TEKSTIN LUETTAVUUS tavoite rakenne jäsentely näkökulma topiikki loogisuus tyylikeinot TM 7.9.04 1 Lukijaystävällisyys 1. Lyhyet sanat ja ilmaisut 2. Konkreettiset sanat 3. Perusmuotoiset sanat 4. Tavalliset sanat 5. Persoonamuotoiset verbit 6. Esimerkit 7. Silmäiltävyys TM 7.9.04 2 Kenelle kirjoitat? Ota huomioon lukijan: 1. Kiinnostuksen kohteet 2. Tiedot ja taustatiedot 3. Odotukset ja tarpeet 4. Asenteet ja uskomukset Erityisesti suhtautuminen kirjoittajaan ja aiheeseen 5. Kielitaito ja lukutottumukset 6. Lukemiseen käytettävissä oleva aika 7. Mieti, miten ilmaiset asiat, käytätkö 1. Yksityiskohtia 2. ykeisesittelyä TM 7.9.04 3 1
TEKSTIN JÄSENTELY Koko tekstin jäsentely Eri lukujen jäsentely Eri kohtien jäsentely Erilainen jäsentely, jos lukujen tai kohtien tavoite on toinen kuin koko tekstin tavoite TM 7.9.04 4 Ota huomioon jäsentelyssä: Ajattelu ja teksti etenevät eri tavoin (vrt. Hypertekstit) Kirjoittajalla on vastuu johdonmukaisesta etenemisestä! Erilainen teksti erilainen jäsennys. - Järjestä asiat lukijan mukaan! TM 7.9.04 5 Erilaisia jäsennysmalleja Aikajärjestys Aihepiirijärjestys Ongelmanratkaisujärjestys Kärkikolmiomalli Vastakohtajärjestys Motivointijärjestys (AIDA-kaava) Assosiaatiojärjestys Konkreettisesta abstraktiin (ja päinvastoin) TM 7.9.04 6 2
Tekstin rakenteellisia jäsentäjiä Otsikko Väliotsikot Metateksti Lukuihin ja alalukuihin jako Kappalejako (mieti huolella) Visuaaliset keinot TM 7.9.04 7 Kiinnitä huomiota, että tekstissä on: selkeät lauseiden väliset suhteet looginen informaatiorakenne asianmukainen tiedon sijoittelu moitteeton kieliasu TM 7.9.04 8 Tekstin näkökulma Teksti voi edetä: kirjoittajan näkökulman mukaan lukijan näkökulman mukaan Tekstissä on osattava sovittaa yhteen: tavoite näkökulma asia TM 7.9.04 9 3
Tekstin näkökulma Näkökulma paljastuu tarkkailemalla: -millainen on tekstin rakenne? -kuka toimii tekstissä? -kuka on tekemisen kohteena? -mitä tekstissä korostetaan? -mitä on otettu mukaan? -millä tavoin latautuneita sanoja käytetään? Kappaleen rakenne heijastelee näkökulmaa. Predikaatin teklijä kertoo, kuka on tekstin toimija. TM 7.9.04 10 Kappale on osa tekstin hierarkiaa Kappaleesta toiseen näkökohdasta toiseen Tekstin idea vaikuttaa kappalejakoon Kirjoittaja voi päättää, missä kohdassa hän siirtyy kappaleesta toiseen. Kappale: ajatuksellinen ja visuaalinen yksikkö asiakirjastandardi suosittelee pituudeksienintään 15 riviä (kun palstan leveys on 13 cm) jos käytät sivuotsikoita, vieläkin lyhyempiä sanomalehtitekstissä kappaleet ovat lyhyempiä TM 7.9.04 11 Merkitseminen Kappalejako tyhjä rivi sisennys (puolittainen tai kaksinkertainen merkintä) Ideavirke virke, jota muut virkkeet täsmentävät usein kappaleen alussa (ei välttämättä aina) - Tiedottavaa tekstiä on helpompi seurata, jos se on alussa (kärkikolmiomalli) Muista sidoksisuus TM 7.9.04 12 4
Esityksen rakenne Christina Stuart 2000 Ilmoita puheesi rakenne Käytä vertauksia Painota pääkohtia Esitä retorisia kysymyksiä Valaise esimerkein, kerro kaskuja Vältä jargonia Tee lopuksi yhteenveto TM 7.9.04 13 Miten saada tekstistä looginen Looginen teksti on helppo vastaanottaa Se ei hypi asiasta toiseen Loogisessa tekstissä tehokeinot erottuvat KOHEESIO TEEMA INFORMAATIONKULKU TM 7.9.04 14 Topiikki Topiikki ohjaa sitä, mistä tekstin koetaan kertovan Tekstin topiikkia voi tarkastella - paikallisena - kokonaisuutta kuvaavana - Topiikki ei ole pelkästään tekstin aihe - Topiikki kannattaa määritellä kaikkien niiden funktioiden mukaan, joita se määrittää - Tulkitsija etsii tietoa kaikista funktioista - Eri tulkitsijat voivat päätyä eri tulkintoihin TM 7.9.04 15 5
Metafunktiot Topiikki toteuttaa yhtaikaa eri metafunktioita (Halliday) : 1.IDEATIONAALINEN kokemukset ulkoisesta ja sisäisestä maailmasta, luokittelu, nimeäminen 2.INTERPERSOONAINEN tuottajan ja vastaanottajan välinen suhde 3.TEKSTUAALINEN Tietojen reaalistuminen lineaarisesti lauseina ja lausumina, joita säätelee kielioppi TM 7.9.04 16 Loogisessa tekstissä korostuvat 1. Fokusointi kun halutaan korostaa tai kontrastoida 2. Kieliopilliset rakenteet -lauseet etenevät häiriöttä -teema pysyy hallinnassa -loogisessa tekstissä voidaan käyttää mutkikkaitakin kieliopillisia rakenteita erilaisten hierarkioiden ilmaisuun. 3. Muut tehokeinot (erilaiset kielen kuviot) pääsevät oikeuksiinsa TM 7.9.04 17 Tyyli lat. stilus kirjoituskärki 1. Lauseen loogis-semanttisen ytimen koristelua erilaisin kielikuvin ja retorisin kuvioin 2. Tapa ilmaista tietty sisältö 3. Kielellisiä tunnusmerkkejä: 1. Lauseen pituus 2. Virkkeen rakenne 3. Sanajärjestys 4. Sanaston luonne ja koostumus 5. Kielikuvat ym. retoriset kuviot 6. Tilastolliset seikat (kvantitatiivinen tutkimus) TM 7.9.04 18 6
MITÄ ON POIKKEAVUUS? Poikkeavuuden tasot Tilastollinen poikkeavuus Lingvistinen poikkeavuus (vrt. Saukkosen kvantitatiiv. laskelmat) Teoksen sisäinen poikkeavuus Tekstilajin poikkeavuus TM 7.9.04 19 Tyyli 1. Lauseen loogis-semanttisen ytimen koristelua erilaisin kielikuvin ja retorisin kuvioin 2. Tapa ilmaista tietty sisältö 3. Kielellisiä tunnusmerkkejä: 1. Lauseen pituus 2. Virkkeen rakenne 3. Sanajärjestys 4. Sanaston luonne ja koostumus 5. Kielikuvat ym. Retoriset kuviot 6. Tilastolliset seikat (kvantitatiivinen tutkimus) TM 7.9.04 20 Tyyli kielen tasolla Tyyli on yksi laji kielen vaihtelua (Enkvist 1989) Sanavalinnat Syntaksi Morfologia Fonologia (grafologia) Tyylikuviot Pragmaattiset valinnat (vuorovaikutus ym.) Tekstitasolla (tekstilajien konventiot) Tekstin yleisilme (visuaalisuus) TM 7.9.04 21 7
Tyylintutkimusta Kuvausmallin oltava adekvaatti (kattava) Yksiselitteinen Hierarkkinen (sopiva abstraktiotaso) Validi (tuo esille halutut piirteet Tyylilaji on kontekstiin sidoksissa Tyylilaji = retorinen tekstilaji (rekisteri) Diskurssityyppi (funktion mukaan) Perinnelaji (genre) Juttutyyppi (viestinnässä) TM 7.9.04 22 Ajatuksen kuviot puheen kuviot? metafora vertaus metonymia synekdokee personifikaatio symboli allegoria paradoksi oksymoron riimi alkusointu, sisäsointu, loppusointu allitteraatio assonanssi retorinen kysymys apostrofee chiasmus zeugma TM 7.9.04 23 8