen koulutus, työssä oppiminen. 6. Omaa mahdollisuuden syventää ja laajentaa osaamistaan eri tehtävissä työskentelemällä sekä hyödyntää mahdollisuudet kehittää itseään henkilökohtaisia valmennusmenetelmiä käyttäen. 1. Varataan riittävät (aika)resurssit tarkastustoiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja osaamisen syventämiseen. 2. Kehitetään kattavaa ja laadukasta tarkastusohjeistusta. 3. Seurataan ja analysoidaan tarkastus- ja arviointitoiminnan kehittämistä viraston ulkopuolella.