ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 Vammaisneuvosto AIKA 19.02.2010 kello 14:00-15:20 PAIKKA Äänekosken kaupungintalo, huone 115. LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 12 Kokouksen avaaminen 3 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 14 Pöytäkirjantarkastajien valinta sekä pöytäkirjan nähtävillä olo 5 15 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite Tasavertaisemmat 6 palvelut palveluseteleillä tulotasosta riippumatta 16 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite Maksuhäiriöisten 9 ns. karhukirjeistä kohtuulliset kulut 17 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin saatavien 11 perinnän lopettamisesta yksityisten perintätoimistojen kautta 18 Seututerveyskeskus 17 19 Muut asiat 19 20 Saapuneet asiakirjat ja tiedotteet 20 21 Seuraava kokous 21 22 Kokouksen päättäminen 22 Puheenjohtaja Leena Raitanen
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Raitanen Leena 14:00-15:20 Puheenjohtaja Koskenaro Ritva 14:00-15:20 jäsen Laaksonen Reima 14:00-15:20 jäsen Piitulainen Maija 14:00-15:20 Varapuheenjohtaja Toikkanen Ritva 14:00-15:20 jäsen Viitamäki Jouko 14:00-15:20 jäsen Ilomäki Olavi 14:00-15:20 varajäsen Kautto Oili 14:00-15:20 varajäsen POISSA Auranen Raili jäsen Koponen Timo jäsen Oikarinen Juha jäsen Takala Tuomo jäsen MUU Liimatainen Jaana 14:00-15:20 Sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Leena Raitanen Puheenjohtaja Jaana Liimatainen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 12-22 PÖYTÄKIRJAN 04.03.2010 TARKASTUS Maija Piitulainen Jouko Viitamäki PÖYTÄKIRJA 08.03.2010 klo 9-12 Äänekosken kaupungintalo, os. Haalintokatu 4 YLEISESTI 44100 ÄÄNEKOSKI. NÄHTÄVILLÄ
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 3 Vammaisneuvosto 12 19.02.2010 Kokouksen avaaminen VAMMNEUV 12 Ehdotus: Vammaisneuvoston puheenjohtaja avaa kokouksen. Vammaisneuvoston puheenjohtaja avasi kokouksen klo 14.05.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 4 Vammaisneuvosto 13 19.02.2010 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus VAMMNEUV 13 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hä nen estyneenä olessaan varapuheenjohtaja. Vammaisneuvosto on 20.6.2007 13 päättänyt hallintosäännön 29 :n perusteella, että kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen toimite taan jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, vä hintään kuusi päivää ennen kokousta jaettavalla esityslistalla. Puheenjohtajan ehdotus: Vammaisneuvoston puheenjohtaja toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 5 Vammaisneuvosto 14 19.02.2010 Pöytäkirjantarkastajien valinta sekä pöytäkirjan nähtävillä olo VAMMNEUV 14 Ehdotus: Hallintosäännön 40 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtaja johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjan pitäjä. Vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan aakkosjärjestyksen mukaan kutakin kokousta varten kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkir ja tarkastetaan kokouksessa sovittuna ajankohtana. Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä tarkastusta sitä seuraavana tiistaina tai mikäli se ei ole työpäivä, ensimmäi senä työpäivänä sen jälkeen klo 9.00-12.00 Äänekosken kaupungintalolla, osoite Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski. Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Piitulainen Maija ja Viitamäki Jouko. Pöytäkirja tarkastettavana to 4.3.2010 ja nähtävänä ma 8.3.2010. Ehdotus hyväksyttiin. Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajik si valittiin Piitulainen Maija ja Viitamäki Jouko. Tämä pöytäkirja on tarkastettavana torstaina 4.3.2010 klo 9.00-15.00 Äänekosken kaupungintalon puhelinvaihteessa. Pöy tä kirja nähtävänä maanantaina 8.3.2010 klo 9.00-12.00 osoit teessa Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 6 Kaupunginvaltuusto 40 23.03.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 187 18.05.2009 Perusturvalautakunta 6 27.01.2010 Vammaisneuvosto 15 19.02.2010 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite Tasavertaisemmat palvelut palveluseteleillä tulotasosta riippumatta 71/000503/2009 KVALT 23.03.2009 40 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto merkitsi aloitteen tiedokseen ja lähetti sen jat kovalmisteluun kaupunginhallitukselle. KHALL 18.05.2009 187 Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään aloite tiedoksi ja pyydetään siitä perusturvalautakunnan, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston lausunnot. Hyväksyttiin. PETUR 27.01.2010 6 Äänekosken kaupungin vanhuspalveluissa on käytössä palvelusetelijärjestelmä kotihoidon palveluissa. Palvelusetelin käyttöä koskevat yleiset periaatteet on hyväksytty perusturvalautakunnassa 23.1.2008. Palvelu seteli on Äänekoskella päätetty ottaa käyttöön tu lo si don nai sella jär jestelmällä, jolloin asiakasmaksulain mukaan sete lin ar voa mää ri teltäes sä ote taan huomioon samat tulot kuin jatkuvan ja sään nölli sen kotipal velun asiakasmaksua määriteltäessä. Palve lusetelin ar von tulee ol la vä hintään 20 euroa tunnilta, jos kotitalou den tulot ei vät yli tä sää dettyä tulorajaa. Tulorajan ylittävät tulot vä hentävät pal ve lusetelin täyttä ar voa kotitalouden koon mukaan mää räytyvällä pro senttiosuu della tu lorajan tulosta jaettuna 60:llä. Alin palvelusete lin arvo on kui tenkin vähintään 5 euroa tuntia kohti. Kaupungin oma kotihoito on aina ensisijainen vaihtoehto. Pal ve lu seteli on ko. periaatteissa määritelty myönnettäväksi asia kas koh tai sen har-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 7 Perusturvajohtajan ehdotus: kin nan pe rus teel la lähinnä tilapäisissä ruuhkahui puissa, äkil lisissä kotiutus- ja vastaavissa tilanteissa, joihin omalla pal ve lu jär jestelmä ei kohtuudella kyetä vastaamaan. Asiakkaalla on oi keus kieltäytyä saamastaan palvelusetelipäätöksestä, jolloin palve lut on tavalla tai toisella järjestettävä oma na toimintana. Tilapäisen kaupungin järjestämän kotihoidon käynnin hinta on 8,70. Kotipalveluyrittäjien perimät hinnat ja palveluseteli ovat tuntihinto ja. Asiakaskohtainen vertailu on vaikeata ottaen huomioon mm. käyn tiaikojen vaihte lusta ja asiakkaiden taloudellisesta tilantees ta johtu vat erot se telien hinnoissa. Palvelusetelin käyttö on vähäistä ja satunnaista ko ko koti hoidon kokonaisuudessa. Budjettisumma on 40 000 eli alle 2 % koko kotihoidon budjetista. Äänekoskella käytössä oleva tulosidonnainen palvelusetelijärjestel mä huo mioi perheiden toimeentulotason erot, ja se on ollut toimiva jär jestel mä sii hen tarkoitukseen, johon se on luotu. Tarkoitukseen va rattu määrä raha on niin pieni, että määrärahan suuruus ja hyväk sy tyt periaatteet ei vät mahdollista setelin käytön lisäyspyrki mystä mm. myönnettävien setelien ar voa ko rot ta villa toimenpiteillä. Annetaan perussuomalaisten valtuustoaloitteen johdosta yllä oleva lausunto. Hyväksyttiin. VAMMNEUV 15 Vammaisneuvosto antaa lausunnon perussuomalaisten valtuustoaloitteesta Tasavertaisemmat palvelut palveluseteleillä tulotasosta riippumatta. Ehdotus: Perusturvajohtaja ei ole esitellyt lautakun nalle palve lusetelin käyttöä tai käyttöönot toa erityi sesti vam maispal veluissa. Perusturvalauta kunnan antamas sa lau sunnossa ei myös kään erityi sesti mainita pal velusetelin käy töstä vammaispalve luissa. Vammaisneuvoston kokouksessa 18.01.2010 neuvoston jäsenen kysyessä palvelusetelistä, Päivi Pulli totesi, että seteli ei ole Äänekosken kaupungissa käytös sä vammaispalveluissa. Vammaisneuvoston tehtävä on tarkastella palveluseteliä ja sen vaikutusta lähinnä vammaisuudesta käsin. Setelin käyttöön vammaispalveluissa vaikuttanee se, että eri vam-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 8 maisia koskeva lainsäädän tö on pirstoutunut. Yhtenä esimerkkinä lakien, asetusten sekä erilaisten suositusten vaikutusten epäonnistumi sesta nousi esiin valtion tarkastusviras-ton raportissa, jossa tode taan, että mielenterveyspalveluita ei ole mil lään toimilla saatu toteu tumaan asiakaslähtöisesti ja riittävästi. Nyt valtakunnan tasolla toi saalta kiirehditään laitoksissa asuvien/hoidettavien vanhusten ih misoikeuksien toteutumista. Toisaalta vammaispalvelulakia uudistettiin syyskuussa 2009. Palvelu ei saa asettaa kuntalaisia eriarvoiseen asemaan, mutta jo kainen voi elää omien va rojensa mukaista elämää. Kaikki vammaiset eivät ole pientä eläket tä saavia, vaikka myös köyhyyttä vam maisten keskuudessa on. Vammaisneuvosto yhtyy perusturvalautakunnan 27.1.2010 6 antamaan lausuntoon. Lisäksi vammaisneuvosto pyytää vammaispalveluiden osalta perusturvajohtajalta sekä kaupunginvaltuustolta lisäselvityk sen ja perus teet siihen, miten palveluseteli käytännössä vaikuttaisi vammaisten asemaan ja vammaisten, vaikeasti ja lievemmin vam mautuneiden, kotona selviämiseen ja osallistumiseen, koulu-tukseen sekä työhön sijoittumiseen. Pyydetään perusturvajohtajalta sekä kaupunginvaltuus tolta lisäselvi tys palvelusetelistä ja palvelusetelin käytön laajentami sesta myös vammaispalveluitten käyttöön. Päätettiin antaa hallitukselle yllä oleva lausunto. Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 9 Kaupunginvaltuusto 57 25.05.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 213 01.06.2009 Perusturvalautakunta 66 26.08.2009 Vammaisneuvosto 16 19.02.2010 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite Maksuhäiriöisten ns. karhukirjeistä kohtuulliset kulut KVALT 25.05.2009 57 Kaupunginvaltuuston päätös: Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti kaupunginvaltuustolle asi aan liittyvän aloitteen. Valtuustoaloite merkittiin tiedoksi ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. KHALL 01.06.2009 213 Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Pyydetään aloitteesta perusturvalautakunnan, rahatoimiston ja kaupungin tilintarkastusyhtiön lausunnot. Hyväksyttiin. PETUR 26.08.2009 66 Kaupunginhallitus on 18.12.2006 ( 146) hyväksynyt taloussäännön, jossa on mahdollistettu perintätoimien ulkoistaminen. Äänekosken kaupunki on tehnyt 16.4.2007 sopimuksen Intrum Justitia Oy:n kans sa kaupungin laskutus saatavien muistutuspalveluista ja perin nästä. Perusturvan toimialan näkökulmasta voidaan todeta, että saata vien pe rin näs sä nou da te taan nii tä kaikkia toimialoja koskevia yhtei siä so pimuksia, joita kau punki on teh nyt pe rin tä toi mis ton kans sa se kä kaupungin keskushallinnon mää rää miä pe rin tä oh jeita ja -käytäntöjä. Kaupungin sisäisen työnjaon mukaan saatavien laskutus tapahtuu toimialueilla eri asiakasjärjestelmistä. Mikäli asiakas ei maksa las kua eräpäivänä, laskuttaja tai terveydenhuollon laskujen osalta raha toimisto, siirtää perintätoimistolle konekielisesti tiedon maksamatto mista laskuista perintätoimia varten. Perusturvan toimialan oman saatavien perintäohjeen mukaan siirto Intrumille tehdään kahden vii kon päästä alkuperäisestä eräpäivästä.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 10 Perusturvajohtajan ehdotus: Intrum hoitaa perintätehtävät, maksusuunnitelmat, koron laskennan, asiakkailta vaadittavat perimiskulut, velkajärjestelyt, konkurssivalvonnan jne. Rahatoimisto kirjaa tulleet suoritukset ao. saatavan lyhennykseksi. Em. tehtävistä Intrum Justitia Oy saa kaupungin kans sa tehdyn sopimuksen mukaisen korvauksen. Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan perussuomalaisten ns. karhukirjeitä koskevaan aloitteeseen, että perusturvan toimialalla perintätoimissa noudatetaan kaupungin keskushallinnon tekemiä sopimuk sia se kä ohjeita. Tämänhetkiset perintäkulut perustuvat em. sopimuksiin, joita perusturvan toimialalla ei voida itsenäisesti muuttaa. Hyväksyttiin. VAMMNEUV 16 Vammaisneuvosto antaa lau sunnon Perus suomalais ten valtuusoryhmän valtuus toaloittee seen Maksuhäiriöis ten ns. kar hu kir jeistä kohtuulliset kulut. Ehdotus: Vammaisneuvosto yhtyy perus turvalauta kunnan 26.8.2009 anta maan lausuntoon: keskus hallinnon tekemiä sopi muksia ja ohjeita lie nee tarpeetonta muuttaa tässä vai heessa. Vammaisneuvosto toteaa, että vamma, sairaus ja muu elämäntilan ne voi aiheuttaa sen, että lasku ja laskut voivat jäädä huomaamatta. Todettiin myöskin, että laskuissa saattaa olla eräpäi vään aikaa muutama päivä tai viikko, kun lain mukaan maksuaika on 14 päivää. Todettiin myöskin, että asiakkaalla on oikeus pyytää eräpäivän siirto tämä mahdollisuus on aina annettava. Lisäksi olisi erittäin hyvä ko rostaa neuvonnan merkitystä raha asioiden hoidois sa ja avun saan nissa, kun ilmenee ongelmia laskujen maksamisen kanssa. Lisäksi olisi erittäin tärkeää, että asiakkaalle korostetaan et tä kyseessä on lasku esim. terveyskeskus käynti maksuissa. Päätettiin antaa hallitukselle yllä oleva lausunto. Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 11 Kaupunginvaltuusto 33 16.02.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 90 02.03.2009 Perusturvalautakunta 32 29.04.2009 Perusturvalautakunta 46 28.05.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 246 22.06.2009 Kaupunginvaltuusto 69 22.06.2009 Vammaisneuvosto 17 19.02.2010 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin saatavien perinnän lopettamisesta yksityisten perintätoimistojen kautta 47/022505/2009 KVALT 16.02.2009 33 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto merkitse aloitteen tiedokseen ja lähetti sen jatkovalmisteluun kaupunginhallitukselle. KHALL 02.03.2009 90 Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Pyydetään aloitteesta perusturvalautakunnan, rahatoimiston ja kau pungin ti lin tar kas tus yh tiön lausunnot. Hyväksyttiin. PETUR 29.04.2009 32 Kaupunginhallitus on 18.12.2006 ( 146) hyväksynyt taloussäännön, jos sa on mah dol listettu perintätoimien ulkoistaminen. Ää ne kos ken kau pun ki on teh nyt 16.4. 2007 so pi muk sen In trum Jus titia Oy:n kanssa kau pun gin las kutus saata vien muis tutus palve luista ja perin nästä. Kaupungin sisäisen työnjaon mukaan saatavien laskutus tapahtuu toimi alueilla eri asiakasjärjestelmistä. Mikäli asiakas ei maksa las kua erä päivä nä, laskuttaja tai terveydenhuollon laskujen osalta rahatoimisto, siir tää perintätoimistolle konekielisesti tiedon maksamattomis ta laskuis ta perintätoimia varten. Perusturvan toimialan oman saa-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 12 ta vien perin tä ohjeen mukaan siirto Intrumille tehdään kahden vii kon pääs tä al ku pe räisestä eräpäivästä. Intrum hoitaa perintätehtävät, maksusuunnitelmat, koron laskennan, asiakkailta vaadittavat perimiskulut, velkajärjestelyt, konkurssivalvonnan jne. Ra ha toi mis to kirjaa tulleet suori tukset ao. saatavan ly hennyk seksi. Ensimmäisessä vaiheessa perintätoimisto lähettää asiakkaalle muistu tuskir jeen saatavasta. Muistutusmaksu on 5, mikä lisätään pää omaan. Vastaavaa maksua oli käytössä silloin kin kun pe rin tä toi mi hoi dettiin omana työnä, tosin eri suuruisina eri kunnissa. Ko. mak sulla ka tettiin posti- ym. kuluja, jotka aiheutuvat muistutus kir jeestä. Jos asiakas ei muistutuksen jälkeenkään maksa erääntynyttä las kua, lä hetetään saatavan laadusta ja pääoman suuruudesta riip puen vie lä 2-3 perintäkirjettä. Toisesta kirjeestä asiakkaalle tule vat ku lut lisääntyvät 12-45 euroon ja kolmannesta 9-38 euroon riip puen saa tavan luonteesta ja suuruudesta. Lisäksi asiakkaalta peri tään luonnollisesti viivästysko rot. Jos laskuihin ei em. perintätoimin saada suoritusta, ne siirretään jo ko jälkiperintään tai oikeudelliseen perintään, joista kummastakin tu lee lisä kuluja. Perusturvan toimialan näkökulmasta saatavien perinnän siirtä mi nen pe rintätoimistolle on ainoa mahdollinen toimintatapa. Vanhuspalveluista lähtee joka kuukausi n. 720 asiakkaalle lasku. Lisäksi pel kästään koti sai raanhoidon palveluita saaville lähtee yli 300 laskua kol men kuu kau den välein. Päivähoidon palveluiden piirissä olevista n. 860 lap sesta läh tee n. 530 laskua kuukausittain. Laskutukseen ja sen pohjana ole vien tie tojen tal lenta mi seen sekä järjestelmän muu hun yllä pitämi seen van huspalveluissa käy te tään ar violta 1 1/2 toi mis to työn teki jän työpa nos ja päi vä hoi dossa ar violta n 0,5 toimisto työn teki jän pa nos. Luku mää räi sesti suu rin osa ter vey den huol lon asia kas mak suis ta pe ri tään käyn nin yh tey dessä hoito henki löstön tu los tamal la laskul la ja varsinaista laskut ta jaa ei ole. Terveyskeskuk sen vastaanottokäynneistä syntyy vähintään 2 200 laskua/kuukausi ilman suun terveyden huoltoa ja työterveyshuoltoa. Suun terveyden huollossa esim. tam mi kuus sa kä vi n. 1 700 eri potilasta. Vuode osas ton las kuja teh dään se kä van hus pal veluissa (pit käai kais poti laat) että vuo de osas tolta yh teensä n. 200 kpl/kk. Li säk si pe rus tur van toimialalla on muita asia kasryhmiä, joiden palveluis ta laskute taan. Kuntafuusion yhteydessä toimistotyöresurssit mitoitettiin niin, että sii nä huomioitiin perintätoimien vastuun keskittäminen rahatoimis toon ja varsi nais ten perintätoimien ulkoistaminen. Lisäksi on huo mioi tava se, et tä saa ta vien perintä vaatii onnistuakseen hy vää alan osaamista. Em. lasku tus mää rien saa ta vati lan teen jat kuva seu ranta ja eräänty neiden pe-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 13 rintä vaa tisi vä hin tään yh den hen ki lön työpanok sen sekä hänelle osaavan sijaisen. Suurimmissa asiakasmaksuissa perusturvan toimialalla (vanhuspalvelut, terveydenhuollon pitkäaikaishoito, päivähoito, asu mis pal ve lut) mak sut mää räy tyvät useim mi ten asiakkaan tu lo jen ja mak su ky vyn mukaan. Ne ovat pitkälti valtakunnallisesti säädelty, jo ten läh tö kohta on, et tä niistä tu lisi sel viytyä. Mikäli näin ei ole, on ole massa kriteerit, joiden mukaan voi daan har kita maksun alenta mis ta. Pie nimmät mak sut ovat kuiten kin niitä, joi ta eniten peri tään perin tätoi miston kautta. Perusturvajohtajan ehdotus: Esimerkiksi ter veyden huol lon käynti maksu (12,80 euroa maksimissaan kolme ker taa vuo des sa) on ta vallinen perintä toimis tolle siirtyvä maksu. Jos terveys keskusmaksu siirtyy perintätoimistol le, ensimmäisestä muis tutuksesta tulee 5 euron muistutusmaksu. Sen jälkeen vie lä maksamatta oleva lasku siirtyy perintään, jolloin ensimmäi sestä perintäkirjeestä kulut lisääntyvät 12 euroa ja seuraa vista 9 eu roa kustakin perintäkirjeestä. Sama koskee muitakin julkisoikeudelli sia maksuja. Yksityisoikeudellisten laskujen perintäkulut ovat suuremmat ja riippu vat alku peräisen pääoman suuruudesta. Arviolta joillakin kymmenillä sosiaalityön asiakkailla on kertynyt ai na kin al ku pe räi seen pää omaan suhteutettuna merkittäviäkin perintä ku luja, mut ta ni men omaa kaupungin omia laskuja niissä on vain joi ta kin ja usein on kyseessä nimenomaan julkisoikeudellinen terveyskeskusmaksu. Asiakkailla saattaa olla maksamatta esim. laskuja Keski-Suomen Sai raanhoitopiiriltä, joka käyttää perinnässä tois ta yhtiö tä. Pe rin täpalvelun hin noittelu näyttäsi noudattavan Intrum Jus ti ti an käytän töä. Toimeentulotukena ei mak se ta pe rin tä ku lu ja, vaan ne jää vät asiak kaan vastuulle. Vakituisesti sosiaalityön (ns. välitystiliasiakkaat) tai edunvalvonnan asiakkaana olevien henkilöiden perusturvan laskut on vuo den 2009 puolella entistä tarkemmin pyritty ohjaamaan suoraan etuussihtee reille ja edunvalvojille, sen varmistamiseksi, että ne eivät jäisi asiak kaalle ja hoi tamatta. Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan vasemmistoliiton val tuustoryhmän perintätoimiston käytön lopettamista koske vaan aloitteeseen, että perusturvan toimialan laskutus- ja asia kas määrät huomioiden, pe rintätoimia ei nykyresursseilla ole mahdollista ottaa pe rustur van toi mi alalle tehtäväksi omana työnä. Simo Holopainen esitti, että asia jätetään pöydälle. Keijo Kainu kan-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 14 natti Holopaisen esitystä. Koska oli tehty kannatettu, esittelijän esityksestä poikkeava esitys, puheenjohtaja te ki seu raa van ää nes tys esi tyk sen: Ne jotka kannat ta vat esittelijän esitystä äänestävät 'jaa' ja ne, jotka kannattavat Ho lo paisen esitystä, äänestävät ' ei'. Äänestys suoritetaan niemenhuutoäänestyksenä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Suoritetussa äänestykses sä annettiin seit semän jaa -ääntä (Halo nen, Hänninen, Kylmälä, Lång, Hyytiäi nen, Kauta, Vainio) ja seitse män ei -ääntä (Kaukomet sä, Vilen, Ho lopai nen, Kai nu, Raitanen, Rautiainen, Veckman) ja yk si tyh jää (Hy tönen). Perusturvalautakunta päätti äänestyksen perusteella, puheenjohta jan äänen ratkaistessa, jät tää asian pöydälle lisäselvityksiä varten. PETUR 28.05.2009 46 Vuonna 2008 Intrum Justitialle lähti Äänekosken kaupungin saata vis ta yhteensä 2 143 toimeksiantoa, vuoden 2009 ensimmäisen nel jän kuukau den ai kana on lähtenyt uusia 734 kpl. Tämän pe rus teella voi arvioida, että toimeksiantoja tulee n. 2 200 kpl vuodessa. Pe rusturvan merkittävimmistä laskutusryhmistä toimeksiantoja vuonna 2008 oli n. 1 520 eli n. 70 % koko kau pun gin määrästä. Terveyskes kusmaksuja siirrettiin perintätoimistolle 774 kpl (perittävä maksu kes ki mää rin 14,02 euroa) ja suun ter vey den huollon maksuja 394 kpl (pe rit tävä maksu keksimäärin 38,47 euroa). Päi vä hoi don asiakkaan tulojen perusteella määrättyjä maksuja lähti 201 kpl (kesimäärin 157,15 eu roa). Perusturvajohtajan ehdotus: Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan vasemmistoliiton valtuustoryhmän perintä toimiston käytön lopettamista koske vaan aloitteeseen, että pe rusturvan toimialan laskutus- ja asia kasmäärät huomioiden, pe rintätoimia ei nykyresursseilla ole mahdollista ottaa perustur van toimialalle tehtäväksi omana työnä. Lisäksi lautakunta to teaa, että pe rus tur van omien re surssien käyttö etupäässä pieneh kö jen saatavien pe rintä toimiin ei olisikaan järkevää. Hyväksyttiin. KHALL 22.06.2009 246 Oheisina liitteinä seuraavat tilintarkastaja Jarmo Jäspin ja rahoitusjohtaja Jouko Salosen antamat lausunnot.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 15 Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Annettujen lausuntojen perusteella todetaan, että kaupungin kokemukset perintäpalveluiden käytöstä ovat positiiviset. Maksujen perin täja muistutuspalveluiden käyttö on vähentänyt huomattavasti kau pungin oman työpanoksen tarvetta. Intrum Justitia Oy perii asiakkailtaan lain sallimat palvelumaksut, ku ten myös kaupunki perisi, jos palvelu hoidettaisiin kaupungin omana työ nä. Esitetään kaupunginvaltuustolle, että se toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin. KVALT 22.06.2009 69 Kaupunginvaltuuston päätös: Päätettiin yksimielisesti ottaa asia käsittelyyn. Päätettiin palauttaa asia kaupunginhallitukselle lisälausuntoja varten. VAMMNEUV 17 Vammaisneuvosto antaa lausunnon Vasemistoliiton valtuustoryh män valtuustoaloitteesta kaupungin saatavien perinnän lopettami sesta yksityisten perintätoimistojen kautta. Ehdotus: Perusturvalautakunnan anta man lausunnon mukaan, perintään me nee suhteelli sen pieniä saata via, jolloin perin täkulut to della ovat alkuperäiseen pääomaan näh den suuret, mutta vammais neuvoston saamien selvi tysten mu kaan ne ei vät millään ta valla ole virheellisiä tai väärin pe rustein syn tyneitä. Vammaisneuvoston tehtävä on tarkastella valtuustoaloitetta vammaisten näkökulmasta. On tosiasia, että vammaiset ovat perusterveydenhuollon suurkuluttajia, jopa siinä määrin, että poliittisista kannanotoista on voinut lukea, et tä perusterveydenhuollossa on käyntikertoja ollut, mutta tulosta ei ole syntynyt. Vammaisuus ja pit käai-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 16 kaissairaus ovat usein koko elä män mittainen raskas prosessi ja tulokset ovat todella hitaita tai nii tä ei saavuteta lainkaan. Vammaiset eivät kuitenkaan jättäne keskimääräistä useammin perusturvan laskuja maksa matta. Asia ei tule mitenkään ilmi perusturvajohtajan antamassa li säselvityksessä. Yksi tilanne kuitenkin on tul lut vammaisneuvostos sa esiin, jossa lasku voi jäädä asiakkaalta huomaamatta. Päivystyk sessä ja perusterveydenhuollossa ei enää voi maksaa laskua vas taanotolle mennessään. Kun lasku annetaan tulosteena sairaalle, huonokuntoiselle henkilölle tai tämän saattajal le, se voi unohtua ja jäädä hoitamatta. Tällaisen tilanteen jälkeen on kohtuutonta saada ensimmäinen huomautus, jossa laskutetaan 5 euroa huomautukses ta aiheutuneita kuluja. On ehkä myös niin, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat käyttävät perusterveyden huollon palveluja eniten, koska heille ei kuulu työterveyshoito, eivät kä he voi käyttää yksityisiä palveluja. Vammaisella vamma voi olla syynä laskujen hoidon laiminlyöntiin. Mistään näistä asioista ei kuitenkaan ole saatavissa tilastotietoja tai mitään selvitystä. Kaupunki on ulkoistanut tietyt palvelunsa. Omana työnä tekeminen tulee kalliimmaksi, kuin palvelu ostaminen yksityiseltä yrittäjältä. Äänekosken kaupunki on saatujen selvitysten mukaan tehnyt nämä linjaukset jo ennen kunta liitosta. Nyt sama käytäntö on harmonisoitu koskemaan koko uuden kunnan saatavien perintää. Pienen kunnan alueella ihmisen ja vammaisen ihmisenkin, tuntemi nen loi läheisemmän toi mintakulttuurin ja inhimillisemmän tavan pe riä myös saatavia. Suu rissa yksiköissä toimivat toisenlaiset tavat. Tu los lienee kaupungin kannalta sama. Vammaisen asiakkaan tu lee saa da riittävästi tietoa vammaispalvelujen ohjaajalta ja muilta kun nan viranomaisilta, että hän ei ainakaan vammansa vuoksi joudu maksamaan turhia perintä kuluja ja korkoa korolle. Vammaisuus voi myös tulla yllättäen ja kenen kohdalle tahansa. Päätettiin antaa hallitukselle yllä oleva lausunto. Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 17 Vammaisneuvosto 18 19.02.2010 Seututerveyskeskus VAMMNEUV 18 Vammaisneuvoston puheenjohtaja näytti dia-esitykset seututerveyskeskuksen hallinnosta ja toiminnasta. Esityksestä selvisi lyhyesti, mi tä seutu terveyskeskus tarkoittaa. Vammaisneuvosto kokee, ettei ole saanut seututerveyskeskuksesta virallista tietoa / selvi tystä hal li tukselta. Vammaisneuvosto ei siis tiedä, mitä etua tai hyö tyä ää ne koskelaisille vammaisille ja pitkäaikaissairaille mahdollises ta seu tuterveyskeskuksesta olisi tai mikä tekee tästä lii kelaitoksesta edulli semman ja kannattavamman. Julkisen tiedon pohjalta vammais neu vosto otti tämän asian kokouksessa käsittelyyn. Seututerveyskeskuksessahan on kyse, että tälle seututerveyskeskus-liikelaitokselle siirretään perusterveydenhuollon järjestelmä ja vastuu erikoissairaanhoidon toteuttamisesta sekä lisäksi joitakin sosiaalitoimen palveluita. Suurin osa kuntien rahoista - eli kaikki perusterveydenhuoltoon ja erikois sairaanhoitoon käytetyt rahat siirretään sairaanhoitopiirin hallinnoita vaksi. Myöhemmin tullaan mahdollisesti myöskin sosiaalitoimen pal velut siirtämään terveyspalveluja tuotta vaan organisaatioon ja tällöin ainoa vaihtoehto on siirtyminen tähän liikelaitokseen. Vammaisneu vosto ihmetteleekin, että näinkö herkäs ti Äänekosken kaupunki luo puu omista työntekijöistään ja myy omaisuuttaan. Vammaisneuvoston työryhmässä pohdittiin myöskin, mitä tämä seututerveyskeskuksen-liike laitos aiheuttaa pienten palvelupisteiden kohdalla. Voidaanko palve lut turvata, vai tullaanko näiden palveluita tulevaisuudessa vähentä mään tai lakkauttamaan? Tuleeko kaikki asukkaat saamaan ta sa-arvoisesti terveyspalveluja, kuinka palvelui den saatavuus ja jat kuvuus turvataan. Jo kuntaliitoksen aikana jou duttiin kovasti mietti mään ja pohtimaan kuinka palvelut saadaan säi lymään Konginkan kaalla, Sumiaisissa, Suolahdessa ja Äänekoskel la. Herääkin kysy mys onko seututerveyskeskuksen myötä palveluita saatavilla edes Äänekoskella, nyt on aika miettiä mistä tingitään. Vammaisneuvoston toiveena onkin, että päätöksen teko tehtäisiin rauhassa ja odotettaisiin muiden kuntien kokemuksia seututerveyskeskuksesta, jonka jälkeen päätettäisiin liittyminen. Oman kunnan kuntaliitoksesta ja yhdistymi sestä on muutama vuosi eikä tämäkään ole vielä täysin valmis orga nisaatio. Huolenaihetta lisää myös henkilöstön jaksaminen jatkuviin muutoksiin. Muutoksiin käytetään huomattavat määrät työntekijöiden aikaa, joka aiheuttaa työntekijöille huolia ja kuluttaa heidän voimava roja. Pelkona on, että ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö mene tetään liikelaitokselle, toiveena on kin että myös työntekijöitä kuun nellaan tässä tilanteessa. Ehdotus: Lähetetään tästä yllä olevasta tekstistä kaupunginhallitukselle pöy tä kirja ote. Vam mais neu vosto pyy tää lisäselvityksiä ja pe ruste luja kau pun-
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 18 gin hallituk selta miksi päätös pi tää teh dä näin no peasti ja mi kä tekee tästä pa rem man ja edullisemman organisaation. Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 19 Vammaisneuvosto 19 19.02.2010 Muut asiat VAMMNEUV 19 Valtioneuvosto on 29.12.2009 asettanut Valtakunnallisen vammaisneuvoston 2010-2012. Leena Raitanen toimi Valtakunnallisessa vammaisneuvostossa varsinaisena jäsenenä edellisen kauden ja on nyt nimetty varajäseneksi kuluvalle kaudelle edustaen Mielentervey den keskusliittoa. Valtakunnalliseen vammaisneuvostoon voidaan kunakin kautena nimetä 8 järjestöjäsentä ja heille varajäsenet. Jär jestöjen edustus on näin ollen kiertävä. Äänekosken kaupungintalolla pidetään yleisöluento perjantaina 19.3.2010 klo 18.00. Aihee na selviytymistarinani Riki Sorsa. Järjestäjänä Keski-Suomen Syö päyhdistys ry, Ääneseudun paikallisosas to. Tapahtuma on ilmainen. Merkittiin tiedoksi.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 20 Vammaisneuvosto 20 19.02.2010 Saapuneet asiakirjat ja tiedotteet VAMMNEUV 20 Helsingin messukeskuksessa järjestetään vammaispalvelut 10 koulutus tilaisuus 14-15.4.2010. Koulutus olisi erittäin hyvä, mutta liian kallis. Luottamusmiehillä eikä kaupungin työntekijöillä ole mahdollisuus osallistua koulutukseen. Kelan tiedotteet: ei tiedotteita. Merkittiin tiedoksi.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 21 Vammaisneuvosto 21 19.02.2010 Seuraava kokous VAMMNEUV 21 Seuraava kokous pidetään tiistaina 16.3.2010 klo 14.00 Äänekoskenkaupungintalolla, huone 123. Valmisteleva työryhmä kokoontuu tiistaina 2.3.2010 klo 13.00, vammaispalveluitten toimistossa, Hämeentie 1.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 22 Vammaisneuvosto 22 19.02.2010 Kokouksen päättäminen VAMMNEUV 22 Vammaisneuvoston puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.20.