Pöytäkirja 1 (10) Aika 20.11.2015 klo 13.00 Paikka Kepa, kokoushuone Dialogi, Elimäenkatu 25-27, 00510 Helsinki Käsitellyt asiat 1 KOKOUKSEN AVAUS Hallituksen puheenjohtaja Elina Vuola toivotti kokousvieraat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Puheessaan Vuola totesi, että kuluneen vuoden ja kevätkokouksen jälkeisen ajan merkittävin yksittäinen asia on ollut Suomen uuden hallituksen tekemät leikkaukset kehitysrahoitukseen ja niiden vaikutukset järjestörahoitukseen ja järjestöjen toimintaan. Kaikille varmaankin jo tuttua tietoa on: Suomen hallituksen esitys leikata 300 miljoonaa euroa kehitysrahoituksesta ja ohjata päästökauppatulot pois kehitys- ja ilmastotoimista. Kehitysrahoituksen leikkaus on 43 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Vaikka Suomen hallitus korostaa sitoutumista 0,7-tavoitteeseen, tosiasiassa tästä mennään näillä päätöksillä entistä kauemmas. Samalla ei ole myöskään annettu mitään konkreettisia askelmerkkejä siitä, miten 0,7-tavoitteeseen mahdollisesti jatkossa päästäisiin. Kyse on siis varsin pitkälti perusteettomasta toteamuksesta. Kansalaisjärjestöt ja monenkeskinen apu (esim. YK-järjestöt) saivat suurimmat iskut: Suunnitelma toteuttaa leikkaukset tasaisesti neljän vuoden aikana ei anna järjestöille mahdollisuutta sopeuttaa toimintaa ja laatia hallittuja exit-suunnitelmia hankkeilleen. Kuin seinään olikin julkisuudessa usean järjestötoimijan käyttämä ilmaus. Tällainen on hyvän hallinnon vastaista. Kesäkuussa käynnistynyt ja syyskuussa yli 40 000 allekirjoittajan vetoomuksen luovutukseen päättynyt järjestöjen yhteinen "vastaisku"-operaatio oli menestys: saimme mediatilaa, synnytimme painetta poliittiseen päätöksentekoon ja syntyi järjestöjen vahva yhteistyön rintama. Toivottavasti samankaltaista yhteistyön henkeä löytyy jatkossakin, vaikka olosuhteet eivät olisi yhtä dramaattisia. Vastaisku-yhteistyölle on hyvä rakentaa leikkausten jälkeistä yhteistyötä poliittisen vaikuttamisen alueella. Valtion tulo- ja menoarvio on ollut valiokuntien arvioitavana ja saimme ensimmäisen erävoiton ulkoasiainvaliokunnassa, joka suositti pitkälti järjestöjen ehdotuksen mukaan, että osa Finnfundille suunnatusta pääoman korotuksesta palautettaisiin takaisin varsinaisen kehitysyhteistyön momentille ja sieltä pienentämään järjestöjen ja monenkeskisen tuen leikkauksia. Tällä hetkellä odotetaan valtiovarainvaliokunnan käsittelyn tuloksia asiassa. Mitään konkreettista tietoa tästä mahdollisuudesta vähentää järjestöjen leikkauksia ei siis vielä ole. Olemme kiinnittäneet huomiota järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien heikentymiseen nykyisen hallituksen aikana tämä näkyy muun muassa toimikuntanimityksissä, kuulemisissa ja kaikenlaisen osallistamisen heikentymisenä, mikä on erittäin valitettavaa ja syö pohjaa pitkään rakennetulta rakentavalta kansalaisyhteiskunnan osallistamiselta pohjoismaisen mallin mukaan.
Pöytäkirja 2 (10) Ulkoministeriössä on käynnissä järjestöjen rahoitusinstrumenttien kehittäminen: Tapaamisissa on noussut esiin ajatuksia siitä, pitäisikö järjestöjen omavastuuosuutta kasvattaa, esimerkiksi tuomalla ohjelmatukea saavat järjestöt ns. samalle viivalle eli hakemaan ohjelma-avustusta samaan aikaan. Taustalla saattaa piillä ajatus järjestöjen keskinäisestä kilpailuttamisesta. Ymmärrämme toki kansalaisjärjestöyksikön resurssivaikeudet, mutta tällä hetkellä rahoitusinstrumenttien suunnittelu tapahtuu huolestuttavan paljon hallinto/hallinnointikärki edellä sen sijaan, että kehittämistä ohjaisi ajatukset siitä, mitä järjestörahoituksella tavoitellaan. Edunvalvontatyössä ei siis ole varaa herpaantua. Tällä hetkellä olemme varovaisen toiveikkaita, että jo kertaalleen kuopattu viestintä- ja globaalikasvatustuki sittenkin säilyisi. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön kanssa on yhdessä pohdittu erilaisia toteutusmalleja. Eilisessä Kepan kehityspoliittisessa päivässä ministeri Toivakka totesi, että uusien kestävän kehityksen tavoitteiden kunnianhimoisuuden vuoksi niistä viestittäminen on paitsi tärkeää myös haasteellista. Tämä on argumentti, jota voimme käyttää viestintä- ja globaalikasvatustuen säilymiselle. Ohjelmatukea saavien järjestöjen johto keskusteli syyskuussa siitä, miten "vastaisku"- operaation hengessä voitaisiin tiivistää yhteistyötä kehitysjärjestöjen ja järjestösektorin tilan ja aseman puolustamiseksi. Kepalle annettiin tehtäväksi laatia alustava suunnitelma yhteisestä "edunvalvontasuunnitelmasta", joka ulottuisi useiden vuosien yli. Kehityspoliittinen linjaus (KEPO) on ollut lausunto- ja kuulemiskierroksella ja järjestöt osallistuivat aktiivisesti sen kommentointiin. Linjausluonnos oli mielestämme vielä hieman köykäinen: Vaikutti siltä, että taustalla oleva päämotiivi eli Suomen kehitysyhteistyön ja sen saavutusten viestiminen ymmärrettävästi suomalaisille painotti myös linjauksen tavoitteita. Vaikutti myös siltä, että linjaus on vaarassa kutistua kehitysyhteistyön linjaukseksi, jossa ei huomioida muiden politiikkasektoreiden merkitystä uusien kestävän kehitysten tavoitteiden saavuttamiseksi. Linjaus ei nimittäin luonnosvaiheessaan linkittynyt YK:n uuteen kehitysohjelmaan eli Agenda 2030:een. Järjestöt korostivat palautteessaan myös sitä, että yksityisen sektorin ja elinkeinoelämän lisääntyvää mukaantuloa kehyrahoituksesta tulee ohjata samat standardit, läpinäkyvyys ja laatuvaatimukset kuin muillakin toimijoilla. Järjestörahoitusleikkausten takia Kepassa aloitettiin yt-neuvottelut jo heinäkuun lopulla. Kepan kohdalla leikkaukset tarkoittivat 2,3 miljoonan euron vähennystä valtionavussa. Vaikea ja raskas prosessi päättyi syyskuun puolivälissä. Kepan hallitus oli edustajiensa kautta vahvasti mukana prosessissa, mistä erityinen kiitos hallitukselle sitoutuneisuudesta. Myös henkilöstön edustajille haluan esittää kiitokset rakentavasta yhteistyöstä, vaikka lopputulos ei varmasti kenenkään meidän mielestä ole mieluinen. Totesimme jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että niin suurta leikkausta ei ole mahdollista toteuttaa juustohöylällä. Hallitus päätti pitkien keskustelujen jälkeen 10.9.-kokouksessaan lopettaa 33 tehtävää, joista 13 Suomessa ja 20 Kepan maatoimistoissa. Nicaraguan ja Mekongin alueen toimistot päätettiin sulkea. Sen lisäksi päätettiin koko henkilöstön kahden viikon lomautuksesta. Hallituksen päätöksen peruslähtökohtia oli, että Kepan etelän toiminnan rakennetta on arvioitava uudelta pohjalta asia, josta on keskusteltu paljon jo ennen kehitysrahoitusleikkauksiakin -, Kepan räätälöityjä palveluita ja toimintoja on lopetettava tai vähennettävä sekä keskityttävä niihin, jotka hyödyttävät mahdollisimman monia jäsenjärjestöjä ja ovat Kepan ydintoimintoja. Kehityspoliittinen vaikuttaminen ja asennevaikuttaminen säilyvät tärkeinä päätoimintoina. Samaan saumaan yt-neuvottelujen kanssa tuli valitettavasti as if it would not have been enough - tieto Kepan Mekongin toimistolla tapahtuneesta kavalluksesta. toimiston sulkemisesta oli tehty jo aiemmin, joten näillä kahdella asialla ei ole mitään yhteyttä. Hallintojohtaja Anne Romar kertoo tapahtuneesta ja tehdyistä toimenpiteistä yksityiskohtaisemmin jossakin vaiheessa kokousta.
Pöytäkirja 3 (10) Puheenjohtaja totesi, että tänään hänelle valitaan seuraaja Kepan puheenjohtajaksi pestiin, jota hän on hoitanut nyt neljä vuotta, josta hiukan yli puoli vuotta työnsä vuoksi ulkomailla. Puheenjohtaja kiitti I varapuheenjohtaja Ritva Semiä puheenjohtajuuden hoitamisesta työmatkan aikana. Vuola totesi, että ei halua jättää mitään varsinaista testamenttia uudelle puheenjohtajalle, mutta haluaa nostaa esiin muutamia asioita, joita pitää tärkeinä. Kepan lähitulevaisuus: Millainen on leikkausten jälkeinen uusi Kepa? Seuraavan ohjelmakauden käytännön toimet? Uudella puheenjohtajalla ja hallituksella on myös rakentavan vaikuttamisen paikka. Dramaattisin vaihe on takana, mutta on fakta, että joudumme jatkamaan pienemmillä resursseilla. Edunvalvontatyö tulee olemaan erityisen tärkeää, kuten myös järjestöjen työn takaaminen sekä poliittinen vaikuttaminen. Kehitysyhteistyöasenteet muutostilassa? Ristiriita: Yhtäältä suomalaiset sanovat pitävänsä tärkeänä, toisaalta kehitysyhteistyöstä on tarvittaessa helpointa leikata. Ns. suureen yleisöön ja sen asenteisiin vaikuttaminen, ml. työmme tuloksista kertominen. Kepan 30-vuotinen historia: Kepa on ehtinyt muuttua monta kertaa ja erilaisia painopisteitä on ollut lukuisia. Etelän työ on arvioitu monta kertaa uudelleen, viimeksi ohjelmaa tehtäessä. Vaikka nyt syyt tälle eivät ole nousseet sisällöllisistä pohdinnoista, vaan ulkoisesta pakosta, voisimme ehkä yrittää nähdä tilanteen myös mahdollisuutena. Tulevaisuudessa Kepan läsnäolo etelässä keskittyy Afrikkaan, mutta yhteistyö etelän kumppanuusjärjestöjen kanssa jatkuu muuallakin. Oman toimiston ja lähetetyn henkilökunnan tuoma lisäarvo? Kahden toimiston sulkeminen ei tarkoita etelän työn loppumista, mutta vaatii entistä suurempaa panosta kumppanuusjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Syvällinen keskustelu Kepan etelän toiminnasta on syytä kuitenkin käydä ennen uusien kumppanuussopimusten tekoa. Suoria yhteyksiä globaalin etelän kansalaisyhteiskuntaan pidetään Kepan yhtenä vahvuutena ja uskottavuuden lähteenä näin onkin, ja näitä on jatkossakin vaalittava: kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen etelässä; tiedon ja kokemusten saaminen kumppaneiltamme sieltä suomalaiseen vaikuttamistyöhön. Toimintasuunnitelmia ohjaavissa keskusteluissa on tullut esille EU-tason merkitys Kepalle ja sen vaikuttamistyölle. Tähän liittyy asiantuntijatyön jatkaminen sellaisilla alueilla, joilla hyvin harva jäsenjärjestö toimii, kuten verot ja yritysvastuu. Tätä jäsenjärjestöt myös odottavat Kepalta. Yksi osa EU-tason vaikuttamista on kysymys Kepan ja Kehyksen suhteesta ja yhteistyöstä. Kepan väistyvä hallitus teki aloitteen Kehyksen hallitukselle yhteistyön lisäämisestä. Niukentuneiden resurssien ja osin päällekkäisen vaikuttamistyön aikana olisi tärkeää pohtia, miten järjestöjen yhteiset jäsenet mieltävät kahden ylärakenteen (kattojärjestö Kepa ja vaikuttamisverkosto Kehys) olemassaolon ja koordinaation. Kepan uusi hallitus tulee käsittelemään asiaa alkuvuodesta. Syksyn vaikea tilanne monessa järjestössä ei ollut paras mahdollinen paikka miettiä yhteistyötä. Kepan hallituksella oli aika selkeä käsitys siitä, että mikäli päällekkäisyyttä koetaan olevan paljon, olisi syytä pohtia kahden erillisen järjestön olemassaoloa. Asia etenee jäsenlähtöisesti. Puheenjohtaja kiitti, että on saanut luotsata Kepaa neljä vuotta ja totesi, että on ollut suuri kunnia saada edustaa Kepaa ja sen jäsenjärjestöjä ja niiden tekemää työtä. Kepa on hieno ja elintärkeä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa jatkossakin.
Pöytäkirja 4 (10) 2 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 2.1 Kokouspuheenjohtajan valinta Valitaan kokouspuheenjohtaja ja -sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kolme ääntenlaskijaa. Valittiin kokouspuheenjohtajaksi Markku Lemmetty, Suomi-Intia-Seura ry. 2.2 Kokouksen sihteerin kutsuminen, kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kolmen ääntenlaskijan valinta Kutsuttiin kokouksen sihteeriksi Anja-Maija Palmu, Kepa ry. Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Ulla Hoyer, Emmaus Helsinki ry Leif Packalén, Maailman Sarjakuvat ry. Valittiin ääntenlaskijoiksi Minna Havunen, Suomen World Vision ry Marjo Heinonen, Abilis-säätiö Hilkka Vuorenmaa, Väestöliitto ry. 3 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kepan sääntöjen 16. pykälän mukaan hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle jäsenille postitetulla kirjeellä jäsenistön ilmoittamaan osoitteeseen tai sähköpostitse jäsenistön ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Todettiin kokous päätösvaltaiseksi ja lailliseksi. 4 KOKOUSEDUSTAJIEN VALTAKIRJOJEN JA EDUSTUSOIKEUDEN VAHVISTAMINEN Vahvistettiin äänivaltaisten osanottajien määräksi 61, heidän edustamiensa yhdistysten lukumääräksi 67 ja äänimääräksi 85. Lisäksi vahvistettiin yhden puheoikeutetun tarkkailijan läsnäolo- ja puheoikeus sekä Kepan henkilökunnan ja vieraiden läsnäolo-oikeus. Osallistujalista on liitteenä 4A. 5 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Esitys Puheenjohtaja Lisätään muihin asioihin selvitys Mekongin kavalluksesta. Esitystä kannatettiin. Päätettiin lisätä muihin asioihin selvitys Mekongin kavalluksesta. Muutoin esityslista hyväksyttiin lähetetyssä muodossa.
Pöytäkirja 5 (10) 6 JÄSENMAKSUT VUODELLE 2016 Esitys Kokouspuheenjohtaja, liite 6A Hallitus esittää syyskokoukselle jäsenmaksujen korottamista kahdella (2) prosentilla 1.1.2016 alkaen. Arabikansojen Ystävyysseura ry:n edustaja totesi lähes 100 euron jäsenmaksun olevan ison summan pienen järjestön taloudessa ja esitti, että suurten järjestöjen jäsenmaksut voisivat olla isommat. Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit ry:n edustaja tiedusteli, mikä on säätiöiden jäsenmaksujen osuus. Hallintojohtaja totesi, että kokonaisuudessa järjestöjen ja säätiöiden jäsenmaksuja kertyy vuositasolla noin 40 000 euroa. Pienellä korotuksella pyritään pitämään jäsenmaksut ajan tasalla. NNKY:n edustaja tiedusteli, voisiko kannatusjäsenten jäsenmaksua korottaa. Toiminnanjohtaja kertoi, että Kepalla on tällä hetkellä viisi kannatusjäsentä. Hallitus on linjannut, että kannatusjäseniä ei haeta aktiivisesti. Merkittiin käyty keskustelu tiedoksi, ja hyväksyttiin jäsenmaksuihin hallituksen esityksen mukaisesti kahden prosentin korotus 1.1.2016 alkaen. 7 OHJELMAKAUDEN 2016-2018 SUUNNITELMA JA TALOUSARVIO, liitteet 7A ja 7B Esittelyt Toiminnanjohtaja, ohjelmajohtaja, hallintojohtaja Toiminnanjohtaja kertoi, kuinka ohjelma valmisteltiin tilanteessa, jossa valtiovalta oli lyönyt pöytään rajut kehitysalan rahoituksen leikkaukset, jotka merkitsivät järjestöille laajaa toimintojen alasajoa. Taustalla tuntuivat myös ulkoministeriön tilaaman R. Reinikan raportin ja emeritussuurlähettiläs M. Kääriäisen kirjan kehitysalan tuloksellisuutta kritisoivat näkemykset. Ulkoministeriön kesäinen tutkimus, kuinka 87 prosenttia suomalaisista kannattaa kehitysyhteistyötä, vaikuttaa olevan täysi kupla. Suomen hallituksen kehityspoliittisen ohjelman painopiste on yksityissektorin tekemässä kehitysyhteistyössä. Kansalaisjärjestöt on heitetty kehytyön laitamille. Nyt käsiteltävän ohjelman perusteella käynnistämme Kepa 3.0 -version. Panostamme järjestöjen väliseen yhteistyöhön ja ketterään toimintaan, jossa kuunnellaan toimintaympäristöä herkällä korvalla. Ohjelmajohtaja esitteli ohjelman. Esittely on liitteenä 7C. Hallintojohtaja esitteli talousarvion. Talousarvio on valmisteltu hallitukselta saaduin evästyksin sen jälkeen, kun ulkoministeriö oli julkistanut kehitysalan leikkaukset. Kepa ei ole toistaiseksi saanut ulkoministeriöltä rahoituspäätöstä. Kepan hallituksen päätös lopettaa lähetettyjen työntekijöiden lähettäminen maatoimistoihin herätti harmistusta. Suomi-Namibia-Seura ry:n kokousedustaja totesi, että kehitysalan työtä ei opi vain toimistossa Suomessa, vaan oikean kosketuksen työhön saa kentällä etelässä. Emmaus Helsinki ry:n kokousedustaja toivoi, että Kepa voisi tehostaa edunvalvontaa, jotta kansalaisjärjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset saataisiin turvatuiksi pitemmällä aikavälillä ja toivoi kehitysyhteistyölain edistämistä. Toiminnanjohtaja totesi, että kansalaisjärjestöt voisivat lähteä laajana rintamana ajamaan lakia kehitysyhteistyöstä. Ohjelmatukea saavien järjestöjen tapaamisissa lain edistämisestä on jo ollut puhetta. Laki antaisi vahvat suuntaviivat ja olisi pitkäjänteisen toiminnan runko. Attac ry:n edustaja tiedusteli, miksi Sosiaalifoorumia ei mainita Kepan ohjelmassa, ja osallistuuko Kepa foorumiin, ja voisiko foorumin lisätä ohjelmaan esimerkkinä käytettävistä voimavaroista. Ohjelmajohtaja kertoi, että kepalaisia on osallistunut sekä Suomen että Maailman Sosiaalifoorumiin. Ohjelma on yleisluontoinen esitys, jossa kaikkia Kepan lukuisia osallistumisia ei luetella erikseen. Crash ry:n edustaja tiedusteli talousarvion tasapainosta
Pöytäkirja 6 (10) päätavoitteiden 1-3 osalta. Hallintojohtaja totesi, että vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon ja jäsenistön toimintaedellytysten vahvistaminen on edelleen agendalla. Vaikuttamistyön ja järjestötyön leikkaukset tapahtuvat etelässä. Puheenjohtajaehdokas N. Kaskeala tiedusteli, kuinka moni työntekijä osallistuu Kepan edunvalvontaan? Ohjelmajohtaja totesi, että edunvalvonta on kahden nimetyn työntekijän toimenkuvissa. Ohjelman ja talousarvion yksityiskohtainen läpikäynti Attac ry:n edustaja ehdotti, että ohjelmaan lisätään maininta Kepan osallistumisesta sosiaalifoorumiin ja että Kepa vahvistaisi foorumin toimintaedellytyksiä. Kokouksen puheenjohtaja totesi, että toimintasuunnitelmassa on yksityiskohtaisempia esityksiä kuin ohjelmassa, joten Attacin ehdotus käsitellään toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Ystävien Uskonnollisen Seuran Kveekarit ry:n edustaja tiedusteli, esitelläänkö talousarvio myös vuosittain. Hallintojohtaja totesi, että talousarvio tarkentuu vuosittain ja tuodaan aina syyskokouksen päätettäväksi. Syyskokous merkitsi tiedoksi käydyn yleiskeskustelun ja keskustelussa saadut vastaukset. hyväksyi ohjelman ja talousarvion hallituksen esittämissä muodoissa. 8 VUODEN 2016 TOIMINTASUUNNITELMA, TALOUSARVIO JA HALLITUKSEN VALTUUTTAMINEN TARKENNETUN TALOUSARVION HYVÄKSYMISEEN, liitteet 8A ja 8B Ohjelmajohtaja, hallintojohtaja Esittelyt Ohjelmajohtaja esitteli toimintasuunnitelman 2016; esittely liitteenä 8C. Hallintojohtaja esitteli talousarvion 2016. Tuleva vuosi on taloudellisesti ylimenokausi, jolloin päätetään voimassa olevia sitoumuksia, viimeiset irtisanotut työntekijät lopettavat, on tilintarkastuksia sekä erilaisia vuotta 2015 koskevia raportointeja. Hallintojohtaja esitti, että syyskokous valtuuttaisi hallituksen tekemään kaksi talousarvion tarkistusta vuonna 2016. MTK ry:n kokousedustaja tiedusteli, miten toiminnot on katettu, kun rahoitus ei tule kattamaan kaikkea, ja FOKUS ry:n edustaja tiedusteli, jääkö vuodelta 2015 siirrettävää seuraavalle vuodelle. Hallintojohtaja kertoi, että talousarviota tarkistetaan ja vuoden 2014 ylijäämä siirretään vuoden 2016 talousarvioon. Vuodelta 2015 jää noin 400 000 euroa siltavaiheessa käytettäväksi siten, että puolet käytetään vuonna 2015 ja toinen puolikas vuonna 2016. KUAn edustaja toivoi, että Kepan koordinoima Maailma koulussa -täydennyskoulutushanke ja KUAn koordinoima Opettajat ilman rajoja -järjestön työ löytäisivät yhteisiä linkityksiä toiminnoissaan. Turvapaikanhakija- ja pakolaistilanteet ovat sellaisia, että globaalikasvatukselle on juuri nyt paikkansa. Kepa 3.0 näyttää kulkevan hyvään suuntaan. Yritysyhteistyön osalta tulisi unohtaa yritysten ja järjestöjen vastakkainasettelu ja miettiä, mitä yhteistyö voisi antaa maailman köyhimmille etelässä. Toimintasuunnitelman ja talousarvion yksityiskohtainen käsittely Attac ry:n edustaja ehdotti, että toimintasuunnitelman kohtaan 2.1 lisättäisiin maininta Kepan osallistumisesta sosiaalifoorumiin ja että Kepa vahvistaisi foorumin toimintaedellytyksiä. Plan International Suomen edustaja tiedusteli, millaisin resurssein Kepa on osallistunut sosiaalifoorumeihin. Toiminnanjohtaja kertoi, että osallistumisia on ollut, jos foorumissa on ollut ajankohtaisia aiheita. Virallista yhteistyöstatusta sosiaalifoorumiin ei ole. Jos halutaan,
Pöytäkirja 7 (10) että Kepa sitoutuu sosiaalifoorumin toiminnan edistämiseen, on yhdistyksen linjattava asia. SASKin edustaja esitti, että sosiaalifoorumin osallistujat päättävät itse, milloin lähtevät mukaan. Ei ole hyvä sitoa Kepaa foorumin rahoittajaksi. SASKin edustajan näkökulma sai kannatusta. Syyskokous hyväksyi vuoden 2016 toimintasuunnitelman siten, että kohtaan 2.1 lisätään maininta osallistumisesta sosiaalifoorumiin. talousarvion ja valtuutti hallituksen tekemään vuonna 2016 kaksi talousarvion tarkistusta. 9 KAHDEN TILINTARKASTAJAN JA HEIDÄN HENKILÖKOHTAISTEN VARAMIESTENSÄ VALINTA VUODEKSI 2016 Esitys Hallintojohtaja Hallitus esittää, että vuoden 2016 tilintarkastajiksi valittaisiin Anne Vuorio, varsinainen, Katarina Koskimies, varsinainen Johanna Winqvist-Ilkka, varalla Pekka Räsänen, varalla. Kaikki neljä ovat Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia (KHT) ErnstYoungtilintarkastustoimistosta. Syyskokous hyväksyi esityksen mukaan. 10 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN VALINTA VUOSIKSI 2016 2017 - Vaalivaliokunnan esitys vuosien 2016-2017 hallitukseksi, liite 10A - Luettelo kaikista hallitus- ja puheenjohtajavaaliehdokkaista, liite 10B Esittely Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Janne Sivonen Vaalivaliokunta esittää puheenjohtajaksi emeritussuurlähettiläs Pertti Majasta. Vaalivaliokunta painotti esityksessään Kepan toimintakentän tuntemusta, edellytyksiä edustaa yhdistystä ja sen ajamia asioita vakuuttavasti ja vaikuttavasti yli hallinto-, puolue- ja sidosryhmärajojen, vahvoja valmiuksia johtaa, valvoa ja kehittää yhdistyksen hallituksen toimintaa ja kykyä tarjota yhdistyksen operatiiviselle johdolle vahva tuki ja innostavaa, tulevaisuuteen katsovaa strategiatason ohjausta. Esittely kokonaisuudessaan on liitteenä 10C. Esittäytymiset Vaali Kokouksen puheenjohtaja kiitti esittelystä ja tiedusteli, onko muita esityksiä puheenjohtajaksi. Viestintä ja kehitys -säätiön kokousedustaja Juha Rekola ehdotti puheenjohtajaksi Niklas Kaskealaa. Puheenjohtaja totesi puheenjohtajavaalin ehdokkaat: Niklas Kaskeala ja Pertti Majanen. Puheenjohtajaehdokkaat esittelivät itsensä muutamin sanoin, minkä jälkeen he poistuivat kokouksesta yleiskeskustelun ajaksi. SASK ry:n, Solidaarisuussäätiön ja Kirkon Ulkomaanavun Säätiön edustajat pitivät kannatuspuheenvuorot Pertti Majasen valinnan puolesta. Kansainvälisen Solidaaruustyö ry:n edustaja piti kannatuspuheenvuoron Niklas Kaskealan valinnan puolesta. Kokous päätti käydä vaalin puheenjohtajaehdokkaiden Majanen ja Kaskeala kesken siten,
Pöytäkirja 8 (10) että vaalin voittajan tulee saada yli puolet äänistä. Vaalissa ehdokas Majanen sai 62 ääntä ja ehdokas Kaskeala 21 ääntä. Vaalipöytäkirja on liitteenä 10D. Syyskokous valitsi Kepa ry:n puheenjohtajaksi vuosiksi 2016-2017 Pertti Majasen. 11 HALLITUKSEN 1. JA 2. VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA VUOSIKSI 2016 2017, liite 10A, 10B Esittely Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Janne Sivonen Vaalivaliokunta esittää I varapuheenjohtajaksi Eija Rantaa ja II varapuheenjohtajaksi Ritva Semiä. Varapuheenjohtajien valinnassa valiokunta arvioi puheenjohtajiston kokoonpanoa kokonaisuutena. Puheenjohtajiston jäsenten osaamisen tulisi täydentää toisiaan sekä osaamisen että taustojen puolesta. Esittely kokonaisuudessaan on liitteenä 10C. Esittäytymiset Ehdokkaat Ranta ja Semi esittelivät itsensä. Kansainvälisen Solidaarisuustyö ry:n edustaja esitti I varapuheenjohtajaksi Niklas Kaskealaa ja II varapuheenjohtajaksi Eija Rantaa. Visio ry:n edustaja esitti I varapuheenjohtajaksi Inka Hopsua ja II varapuheenjohtajaksi Eija Rantaa. Suomi-Namibia-Seura ry:n edustaja tuki vaalivaliokunnan esitystä ja esitti II varapuheenjohtajaksi Ritva Semiä. Eettisen kaupan puolesta ry:n edustaja esitti I varapuheenjohtajaksi Niklas Kaskealaa ja II varapuheenjohtajaksi Inka Hopsua. Vammaiskumppanuus ry:n edustaja esitti I varapuheenjohtajaksi Inka Hopsua ja II varapuheenjohtajaksi Eija Rantaa. Vaali I varapuheenjohtajasta Vaali II varapuheenjohtajasta Kokous päätti käydä vaalin I varapuheenjohtajaehdokkaiden Hopsu, Kaskeala ja Ranta kesken siten, että vaalin voittajan tulee saada yli puolet äänistä. Vaalissa ehdokas Ranta sai 38 ääntä, Kaskeala 21 ja Hopsu 15 ääntä. Eija Ranta sai yli puolet äänistä ja tuli näin valituksi I varapuheenjohtajaksi. Vaalipöytäkirja on liitteenä 11A. Kokous päätti käydä vaalin II varapuheenjohtajaehdokkaiden Hopsu ja Semi kesken siten, että voittajan tulee saada yli puolet äänistä. Vaalissa ehdokas Semi sai 43 ääntä ja Hopsu 23 ääntä, joten II varapuheenjohtajan tehtävään tuli valituksi Ritva Semi. Vaalipöytäkirja on liitteenä 11B. Syyskokous valitsi vuosiksi 2016-2017 Kepa ry:n I varapuheenjohtajaksi Eija Rannan ja II varapuheenjohtajaksi Ritva Semin. 12 HALLITUKSEN VARSINAISTEN JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA VUOSIKSI 2016-2017, liite 10A, 10B Esittely Vaalivaliokunnan puheenjohtaja Janne Sivonen Vaalivaliokunta esittää varsinaisiksi jäseniksi 12 henkilöä ja varajäseniksi viittä henkilöä ja ehdotti, että syyskokous esittää ehdokkaan kuudenneksi varajäseneksi. Esittely kokonaisuudessaan on liitteenä 10C. Kokouksen puheenjohtaja pyysi ehdotuksia kuudenneksi varajäseneksi. Visio ry:n edustaja
Pöytäkirja 9 (10) ehdotti Niklas Kaskealaa varsinaiseksi jäseneksi ja Leif Packalénia varajäseneksi. Toiminnanjohtaja totesi, että nyt haetaan varajäsenehdokasta pohjaesitykseen. Ritva Semi piti kannatuspuheenvuoron Leif Packalénin puolesta varsinaisen jäsenen paikalle pohjaesityksen mukaisesti. Tämän jälkeen Visio ry veti esityksensä takaisin. Puheenjohtaja ehdotti varajäsenen paikkaa Niklas Kaskealalle, joka asettui ehdolle. Syyskokous kannatti varsinaisiksi ja varajäseniksi vaalivaliokunnan pohjaesitystä siten, että kuudennen varajäsenen paikkaan valitaan Niklas Kaskeala. Syyskokous valitsi Kepan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet pohjaesityksen mukaisesti siten, että kuudenneksi varajäseneksi valitaan Niklas Kaskeala. Varsinaiset jäsenet Teppo Eskelinen Tarmo Heikkilä Inka Hopsu Riikka Juuma Liisa Ketolainen Terhi Lindqvist Sari Loijas Saido Mohamed Leif Packalén Katri Suomi Simo Tiainen Karoliina Tikka Varajäsenet Mikael Halleen Niklas Kaskeala Kari Lunnas Jouni Nissinen Cecilia Pellosniemi Risto Pontela Ehdottaja- ja kannattajajärjestöt Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry Suomen Lähetysseura ry Dalitien solidaarisuusverkosto ry Filantropia ry Helsingin Diakonissalaitoksen Säätiö Interpedia ry Suomen Vapaakirkko ry Fida International ry Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry Vihreä sivistysliitto ry Eettisen kaupan puolesta ry Suomen YK-nuoret ry Monika-Naiset Liitto ry Naisasialiitto Unioni ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Marttaliitto ry Abilis-säätiö Vammaiskumppanuus ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Kuurojen Liitto ry Suomen Somalia-verkosto ry Maailman sarjakuvat Världens serier ry Suomi-Mosambik-seura ry Kulttuuriyhdistys Agora ry Kirkon Ulkomaanavun Säätiö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Plan Suomi Säätiö Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry. Ehdottaja- ja kannatajajärjestöt Suomen Evankelisluterilainen Kansalähetys ry Viestintä ja kehitys -säätiö Shalin Suomi ry Eettisen kaupan puolesta ry Kulttuurivoimala Culture Power Station ry Suomi-Mosambik-seura ry Kulttuuriyhdistys Agora ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Suomen Rauhanliitto ry.
Pöytäkirja 10 (10) 12.2 Varajäsenten järjestyksen arvonta Esitys Arvotaan hallituksen varajäsenten järjestys. Arvonnan perusteella hallituksen varajäsenten järjestys on: Risto Pontela Niklas Kaskeala Cecilia Pellosniemi Mikael Halleen Kari Lunnas Jouni Nissinen Suomen Rauhanliitto ry Viestintä ja kehitys -säätiö Shalin Suomi ry Eettisen kaupan puolesta ry Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Suomen Evankelisluterilainen Kansalähetys ry Kulttuurivoimala Culture Power Station ry Suomi-Mosambik-seura ry Kulttuuriyhdistys Agora ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry. 13 ILMOITUSASIAT Ilmoitus-asioita ei ollut. 14 MUUT ASIAT 14.1 Kavallus Thaimaassa, tapahtumien kulku ja tehdyt toimenpiteet Esittely Hallintojohtaja Hallintojohtaja kertoi Mekongin aluetoimistossa Thaimaassa tapahtuneen kavalluksen selvitystyön tilanteesta; liite 14A. Jäsenistö kiitti selkeästä esityksestä. Merkittiin saatu selvitys pöytäkirjaan. 15 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17:58. Elina Vuola Markku Lemmetty puheenjohtaja 1-2.1 puheenjohtaja 2.2-15 Anja-Maija Palmu sihteeri Ulla Hoyer pöytäkirjan tarkastaja Leif Packalén pöytäkirjan tarkastaja