Metropolialueen kehittämisen haasteet. Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja

Transkriptio

1 Metropolialueen kehittämisen haasteet Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja

2 Helsingin metropolin keskeiset haasteet Rooli maailmankartalla Osaaminen ja yhteydet Kansanvälistyminen Kestävä rakenne Asuntopolitiikka Ilmastostopolitiikka Valtion tahto kehittää Helsingin metropolia

3 Helsinki

4 Helsinki on Suomen mahdollisuus maailmalla Suomi kuuluu Euroopan talousalueeseen Helsinki on osa maailman kaupunkiverkostoja Satama ja lentokenttä yhdistävät maailmalle, raiteita tarvitaan lisää Haasteenamme on välimatka Euroopan väestökeskittymiin

5 Helsingin maailma ei ole yksin Eurooppa Suorat lentoyhteydet Amerikkaan ja Aasiaan

6 Helsinki-Tallinna lähellä Pietaria

7 Tiedon ja tavaran keskittymät ja virrat ratkaisevat Science Campus and Technology Park Ring Road III Aviapolis Technopolis Ring Road I Biosciences Natural Scienes Technology Campus Otaniemi, Innopoli Art and Design Vuosaari Harbour Ring Road II Economics and Business Medical Campus North Harbour Helsinki REACH Centre High Tech Center Ruoholahti West Harbour University of Helsinki City Campus European Chemicals Agency

8 Vuosaaren satama kääntää monen pään Vuosaari Harbour - Centre for Finnish Foreign Trade

9 Metropoli ei ole ongelma, vaan ratkaisu Väestötiheys pääkaupunkiseudulla Ruutukoko 1 km x 1 km

10 Metropolissa väestö kansainvälistyy Lontoo: keskimääräinen vuosittainen väestönmuutos ,0 40,0 20,0 (tuhatta) 0,0-20,0-40,0-60,0 Kansainvälinen muuttoliike Muuttoliike Iso-Britanniassa Luonnollinen muutos Kokonaismuutos

11 Metropolissa väestö kansainvälistyy New York: keskimääräinen vuosittainen väestönmuutos (tuhatta) Kansainvälinen muuttoliike Muuttoliike USAssa Luonnollinen muutos Kokonaismuutos

12 Metropolissa väestö kansainvälistyy Helsinki: väestönmuutokset keskim Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönkasvu Kokonaismuutos Lähde: Helsingin kaup. Tietokeskus & Tilastokeskus

13 2007: Greater Helsinki Vision 2050: Emerald Metropoli tarvitsee kestävät rakenteet

14 Hyvä metropoli kasvaa hallitusti Tiivis metropoli rannikolle Kaupunkien kehittäminen helminauhoina rataverkkoon tukeutuen Kasvu vaiheistettuna Vuosaaren sataman ja lentokentän vyöhyke ovat logistinen mahdollisuus

15 Liikenteen suurhankkeet jäsentävät Helsingin metropolin

16 Transport cost (%GDP) Joukkoliikenne säästää metropolin kuluja 20,0 16,0 12,0 8,0 4,0 0,0 Kuljetuskustannukset ( % BKT) USA Liikenteen kustannukset suhteessa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuteen kaupunkiseuduilla Western Europe Asia M odal choice (%public trans port - cycling - w alking) Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuus % Lähde: Public transport in 2020: from vision to action / UITP

17 Tiivis yhdyskuntarakenne vähentää ruuhkia Nykytila

18 Investointeihin viiden portaan kautta

19 PLJ 2007 hankkeet tärkeitä, mutta vasta alkua kaudella ( ) aloitettavat kärki- ja teemahankkeet kiireellisyysjärjestyksessä

20 Jo PLJ 2007 vaatii liikenneinvestointien kaksinkertaistamista Väyläinvestoinnit (joukkoliikenne, tiet ja pääkadut) ja joukkoliikenteen hoidon kustannukset Milj. euroa / vuosi Joukkoliikenteen, teiden ja pääkatujen väyläinvestoinnit Joukkoliikenteen hoidon subventio

21 Mihin ruuhkamaksu on ratkaisu mihin ei? Koko seudun liikenteen ohjaukseen Osin seudun liikenteen rahoitukseen Käyttäytymisen muutokseen Ei korvaa tarvetta rahoittaa liikennettä Ei poista maankäytön ohjaustarvetta Ei toimi ilman joukkoliikenteen parantamista

22 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ) 2011 on syytä kääntää suuntaa Maankäyttö ratojen ja joukkoliikenteen lähelle Hajautumista ruokkivat veroedut pois Täydennetään kaupunkeja ja kyliä Kävely ja pyöräily kunniaan Yhtenäinen, kohtuuhintainen joukkoliikenne Auton käytön kustannukset läpinäkyviksi Investoinnit joukkoliikenteeseen Muitakin porkkanoita ja keppejä tarvitaan asennemuutoksen ja ilmastopolitiikan tueksi

23 Väestönkasvu, % Folkökning, % Metropolissa maankäyttö tiivistyy Espoo - Esbo Järvenpää - Träskända Vantaa - Vanda Nurmijärvi Tuusula - Tusby Helsingin seutu - Helsingforsregionen PKS Kerava - Kervo Kauniainen - Grankulla Hyvinkää - Hyvinge Helsinki - Helsingfors Vihti - Vichtis Kehyskunnat - kranskommunerna Sipoo - Sibbo Kirkkonummi - Kyrkslätt Maa-alan asvu, % - Tillväxt i tätortsmark, % PKS = Pääkaupunkiseutu - Huvudstadsregionen Väestönkasvun ja taajama-alueen kasvun suhde

24

25 ...tontteja kierrättämällä

26 ...luomalla uutta kaupunkia

27 ...tiivistämällä

28 ... nykyistä rakennetta parantamalla MYLLYPURON KESKUS Uusia asuntoja ostoskeskuksen ympärille Ostoskeskuksen korvaava uudenlainen palvelukeskus Toimitilarakentamista metroradan ja aseman päälle & metroradan ja Kehä I:n väliin Kuva: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

29 Orpaanporras uusi palvelukeskus Liikuntamylly Yläkiventie Kehä I salibandykeskus Uusia asuntoja n k-m 2, liiketilaa n k-m 2, toimitilaa n k-m 2

30 Kaikki maankäyttö ei ole kestävää Tihein asutus taajamien ja rata- tai tiekäytävien ulkopuolella 2004

31 Taajama- ja hajarakentaminen Lähteet: SYKE/Elinympäristön seurannan tietojärjestelmä, Väestötietojärjestelmä/Väestörekisterikeskus Taajama- ja hajarakentamisen osuudet Helsingin seudulla valmistuneet asunnot (Lähteet:SYKE/ELYSE, VRK) Taajama- ja hajarakentamisen osuudet Helsingin seudulla valmistuneet asunnot (Lähteet:SYKE/ELYSE, VRK) Pornainen Mäntsälä Vihti Sipoo Kirkkonummi Nurmijärvi Hyvinkää Tuusula Espoo Vantaa Kerava Järvenpää Helsinki Kauniainen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Haja-asutusalue 2000 Vanhat taajamat 1995 Taajamien laajenemisalue Pornainen Mäntsälä Sipoo Vihti Nurmijärvi Kirkkonummi Tuusula Hyvinkää Es poo Vantaa Järvenpää Helsinki Kerava Kauniainen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Haja-asutusalue 2005 Vanhat taajamat 2000 Taajamien laajenemisalue

32 Enemmän tonttien kierrätystä Helsingissä rakennettavissa oleva asuntokerrosala Vanhojen alueiden uusiokäyttö* 2,2 milj. k-m² (50%) Täydennysrakentaminen 1,6 milj. k-m² (35%) Uudet alueet 0,7 milj. k-m² (15%) YHT. 4,5 milj. k-m² (100%) *ml. satamat ym.

33 Asuntokysyntä kohdistuu metropoleihin Väestö ikääntyy Asuntokuntako pienenee Maahanmuutto kohdistuu kaupunkeihin Ilmastonmuutos tukee metropolin sisäistä kasvua Kaikki muutostekijät painottavat kaupunkimaisten, hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien tuntumaan sijoittuvien asuntojen tarvetta Helsingin seutu kasvaa valtion ja kuntien aiesopimuksen mukaisesti noin as. / vuosi

34 Metropolin ydin on kerrostaloja Asuntokanta talotyypeittäin 2007 Asuntokanta talotyypeittäin 2007 % asunnoista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Helsinki Espoo (sis. Kauniainen) Vantaa Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa

35 Metropolissa on vuokra- ja omistusasumista 100 % 90 % Asuntokanta hallintamuodoittain 2006 Asuntokanta hallintamuodoittain 2006 % asunnoista 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu tai tuntem aton Asumisoikeusasunto Vuokra-as unto Om istusasunto Helsinki Espoo (sis. Kauniainen) Vantaa Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa

36 Metropolissa vuokra-asuntomarkkinat toimivat Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 2006 ARA- vuokra-asunnot Muut hallinta- ja rahoitusmuodot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot % asunnoista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Helsinki Espoo (sis. Kauniainen) Vantaa Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Helsingin seutu Koko maa

37 Metropolissa markkinat tarvitsevat säätelyä Asuntojen keskimääräiset kuukausivuokrat Helsingin seudulla ja koko maassa 2007 Arava Vapaarahoitteiset yhteensä 14,00 12,00 euroa/m2/kk 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Helsinki Espoo Vantaa Kehyskunnat Koko maa - Pks

38 Helsingissä asuminen palaa rannoille Suurimmat asuntorakentamisen alueet

39 Ilmastonmuutos edellyttää metropolilta toimia tonnia CO 2 ekv. Kioton taso Nykytaso 7,1 t/asukas 6,3 t/asukas Uhkakuva 6,6 t/asukas -39 % Trendi 5,2 t/asukas Tavoite 4,3 t/asukas

40 EU:n tavoitteet ovat haastavia Ilmasto ei saa lämmetä enempää kuin 2 C (keskil.)

41 Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia hyväksytty YTH Strategia keskittyy: energian kulutuksen vähentämiseen toimiin, jotka kuuluvat kaupunkien omaan toimivaltaan tai ohjaukseen eniten kasvihuonepäästöjä aiheuttaviin toimintoihin

42 Eniten päästöjä aiheutuu rakennusten lämmityksestä (43%), kulutussähköstä (28%) ja liikenteestä (23%) Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030

43 Tulevaisuus on myös sopeutumista Märkää, kuivaa, kuumaa, myrskyisää... Virheet yhdyskuntarakenteen investoinneissa ovat pysyviä!

44 Valtion tahto kehittää Helsingin metropolia