Soveli soveltavan liikunnan soveltavan liikunnan asiantuntija 1. 2007 Hyvän tahdon viesti liikutti tuhansia sivut 6 13 Liikunta tukee kuntoutumista sivu 20
Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry. SoveLi on valtakunnallisten soveltavan liikunnan järjestöjen yhteistoiminta-, asiantuntijaja palvelujärjestö. SoveLi järjestää koulutuksia ja edistää soveltavaa liikuntaa muun muassa tapahtumilla, hankkeilla ja tiedottamalla. SoveLin hallitus Mirja-Liisa Rontu, puheenjohtaja, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet; Helena Ylikylä-Leiva, Suomen MS-liitto ry; Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto; Sonja Bäckman, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet; Jorma Lahikainen, Epilepsialiitto; Kirsi Töyrylä-Aapio, Suomen Selkäliitto; Sari Kivimäki, Suomen Parkinson-liitto; Raija Luona- Helminen, esittelijä ja sihteeri, SoveLi SoveLin jäsenjärjestöt Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry Epilepsialiitto ry Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf Hengitysliitto Heli ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden Keskusliitto ry Psoriasisliitto ry Suomen CP-liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen MS-liitto ry Suomen Osteoporoosiliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Selkäliitto ry Suomen Sydänliitto ry SoveLin yhteystiedot SoveLi ry / toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen Yliopistonkatu 31 20100 Turku gsm 040 511 5941 raija.luona-helminen@soveli.fi www.soveli.fi Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija 1. 2007 3 Pääkirjoitus 6 Hyvän tahdon viesti toi erityisliikunnan terveiset päättäjille 8 Viesti poiki uusia tapahtumia ja liikkujia ryhmiin 12 Luova verkostotyö vaatii joustavuutta ja avoimen mielen 14 Liikuntakiellosta lenkkeilykehotuksiin Hengitysliitolla jo 20 vuotta liikuntatoimintaa 17 Talviliikkujan on pysyttävä kuivana ja lämpimänä 20 Kuntoutus ja liikunta kulkevat käsikkäin 22 Räätälöity liikunta tukee kuntoutusta 24 Retu-liikkumisohjelma tuuppaa liikkeelle 28 Reseptilliset liikkuvat enemmän 30 Hei, hau hau ja lenkille! tukikoiran avulla liikkumaan 32 Liikunnasta mielenterveyttä kuntiin 34 Kaikille avoin -ohjelma käynnistyi 38 Virveli tuo liikunnasta virtaa paikalliseen yhteistyöhön 4, 25, 27 Uutisia lyhyesti 13 Kolumni: Viestissä tehtiin upeita yhteisiä käsikirjoituksia 19 SoveLi kouluttaa paikallisesti ja alueellisesti 35, 37 Julkaisuja ja muuta uutta 36 Ilkka Vuori: Tutkittua uusi palsta! 26, 39 Vinkkejä liikkumiseen: poropurilas ja curling Soveli-lehti ISSN 1795-2255 Päätoimittaja Raija Luona-Helminen Toimitussihteeri Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Kansi Hyvän tahdon viesti kävi Tampereella 6.9.2006. Kuvassa on käynnissä Pehmis-Lentis-näytösottelu Tampereen Koskikeskuksessa. Kannen kuva Jaana Teräväinen Lehden aineistot ja lisätiedot Heidi Hölsömäki / Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere heidi.holsomaki@soveli.fi gsm 0400 567 931 Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy marraskuussa. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.
PÄÄKIRJOITUS Soveltuva liikunta jokaisen mahdollisuudeksi Soveltava Liikunta SoveLin arvoja ovat muun muassa yhdenvertaisuus, arvostus, luotettavuus ja suvaitsevaisuus. Toiminnan kaikilla tasoilla SoveLin toiminta perustuu yhteistyöhön, vaikuttavuuteen ja asiantuntijuuteen. Asiantuntijuudessa järjestön vahvuus perustuu jäsenjärjestöjen kokemustietoon, tutkittuun tietoon ja arkielämän kokemukseen. Tavoitteenamme on vahvojen toimintaverkostojen rakentaminen yhteistyökumppaneiden kanssa, erityisesti paikallistasolle, jotta konkreettisia toimintamahdollisuuk sia voidaan tarjota. SoveLi asemoituu parhaillaan terveyttä edistävän liikunnan kenttään. Se ei liene vaikeaa, koska kilpaurheilu tai tärkeät urheilusaavutukset eivät ole SoveLin jäsenille ominta aluetta. Jäsenjärjestöjen jäsenet kilpailevat lähinnä itsensä kanssa terveyttä edistävän liikunnan toteuttamisessa. SoveLin roolina on luoda monipuolisesti mahdollisuuksia tämän toteuttamiseen. Yhteistyö muiden liikuntaa edistävien ja kehittävien toimijoiden kanssa kaikilla tasoille kuitenkin tasoittaa tietä myös henkilöille, joille pitkäaikaissairaus tai vamma tuo omat haasteensa. Esteetön osallistuminen tarkoittaa paitsi fyysisten esteiden poistamista myös asenteiden edelleen muokkausta. Tarvitaan siis hyväksymistä, asenteita, apuvälineitä ja rakenteiden esteettömyyttä. Jari Härkönen Terveyttä edistävä liikunta on tärkeää sekä ennaltaehkäisevänä toimintana että oman kuntoutumisen tukijana. Terveysliikunnan hyödyt tulevat esiin myös sairauksien ehkäisyssä tai oman kuntoutumisen ylläpitäjänä. Hyvä olo ja terveys koostuvat toki muistakin osioista, esimerkiksi sosiaalisesta yhdessäolosta, johon niinikään yhteiset liikuntaryhmät antavat mahdollisuuden. SoveLi rakentaa yhteistyötä, kouluttaa sekä kehittää yhteisiä toimintamuotoja ja rakentaa vertaisverkostoja. Julkisten liikuntatilojen pitää olla esteettömiä riippumatta liikuntarajoitteista tai muista erityistarpeista. Oman motivaation kasvu liikuntaan voi tapahtua kokemusten kautta, esimerkiksi vertaisten ryhmissä. Kokemukset siitä, että terveyttä edistävä liikunta on mahdollista ja tuntuu hyvältä, motivoivat osallistumaan. Tästä meillä jo on osallistujien kokemuksia Mirja-Liisa Rontu Kirjoittaja on Soveltava Liikunta SoveLin hallituksen puheenjohtaja Hyvän tahdon viestejä työstetään eteenpäin Noin tuhat henkilöä, vapaaehtoisia ja ammattilaisia, yhdisti viime vuonna voimansa eri puolilla Suomea. Syntyi 18:n soveltavan liikunnan tapahtuman sarja, Hyvän tahdon viesti. Tavoitteena oli paikallisen yhteistyön harjoittelu ja tiivistäminen. Samalla lähes 5 000 suomalaista sai tutustua sovellettuun liikuntaan ja kokeilla esimerkiksi sisägolfia, pehmis-lentistä ja keilailua. Nähtiin laskuvarjohyppyä, voimisteluesityksiä ja hyvän tahdon tunnustuksella palkitsemisia. Sivuilla 6 13 palataan näihin tunnelmiin. Kiitos vielä kaikille teille, jotka saitte viestin onnistumaan! Mikä sinut Tapahtumien yhteydessä kerättiin päättäjille viestejä, jotka toimitettiin valtion liikuntaneuvostolle Helsingin päätöstapahtumassa 15.9. Viestien työstämistä jatketaan SoveLissa ja osin paikallisesti. Viestit muodostavat SoveLin vaikuttamispolitiikan perustan. Lehdessä käsitellään myös liikuntaa ja kuntoutusta. Kummallakin on oma roolinsa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntoutuksessa ohjataan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan, mutta miten saada liikunta jatkumaan kotona? Jokaisella on oma motivaationsa. saa liikkumaan? Kirjoita tai ota yhteyttä Sovelin toimitukseen, heidi.holsomaki@soveli.fi, p. 0400 567 931 Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 1/2007
L Y H YE S T I Voimaa vanhuuteen -ohjelma ja SoveLi yhteistyöhön Valtakunnallinen Ikäinstituutin hallinnoima Voimaa Vanhuuteen -terveysliikuntaohjelma ja Soveltava Liikunta SoveLi selvittävät yhdessä Turun kaupungin liikuntatoimen kanssa turkulaisten kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksien yli 75-vuotiaiden jäsenten määrän. Selvityksessä kysytään myös, järjestävätkö yhdistykset kohderyhmälle omaa liikuntatoimintaa ja jos, niin minkälaista liikuntatoiminta on sisältääkö se esimerkiksi voimaa ja tasapainoharjoittelua. Lisäksi selvitetään yhdistysten yhteistyöverkostoa yli 75-vuotiaiden liikuntatoiminnan järjestämisessä. Tulosten pohjalta SoveLi ja sen jäsenjärjestöt sekä Voimaa Vanhuuteen -ohjelma pohtivat, miten yli 75-vuotiaiden voima- ja tasapainoharjoittelua voitaisiin edistää kansanterveys- ja vammaisjärjestöissä sekä niiden paikallisyhdistyksissä. Tuloksista kerrotaan myös syksyn Soveli-lehdessä. Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa edistetään liikunnan avulla kotona asuvien ja toimintakyvyiltään heikentyvien ikäihmisten itsenäistä selviytymistä. Lisätietoa Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta: www.ikainstituutti.fi Soveli-järjestöjen tuet ovat noin kolmannes vammaisurheilun tuesta Opetusministeriö korotti erityisliikuntajärjestöjen avustuksia yhteensä 196 tuhannella eurolla. Korotukset liittyvät veikkausvarojen siirtymiseen kirjastopuolelta liikuntaan. Kaikkiaan erityisliikuntajärjestö jen avustukset ovat nousseet vuoteen 2004 verrattuna 39 prosenttia. Suurimman korotuksen tänä vuonna korjasi huippu-urheilu, kun Paralympia komitean tuki nousi 55 000 eurolla. Vammaisurheilujärjestöjen (taulukossa*) tuet nousivat yhteensä 80 000 eurolla siten, että niiden avustukset olivat yhteensä 1 262 000 euroa. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen(**) avustukset nousivat yhteensä 53 000 eurolla kokonaissumman kohotessa 422 000 euroon. SoveLin korotus oli 13 000 euroa. Jäsenjärjestöistä tuki nousi eniten Elinsiirtoväen Liikuntaliitolla, 12 000 euroa, Suomen CP-liitolla, 10 000 euroa, ja Suomen MS-liitolla, 7 000 euroa. SoveLin 18 jäsenjärjestöstä vain puolet saa opetusministeriön liikunta-avustusta. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen osuus koko erityisliikunnan kakusta on kasvanut neljässä vuodessa kaksi prosenttia. Soveli-järjestöjen yh teenlasketut eurot ovat nousseet vuoteen 2004 verrattuna 151 400 euroa. Samaan aikaan vammaisurheilujärjestöjen avustukset ovat Erityisliikunnan järjestöavustukset 2007 Perusavustus Kehittämisavustus Suomen Invalidien Urheiluliitto SIU* 540 000 55 000 Näkövammaisten Keskusliitto* 232 000 20 000 Kuurojen Urheiluliitto* 200 000 20 000 Kehitysvammaisten Liikunta ja urh.* 290 000 70 000 Mielenterveyden Keskusliitto** 72 000 Hengitysliitto HELI** 40 000 Suomen Sydänliitto** 40 000 Suomen Reumaliitto** 40 000 8 000 Suomen MS-liitto** 40 000 Elinsiirtoväen Liikuntaliitto** 45 000 3 000 Epilepsialiitto** 10 000 6 000 Suomen Parkinson-liitto** 15 000 Suomen CP-liitto** 20 000 Soveltava Liikunta SoveLi** 100 000 Yhteensä nössä soveli-j summa on py osassa vamma euroista. Opetusminis tämät kehittämi set ovat tauluko sa, mutta niitä ei ole huomioitu edellä mainituissa luvuissa. Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2007
SoveLi perusti tiedottajan toimen Jaana Teräväinen Liikettä soveli-järjestöissä SoveLin jäsenjärjestöissä on liikettä. Suomen CPliitto ry aikoo perustaa keväällä puolipäiväisen liikuntasihteerin vakanssin. CP-liiton liikuntavastaavana (oto) liki 13 vuotta toiminut ja SoveLissakin alusta asti vaikuttanut aluesihteeri Lauri Ipi Issakainen jää kokopäiväisesti eläkkeelle tänä keväänä. palavuoden alussa toimivaaltaan takaisin Suomen eumaliittoon liikuntaunnittelijan työhönsä. Soveltava Liikunta Sove- Li on perustanut tiedottajan toimen. Toimeen palkattiin yhteiskuntatieteiden yo Heidi Hölsömäki, joka aloitti helmikuun alussa SoveLin Tampereen toimistossa. Työaika on 50 prosenttia. Heidi Hölsömäki (kuvassa vas.) on tehnyt toimittajan ja tiedottajan tuntitöitä SoveLille. Aiemmin hän on työskennel lyt viestintätehtävissä mm. Kehitysvammaisten Tukiliitossa ja Suomen MS-liitossa. Li säksi hän on työskennellyt Taloussanomissa ja Aamulehdessä. Tänä vuonna tiedottajan työnkuvaan kuuluu Soveli-lehden lisäksi muun muassa Järjestöt kuntien yhteistyökumppaneina -kirjan toimittaminen yhteistyössä Editan ja kirjoittajaryhmän kanssa. Hyvän tahdon viestejä työstetään edelleen, ja suunnitelmissa on myös Liikuntavastaavien työkirja. Suomen Selkäliiton liikunnasta vastaa puolestaan nykyisin selkäneuvoja ja suunnittelija Pirjo Ailanto. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton liikuntavastuu vaihtui vuoden alussa aluesihteeri Risto Lappalaisen tontille. Elinsiirtoväen Liikuntaliitto EL- LI ry on nimittänyt toiminnanjohtajaksi Teemu Lakkasuon. Järjestöjen liikunnasta vastaavien yhteys tiedot ovat lehden takakannessa. Päivitetyt tiedot myös osoitteessa www.soveli.fi ertaisohjaajille koulutustukea KI-ohjelmalta voi hakea koulutustukea vertaisohjaajien koulutukseen. Tukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joilla on käynnissä tai suunnitteilla vertaisjattuja, yli 40-vuotiaille liian vähän liikkuville ihmile suunnattuja, liikuntaryhmiä. KKI-ohjelman koulutustukikokeilu alkoi syksyllä 06 ja kokeilu kestää näillä näkymin toukokuun lopun asti. Koulutustukea on haettava viimeistään kuuutta ennen koulutusta. Hakulomakkeet: Elina Holm, na.holm@likes.fi Susanna Tero Pituutta venähtänyt Saara Lehto kokeilee Hippocampekärryä, jolla hän pääsee maastoon ja jopa veteen. Äiti Kaisa Vuorenmaa ja Kenguru-vuokraamon Jyrki Loijas auttavat. Malike alkaa kehittää välineitä ja toimintaa myös aikuisille Yli diagnoosi- ja järjestörajojen toimiva Malike aloittaa Raha-automaattiyhdistyksen tuella viisivuotisen Aikuiset toiminnan rattaissa -projektin. Malike on työskennellyt 10 vuotta erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä parissa. Lapset, joiden kanssa olemme tehneet työtä, ovat kasvaneet aikuisiksi ja haluavat edelleen toimia, mutta heille ei ole valmiita ratkaisuja, Päivi Havas Malikkeesta kertoo. Toinen syy hankkeen aloittamiseen on paljon tukea tarvitsevien aikuisten huikea määrä. Siinä missä Kelan erityishoitotukea saavia lapsia on 3 000, vastaavaa tu kea saavia aikuisia on 20 000. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n hallinnoima Ma like toimii verkostomaisesti yhteistyömahdollisuuksia etsien. Oleellista on, että löydämme yhteiset tavoitteet. Esimerkiksi SoveLin jäsenjärjestöissä on varmasti monivammai sia eli paljon tukea tarvitsevia aikuisia, jotka tarvitsevat välineitä liikkumiseen, Päivi Havas sanoo. Solia ja Malike täydentävät toisiaan Tähän asti aikuisten liikuntavälineiden vuokrausta on tarjonnut soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta Solia neljällä yksiköllään. Solian Osku Kuutamo pitää uutta projektia hyvänä asiana. Tiivistämme yhteistyötä Malikkeen kanssa lisää. Mitä enemmän tiedämme toistemme välineistä ja toiminnasta, sen paremmin palvelemme. Kuutamo uskoo projektin lisäävän palveluja. Vaikeimmin vammaisten aikuisten välineille on kysyntää, meillekin on tullut tiedusteluja. Solian välineet on kuitenkin jouduttu rajaamaan aktiivisten ja itsenäisten aikuisliikkujien liikuntavälineisiin. Malikkeen toimintavälineet taas sopivat liikkujille, jotka tarvitsevat usein toista ihmistä välineen käyttämiseen ja liikkumiseen, Kuutamo pohtii. HH Lisätietoa Malikkeesta: p.(03) 2403 305, www.malike.fi Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2007
HYVÄN TAHDON VIESTI Ilse Kirsilä ja Mirja Pakkanen Kouvolasta, Raimo Aromaa Espoosta ja Pirjo Ailanto Turusta tuovat kentän viestejä päättäjille. Heidi Hölsömäki, kuvat Matti Saarinen ja Leena Harkimo ottivat vastaan kolmelta reitiltä saapuneen viestikapulan. Pirjo Ailanto ja Matias Mäkelä auttoivat kapulan yhdistämisessä. Hyvän tahdon viesti toi erityisliikunnan terveiset päättäjille Erityisliikunnan nykytila ja tulevaisuuden tarpeet viestitettiin Valtion liikuntaneuvostolle elävällä tavalla syksyn 2006 aikana. Soveltavan liikunnan teemavuoteen liittyen järjestettiin elo syyskuussa kaut ta maan toteutettu Hy vän tahdon viesti. Viestin tarkoituksena oli tehdä soveltavaa liikuntaa tunnetuksi sekä edistää soveltavaa liikuntaa paikallisesti ja valtakunnallisesti. Minulla oli ilo ottaa viesti vastaan 15. syyskuuta Helsin gin Kisahallilla eri tyisliikuntajaoston puheenjohtajan Lee na Harkimon kans sa. Valtion liikuntaneuvosto käsitte li suosituksia lo kakuussa. Rovaniemeltä lähteneen, kolme eri reittiä matkanneen ja Helsin kiin päättyneen viestin suo situkset kerättiin kahdeksaltatoista viestipaikkakunnalta. Viestin toteutus on vaatinut kaikilta toimijoilta paljon työtä, pitkää suunnittelua ja valmiutta hyvään yhteistyöhön eri järjestöjen, kaupungien, kuntien ja yksityisten ihmisten kesken. Merkittävää asiassa on se, että terveiset ja kehittämistarpeet tulivat suoraan kentältä erityisliikunnan kanssa työtä tekeviltä ihmisiltä ja ryhmiin kuuluvilta kansalaisilta. Niitä ei ollut laadittu kirjoituspöydän ääressä. Viestin käytännön ehdotukset sisältävät paljon asioita, joita myös Valtion liikuntaneuvosto ja sen jaostot pitävät tärkeinä. Liikuntapaikkojen saavutettavuus on keskeinen asia, fyysisen ympäristön esteettömyyttä haluamme viedä eteenpäin myös ulkoliikuntapaikoilla. Erityisliikunnan käytännön tutkimus- ja kehittämistyöstä on hyvä esimerkki Soveltavan liikunnan apuvälineet -kirja, jonka Terveyden edistämisen keskus palkitsi vuoden 2006 terveysaineistona. Järjestöillä ja Valtion liikuntaneuvostolla riittää yh- Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2007
HYVÄN TAHDON VIESTIT Hyvän tahdon viestit antavat hyvän pohjan myös SoveLin liikuntapolitiikalle. Viesteissä korostettiin muun muassa seuraavia asioita soveltavan liikunnan edistämiseksi: Helsingin liikuntajohtaja Anssi Rauramo (vas.) ja erityisliikuntajaoston puheenjohtaja Leena Harkimo taukojumppasivat yhdessä muiden päätösjuhlan osallistujien kanssa. Hämeenlinnalaiset olivat juhlaväessä (alla) hyvin edustettuina. > Kuntiin tarvitaan enemmän yksilöllistä liikuntaneuvontaa, jotta myös vähän liikkuvat pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset löytävät itselleen sopivan liikuntamuodon. > Kuntien erityisliikunnan ryhmien lisäksi on huolehdittava siitä, että pitkäaikaissairailla ja vammaisilla on edellytykset myös omatoimiseen liikkumiseen. > Toimivat kuljetus-, saat taja- ja tulkkipalvelut ovat monelle liikkumisen ehdoton edellytys. Esimerkiksi avustajan on päästävä maksutta uimahalliin. mat kunnat ovat jo tehneetkin. > Tarvitaan lisää resursseja käytännön tutkimusta ja tiedon levittämistä varten. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöissä on asiantuntemusta liikunnan soveltamiseen, mutta tiedon tuottamiseen tarvitaan lisäresursseja. Kerättävä tieto auttaa myös rakenteiden kehittämisessä. Rakenteellisia muutoksia: > Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä on lisättävä liikuntapalveluiden kehittämiseksi. teisiä haasteita myös tuleville vuosille. Järjestöjen uudelleenryhmittelyprosessin valmistelu on meneillään OPM:n liikuntayksikössä. Asia on laaja ja vaatii perinpohjaista harkintaa ja valmistelua. Valtion liikuntaneuvosto on asiaa käsitellessään todennut, että liikuntajärjestöjen uudelleenryhmittelylle luodaan kohtuullinen siirtymäaika ja uudistusten vaikutuksista järjestöille tehdään sel keät arvioinnit ja ennakoinnit. Matti Saarinen Kirjoittaja on kansanedustaja ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja > Fyysisen ympäristön esteettömyyttä pitää lisätä. Esteettömyys tarkoittaa inva-wc:n lisäksi esimerkiksi puhdasta ilmaa, luistamattomia pintoja, häikäisemätöntä valaistusta, lähi-liikuntapaikkoja ja selkeitä opasteita. > Liikunnan apuvälineiden saatavuutta on kehitettävä edelleen niin, että palveluja on saatavilla vähintään maakunnallisesti. Olemassa olevien palvelujen (Solia, Malike) rinnalla on kehitettävä paikallisia palveluita, kuten muuta- > Kuntien erityisliikunnan resurssien riittävyys on varmistettava myös alle 10 000 asukkaan kunnissa. Erityisliikunnan työntekijät ovat avainasemassa yhteistyötä kehitettäessä. > Järjestöjen ja yhdistysten liikuntatoimintaa on tuettava. Niiden on saatava liikuntatoimintaansa avustusta muiden terveyttä edistävien liikunta- ja urheilujärjestöjen tavoin. > Soveltavan liikunnan koulutusta pitää kehittää alueellisesti. Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2007
HYVÄN TAHDON VIESTI Erityisliikunnan ohjaaja Katriina Merkkiniemi sai Rovaniemellä Hyvän tahdon tunnustuksen ja Joulupukki sauvat. Marjaana Väreen tähdittämiä julisteita kiinnitettiin tapahtumapaikoille. Antti Rimpiläinen Golf-liitosta teippaa. Kuopiossa liikuttiin yhdessä, toinen toistaan tukien. Monilla paikkakunnilla viesti vahvisti yhteistyötä sekä järjestöjen kesken että kuntien kanssa. Jenni Mehtälä Viesti poiki uusia tapahtumia Hyvän tahdon viestitapahtumien käytännön toteutuksesta vastasivat paikalliset yhteistyöryhmät. Kysyimme tapahtumien yhteyshenkilöiltä tunnelmia tammikuussa: 1. Mitä viestitapahtumastanne jäi päällimmäiseksi mieleen? 2. Mikä oli tapahtuman merkitys? Lauri Issakainen, CP-liiton aluesihteeri, Rovaniemi ja Kemi 1. Porukka osallistui molempien tapahtumien tekemiseen laajapohjaisesti ja vastuullisesti. Yhdistykset tulivat hyvin mukaan kokouksiin, ideoivat ja kirjoittivat juttuja lehtiinsä. Yhdistysväki oppi tuntemaan toisensa ja erityisliikunta yhdistykset. Näkyvyyttä SoveLille tuli hyvin kansanedustajia myöten. 2. Vuorovaikutusta syntyi jo silloin, kun viestitoimikunta perustettiin. Esimerkiksi hengitys- ja reumaväki perustivat omat bocciaturnauksensa. Rovaniemen tapahtuman jälkeen Joulupukki ryhtyi uuden Santa Claus -bocciaturnauksen suojelijaksi. Kyllikki Vilmi, erityisliikunnanohjaaja, Kemi 1. Mukava mieli jäi. Koettiin, että ihmisille meni perille tämä juttu ja heitä tuli kivasti paikalle. Viestin saapuminen laskuvarjolla jäi itselle ja monelle muulle mieleen. 2. Tällainen piristää ja vetää uusia ihmisiä. Uskon, että muutama uusi tuli keilaryhmään kokeiltuaan keilailua tapahtumassa. Sydänleikatut halusivat perustaa tapahtuman jälkeen oman keilaryhmän. Jukka Tauriainen, Parkinson-liiton aluesihteeri, Oulu 1. Kaikki meni jouhevasti ja oli hyvä henki, vaikka meillä oli useampi erillinen tapahtuma. Se harmitti, ettei tiedotusvälineitä tullut. 2. Tällaiset yhteiset tapahtumat tekevät näkyväksi, että on olemassa paljon hyviä toimijoita. Yhteisen tekemisen taito päivittyi. Ismo Linnus, MS-liiton aluesihteeri, Kuopio 1. Valitettavasti jäi mieleen huono sää, sillä tapahtuma oli rakennettu ulos. Toivon, että tapahtuma vahvisti läsnäolijoiden mielissä ajatusta siitä, että liikunta on iloinen asia. Palkitseminen oli hyvä asia, varsinkin kun muistetaan niitä ruohonjuuritason toimijoita, jotka liikunnan järjestävät. 2. Kuopiossa ei valtavia jälkijäristyksiä ole syntynyt, mutta tiedän kokemuksesta, että nämä ovat pitkiä prosesseja ja vaativat kärsivällisyyttä. Tämä oli toinen kerta, kun pidimme tällaisen tapahtuman, joten toivotaan, että traditio jatkuu. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2007
Jyväskylän tapahtumaan saapui osallistujia vauvasta alkaen. Kuvassa Pirjo Huovinen ja 1-vuotias Veera Leppänen. Ari Jokilahti Lisää kuvia ja kertomukset tapahtumista: www.soveli.fi > Tiedotearkisto (elo syyskuu 2006) Kimmo Rundström opasti Oulussa, miten purjehtiminen käy Access 303 -erikoisjollalla. Kyydissä Sari Kuivas. Antero Mertaranta antoi äänensä Kouvolan tapahtumalle. Sari Väkeväinen luovutti viestirepun Kokkolassa Asta Törmälehdolle ja Riitta Brännkarrille. Carita Laitala Matti Meriluoto / Kouvolan Sanomat Leena Eskelinen, liikunnanohjaaja, Seinäjoki 1. Soveltavan liikunnan viestitapahtumamme oli Leppoisan lenkin yhteydessä. Tällä kertaa sattui huono sää, ja ensi kerralla päätimme ottaa sisätilavaihtoehdon mukaan. 2. Iso merkitys, saimme näkyvyyttä päättäjien suuntaan. Viestien esiintuominen tuki paikallista erityisliikunnan kehittämistyötämme. Soveltava liikunta ja väja liikkujia ryhmiin Isossa mitassa viesti oli yhteistyön harjoittelua toivottavasti valtakunnalliset järjestöt sitoutuvat ensi kerralla laajemmin yhteisen tapahtuman toteuttamiseen. Riitta Brännkarr, erityisliikunnan ohjaaja, Kokkola 1. Oli mukava liikuntatapahtuma, aiomme järjestää ensi syksynä uudelleen. Tapahtuman saatiin hyvin mukaan vammais- ja eläkeläisjärjestöjä. 2. Yhteistyö parani sekä järjestöjen kesken että kuntaan päin. Esimerkiksi yhdistykset voivat järjestää yhdessä jonkin liikuntaryhmän, kun yksin ryhmää ei saataisi kasaan. Yhdessä tehdessä tutustui hyviin tyyppeihin, joiden kanssa voi jatkaa yhteistyötä. Teemu Mäki-Paakkanen, erityisryhm. liikunnanohj. Vaasa 1. Hyvät fiilikset jäi tapahtuma halutaan täällä jokavuotiseksi. Tiedotusta voisi olla enemmänkin, mutta olin tyytyväinen siihen 300 400 ihmiseen, joita tuli. Näkyvyyttä saimme radiossa ja tv:ssä, joten tavoitteemme saada näkyvyyttä Vaasan seudun soveltavalle liikunnalle onnistui hyvin. 2. Yhteistyö yhdistysten ja seurojen kanssa sujui loistavasti. Toivon, että saisimme tapahtuman viestejä vietyä konkreettisesti eteenpäin. Sydänyhdistystä edustanut Milka Majava oli mukana Rovaniemen viestitapahtumassa 30.8.2006. Sopiiko liikunta sinulle? Sopii. Minulla on verenpainetautia, joten pitää liikkua jo senkin vuoksi. Millainen liikunta sinulle sopii? Käyn sauvakävelemässä ja kävelemässä. Aiemmin kävin jumpallakin, mutta olen omaishoitaja, joten en pääse niin helposti lähtemään. Mikä liikunta merkitsee sinulle? Sillä on suuri henkinen ja ruumiillinen merkitys. Omaishoitajana on aina jännitys päällä. On tullut tavaksi käydä kaksikin kertaa päivässä vähän tuulettumassa. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2007
HYVÄN TAHDON VIESTI Pehmis-Lentis ja sisäcurling olivat suosittuja lajeja viestin aikana. Pohojalaaset kokeilevat pehmistä Seinäjoella. Kyllä, naurujooga naurattaa! Vaasassa myös laulettiin, tanssittiin, käveltiin, pelattiin pienpelejä, puistogolfia, bocciaa... Sanni-Kaisa Harinen haki Tampereella nimmarit Ilveksen liigapelaajilta Teemu Tuomaselta ja Pasi Petriläiseltä. Joensuulaiset näyttävät, miten tuolissa jumpataan. Lahdesta (oik.) viesti lähti pyörillä eteenpäin. Ja viesti jatkuu... Susanna Välimäki Teemu Mäki-Paakkanen Heidi Hölsömäki Pentti Keränen Jenni Mehtälä line-esittelyt ovat mukana myös tulevilla Leppoisilla lenkeillä. Janne Haarala, Hengitysliitto Helin liikunnan suunnittelija, Pori ja Tampere 1.Porissa tapahtumalle oli valmis hyvä sapluuna lasten ja nuorten perheiden tapahtumana. Kaupunki otti järjestelyissä ison vastuun. Tampereella tapahtumaa toteutti yli 25 eri tahoa. 2.Tunnettuutta ja näkyvyyttä asialle ja SoveLille saatiin radiossa ja lehdistössä. Tapahtumat ovat hyvää yhteistyöharjoittelua ja ihmisten tutustumista toisiinsa. Porissa on tarkoitus jatkaa yhteisillä Pehmis-Lentis-ryhmillä. Tampereella olisi olemassa laaja verkosto monipuoliselle toiminnalle. Oman työn ohella yhteistyöprojektien vetäminen on haasteellista. Pirjo Ailanto, Selkäliiton suunnittelija, Turku 1. Minusta oli kiva suunnitella tapahtumaa, ja ihmiset olivat innostuneita tekemään. Aurinko sattui paistamaan ja oli älyttömän hyvä keli. Fyysisesti alue oli liian laaja, huonosti liikkuvat eivät jaksaneet käydä joka paikassa. 2. Tapahtuma jäi ehkä enemmän itselle järjestetyksi en osaa sanoa, paljonko kokeilupisteissä kävi uutta porukkaa. Hyviä tuttuja tuli. Toivon, että puolin ja toisin otetaan yhteyttä. Pirjo Huovinen, erityisliikunnanopettaja, Jyväskylä 1. Mieleen jäi mukava fiilis ja yhdessä tekemisen meininki. Hauskaa oli, vaikka viesti työllistikin. 2. Tapahtuma oli onnistunut ja mukana olevat järjestöt hoitivat innostuneesti osuutensa. Tapahtuman avulla suuri yleisö sai tietoa erityisliikunnasta ja tutustui erityisliikunnan apuvälineisiin ja Jyväskylän Malike-vuokraamoon. Ajankohta oli hyvä, sillä tapahtumassa markkinoitiin samalla erityisryhmille alkavia ohjattuja ryhmiä, joita on yli 300 viikossa, joten ihmiset pääsivät kyselemään henkilökohtaisesti neuvoja itselleen soveltuvista ryhmistä sekä kokeilemaan uusia lajeja. Mika Hollo, liikunnanohjaaja, Lahti 1. Värikäs ja iloinen tapahtuma uudessa paikassa kirjaston ja teatterin välissä! 2. Saada yleisölle ja omalle väelle muistutus liikuntamahdollisuuksista, sekä tavata toisia tekijöitä. Hilkka Leskinen-Nikander, liikuntatoimisto, Hämeenlinna 1. Tapahtuma oli tarpeellinen ja sopivassa kohtaa. Olimme ajatelleet koota vammaisjärjestöt yhteen, ja tapahtuma tuki tätä. Järjestöjen pisteissä olisi voinut olla enemmän ihmisiä, moni ei ehtinyt pitää taukoja, kun väkeä tuli puskaradion kutsumana niin paljon. 2. Saimme yhdistykset innostumaan ja kiinnostumaan yhteistyöstä jokaisen ei tarvitse järjestää kaikkea yksin. Suunnittelemme yhteistä talvi- ja kesätapahtumaa. Viestin valtakunnallisuus antoi potkua osallistua. Risto Lappalainen, Aivohalvausja dysfasialiitto, Kajaani 1. Tapahtuman kokoaminen ja ihmisten sitoutuminen oli hankalaa, koska Kainuun yhdistykset ovat pieniä ja niiden liikuntakulttuuri nuorta. Samaan aikaan pidetty KKI-seminaari onnistui ja sieltä saatiin eväitä Kainuun soveltavan liikunnan kehittämisohjelmaan. 2. Se saattoi antaa ajatuksen liikuntapuolen kehittämisestä yhdistyksissä. Yhdistysten pienuuden ja pitkien välimatkojen takia olisi järkevää yhdistää voimia. Elma Pyykkö, Parkinson-yhdistyksen liikuntavastaava, Joensuu 1. Tapahtumasta jäi hyvä mieli, puolen vuoden uurastuksen tuotoksena tupa oli täynnä soveltavasta liikunnasta kiinnostunutta väkeä. Toista sataa ihmistä sai tuntuman 8 tapaan liikkua. 2. Tarvitaan vielä lisää työtä, että yhdistysten liikuntatoimintaa Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2007
nivoutuisi pitempiaikaisesti yhteen. Tapahtuman poikima Pehmolentisryhmä muutaman kerran kokoontuen oli aavistus siitä mahdollisuudesta. Tapahtuma teki soveltavaa liikuntaa näkyvämmäksi suurellekin yleisölle median mielenkiinnon ja ilmoittelun ansiosta. Mikko Ikävalko, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu, Lappeenranta 1. Ihmisiä saimme vähän huonosti liikkeelle tapahtumaan. Liekö syy markkinoinnissa vai vetonaulan puutteessa. Erityis- ja soveltava liikunta voivat myös olla sanoina vähän pelottavia. 2. Yhdistysten, seurojen ja muiden kanssa saimme aktivoitua paikallista verkostoa. Tapahtumakonseptia voi hyödyntää jatkossakin. Yksittäisissä tempauksissa on kova työ, mutta niiden kautta tavoittaa uusia kasvoja mukaan toimintaan. Ilse Kirsilä, CP-liiton aluesihteeri, Kouvola 1. Päivä oli onnistunut ja mukavan toiminnallinen. Yhdistykset olivat hyvin esillä. Reino Laapotin ja Eeva-Liisa Pokin pyörätuolitanssiesitys oli mieleenpainuva. Päättäjiä oli hyvin mukana Pehmis-Lentis-haasteottelussa. 2. Tapahtuma varmaan lisää yhdistysten ja järjestöjen yhteistyötä yli vammarajojen. Epävirallisessa ympäristössä oli hyvä muistuttaa päättäjille, että erityisryhmät on otettava huomioon suunnittelussa ja esteettömyydessä. Minna Saira, vs. erityisliikunnansuunnittelija, Helsinki 1. Viestitapahtuma oli mukavahenkinen. Tosin enemmänkin osallistujia olisi paikalle mahtunut. Tiedottamiseen ja markkinointiin kannattaa Helsingin kokoisessa kaupungissa panostaa, koska tapahtumia on paljon. Mieleenpainuvinta oli mahtava pyörätuolitanssiesitys. 2. Eri toimijoiden yhteistyön kehittämisen kannalta tällaisilla tapahtumilla on suuri merkitys. Hyvän tahdon tunnustukset jaettiin ensimmäistä kertaa, saajia yhteensä 20 Viestin aikana myönnettiin Hyvän tahdon tunnustukset soveltavaa liikuntaa edistäneille toimijoille. Paikalliset työryhmät valitsivat tunnusten saajat. Rovaniemi: Katriina Merkkiniemi, Kemi: Kyllikki Vilmi, Oulu: Oulun kaupungin Liikuntapalvelut, Kokkola: Kai Luokkala, Vaasa: Arvo Isomäki, Seinä joki: Seinäjoen Taitoluistelijat, Kajaani: Kainuun Parkinson-yhdistys ry, Kuopio: Kuopion Reu mayhdistys ry, Joensuu: Elma Pyykkö, Lappeenranta: judo seura Kamiza, Kouvola: Kouvo lan kaupungin erityisliikun ta, Pori: Tarja Javanainen-Levonen, Tampere: Jukka Nieminen, Turku: Riitta Samstén, Jyväskylä: Pirjo Huovinen, Lah ti: Lah den reumayhdistys ry, Hämeenlinna: Hilkka Leskinen-Nikander, Helsinki: Mari Jokitalo ja Kira Durchman. Soveltava Liikunta SoveLi ry Joko sinulla on suosittu ja naistenmallin 15 euroa (+ toimituskulut). Kun tilaat ryhmälle säästät toimituskuluissa. Naistenmallin värit: musta, sininen. Koot S XL. Perusmallin värit: royal sininen, oranssi, punainen, vaaleankeltainen ja musta. Koot: S XXL. Tilaukset: www.soveli.fi > Paitatilaus tai sähköpostilla Taru Myllyvirran (oik.) muotoilema tunnustuspalkinto, hopeinen ja herkkäliikkeinen purjevene, myönnettiin 20 toimijalle. Pertti Perko oli yksi tunnustuksen saajista. muisti lisäksi kahta soveltavan liikunnan kehittäjää valtakunnallisella tunnustuksella. Sen saivat professori Ilkka Vuori ja Turun kaupungin urheiluasiamies ja valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston jäsen Pertti Perko. Heidi Hölsömäki Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2007
HYVÄN TAHDON VIESTI Luova verkostotyö vaatii joustavuutta ja avoimen mielen Hyvän tahdon viesti kulki ja tuli perille eri paikkakunnille. Hankkeen tehtävänä on käynnistää ja vahvistaa paikallisia yhteistyöverkostoja ja yhdistää resursseja. Käynnissä olevaa työtä varten on hyvä keskustella siitä, miten kehitetään paikallisia yhteistyön ja -toiminnan malleja. Toimijat ja heidän lähtökohtansa Kuvio 1. Kehittämisen eri tasot Paikalliset suunnitteluryhmät tekevät verkostomaista ja monia rajoja ylittäviä kunnallisia tai alueellisia kehitystehtäviä. Tämä työ on kiinnostavaa ja haasteellista monesta syystä. Yksi näkökulma kehitystyöhön on se, miten saadaan eri organisaatioita edustavat ihmiset toimimaan rakentavasti ja tuottavasti yhdessä. Tässä artikkelissa käsittelen muutamia asioita, jotka liittyvät tällaisten moniammatillisten ryhmien yhteistoimintaan ja tapaan, jolla uusia toimintamalleja synnytetään. Perinteinen yhteistyö ja verkostotyö lähtevät siitä, että eri toimijat kokoontuvat yhteen ja alkavat suunnitella yhteistä hanketta. Eri henkilöt tuovat omat ajatusmallinsa ja toimintatapansa yhteistyöhön, ja sitten vain toivotaan, että niistä löytyy riittävästi synergiaetuja. Yhteistyön pohjaksi etsitään sitä, mikä on kunkin toimijan mielestä normaalia ja järkevää toimintaa. Lähtökohdaksi otetaan nykytilanteen varmuustekijät. Tämä toimiikin ihan hyvin monissa tilanteissa, joissa yhteistyön edut ovat ilmeisiä ja kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa kuitenkin etsitään uusia toimintamalleja, joihin totutut kuviot eivät suoraan sovi. Totutut tavat toimia voivat kaventaa mahdollisuuksia kehittää uusia toimintatapoja. Siksi onkin hyödyllistä miettiä verkostotyötä vähän erilaisista näkökulmista. Lähtökohdaksi voidaan ottaa avoin keskustelu siitä mitä kehittämistyöllä tavoitellaan ja keitä kaikkia se koskee. Yhteistyössä lähdetään liikkeelle yhteisen tavoitteen määrittelyllä ja sen tunnistamisella. Tärkeää on myös ottaa kaikki asianosaiset tasa-arvoisesti mukaan. Luovien ratkaisujen, paikallisten voimavarojen ja vahvuuksien täysimittainen käyttäminen edellyttävät kehittämiskohteiden ja uusien mahdollisuuksien näkemistä. Tämä onnistuu silloin, kun toimijat ovat tasavertaisia ja sitoutuneita asioiden edistämiseen. Avoimuus ja tasa-arvoinen keskustelu edellyttävät yksilöiltä keskustelun ja vuorovaikutuksen taitoja. Organisaatioilta tämä vaatii riittävästi joustavuutta rakenteissa ja toimintamalleissa. Paikallisella tasolla tämä uudenlainen verkostoyhteistyö edellyttää joustavuutta toimintatavoissa, poliittisissa ja ideologisissa malleissa. Nämä kolme tasoa ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa siten, että kehitystyö vaatii kaikkien tasojen riittävää toimivuutta onnistuakseen. Kuvio 1. kuvaa näitä kehittämisen tasoja. Yksilötasolla luovan verkostoyhteistyön tekeminen merkitsee sitä, että jokainen tunnistaa omat arvonsa, uskomuksensa, ammatillisen ja koulutuksellisen taustansa vaikutukset omaan ajatusmaailmaansa. Tunnistamalla nämä taustatekijät itsessään on myös helpompi ymmärtää toisia toimijoita verkostossa. Kypsä ja rakentava toimintatapa edellyttää hyvää taitoa kommunikoida ja esimerkiksi selittää muille toimijoille omaa toimenkuvaa, työtehtäviä ja muita taustatekijöitä. Yhteisen kehittämiskohteen kanssa työskentely sujuu hyvin silloin kuin toimijat eivät linnoittaudu omiin poteroihinsa vaan heittäytyvät yhteiseen kehittämistyöhön avoimin mielin. Organisaatiotasolla kehittävä verkostotyö merkitsee sitä, että organisaation rakenteet, toimintatavat, tehtävät, tarkoitus tai päätösvalta eivät estä tai hidasta yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Turhan usein näemme erilaisissa kehittämishankkeissa organisaatioiden Kehittämiskohde ja siihen liittyvät toimintatavat Alueellinen toimintakulttuuri ja erityispiirteet Organisaatiot ja niiden joustavuus Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2007
TEEJIILTÄ KOLUMNI Artikkelin kirjoittaja Leena Jokinen on koulutuspäällikkö Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Vapaaajallaan hän liikkuu muun muassa meloen. jarruttavan tarpeettomasti hyviä ja luovia kehittämisideoita. Perinteinen yhteistyö on juuri sitä, että kukin organisaatio toimii omalla vanhalla tavallaan eikä pyrikään muutamaan omia toimintojaan. Tämä organisatorinen taso on vaikutuksiltaan ratkaisevin uusien toimintakäytäntöjen kehittämisessä. Alueellinen taso kehittämistyössä merkitsee sitä, että paikalliset mahdollisuudet ja erityisvahvuudet ovat käytössä. Ympäristön odotuksia kuullaan, ja poliittiset ja ideologiset tekijät eivät estä, vaan päinvastoin edistävät, alueellista yhteistoimintaa. Erilaisilla tukijärjestelmillä ja taloudellisilla tekijöillä on voimakas ohjaava vaikutus siihen, millaista kehittämistyötä kullakin alueella voi tehdä. Yhteisö rikastaa eikä köyhdytä kehittämisponnisteluja ja aitoa yhdessä tekemisen iloa. Toimintaympäristömme muuttuu monimutkaisemmaksi koko ajan, siksi on tärkeätä, että paikallinen yhteistyö ei ole vanhoihin kaavoihin kangistunutta vaan reagoi joustavasti muutostarpeisiin, ja jos mahdollista, niin ennakoi muutosta. Paikalliset suunnitteluryhmät voivat sisäisessä toiminnassaan pohtia edellytyksiä luovalle verkostoyhteistyölle ja mahdollisesti poistaa tunnistamiaan eritasoisia yhteistyön esteitä. Leena Jokinen Viestissä tehtiin upeita yhteisiä käsikirjoituksia Hyvän tahdon viestissä rakennettiin yhteistyön verkostoja. Hankkeen taustakysymyksiä olivat: Miten saadaan eri toimijat rakentavaan yhteistyöhön? Miten uusia toimintatapoja synnytetään? Mitä on hyvä ottaa huomioon yhteistyön onnistumiseksi? Mukaan lähteneillä järjestöillä oli tarve rakentaa yhteisiä verkostoja liikkujillemme. Hankkeen visio yhteistyön harjoittelemisesta ja rakentamisesta oli ehkä jo ollut olemassa. Vision tultua näkyväksi hanke käynnistyi helposti. Oltiin valmiita tähän. Hankkeen alussa pohdittiin, mikä merkityksellinen viesti kulkee hankkeessa. Paikallisten suunnitteluryhmien työn edetessä viesti tuli näkyväksi. Siihen oli helppo yhtyä: Liikunta sopii jokaiselle. Viestipaikkakuntien yhteistyöryhmillä oli 4 tehtävää: 1) päättää oma tavoite 2) suunnitella, toteuttaa ja arvioida oma paikallinen tapahtuma olemassa olevien resurssien pohjalta 3) kerätä viestejä viestireppuun siitä, miten pitkäaikaissairaat ja vammaiset henkilöt voisivat paremmin päästä mukaan osallistumaan liikuntaan sekä 4) valita palkittavaksi paikallinen henkilö tai taho, joka on edistänyt soveltavaa liikuntaa. Hankkeen visiona ja tavoitteena oli paikallistason yhteistyön lisääminen. Strategiaa ei voitu ennalta suunnitella valtakunnalliselta tasolta. Oli haastavaa johtaa visiota ja arvioida samalla paikallistasolla syntyviä strategioita. Usein halutaan hankesuunnitelmiin ennalta tarkka käsikirjoitus, jolla asetettuun visioon päästään. Jos olisimme luoneet strategian ennalta itse, hanke olisi johdettu ylhäältä alas ja visio olisi jäänyt todennäköisesti saavuttamatta. Tämä on erittäin tärkeä asia viestittää hankkeiden rahoittajille. Viestipaikkakuntien paikalliset kulttuurit eivät olleet samanlaisia, ja viestipaikkakuntien oppimista ja työtä ohjattiin eri tavoilla. Eri toimintakulttuuri ja erilaiset ihmiset edellyttivät meiltä erilaisia toiminnan teorioita. Myös jokainen viestipaikkakunta eteni tehtävissään ja oppimisessaan omaan tahtiinsa. Hanketta johtaessa tavoite on pidettävä kirkkaana. Keskustelut ryhmässä kääntyivät helposti jonkin järjestön sairauksiin ja sairastamiseen. Yhteistyössä tavoitteen pitää yhdistää, ei sairauden tai vamman. Näin toimitaan myös moniammatillisessa työyhteisössä. Tämä asia auttaa yhteistyön tekemisessä eri järjestöjen kanssa. Raija Luona-Helminen, SoveLin toiminnanjohtaja Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2007
Liisamaria Kinnunen, KKI -ohjelma Liikuntakiellosta lenkkeilykehotuksiin Hengitysliitto Helin liikuntatoiminta juhlii 20. vuottaan liikkuen. Vielä parikymmentä vuotta sitten astmalapset komennettiin koulun liikuntatunnilla salin laidalle seuraamaan toisten pelejä ja liikkumista. Astmaatikot vapautettiin jumppatunneista, koska liikunta aiheutti hengästymistä ja hengenahdistusta. Nykyisin ajatellaan toisin: hengityssairaita houkutellaan liikkumaan päivittäin. Liikunta on astman omahoidon kulmakivi lääkityksen ja ärsyk keettömän ympäristön lisäksi. Vasta 80-luvulla alettiin ymmärtää, miten tärkeää liikunta on hengityssairaalle. Huomattiin, että liikkuva astmaatikko voi hyvin ja että hengästyminen tekeekin hyvää hänen voinnilleen, kertoo Hengitysliitto Helin järjestöjohtaja Riitta Muotka. Liikunnalla on todettu kiistattomia hyötyjä niin terveiden kuin hengityssairaiden hyvinvoinnin lisäämisessä. Liikunta parantaa fyysistä kuntoa ja lisää elimistön vastustuskykyä. Hyväkuntoinen hengityssairas toipuu nopeammin niin hengitystieinfektioista kuin sairauden pahenemisvaiheistakin. Liikuntaryhmiä eri tarpeisiin Kun Hengitysliitossa, silloisessa Keuhkovammaliitossa, oivallettiin lii kunnan hyvää tekevä merkitys, pää tettiin siellä hakea liikuntajärjestöksi. Keuhkovammaliitto hyväksyttiin liikuntajärjestöksi vuonna 1987. Tämä mahdollisti sen, että paikallisyhdistyksemme pystyivät hakemaan toiminta-avustuksia oman paikkakuntansa liikuntatoimelta. Yhdistyksissä alettiin saman tien järjestää erilaisia liikuntaryhmiä. Nykyisin liikunnasta on tullut keskeinen osa niin liiton kuin paikallisten hengitysyhdistysten terveyden edistämistyötä, Riitta Muotka sanoo tyytyväisenä. Hengitysliiton 101 yhdistystä järjestävät eri ikäisille hengityssairaille säännöllisesti kokoontuvia liikuntaryhmiä. Eri sairautta sairastavien ihmisten tarpeet ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi astmaatikot voivat harrastaa monipuolista liikuntaa, jos vain ympäristö on pölytön ja ärsykkeetön, mutta taas pitkälle edenneen keuhkoahtaumapotilaan tai ylipainosta kärsivän uniapneaa sairastavan liikuntatarpeet ovat toisenlaisia. Keskeistä hengityssairaiden liikuntaryhmissä onkin se, että jokainen osallistuja kuuntelee itseään, liikkuu voimiensa ja kuntonsa mukaan sekä huolehtii, että mukana on tarvittaessa myös kohtauslääke hätätilanteiden varalta. Yhdistysten järjestämät liikuntaryhmät ovat sisällöltään erilaisia. Voimistelu, sauvakävely tai joogaryhmät, kuntosaliharjoittelu- tai vesi jumppavuorot ovat yleisiä. Monissa ryhmissä myös tutustutaan Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2007
vuoden mittaan erilaisiin uusiin liikuntalajeihin. Lisäksi yhdistykset järjestävät leirejä sekä osallistuvat paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin liikuntatapahtumiin ja -turnauksiin. Lähes jokainen hengitysyhdistys on ollut järjestämässä vuosittain Helin valtakunnallista Lisäaikaa liikunnalle -kampanjaa omalla paikkakunnallaan. Hengitysliitossa halutaan kehittää paikallisyhdistysten liikuntatoimintaa myös jatkossa tukemalla yhdistysten ammattija vertaisohjaajien liikuntaosaamista koulutuksen, viestinnän ja aineistotuotannon avulla. Yhdistysten liikuntaryhmien ve täjät eivät välttämättä ole liikunnan ammattilaisia, vaan ryhmiä oh jaavat myös tärkeää työtä tekevät koulutetut vertaisohjaajat. He pystyvät auttamaan ja tukemaan ryhmäläisiä myös hengityssairauteen liittyvissä asioissa, Riitta Muotka ku vailee. Heli ja sen hengitysyhdistykset toimivat aktiivisesti kehittäen yhteistyötä myös valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, liikuntajärjestöjen ja päättäjien kanssa. Keuhkoja tuulettamaan juhlavuonna Helin liikunnan juhlavuoden merkittävimpiä tapahtumia ovat valtakunnallinen syksyyn sijoittuva Lisäaikaa liikunnalle -kampanja ja kesäkuun puolessa välissä oleva Perheet pihalle -päivä Hoikassa. Perheet pihalle -tapahtumassa osallistujat saavat vinkkejä omaan ja perheensä ulkoliikkumiseensa sekä hyvinvointiinsa. Tärkeää on se, että jokainen käy päivittäin ulkona tuulettamassa keuhkojaan, korostaa Helin liikunnan suunnittelija Janne Haarala. Ulkona liikkuminen piristää kummasti. Meidän suomalaisten ulkoliikuntamahdollisuudet alkavat heti kodin ulko-ovelta. On oma piha, metsät, pulkkamäet, hiihtoladut ja lenkkipolut. Haarala kehottaa myös aikuisia kokeilemaan rohkeasti lähialueen leikkipuistoja. Ne tarjoavat meille kaikille mahdollisuuden liikkua omaksi iloksi tai yhdessä koko perheen voimin. Lisävinkkejä voi etsiä tänä keväänä Helin yhdessä KKI-ohjelman kanssa tuottamasta vinkkioppaasta, jossa esitellään aikuisille mahdollisuuksista liikkua leikkipuistoissa. Janne Haarala ja Tuula Hakkarainen PAINOHÄME OY - paino luonnollisuudella - - Perustettu v. 1979 - Sijainti: Tampereen rajanaapuri, Ylöjärven kaupunki - Henkilökunnan määrä: 7 alansa ammattilaista - Tuotteet: kirjat, lehdet, esitteet, katalogit, kansiot, kotelot jne. - Asiakkaat: järjestöt ja julkisyhteisöt, teollisuus, kauppa jne. joista esim. Kehitysvammaisten tukiliitto sekä palvelusäätiö, Vanhuspalveluyhdistys, Epilepsialiitto, SoveLi, Osteoporoosiliitto, SEKL, Finfood Suomen Ruokatieto, Tampereen Teatterikesä, Lemminkäinen, Mainostoimisto Värjäämö jne. - Painohäme Oy:lle myönnettiin ensimmäisenä Pohjoismaissa ja Suomessa kriteeriversion 4 mukainen Joutsenmerkki. Kun siis tarvitset asiantuntevaa ja vastuunsa tuntevaa palvelua, ota yhteyttä! PAINOHÄME OY Somerotie 2, 33470 Ylöjärvi Puh. 03 348 1311 fax 03 348 1375 www.painohame.fi Painohäme Oy Joutsenmerkitty painolaitos. Lupanumero 441-671 Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2007
Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2007 Marja-Liisa Nevala ja Annika Pietiläinen arvostavat talvisissa ulkoiluvaatteissa keveyttä, puettavuutta, joustavuutta ja väljyyttä.
Talviliikkujan on pysyttävä kuivana ja lämpimänä Talvi ja lähestyvä kevät houkuttelevat ulkoilemaan. Liikuntamuodosta ja pukeutumisen erityisvaatimuksista riippumatta tärkeintä on pysyä kuivana ja lämpimänä. Kerrospukeutuminen on kaiken A ja O, tiivistää aluesihteeri Risto Lappalainen Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Kainuun aluetoimistosta. Kerrospukeutuminen muodostuu kolmesta vaatekerroksesta, jotka ovat aluskerros, väli- eli lämpökerros ja kuorikerros. Niillä on selkeä työnjako. Aluskerros siirtää kosteuden ihon pinnalta ylempiin vaatekerroksiin. Välikerros eristää, eli pitää ihmisen lämpimänä, ja päällyskerros suojaa kosteudelta, tuulelta ja muilta ulkoapäin tulevilta seikoilta, Risto Lappalainen tiivistää. Paitsi tehtäviltään vaatekerrokset vaihtelevat myös materiaaleiltaan. Lappalaisen mukaan hyvä alusasu on valmistettu keinokuidusta, polypropeenista, mikrokankaasta tai muusta hengittävästä materiaalista. Näistä materiaaleista valmistettuja alusasuja sanotaan teknologisiksi. Ne kestävät ja kuivuvat nopeasti toisin kuin esimerkiksi puuvillaiset alusasut. Teknologisen alusasun on oltava ihonmyötäinen, jotta se täyttäisi tehtävänsä. Sukat suojaavat jalkaterät ja varpaat. Risto Lappalainen neuvoo käyttämään villapohjaisia termolite-sukkia. Termolite viittaa siihen, että sukan materiaali siirtää kosteutta. Sukkakerrosten pitää mahtua jalkineisiin puristamatta, joten jalkineiden on oltava tarpeeksi suuret. Välikerros yksilöllisen kokemuksen mukaan Väli- eli lämpökerroksen tehtävä on pitää keho lämpimänä sekä torjua kylmää ja kosteutta. Välikerroksessa on oltava vaatetta riittävästi, mutta ei liikaa. Sopiva määrä löytyy kokemuksen kertyessä. Risto Lappalaisen mukaan välikerroksen valintaan vaikuttavat ensinnäkin ulkoiset olosuhteet, kuten säätila. Toiseksi otetaan huomioon, mitä ulkona tehdään. Lumikenkäilyssä pulssi nousee ja tulee hiki helpommin kuin pilkillä. Kolmanneksi välikerroksen vaatemäärään vaikuttaa se, kuinka jatkuu Annika Pietiläinen ja Marja-Liisa Nevala: Lämmintä päälle pulkkamäkeen ja lumikenkäilyyn Kuvataiteilija Annika Pietiläinen Forssasta ja sosionomi Marja-Liisa Nevala Nurmosta pitävät liikuntaa tärkeänä itsehoidon muotona. Kolmikymppisillä naisilla on reuma. Marja-Liisa Nevala lähtee talvella mielellään hiihtämään, kävelemään tai pulkkamäkeen. Annika Pietiläinen on löytänyt lumikenkäilyn. Pukeutuessaan talviliikuntaa varten Nevala kiinnittää erityistä huomiota käsiin ja jalkoihin, joita alkaa herkästi paleltaa. Kylmäsormisuus ja huono ääreisverenkierto kuuluvat reumaan, Marja-Liisa Nevala kertoo. Otin viime kuntoutuskurssille mukaan yhdet miestenkengät, koska niihin mahtuu tarpeeksi villasukkia, ja käsissä pidän kaksia käsineitä päällekkäin. Jos sormet kylmenevät, ne tulevat kipeiksi. Pietiläinen haluaa, etteivät vaatteet tunnu päällä raskailta. Kirpputorilta ostettu krimiturkki jäi oikeastaan käyttämättä, koska se oli liian painava. Yleensä varustaudun liikuntaan kevyesti ja kerroksittain, jotta saan ottaa vaatetta välistä pois, jos tulee liian kuuma. Mieluiten laitan liian vähän vaatetta ja liikun kovemmin. Nyt kuitenkin opettelen uusia tapoja, kun en pääse liikkumaan niin kovaa, hän kertoo. Molemmat naiset arvostavat vaatteissa keveyden lisäksi väljyyttä, joustavuutta ja hyvää puettavuutta. Marja-Liisa Nevala muistuttaa, että pienet kiinnitykset, napit ja nepparit voivat olla hankalia, koska niiden avaamiseen ja sulkemiseen tarvitaan sormivoimia ja näppäryyttä. jatkuu Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2007
liikkuja tuottaa lämpöä ja kosteutta. Oman lämmön ja kosteuden tuottamisensa oppii kokemuksen kautta. Välikerroksen materiaaliksi käy hyvin fleece tai villa. Risto Lappalainen kehuu merinovillaa villojen huipuksi. Villaiset vaatteet puhdistuvat tuulettamalla, mikä etenkin pitkillä retkillä vähentää hajuhaittoja. Risto Lappalainen pitää erityisryhmien yleisenä ongelmana muita heikompaa lämmöntuottamiskykyä. Erityisryhmien pukeutumisessa yleisohje on pukea enemmän kuin yksi välikerros, ja varsinkin raajojen ja kasvojen alueet on suojattava. Jos esimerkiksi aivohalvauspotilaan toinen käsi on tunnoton, siinä voi jo lähtökohtaisesti käyttää lisäsuojaa, kuten irtohihaa. Kuorikerroksen pitää hengittää Välikerroksen päälle puetaan kuorikerros eli tutummin päällysvaatteet. Kuorikerros suojaa kehoa muun muassa kosteudelta ja tuulelta. Toisaalta sen pitää päästää ihmisen tuottama kosteus haihtumaan. Toisin sanoen kuorikerroksen on hengitettävä. Risto Lappalainen suosittelee kuorikerroksen materiaaliksi kangasta, jonka pinta on käsitelty hylkimään ulkoapäin tulevaa kosteutta. Tällaisissa vaatteissa niiden valmistajat käyttävät esimerkiksi merkintää goretex tai drymax. Kätensä liikkuja suojaa sen mukaan, mitä hän ulkona tekee. Esimerkiksi hiihdettäessä käsien verenkierto on aktiivisempaa kuin leppoisalla päiväkävelyllä. Yleisesti ottaen alle voi laittaa ohuet sormikkaat ja päällä villalapaset ja rukkaset. Ihmisen tuottamaa lämpöä haihtuu etenkin pään kautta, ja siksi pää onkin suojattava hyvin. Lappalaisen mukaan niskaan asti ulottuva myssy, esimerkiksi kommandomyssy, on hyvä. Materiaali voi olla silkkiä, ja sen päälle voi pukea hatun. Haastattelupaikassa, Reumaliiton Apilan kuntoutuskeskuksessa Kangasalla, saa kokeilla erilaisia pukeutumista helpottavia ratkaisuja. Annika Pietiläinen kokeili vetoketjua, jonka ylimääräinen väkänen pitää vastakappaleen tiukasti paikallaan, kun vetoketjun vetää kiinni. Lämmintä päälle nuotion äärellä Nuotio- ja muiden taukojen varalle reppuun sujautetaan untuvatakki tai muu lämmin taukoasu. Pitemmillä luontoretkillä tauot ovat sitä varten, että niiden aikana kuivatellaan eikä vain lämmitellä, Lappalainen muistuttaa. Tehdään kunnon tulet, eikä värjötellä kynsitulien äärellä. Jos jalkineet ovat kastuneet, ne otetaan pois jalasta ja kuivatetaan tulen tuntumassa suut ylöspäin. Jos jalkineita koetetaan kuivata ojentamalla jalat tulen ääreen, kosteus jää niihin. Kun nuotiolta lähdetään taas eteenpäin, jalat tuntuvat kylmiltä ja märiltä. TP Aurinkoisina talvipäivinä Marja- Liisa Nevala ja Annika Pietiläinen suojaavat silmänsä aurinkolaseilla tai lipalla. Reumassa aurinko ottaa silmiin. Myös monet lääkkeet ovat aurinkoherkkiä ja iho on suojattava hyvin, he kertovat. Kengät ovat tärkeimmät Pietiläisestä jalkineet ovat talvipukeutumisessa tärkeimmät, koska ja lan koko voi vaihdella esimerkiksi turvotuksien mukaan. Hän painottaa, ettei koskaan suostuisi tinkimään tukipohjallisista. Mittojen mukaan tehdyn tukipohjallisen tehtävä on ehkäistä jalan virheasentoja, ja sen on mahduttava kenkään. Kun jalka muuttuu, pohjallinen on uusittava. Nevalan mielestä hyvä kenkä tukee jalkaa ja siinä on kova kantakappi. Lisäksi kengän pitää joustaa oikealla tavalla. Sellaiset leveälestiset kengät, jotka taannoin olivat muodissa, ovat reumaatikon unelma. Liukuesteet ovat reumaatikon kengissä aina tärkeät, etenkin silloin, jos hänellä on keinoniveliä: niiden vuoksi ei saisi kaatua. Pietiläinen käyttää jalkineissaan liukuesteitä erityisesti niskansa takia. Ylin kaulanikama on kulunut, ja minun on käytettävä ulkona yksilöllistä tukikauluria kaatumisen varalta, hän kertoo. Kaatumisesta voi seurata halvaus, jos selkäydin jää jumiin. Tuula Puranen, teksti Jaana Teräväinen, kuvat Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2007
SoveLi kouluttaa 2007 Liikkeelle liikunnan paikallistason järjestökoulutus tänä vuonna Kajaanissa ja pääkaupunkiseudulla Kajaanissa 20.3. yhteistyössä Kainuun Liikunta ry:n kanssa Pääkaupunkiseudulla 22.9. yhteistyössä Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien liikuntatoimien sekä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Liikkeelle-koulutus on kaksipäiväinen ja -osainen. Koulutukset järjestetään alueellisina päiväkoulutuksina klo 10.00 17.00. Koulutuksessa tutustutaan sovelletun liikunnan (erityisliikunnan) paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Koulutuksen tavoitteena on löytää yhteisiä ratkaisuja alueen paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan järjestämiseksi. Koulutus pohjautuu Liikeelle-opaskirjaan. Koulutuksen kohderyhmänä ovat kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksien liikuntavastaavat, puheenjohtajat ja sihteerit. Koulutus sopii myös eläkeläisyhdistyksien liikunnasta vastaaville henkilöille ja liikuntaa järjestäville kuntien työntekijöille. Yhteistoiminnallisen koulutuspäivän teemat ovat:. Liikuntatoimintaan liittyvät lait ja käsitteet. Liikuntavastaavan rooli ja tehtävät. Tarpeista toimintasuunnitelmaan Liikuntatoiminnan suunnittelu Yhteistyö ja verkostot. Miten tästä eteenpäin Osallistujat saavat käytännönläheisen, oman yhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämiseen liittyvän, välitehtävän. Toisen koulutuspäivän sisältöä räätälöidään ensimmäisen koulutuspäivän aikana esille nousseiden tarpeiden mukaisesti. Hinta: Liikkeelle-koulutus on maksuton SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksien edustajille. Muiden yhdistysten ja toimijoiden edustajille koulutuspäivät maksavat 100 euroa. Hinta sisältää koulutuksen, jaettavat monisteet ja todistuksen. Liikkeelle-opaskirjan voi ostaa SoveLista hintaan 20 euroa (+ toimituskulut). Jokainen osallistuja vas taa omista matka- ja ruokailukuluistaan. Kouluttajina toimivat: liikunnan erikoissuunnittelija Riitta Samstén ja toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen / Soveltava Liikunta SoveLi ry. Ilmoittautuminen: www.soveli.fi > Koulutus > Liikunnan paikallistason koulutus Soveltavan liikunnan alueseminaarit pidetään neljällä paikkakunnalla Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma, alueiden lääninhallitukset, Soveltava Liikunta Soveli ry sekä SLUalueet kutsuvat yhteen terveyden ja liikunnan vaikuttajia, päättäjiä ja toimijoita. Alueseminaarien teemoina ovat: soveltava- ja terveysliikunta, soveltavan liikunnan monet kasvot, mitä tapahtuu paikallisesti. Tarjolla ideoita, malleja ja ratkaisuja. Tule mukaan! Alueseminaarien paikat ja ajat: Kokkola 5.9. Lahti 4.10. Tampere 1.11.. Rovaniemi 29.11. Seminaaripäivien ohjelma ja ilmoittautumisohjeet kevään aikana www.soveli.fi > Koulutus > kki-aluekoulutus Lisätietoa Liikkeellekoulutuksista ja alueseminaareista: Raija Luona-Helminen Soveltava Liikunta SoveLi ry gsm 040 511 5941 raija.luonahelminen@soveli.fi www.soveli.fi Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1/2007
Kuntoutus ja liikunta kul Soveli-lehden sähköpostikyselyssä 13 SoveLin jäsenjärjestöä totesi, että liikunnalla on oleellinen tai tärkeä merkitys niiden kuntoutustoiminnassa. Yksilön kannalta liikuntaan ja liikkumiseen liittyy monenlaisia motiiveja ja merkityksiä. Liikunta tuottaa liikkujalle parhaimmillaan iloa ja hyvää oloa, mutta yhtä hyvin liikkeelle lähdetään siksi, että porukka on kiva tai sää kaunis. Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta liikuntaan kohdistuu erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tavoitteita. Tämä jaottelu on esitelty lyhyesti viereisen sivun jutussa. Myös järjestöjen toiminnassa liikunnalla on erilaisia tehtäviä virkistymisestä itsehoitoon ja kuntoutukseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan liikuntaa osana SoveLin jäsenjärjestöjen kuntoutustoimintaa. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit ovat keskeisiä toimintamuotoja lähes kaikilla järjestöillä. Liikunta toimii kuntoutuksessa välineenä Vaikka järjestöjen kuntoutustoiminta on niiden taustadiagnoosien vuoksi hyvin erilaista, niillä on myös yhteisiä piirteitä. Kaikki sähköpostihaastatteluun vastanneet 13 järjestöä pitävät liikuntaa tärkeänä osana kuntoutusta. Vastanneilla järjestöillä liikunta kuuluu kuntoutuskurssin ohjelmaan, useinmiten ryhmämuotoisena. Liikunnan osuus kuntoutustoiminnasta vaihtelee. Osa kursseista painottuu kokonaan fyysiseen harjoitteluun, kuten kunnon parantamiseen ja oman kehon hallintaan. Lajit ovat usein tuttuja, esimerkiksi sauvakävelyä ja uintia. Kuntoutuksessa liikuntaa voidaan tarvittaessa kohdentaa ja soveltaa kuntoutujan mukaan. Esimerkiksi astmapotilaat hyötyvät hengitysja rentoutusharjoituksista, kun taas mielenterveyskuntoutujat saattavat harjoitella tilan haltuun ottamista liikkuen. Neurologisissa sairauksissa kuntoutuja voi opetella oman kehon hallintaa ja taloudellista käyttöä esimerkiksi pilateksen ja joogan avulla. Kuntoutuskurssilla liikunta ja liikunnan ohjaus liittyvät usein fysioterapiaan, eikä siitä välttämättä liikuntana puhutakaan. Osa vastaajista korostaa erikseen liikunnan ja fysioterapian välistä eroa, koska niiden tavoitteet ovat erilaiset. Liikunta määritellään tällöin vapaaehtoiseksi harrastamiseksi ja virkistymiseksi. Kuntoutukses- Liikunta ja kuntoutus -kysely > Toteutettiin sähköposti- ja puhelinhaastatteluina 18:lle SoveLin jäsenjärjestölle, joista vastasi 13. Suurin osa vastaajista oli kuntoutuksesta vastaavia työntekijöitä. > Kysyimme, millaista kuntoutustoimintaa järjestöillä on, miten liikunta (liikunnanohjaus) on siinä mukana ja mikä on liikunnan merkitys kuntoutuksessa. > Artikkelissa puhutaan kuntoutuksesta hyvin yleisellä tasolla, koska kuntoutussisällöt ja -toteutustavat vaihtelevat paljon järjestön taustadiagnoosista ja työtavoista riippuen. > Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien päärahoittajia ovat Kela ja Raha-automaattiyhdistys, mutta kuntoutusta kustantavat myös vakuutusyhtiöt, kunnat, valtionkonttori ja asiakkaat itse. Minna Ollila Liikuntaa voidaan käyttää kuntoutuksen tukena eri tavoin. Esimerkiksi hangessa tarpominen voi auttaa ryhmäytymisessä ja vuorovaikutuksen syntymisessä. Joku on sanonut, että lyhin tie toveruuteen on väsymys, sanoo Epilepsialiiton liikuntavastaava ja kurssien johtajana toimiva Jorma Lahikainen. Kuvassa Päivi Tiermas (vas.) ja Maarit Lepistö lumikenkäilevät Epilepsialiiton toiminnallisella aikuisten kurssilla. Parkinson-liiton kuntoutustoiminnassa kuntoutujia ohjataan omaehtoiseen liikkumiseen. Eero Marin (oik.) ja Isto Lehtinen käyvät kuntoutuskeskus Suvituulessa pelaamassa viikoittain pelkkistä Turun Parkinson-yhdistyksen vuorolla. Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2007