Tarvitaanko koko k metropolialueelle l ll yhteistä, rakennetun ympäristön kehittämiseen keskittyvää päätösvaltaista hallinto-organisaatiota? organisaatiota? Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja 7.10.2008 Toronto, Vancouver - MegaToronto City 3,0 - Metro Vancover 2,1 H Tukholma - City 0,75, lääni 1,7 - läänissä verot ja vaalit - City 0,6, seutu 1,3 - Kunnat keskeisiä Hanoi Hanoi - MegaCity 7,0 - Valtion päätös Hampuri - City 1,7, seutu 2,5 - osavaltio Pietari - City 5,4 - Valtion voimakas rooli Stuttgart, tt t Lyon, Bilbao, Istanbul - City ja Metropolihallinto - Erillisvero ja Metrohallinto Kapkaupunki - Megakaupunki 4,5 - valtion luoma uusi rakenne
Helsingin metropolin keskeiset haasteet, johon päätösvaltaista hallintoa tarvitaan Rooli maailmankartalla, megahankkeet Osaaminen ja yhteydet Kestävä perusrakenne Asuntopolitiikka Ilmastostopolitiikka Kansanvälistyminen, markkinointi Tiedon ja tavaran keskittymät ja virrat ratkaisevat Science Campus and Technology Park Ring Road III Aviapolis Technopolis Ring Road I Biosciences Natural Scienes Technology Campus Otaniemi, Innopoli Art and Design Vuosaari Harbour Ring Road II Economics and Business Medical Campus North Harbour REACH Centre High Tech Center Ruoholahti West Harbour University of City Campus European Chemicals Agency
2007: Greater Vision 2050: Emerald Metropoli tarvitsee kestävät rakenteet Hyvä metropoli kasvaa hallitusti Tiivis metropoli rannikolle Kaupunkien kehittäminen helminauhoina rataverkkoon tukeutuen Kasvu vaiheistettuna Vuosaaren sataman ja lentokentän tä vyöhyke ovat logistinen mahdollisuus
Liikenteen suurhankkeet jäsentävät Helsingin metropolin Asuntokysyntä kohdistuu metropoleihin Väestö ikääntyy Asuntokuntako pienenee Maahanmuutto kohdistuu kaupunkeihin Ilmastonmuutos tukee metropolin sisäistä kasvua Kaikki muutostekijät painottavat kaupunkimaisten, hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien tuntumaan sijoittuvien asuntojen tarvetta Helsingin seutu kasvaa valtion ja kuntien aiesopimuksen i mukaisesti noin 13 000 as. / vuosi
Metropoli ei ole ongelma, vaan ratkaisu Väestötiheys pääkaupunkiseudulla 1.1.2007 Ruutukoko 1 km x 1 km Metropolin ydin on kerrostaloja Asuntokanta talotyypeittäin 2007 Asuntokanta talotyypeittäin 2007 nnoista % asu 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Espoo (sis. Kauniainen) Vantaa Pääkaupunkise eutu Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot
Metropolissa on vuokra- ja omistusasumista Asuntokanta hallintamuodoittain 2006 Asuntokanta hallintamuodoittain 2006 % asunnoista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu tai tuntematon Asumisoikeusasunto Vuokra-asunto Omistusasunto Espoo (sis. Kauniainen) Vantaaa Pääkaupunkiseutu u Kehyskunnat Helsingin seutuu Koko maaa Ilmastonmuutos edellyttää metropolilta toimia tonnia CO 2 ekv. Kioton taso Nykytaso 7,1 t/asukas 6,3 t/asukas Uhkakuva 6,66 t/asukas Trendi 5,2 t/asukas - 39 % 5,2 t/asukas Tavoite 4,3 t/asukas
Eniten päästöjä aiheutuu rakennusten lämmityksestä (43%), kulutussähköstä (28%) ja liikenteestä (23%) Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Mikä kaikkeen tähän hallinnoksi? Vapaaehtoinen yhteistyö toimii palvelutuotannossa Yhteisen yleiskaava vaatii valtiolta harkittuja porkkanoita Rakennetun ympäristön kehittämisessä keskeistä on kokonaisuuden maanomistus kaavoitus yhdyskuntarakentaminen - asuntopolitiikka hallinta Verot ja vaalit kuuluvat yhteen samalle tasolle MegaCity ja Metro ovat vaihtoehtoja
Valtion tahto kehittää Helsingin metropolia Not only thinking bigger, but better