Kaupunginhallitus 136 24.04.2013 Lausunto metropolialueen esiselvityksestä 454/114/2007 KH 136 Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kun tauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan kunta- ja palvelu rakenneratkaisujen merkitys korostuu metropolialueella ja ohjelman mu kaan tarvetta metropolialuetta koskevalle erilliselle laille selvitetään. Valtuusto antoi 11.4.2012 ( 20) lausuntonsa Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä "Elinvoimainen kunta ja palvelurakenne". Kuntien lausuntojen pohjalta halli tus linjasi 5.6.2012 kuntauudistuksen jatkovalmistelua metropolialueen osalta siten, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Hallitus päätti selvittää erilaiset vaihto ehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tuek si erityisesti maankäytön, asumisen ja lii kenteen kysymyksissä, sekä kil pailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaati on ehkäisemiseksi. Hallitus käyn nisti työn esiselvityksellä, jossa tuli kar toittaa metropolialueen tulevat kun tajakoselvitysalueet ja erilaiset vaihto ehdot metropoliratkaisuksi. Esiselvityksen laati kuusi ministeriön nimeämää selvityshenkilöä, joiden toimeksianto päättyi helmi kuun 2013 lopussa. Esiselvitystyötä on ohjannut johtoryhmä, jonka pu heenjohtajana toimi hallinto- ja kuntaministeri, va rapuheenjohtajana asun to- ja viestintäministeri ja jäseninä Helsingin, Es poon ja Vantaan kaupun ginjohtajat sekä Kuuma -kuntia edustava Hyvin kään kaupunginjohtaja. Metropolipolitiikan neuvottelukunta on ollut muka na esiselvityksen valmis telussa toimien sen seurannasta vastaavana toi mielimenä. Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa osana kuntauudistusta ja yh-teistyössä alueen kuntien kanssa alueen kuntajakoselvitysalueet se kä vaihtoehtoiset mallit metropolihallinnoksi ja tämän osalta yhteisesti hoidettavat tehtävät, vaih toehdot päätöksenteon organisoimiseksi sekä teh tävien rahoitusvaihtoeh dot. Selvityshenkilöiden väliraportti julkistettiin 11.1.2013. Väliraporttia koskeva kuulemiskierros pidettiin Kauniaisten valtuustolle 4.2.2013. Selvityshenkilöt esittivät lopulliset ehdo tuksensa alueen hallinnon rakenteiden kehittämisestä 5.3.2013 julkaistus sa selvityksessä "Metropoli meille kaikille", johon myös sisältyy yhteenveto em. 4.2. pidetyssä keskustelussa esitetyistä Kauniaisten kannanotoista. Metropolialueen esiselvitys on jaettu KH:n ja KV:n jäsenille sähköisesti 6.3. ja paperisena 15.3.2013. Esiselvityksessään selvityshenkilöt esittävät toimeksiantonsa mukaisesti vaihtoehdot alueen tuleviksi kuntajakoselvitysalueiksi sekä vaihtoehdot metropolihallinnon malleiksi. Päävaihtoehtoja ovat vaihtoehtomalli 1) suurkunnat (2 kuntaa) ja sopi musyhteistyö ja vaihtoehtomalli 2) vahvat pe ruskunnat (4 kuntaa) ja met ropolihallinto. Selvityshenkilöt ovat suositel leet vaihtoehtomallia 2. Rapor tissa on myös arvioitu erityisesti päävaihto ehtojen toteutuksen vaikutuksia eri näkökulmista. Valtiovarainministeriö on pyytänyt mm. alueen kuntien lausuntoa esisel vityksestä sekä lausumaan erityisesti oheismateriaalina olevassa lau suntopyyntökirjeessä esitetyistä kysymyksistä niin metropolialueen ko konaisedun kuin oman kunnan nä kökulmasta käsin. Lausunnot on pyy detty viimeistään 22.5.2013. Valtiova rainministeriö, ympäristöministeriö ja sosi aali-
ja terveysministeriö järjesti vät asiasta alueen kuntien valtuustoille keskustelutilaisuuden 17.4.2013. Kuntarakenneuudistusta on käsitelty kuntalaisille järjestetyssä asukasillas sa 23.4.2013. KJ: KH päättää esittää, että KV antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Kauniaisten kaupunki katsoo, että metropolialueen lähivuosikymmenien haasteisiin vastaa parhaiten itsenäiset peruskunnat ja metropolihallinto, jonka rooli on koordinoida ja ohjata seudullisia maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä strategiatason kysy myksiä. Kauniaisten kaupunki katsoo edelleen, että kuntien yhdistämiset eivät tarjoa ratkaisuja metropolialueen haasteisiin ja että kuntajakoselvitys ten sijasta tulee selvittää tar koituksenmukaisen metropolihallinnon toimi valta ja päätöksentekomeka nismit, tehtävät ja rahoitus. Seutuhallinnon yleisistä lähtökohdista Toimeksiantonsa mukaisesti esiselvitys on tullut kohdistaa kuntarakenteen muutoksiin Helsingin seu dulla sekä "metropolihallintoon", jonka puitteissa seudun yhteiset kysymyk set hallinnoidaan. Selvityshenkilöt ovat vaihtoehtotarkastelujensa lähtö kohdaksi asettaneet ajatuksen, jonka mukaan metropolihallinto ja sen tehtävät ovat hyvin riippuvaisia siitä, miten suuria muutoksia kuntaraken teessa tehdään. Jos kuntarakenteeseen ei tehdä suuria muutoksia, tarvi taan vahva metropolihallinto. Ja päinvastoin, jos kuntia on vähän, voidaan "metropoliasioiden" hoitaminen organisoida löysemmin. Tämä ajatusraken nelma on voitava kyseenalaistaa. Ensinnäkin kuntarakenne Helsingin seudulla perustuu jo nykyään "vahvoihin peruskuntiin". Myös kol mesta pienimmästä, alle 20 000 asukkaan kunnasta Kauniainen ja Sipoo ovat molemmat todistetusti selviytyneet erinomaisen hyvin palvelutehtä vistään, eikä ole olemassa asiallisia perusteita, minkä vuoksi niitä tulisi asettaa eri kategoriaan seudun muihin keskisuuriin kuntiin nähden. Toisaalta seudulla yhteisesti hoidettavien asioiden piirteet ja niitä varten tarvittavat hallintorakenteet eivät voi olla niin riippuvaisia kuntien luku määrästä, kuin mitä esiselvityk sessä nähdään. On selvää, että jos seutu koostuu vain yhtenä vaihtoehto na esitetystä kahdesta kunnasta, erillinen metropolihallinto on mitä ilmei simmin tarpeeton. Sitä vastoin, jos kuntien lu kumäärä on suurempi, vaih dellen vaikkapa 6 ja 16 välillä, ei ole miten kään vakuuttavasti perusteltu miksi seudullisesti hoidettavat asiat pitäisi kuntien lukumäärästä johdettuna järjestää ratkaisevasti erilaisina. Metropolihallinto voidaan toki hahmottaa erilaisena niin toimialaltaan kuin organisoinniltaankin, mutta kuntien lukumäärän nostaminen ratkaisukriteeriksi on aivan liian pinnalli nen ja mekaaninen peruste. Kauniaisten kaupungin kanta on, että myös Helsingin seudulla kunnallishallinnon tulee pohjautua it senäisiin, riittävän vahvoihin peruskuntiin. Vallitsevaan kuntarakenteeseen ei tarvita suuria muutoksia, ja nekin tulee jättää kuntien itsensä - ja niiden välillä - päätettäviksi. Vain jos kuntien välille syntyy sovittamattomia ristirii toja, jotka laajempien yleisten intressin vuoksi tulee voida ratkaista, tarvi taan kuntarakennelain valtioval lalle suomaa toimivaltaa kuntarakenteen muuttamiseen. Kuntajakoselvitysalueista Arvioitaessa esitettyjä ehdotuksia Kauniaista koskeviksi kuntajakoselvitysalueiksi, ja kun kuntaraken nelaki tullee edellyttämään Kauniaisten kaupungin osallistumista selvitys alueeseen, Kauniainen tukee ajatusta siitä,
että Kauniainen osallistuu kun tajakoselvitykseen Espoon ja Kirkkonummen kanssa. Keskusteluja on myös käyty Vihdin osallistumisesta selvitysalueeseen. Kauniaisten kanta on kuitenkin edelleen, että kunta säilyy itsenäisenä ja tarpeellinen seudulli nen yhteistyö tapahtuu metropolihallinnon puitteissa, jolloin kuntaliitoksille ei ole tarvetta. Todettakoon tässä yhteydessä myös, että esiselvityksen vaihtoehtomallin 2 mukaisen kuntajakoselvi tysalueen (Espoo, Kirkkonummi, Kauniainen ja mahdollisesti Vihti) koko naisväestömäärästä ruotsinkielisten osuus jää alle 10 %:n. Useissa tutki muksissa on todettu, että kielivähemmistö ei saa olla liian pieni, jotta kaksi kielisyys toimisi käytännössä elinvoimaisena. Vähemmistökieltä puhuvan asukasmäärän tulee olla suurempi kuin nel jännes, mieluiten kolmannes, jotta sillä vallitsevissa olosuhteissa olisi edes kohtuullisen hyvät edellytyk set toimia elinvoimaisena. Lähtökohtana koko kuntarakenneuudistukses sa on ehdottomasti oltava kielellisten perusoi keuksien toteutuminen vähin tään samantasoisina kuin ennen yhdistymisiä sekä elinvoimaisen kaksikie lisyyden edellytysten turvaaminen. Kahden hal lintokielen soveltamisesta kunnissa koskevassa Kuntaliiton teettämässä selvityksessä todetaan, että kunnissa, joissa ruotsinkielinen vähemmistö on pienempi kuin 10 prosent tia kielikysymyksiä dominoi ruotsinkielisten palveluiden puute. Vuonna 2012 tehdyn kyselytutkimuksen (kielibaromet ri) mukaan, jossa kansalais näkökulmasta mitattiin kuntapalvelujen kielel listä laatua, 80 % kauniaislai sista vastaajista ilmoitti saavansa aina tai usein kunnallista palvelua ruot sin kielellä, kun vastaava luku muissa pää kaupunkikunnissa oli 9-13 % ja Kirkkonummella 37 %. Metropolihallinnon vaihtoehdoista Arvioitaessa metropolihallinnon malleja Kauniainen katsoo, kuten ai kaisemmin kuntarakennekysy myksissä antamissaan lausunnoissa, että "seudun rakenteellisiin ongel miin ja kilpailukyvyn haasteisiin voidaan par haiten vaikuttaa luomalla seu dulle ylikunnallinen hallinto." Tarjolla olevista hyvin rajallisista vaihtoehdoista metropolihallinto tuntuu Kauniaisten näkökulmasta sopivimmalta. Koska hallintomalli itsessään ei kuitenkaan ratkaise selvityk sessä monipuolisesti osoitettuja eriytyviä ongelmia, liittyy tällaisen hallinto tason rakentamiseen lukuisia avoimia ky symyksiä. Metropolihallinnon tehtävistä Metropolihallinnon tehtävien ja organisoinnin lähtökohdaksi tulee selkeästi asettaa toissijaisuusperus te. Ylikunnalliseen päätöksentekoon tulee saattaa vain ne asiat, joiden osalta se koetaan välttämättömäksi. Tällaisia kysymyksiä on Kauniaisten näkemyksen mukaan lähinnä ns. MAL -asioi den piirissä. Ajatus "vahvasta" metropolihallinnosta, jolle lähes keksimällä keksitään tehtäviä, olisi kauka na tällaisesta peruskunnallisesta lähtökoh dasta. Liian laaja seutuhallinto toisi hyvin nopeasti vaikeasti ratkaistavia toimivaltaristiriitoja sen ja kun tien välille. Eli myös hallinnon selkeyden vuoksi seutuhallinnon tehtävät on rajattava vain välttämättömiin. Kaikkien seudullisesti järjestettävien kysy mysten osalta on voitava edellyttää vank kaa näyttöä siitä, että toiminnan tuloksellisuus paranee verrattuna siihen, että asiat hoidetaan kunnissa tai niiden ja muitten tahojen yhteistoiminta na. Näin ollen tehtävien tulee ensisijaisesti liittyä alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Metropolihal linnon tulee toimia seudullisena kokoavana voimana ja ohjauselimenä verkostoille, jossa alueen kunnat, valtio ja yri tykset yhteistyössä kehittävät seudun toimintaa ja toteuttavat alueen kehit tymistä tukevia toimenpiteitä. Metropolihallinnon tehtävänä tulee olla seu dullisen kokonaiskuvan muo dostaminen, jolloin yhteys muihin seudullisiin strategioihin, kuten esim. elinkeino- ja kilpailukykystrategioihin vahvistuu. Näi den
tehtävien ja voima varojen yhteensovittamisella vaikutetaan myön tei sesti koko seudun elin keinopolitiikan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. (vrt. esim. Stuttgartin met ropolihallinto). Seudullisten strategioiden (maan käyt tö, asuminen, liiken ne, elinkeinopolitiikka, kilpailukyky, ympäristöasiat) yh teensovittaminen selkiinnyttää kokonaisuutta samalla kun seudulliset voi mavarat yhdistyvät. Kaupunki suhtautuu varauksellisesti siihen, että metropolihallinto hankkisi sosiaalisen asuntotuotan non rakentamiseen tarvittavat tontit, rakentaisi ja ylläpitäisi kunnissa vuok ra-asuntoja ja vastaisi asukasvalinnoista. Sen sijaan asuntotuotantomää rien ja erityisesti sosiaalisen asuntotuotannon rakentamistarpeen määrit teleminen ja sijainnin ratkaiseminen osana metropolikaavaa parantaa mahdollisuuksia sijoittaa asuntorakentamista joukkoliikenneyhteyksien kannalta järkeviin paikkoihin. Näin voidaan hyödyn tää ja optimoida ole massa olevaa infrastruktuuria ja minimoida uuden pe rusrakenteen toteu tustarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällyttäminen osaksi metropolikaavaa tukee voimavarojen ja seu dullisesti merkittävien hankkeiden toteutuksen koordinointia ja kohdenta mista tarkoituksenmukaisesti ja maankäytön kokonaiskuvan kannalta oi kea-aikaisesti oikeille alueille. Ajatus siitä, että metropolihallinto vastaisi myös joukkoliikenteen järjestämisestä, tukee joukkoliikenteen kehittämis mahdollisuuksia. Esiselvityksen mukaan metropolihallinnolle ollaan siirtämässä edellä mainittujen tehtävien lisäksi hy vin eritasoinen ja laaja tehtäväkenttä, johon Kauniaisten kaupunki suhtau tuu suurella varauksella. Toteutuessaan näiden tehtävien siirtäminen kun nilta heikentää kuntien itsemääräämisoikeutta huomattavasti. Tämä on ris tiriidassa kuntarakenneuudistuksen tavoitteen kanssa. Peruskuntapohjai sessa palvelurakenteessa kunnallista itsehallintoa tulee päinvastoin vah vistaa, sen sijaan että murennetaan kuntien päätöksentekoa ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Samalla on kuitenkin todettava, että tiettyjen erityispalvelujen kuten maahanmuuttajien täyden nys- ja kielikoulutukseen ja yhteiskuntaan kotouttamiseen liittyvien tehtä vien keskittäminen metropolihallinnolle saattaa olla tarkoituksenmukaista. Yleisesti ottaen on todettava, että selvityksessä esitettyihin tehtävien siir toihin niin valtiolta kuin kuntayhtymiltä ja kuntaomistuksessa olevilta yh tiöiltä ym. organisaatioilta on mahdoton ot taa tarkemmin kantaa ennen huomattavan laajaa lisäselvitystyötä. Kauniainen vastustaa ehdotusta, jossa metropolihallinto vastaisi peruskunnan järjestämisvastuulla olevien ruotsia äidinkielenään puhuvan väestön palvelujen koordinoinnista, saatavuudesta ja tilaamisesta. Kauniainen katsoo, että palveluiden saata vuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenvertaisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Metropolihallinnon päätöksenteosta Edellä todetun perusteella Kauniaisten kaupunki pitää mahdollisena metropolihallintoa, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu val tuusto. Asukkaiden äänestysaktiivi suutta ja kiinnostusta osallistua metro polialueen päätöksentekoon tulee kuitenkin vielä tarkkaan arvioida. Perus tellusti voidaan kysyä tuleeko met ropolihallinnosta liian raskas ja jousta maton se kä kuntalaisille etäinen? Kielteisinä asioina Kauniaisissa nähdään myös kustannusten kasvu ja by rokratian lisääntyminen. Innostuksessa purkaa nykyhallinnon päällekkäi syyksiä ja yhteistoimintamuotoja on varot tava uu sien keskusjohdettujen isojen hallintokoneistojen synnyttämistä.
Metropolihallinnon rahoituksesta Kauniaisten kaupunki vastustaa verotusoikeuden säätämistä seutuhal linnolle. Se olisi perusteltua vain siinä tapauksessa, että seutuhallinto vastaisi suurista ja paljon resurs seja vaativista kunnallisista peruspalvelutehtävistä, kuten sosiaali- ja ter veydenhuollosta sekä koulutuksesta, mikä ei kuitenkaan nyt ole lainkaan ajankohtaista. Kauniainen katsoo, että uuden hallintorakenteen rahoitus tulee järjestää kuntien maksuosuuksien kautta sikäli kun kustannuksia ei saada katettua palveluista perittävillä maksu- tai muilla tuloilla ja tuilla. Kuntaosuudet voidaan jakaa asukas- ja verotuloperusteisesti. Metropolialueen aluerajauksesta Pyydettäessä arvioimaan metropolialuetta koskevaa aluerajausta ja sen tarkoituksenmukaisuutta Kauniaisten kaupunki pitää perusteltuna, että metropolialue käsittää myös Lohjan ja Porvoon alueet, jotka toiminnallisesti ja taloudellisesti ovat kiin teässä yhteydessä metropolialueeseen. Toteutuksesta ja jatkovalmistelusta Uuden seutuhallinnon organisaation rakentaminen tulee suunnitella hyvin yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa sekä toteuttaa hallitusti. Hallinnon rakenteen tulee olla selkeä, tehokas ja uskottava eikä hierarkkinen byrokraattinen järjestelmä. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja jatkovalmisteluun tulee varata riittä västi aikaa. Lopuksi Mitä tulee kuntaliitoksiin Kauniainen toistaa kantansa aiemmissa kuntarakennetta koskevissa lau sunnoissaan ja vastustaa niitä. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa vuodelta 2012 olevassa kansalaismielipidettä selvittävässä tutkimuksessa kuntalaiset näkevät ongelmallisina kunnallisten palveluiden saatavuuden ja tason heikentymisen, vaikka sinänsä uskovatkin palveluiden tulevan tur vatuiksi kuntaliitosten myötä. Tutkimuksen mukaan kuntalaiset pelkäävät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vähentyvän, asioinnin vaikeutuvan, päättäjien ja viranhaltijoiden tavoitettavuuden heikkenevän ja päätöksen teon mutkistuvan ja keskittyvän liiaksi. Toisin sanoen niihin hyötyihin, joita kuntaliitoksilla ensisijaisesti haetaan, ei uskota kovin laajasti. Psykologisi na pelkoina kuntalaiset näkevät ongelmallisina myös kunnan henkisen yh teenkuuluvuuden vähenemisen ja ihmisten huolenpidon muista kuntalai sista heikkenevän. Tämä pätee erityisesti Kauniaisten kokoiseen kuntaan. On pakko myös kyseenalaistaa sitä, että hallintoa samanaikaisesti myllerrettäisiin metropolihallinnon, kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyshallinnon osalta. Muutoksia tulisi ai van liikaa, jotta niitä voitaisiin kunnolla hallita. Ainakin ne vaatisivat hyvin tiukan keskitetyn ohjauksen ja huomattavan suuret resurssit, mihin nyt ei näytä olevan edellytyksiä. On joka tapauksessa ilmeistä, että laajat hallin non muutosprosessit pitkäksi aikaa vakavasti haittaisivat ja hidastaisivat varsinaisen palvelutoiminnan kehittämisen vaatimaa yhteistoimintaa eri ta hojen välillä. Helsingin seudun yhteiskunnalliset toimijat ovat kaikissa tilan teissa niin monimuotoinen toimijajoukko, että on kyseenalaista muuttuuko yhteistoiminnan tarve tai sen tuloksellisuus merkittävästi siitä, että siirry tään erillisten subjektien välisestä yhteistoiminnasta isojen yhtenäisorgani saatioiden osien ja niiden ulkopuolisten tahojen yhteistoimintaan. Kitkan määrään näillä muutoksilla ei sanottavasti vaikuteta.... KH kävi keskustelua kokouksessa jaetusta, poliittisten ryhmien välisten neuvottelujen tuloksena laadi tusta lausuntoehdotuksesta, joka päätökseksi tulleessa muodossaan hy väksyttiin yksimielisesti.
Päätös: KH päätti esittää, että KV antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon metropolialueen esiselvityksestä: Kauniaisten kaupunki ei kannata yhtäkään selvitysmiesten esittämää hal lintomallia, vaan katsoo, että metropolialueen lähivuosikym menien haastei siin vastaa parhaiten itsenäiset peruskunnat ja metropoli hallinto, jonka roo li on koordinoida ja ohjata seudullisia maankäytön, asu misen ja liikenteen (MAL) suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä strategiata son kysymyksiä. Kauniaisten kaupunki katsoo edelleen, että kuntien yhdis tämiset eivät tar joa ratkaisuja metropolialueen haasteisiin ja että kuntaja koselvitysten si jasta tulee selvittää tarkoituksenmukaisen metropolihallin non toimivalta ja päätöksentekomekanismit, tehtävät ja rahoitus. Seutuhallinnon yleisistä lähtökohdista Toimeksiantonsa mukaisesti esiselvitys on tullut kohdistaa kuntarakenteen muutoksiin Helsingin seu dulla sekä "metropolihallintoon", jonka puitteissa seudun yhteiset kysy mykset hallinnoidaan. Selvityshenkilöt ovat vaihtoehtotarkastelujensa läh tökohdaksi esittäneet, että metropolihallinto ja sen tehtävät ovat riippuvai sia siitä, miten suuria muutoksia kuntarakenteessa tehdään. Jos kuntara kenteeseen ei tehdä suuria muutoksia, tarvitaan vahva metropolihallinto. Ja päinvastoin, jos kuntia on vähän, voidaan "metropoliasioiden" hoitami nen organisoida löysemmin. Tämä ajatusrakennelma on voitava kyseen alaistaa. Ensinnäkin kuntarakenne Helsingin seudulla perustuu jo nykyään "vahvoihin peruskuntiin". Myös kol mesta pienimmästä, alle 20 000 asukkaan kunnasta Kauniainen ja Sipoo ovat molemmat todistetusti selviytyneet hyvin palvelutehtävistään, eikä ole olemassa asiallisia perusteita, minkä vuoksi niitä tulisi asettaa eri kategori aan seudun muihin keskisuuriin kuntiin nähden. Toisaalta metropolialueella yhteisesti hoidettavat asiat ja niitä varten tarvittavat hallintorakenteet eivät voi olla niin riippuvaisia kuntien lukumäärästä, kuin mitä esiselvityksessä todetaan. Jos alue koostuu vain yhtenä vaihtoehtona esitetystä kahdesta kunnasta, erillinen metropolihallinto on mitä ilmeisimmin tarpeeton. Sitä vastoin, jos kuntien lukumäärä on suurempi, vaihdellen vaikkapa 6 ja 14 välillä, ei ole mitenkään vakuuttavasti perusteltu, miksi alueellisesti hoidet tavat asiat pitäisi kuntien lukumäärästä johtuen järjestää ratkaisevasti toisin. Metropolihallinto voidaan toki hahmottaa erilaisena niin toimialaltaan kuin organisoinniltaankin, mutta kuntien lukumäärän nostaminen ratkaisukriteeriksi on aivan liian mekaani nen peruste. Kauniaisten kaupungin kanta on, että myös Helsingin seudulla kunnallishallinnon tulee pohjautua it senäisiin, riittävän vahvoihin peruskuntiin. Mikäli vallitsevaan kuntaraken teeseen halutaan muutoksia, ne tulee jättää kuntien itsensä päätettäviksi. Kauniainen haluaa olla edelläkävijä ja esimerkkikunta, joka kehittää itse innovatiivista toimintaa ja palvelumuotoilua. Kauniaisissa kuntalainen on lähellä päätöksentekoa, minkä vuoksi palvelut on voitu muokata asiakaskeskeisiksi ja toimiviksi. Palvelut toimivat erinomaisesti sekä suomeksi että ruotsiksi, mikä on mer kittävä etu koko metropolialueelle ja Suomen kaksikielisyydelle. Kauniai nen on pienen kokonsa, matalan organisaationsa ja
toimialarajoja ylittävän toimintansa ansiosta edelläkävijä myös varhaisen puuttumisen palvelualal la. Näitä hyviä käytäntöjä on syytä laajentaa ja ottaa kaupunginosakohtai sesti käyttöön muissa kunnissa. Kuntajakoselvitysalueista Arvioitaessa esitettyjä ehdotuksia Kauniaista koskeviksi kuntajakoselvitysalueiksi, ja kun kuntaraken nelaki tullee edellyttämään Kauniaisten kaupungin osallistumista selvitys alueeseen, Kauniainen osallistuu kuntajakoselvitykseen ensisijaisesti Es poon kanssa ja toissijaisesti Espoon ja Kirkkonummen kanssa. Kauniais ten kanta on, että kunta säilyy itsenäisenä ja tarpeellinen seudullinen yh teistyö tapahtuu metropolihallinnon puitteissa, jolloin kuntaliitoksille ei ole tarvetta. Todettakoon tässä yhteydessä myös, että esiselvityksen vaihtoehtomallin 2 mukaisen kuntajakoselvi tysalueen (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) kokonaisväestömäärästä ruotsinkielisten osuus jää alle 10 %:n. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kielivähemmistö ei saa olla liian pieni, jotta kaksikielisyys toimisi käy tännössä elinvoimaisena. Vähemmistökieltä puhuvan asukasmäärän tulee olla suurempi kuin neljännes, mieluiten kolmannes, jotta sillä vallitsevissa olosuhteissa olisi edes kohtuullisen hyvät edellytykset toimia elinvoimaise na. Lähtökohtana koko kuntarakenneuudistuksessa on ehdottomasti olta va kielellisten perusoikeuksien toteutuminen vähintään samantasoisina kuin ennen yhdistymisiä sekä elinvoimaisen kaksikielisyyden edellytysten turvaaminen. Kahden hallintokielen soveltamisesta kunnissa koskevassa Kuntaliiton teettämässä selvityksessä todetaan, että kunnissa, joissa ruot sinkielinen vähemmistö on pienempi kuin 10 prosenttia kielikysymyksiä do minoi ruotsinkielisten palveluiden puute. Vuonna 2012 tehdyn kyselytutki muksen (Kielibarometri) mukaan, jossa kansalaisnäkökulmasta mitattiin kuntapalvelujen kielellistä laatua, 80 % kauniaislaisista vastaajista ilmoitti saavansa aina tai usein kunnallista palvelua ruotsin kielellä, kun vastaava luku muissa pääkaupunkikunnissa oli 9-13 % ja Kirkkonummella 37 %. Metropolihallinnon vaihtoehdoista Arvioitaessa metropolihallinnon malleja Kauniainen katsoo, kuten aikaisemmin kuntarakennekysy myksissä antamissaan lausunnoissa, että "seudun rakenteellisiin ongel miin ja kilpailukyvyn haasteisiin voidaan parhaiten vaikuttaa luomalla seu dulle ylikunnallinen hallinto." Tarjolla olevista rajallisista vaihtoehdoista metropolihallinto on Kauniaisten näkökulmasta sopivin. Koska hallintomalli itsessään ei kuitenkaan ratkaise selvityksessä osoitet tuja ongelmia, liittyy tällaisen hallintotason rakentamiseen lukuisia ratkais tavia kysymyksiä. Metropolihallinnon tehtävistä Metropolihallinnon tehtävien ja organisoinnin lähtökohdaksi tulee selkeästi asettaa toissijaisuusperus te. Ylikunnalliseen päätöksentekoon tulee saattaa vain ne asiat, joiden osalta se koetaan välttämättömäksi. Tällaisia kysymyksiä on Kauniaisten näkemyksen mukaan lähinnä ns. MAL -asioihin kuuluvat tehtävät. Ajatus "vahvasta" metropolihallinnosta, jolle osoitettaisiin erilaisia harkinnanvarai sia tehtäviä, on kaukana tällaisesta peruskunnallisesta lähtökohdasta. Lii an laaja seutuhallinto toisi hyvin nopeasti vaikeasti ratkaistavia toimivalta ristiriitoja sen ja kuntien välille. Hallinnon selkeyden vuoksi seutuhallinnon tehtävät on rajattava vain välttämättömiin. Kaikkien seudullisesti järjestet tävien kysymysten osalta on voitava edellyttää vankkaa näyttöä siitä, että toiminnan tuloksellisuus paranee verrattuna siihen, että asiat hoidetaan kunnissa tai niiden ja muiden tahojen yhteistoimintana.
Tehtävien tulee ensisijaisesti liittyä alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Metropolihallinnon tulee toimia seudullisena kokoavana voimana ja ohjauselimenä verkostoille, jois sa alueen kunnat, valtio, yhteisöt ja yritykset yhteistyössä kehittävät seu dun toimintaa ja toteuttavat alueen kehittymistä tukevia toimenpiteitä. Met ropolihallinnon tehtävänä tulee olla seudullisen kokonaiskuvan muodosta minen, jolloin yhteys alueen muihin strategioihin vahvistuu. Näiden tehtä vien ja voimavarojen yhteensovittamisella vaikutetaan myönteisesti mm. koko alueen elinkeinopolitiikan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. (vrt. esim. Stuttgartin metropolihallinto). Seudullisten strategioiden (maankäyttö, asu minen, liikenne, elinkeinopolitiikka, kilpailukyky, ympäristöasiat) yhteenso vittaminen selkiinnyttää kokonaisuutta samalla, kun seudulliset voimavarat yhdistyvät. Kaupunki suhtautuu varauksellisesti siihen, että metropolihallinto hankkisi sosiaalisen asuntotuotan non rakentamiseen tarvittavat tontit, rakentaisi ja ylläpitäisi kunnissa vuok ra-asuntoja ja vastaisi asukasvalinnoista. Sen sijaan asuntotuotantomää rien ja erityisesti sosiaalisen asuntotuotannon rakentamistarpeen määritte leminen ja sijainnin ratkaiseminen osana metropolikaavaa parantaa mah dollisuuksia sijoittaa asuntorakentamista joukkoliikenneyhteyksien kannal ta järkeviin paikkoihin. Näin voidaan hyödyntää ja optimoida olemassa ole vaa infrastruktuuria ja minimoida uuden perusrakenteen toteutustarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällyttäminen osaksi metropolikaavaa tukee voimavarojen ja seu dullisesti merkittävien hankkeiden toteutuksen koordinointia ja niiden koh dentamista tarkoituksenmukaisesti ja maankäytön kokonaiskuvan kannal ta oikea-aikaisesti oikeille alueille. Joukkoliikenteen kehittämismahdolli suuksia tukee parhaiten se, että metropolihallinto vastaa myös sen järjes tämisestä. Esiselvityksen mukaan metropolihallinnolle ollaan siirtämässä edellä mainittujen tehtävien lisäksi hy vin eritasoinen ja laaja tehtäväkenttä, johon Kauniaisten kaupunki suhtau tuu erittäin varauksellisesti. Toteutuessaan näiden tehtävien siirtäminen kunnilta heikentää kuntien itsemääräämisoikeutta merkittävästi. Tämä on ristiriidassa kuntarakenneuudistuksen tavoitteen kanssa. Peruskuntapoh jaisessa palvelurakenteessa kunnallista itsehallintoa tulee päinvastoin vah vistaa, sen sijaan että murennetaan kuntien päätöksentekoa ja ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Samalla on kuitenkin todettava, että tiettyjen erityispalvelujen kuten maahanmuuttajien täyden nys- ja kielikoulutukseen ja yhteiskuntaan kotouttamiseen liittyvien tehtä vien keskittäminen metropolihallinnolle saattaa olla tarkoituksenmukaista. Yleisesti ottaen on todettava, että selvityksessä esitettyihin tehtävien siir toihin niin valtiolta kuin kuntayhtymiltä ja kuntaomistuksessa olevilta yhtiöil tä ym. organisaatioilta on mahdoton ottaa tarkemmin kantaa ennen huo mattavan laajaa lisäselvitystyötä. Kauniainen katsoo, että palveluiden saatavuus asiakkaan omalla kielellä tulee jatkossakin yhdenver taisesti turvata palvelun järjestäjän, eli itsenäisen kunnan toimesta. Metropolihallinnon päätöksenteosta Edellä todetun perusteella Kauniaisten kaupunki pitää mahdollisena metropolihallintoa, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto, jossa on kuntakohtaiset kiintiöt. Asukkaiden äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta osallistua metro polialueen päätöksentekoon tulee kuitenkin vielä tarkkaan arvioida. Perus tellusti voidaan kysyä tuleeko metropolihallinnosta liian raskas ja joustama ton sekä kuntalaisille etäinen? Kielteisinä asioina
Kauniaisissa nähdään myös kustannusten kasvu ja byrokratian lisääntyminen. Innostuksessa purkaa nykyhallinnon päällekkäisyyksiä ja yhteistoimintamuotoja on varot tava uusien keskusjohdettujen isojen hallintokoneistojen synnyttämistä. Metropolihallinnon rahoituksesta Kauniaisten kaupunki vastustaa verotusoikeuden säätämistä seutuhallinnolle. Kauniainen katsoo, et tä uuden hallintorakenteen rahoitus tulee järjestää kuntien maksuosuuk sien kautta sikäli kun kustannuksia ei saada katettua palveluista perittävillä maksu- tai muilla tuloilla ja tuilla. Kuntaosuudet voidaan jakaa asukas- ja verotuloperusteisesti. Metropolihallinnolla ei tule olla verotusoikeutta. Metropolialueen aluerajauksesta Kauniainen kannattaa nykyistä 14 kunnan mukaista metropolialuetta. Toteutuksesta ja jatkovalmistelusta Uuden seutuhallinnon organisaation rakentaminen tulee suunnitella hyvin yhteistoiminnassa kaikkien osapuolten kanssa sekä toteuttaa hallitusti. Hallinnon rakenteen tulee olla selkeä, tehokas ja uskottava eikä hierarkkinen byrokraattinen järjestelmä. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja jatkovalmisteluun tulee varata riittäväs ti aikaa. Kauniainen vastustaa kuntaliitoksia pysyen aikaisemmissa kannanotoissaan. Kunnallisalan kehittä missäätiön tuoreessa vuodelta 2012 olevassa kansalaismielipidettä selvit tävässä tutkimuksessa kuntalaiset näkevät ongelmallisina kunnallisten pal veluiden saatavuuden ja tason heikentymisen, vaikka sinänsä uskovatkin palveluiden tulevan turvatuiksi kuntaliitosten myötä. Tutkimuksen mukaan kuntalaiset pelkäävät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien vähentyvän, asioinnin vaikeutuvan, päättäjien ja viranhaltijoiden tavoitettavuuden heik kenevän ja päätöksenteon mutkistuvan ja keskittyvän liiaksi. Toisin sanoen niihin hyötyihin, joita kuntaliitoksilla ensisijaisesti haetaan, ei uskota kovin laajasti. Kuntalaiset ovat huolissaan siitä, että kunnan henkinen yhteen kuuluvuus vähenee ja asukkaiden halu pitää huolta toisistaan heikkenee. Tämä pätee erityisesti Kauniaisten kokoiseen kuntaan. Metropoliratkaisujen toteuttaminen samanaikaisesti kuntarakenne- ja soteuudistusten kanssa aiheut taa monia ennakoimattomia ongelmia. Samanaikaisia muutoksia on mah dotonta hallita ja toteuttaa järkevästi. Laajat hallinnon muutosprosessit haittaisivat ja hidastaisivat varsinaisen palvelutoiminnan kehittämistä eri ta hojen välillä pitkäksi aikaa. Helsingin seudun kunnat tekevät jo nyt monilla eri aloilla tuloksellista yhteistyötä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa.